Ilmoittautuminen saamelaisnuorten taidetapahtumaan päättyy 5.5.2021. Muistathan ilmoittaa ryhmäsi, lapsesi tai itsesi määräaikaan mennessä! Huomioithan, että osallistuminen verkkotapahtumaan ja osallistuminen videon muodossa ilmoitetaan eri lomakkeilla.
Taidetapahtuma alkaa aamulla kello 10.00 ja päättyy noin kello 14.00. Kello 11.30–12.30 on ruokailu. Taidetapahtumassa esiintyy Ravggon ja vieraana käy räppäri Mihkku Laiti.
Kaikkien osallistujien tulee täyttää yleinen ilmoittautumislomake – myös niiden, jotka eivät osallistu tapahtumaan videoilla.Viimeinen videoiden toimituspäivä on 10.5.2021.
Taidetapahtuma on avoin kaikille saamelaisnuorille, eikä osallistumisen verkkotapahtumaan tai osallistumisen videon muodossa tarvitse tapahtua koulun kautta. Muistathan kuitenkin ilmoittaa itsesi ja videosi ilmoittautumislinkin kautta.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut päätöksensä vuoden 2019 saamelaiskäräjävaalien vaaliluettelomerkintöjä koskevissa asioissa. KHO hyväksyi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 37 henkilöä vastoin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen päätöksiä ja hylkäsi tai jätti tutkimatta yhteensä 124 valitusta. Saamelaiskäräjät kommentoi asiaa julkisten vuosikirjapäätösten perusteella.
Saamelaiskäräjät näkee, että KHO ei edelleenkään täysimääräisesti kunnioita alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, vaikka YK:n ihmisoikeuskomitea totesi vuonna 2019 ihmisoikeusloukkauksen Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemistä koskevien KHO:n päätösten osalta sekä velvoitti Suomea korjaamaan loukkaukset ja huolehtimaan etteivät ne enää jatku tulevaisuudessa.
– Saamelaiskäräjät katsoo, että YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen asettamat velvoitteet eivät toteudu, vaikka KHO on ottanut huomioon ihmisoikeuskomitean näkökannat tulkintaperiaatteissaan, ja vaikka lain tulkinnoissa on tapahtunut mahdollisesti tärkeääkin muutosta saamelaisten itsemääräämisoikeuden suuntaan, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
– Korkeimman hallinto-oikeuden uudet päätökset osoittavat sen, että pysyvä ratkaisu saavutetaan vain muuttamalla saamelaiskäräjälakia, jatkaa Juuso.
Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan työ on käynnissä ja toimikausi päättyy 15.5.2021.
Taustalla YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimuksen loukkaus
YK:n ihmisoikeuskomitea on todennut helmikuussa 2019 antamassa ratkaisussaan, että KHO on vuoden 2011 ja 2015 päätöksissään loukannut YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimusta hyväksyessään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon henkilöitä oikeudenvastaisiin kriteereihin perustuen. KP-sopimus on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksista, joka on tullut Suomessa sitovana voimaan vuonna 1976.
Ihmisoikeuskomitea on huomauttanut Suomea edelleen oikeudenloukkauksen jatkumisesta vuosien 2011 ja 2015 vaaliluetteloja koskevien KHO:n päätösten purkamatta jättämiseen (7/2019) liittyen. Samalla ihmisoikeuskomitea otti saamelaisten oikeuksia koskevat suositukset nopeutettuun seurantaan, ja Suomen tulee raportoida suositusten täytäntöönpanosta jo maaliskuussa 2022.
KHO on ollut tietoinen päätöksiä tehdessään näistä Ihmisoikeuskomitean huhtikuussa 2021 esittämistä huomioista.
Ainakin osa nyt annetuista päätöksistä kuitenkin jatkaa oikeudenloukkausta, kun KHO katsoo olevansa nykyisen lain voimassa ollessa sidottu pitämään voimassa kerran päättämänsä tapaukset ja jopa laajentamaan niiden vaikutuksen uusiin valituksiin, vaikka tämä johtaisi saamelaisten oikeuksien loukkaamiseen. Samalla oikeuskäytännön epäyhtenäisyys kärjistyy, kun “puhtaalta pöydältä” käsittelyyn tulevissa uusissa tapauksissa KHO kuitenkin nyt noudattaa ihmisoikeuskomitean linjauksia.
Lisätietoja:
Tuomas Aslak Juuso Puheenjohtaja 040 687 3394 tuomas.juuso(at)samediggi.fi
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/07/Ville-Riiko-Fofonoff_Saka_042018-53.jpg8601500Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2021-04-27 14:29:352021-05-11 09:22:31Puheenjohtaja Juuso: Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut osoittavat, että tarvitaan saamelaiskäräjälain uudistus
Koska taidetapahtuma järjestetään etänä, haluamme osalistaa lapsia ja nuoria sekä luoda mahdollisimman paljon vuorovaikutusta jo ennen tapahtumaa. Toivommekin, että lapset ja nuoret lähettäisivät meille videoiden ja kuvien muodossa tervehdyksiä ja tunnelmia jo ennen tapahtumaa.
Julkaisemme videoita ja kuvia ennakkoon taidetapahtuman nettisivuilla ja sosiaalisen median tileillä. Kuvia voi toimittaa taidetapahtuma työntekijälle tai taidetapahtuman verkkotoimittajalle, Eeva Mäkiselle.
Mikäli videoita ja kuvia jaetaan sosiaalisessa mediassa, voi niiden yhteydessä käyttää hashtageja #dáiddadáhpahus, #taaiđâtábáhtus, #čeaäppvuõđpeeiv ja #sntaidetapahtuma!
Työryhmä esittää saamelaisopetuksen järjestämistä pysyvällä perustalla koko maassa ja saamenkielisen varhaiskasvatuksen vahvistamista erityisesti saamelaisalueen ulkopuolella. Saamen kielipesien asemaa osana varhaiskasvatusta halutaan vahvistaa. Koltansaamenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämiseen esitetään erityistoimia. Saamenkielisen oppimateriaalityön rahoitus esitetään kaksinkertaistettavaksi. Saamenkielisen opetus-, sosiaali- ja terveysalojen henkilöstön koulutukseen esitetään vastuuoppilaitosten nimeämistä. Saamelaiskäräjien osallisuutta koulutuksen kehittämisessä, saamelaistiedon asemaa opetuksessa ja saamelaisopetuksen pohjoismaista yhteistyötä halutaan vahvistaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön 6.2.2020 asettama saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmä luovutti loppuraporttinsa opetusministeri Jussi Saramolle ja valtiosihteeri Tuomo Puumalalle 15.4.2021. Työryhmälle annettu tehtävä oli laaja. Sen tuli valmistella esitykset saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen ja koulutuksen kehittämiseksi kokonaisuutena.
Uudistuksilla on kiire
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kiittää työryhmää perusteellisesta työstä. -Neuvottelu saamenkielisen varhaiskasvatuksen, saamelaisopetuksen ja saamenkielisten koulutuspolkujen vahvistamiseksi saa nyt uutta vauhtia. Alamme edistää työryhmän esille nostamia asioita välittömästi, hän sanoo.
– Toivomme, että saamme asioita eteenpäin vielä pääministeri Sanna Marinin hallituksen aikana. Saamelaisyhteisöllä ei ole varaa jäädä odottelemaan, koska liian monta ikäpolvea on jo jäänyt kokonaan ilman oman kielensä, kulttuurinsa ja omakielistä opetusta, sanoo Juuso. – Saamen kielten opetus kotiseutualueen ulkopuolelle on jo hyvin käynnissä etäyhteyksiä hyödyntävänä hankkeena ja pidän tämän opetuksen vakinaistamista yhtenä tärkeimmistä työryhmän esityksistä.
Etäyhteyksin annettava opetus on useimmille kotiseutualueen ulkopuolella asuville saamelaislapsille ja -nuorille ainoa mahdollisuus oman kielen opetuksen saamiseen, koska saamelaisperheitä asuu noin 230 kunnassa ympäri maata. – Tärkeää on myös sen varmistaminen, että saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen järjestämisedellytykset, kuten hyvä rahoitus, säilyvät saamelaisten kotiseutualueen kunnissa. Kotiseutualueen kunnat ovat edelleen saamen kielten luonnollisinta kotialuetta, sanoo Juuso.
Katkonainen saamen koulutie
Saamelaiskäräjien edustajana työryhmässä toiminut koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari toteaa, että saamenkielinen koulutie on vuosikymmeniä kestäneestä kehittämistyöstä huolimatta edelleen katkonainen ja rikkinäinen. – Sekä saamenkielisen varhaiskasvatuksen että saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen saavutettavuus on valtakunnallisesti katsottuna heikko. Erityisen heikko sen asema on saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella, koulutusasteittain katsottuna heikoin lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Eriarvoisuutta on myös saamen kielten välillä.
Työryhmä esittää muutoksia opetuksen lainsäädäntöön, rahoitukseen ja opetussuunnitelman perusteisiin. Eri alojen koltansaamenkielisen henkilöstön saatavuuden parantamiseksi esitetään erityisen täydennyskoulutushankkeen käynnistämistä vuonna 2022. Koltansaamenkielisen opetuksen kehittäminen nostetaan raportissa kiireellisimmäksi, koska koltansaame on Suomessa puhutuista saamen kielistä uhanalaisin.
Saamenkielisistä opettajista, muusta opetushenkilöstöstä ja sosiaali- ja terveysalan saamenkielisestä henkilöstöstä on suuri puute. -Kouluttautuminen saamenkieliseksi opettajaksi muihin oppiaineisiin kuin saamen kieliin edellyttää erityisten koulutuspolkujen luomista. Saamenkielisten palveluiden tarpeeseen esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla voidaan vastata vain kehittämällä erikseen polkuja saamen kielet ja saamelaisen kulttuurin huomioiville koulutuksille, toteaa Aikio-Puoskari.
– Saamenkieliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutuvat nykyisin heikosti tai tulkkauksen avulla, mikä vaarantaa muun muassa potilasturvallisuutta ja estää saamenkielisten oikeutta yhdenvertaisiin, laadukkaisiin palveluihin. Siksi nämä koulutustarpeet tulisi ottaa vakavasti ja järjestää koordinoidusti mahdollisuuksia saamen kielen taitoisten ja saamelaista kulttuuria tuntevien työntekijöiden koulutukseen.
Kuva: Ville-Riiko Fofonoff
Saamenkielinen varhaiskasvatus vahvistaa ylisukupolvista jatkuvuutta
Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Ánne-Kirste Aikio, joka myös toimi Saamelaiskäräjien edustajana työryhmässä, kertoo työryhmän selvittäneen saamelaisten kulttuuri- ja kielipesien asemaa lukuisissa kokouksissa ja kuulemistilaisuuksissa. – Kielipesien asema on ongelmallinen siksi, ettei niitä, toisin kuin äidinkielenään saamea puhuvien lasten varhaiskasvatusta, tunnisteta varhaiskasvatuslaissa eikä myöskään varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Saamen kielen menettäneiden saamelaisperheiden lasten perustuslaillinen oikeus saamen kieleen oli epäselvä ja se haluttiin varmistaa.
Työryhmä esittää kielipesien aseman selkiyttämistä Opetushallituksen antamissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja niiden toiminnan turvaamista edelleen ministeriön osoittamalla erityisellä valtionavustuksella. – Työryhmä painottaa sitä, että kaikki kielipesät toimivat omana toimintamuotonaan osana kuntien järjestämää varhaiskasvatusta ja haluaa tilanteen jatkuvan sellaisena myös tulevaisuudessa, sanoo Aikio.
– Äidinkielenään saamea puhuvien lasten omakielinen varhaiskasvatus ja saamen kielten omaksumisen varhaiskasvatuksessa mahdollistavat kielipesät ovat äärimmäisen tärkeitä. Ne varmistavat saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin jatkuvuutta ja siirtymistä uusille sukupolville, sanoo Aikio.
Neljä erillisselvitystä
Työryhmä on reilun vuoden kestäneen toimintansa aikana kuullut suurta joukkoa asiantuntijoita ja teettänyt neljä erillisselvitystä. Työryhmän tehtävänä oli selvittää saamenkielisen varhaiskasvatuksen sekä saamelaisopetuksen ja -koulutuksen tilannetta kokonaisuutena ja valmistella tarvittavat esitykset opetuksen tilanteen kehittämiseksi.
Saamenkielisen oppimateriaalin saatavuutta ja rahoitustarpeita selvitti Helena Korpela, saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuutta ja koulutuspolkuja Laura Arola ja suomen- ja ruotsinkielisten perusopetuksen oppimateriaalien sisältämää saamelaistietoa Tuuli Miettunen.
Ensimmäistä kertaa selvitettiin myös saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen tilannetta ja kehittämistarpeita. Tuuli Miettusen valmistama selvitys luovutettiin ministerille ja valtiosihteerille samanaikaisesti työryhmän loppuraportin kanssa. Aiemmat kolme selvitystä luovutettiin ministeri Li Anderssonille ja valtiosihteeri Puumalalle 1.12.2020.
Työryhmän puheenjohtajana toimi johtaja Tiina Silander opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja sihteereinä Arla Magga ja Petra Kuuva Saamelaiskäräjiltä sekä Susanna Rajala Opetushallituksesta.
Lisätietoja:
Tuomas Aslak Juuso Puheenjohtaja 040 687 3394 tuomas.juuso(at)samediggi.fi
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2021/04/OKM_2021_25_Kansi-scaled.jpg15952048Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2021-04-15 10:30:002021-04-15 22:30:00”Saamenkielisen varhaiskasvatuksen, saamelaisopetuksen ja saamenkielisten koulutuspolkujen vahvistaminen saa nyt uutta vauhtia”
Saamelainen lastenkulttuurikeskus MÁNNU pyytä oppilaista tutustumaan saamelaiseen perinteiseen tietoon erilaisten suullisten ilmaisujen kautta. Tällaisessa epävarmassa maailman tilanteessa on enemmän, kuin merkityksellistä tulkita omia uskomuksiamme, sanontoja ja ennustuksia. Lasten ja nuorten tehtävänä on tehdä kuvitusta saamelaisiin sanontoihin ja uskomuksiin, jotka herättävät ajatuksia.
Tämän työn on mahdollista yhdistää saamenkielen ja kuvataiteen oppiaineisiin. Tyhjä säkki ei pysy pystyssä ja MÁNNU haluaa muistuttaa miten rikas kielemme on ja miten saamelaiset ovat rakentaneet maailmankuvansa, neuvoneet, opettaneet, kiusoitelleet ja ohjanneet nuoria. Luonnollisesti ympäristö ja erilaiset luonnon erityispiirteet vaikuttaneet ja hallinneet elämän tulkitsemisessa.
Ei vanha koira tyhjän takia hauku. Mummot, ukit ja muut ikäihmiset ovat hyviä yhteistyökumppaneita ja apuja suullisen perimätiedon selittämisessä ja opettamisessa.
Kun kuvat ovat valmistuneet osa valitaan kirjaan, jossa on mukana oppilaiden tekemiä kuvia ja sanontoja kirjoitetussa muodossa. Kirja painetaan vielä tämän vuoden puolella ja jokainen saamenluokan oppilas saa kirjan ilmaiseksi.
Lisää tietoja: petra.magga(at)samediggi.fi
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2021/04/Mannu-1.jpg466621Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2021-04-08 13:24:362021-04-08 13:46:32Rauta ruostuu mutta sana ei vanhene
– Asian käsittely on kestänyt valtion tasolla kohtuuttoman kauan ja poronhoitajat odottavat edelleen tietoa vahingonkorvausten määrästä ja siitä, tullaanko aiheutuneita vahinkoja ylipäätään korvaamaan, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.
On selvää, että poronhoidolle on aiheutunut porovahinkolaissa tarkoitettu vahinko ja se on luotettavasti todennettavissa Luonnonvarakeskuksen selvityksestä, paliskuntien kirjanpidosta sekä kuolleiden porojen määrästä. On myös selvää, että poronhoidolle tulee aiheutumaan lisää vahinkoa kuluvan vuoden lisäksi ainakin kahtena seuraavana vuotena vasa- ja teurastuoton romahduksen muodossa.
– Olen erittäin huolissani mahdollisiin korvauksiin kohdennettavasta rahamäärästä sekä korvauksiin liittyvistä omavastuuosuuksista. Poronhoidolle aiheutuneiden vahinkojen korvaamineen tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti kaikille poronomistajille, jotka ovat kärsineet porovahinkolain mukaista vahinkoa, jatkaa Aikio.
Saamelaiskäräjien mukaan poronhoidolle aiheutuneisiin vahinkoihin tulisi soveltuvin osin soveltaa yleisiä vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita, joihin kuuluu muun muassa se, että aiheutunut vahinko korvataan täysimääräisenä. Saamelaiskäräjät on esittänyt maa- ja metsätalousministeriölle, että vahinkojen korvaamiseksi pyrittäisiin sekä kuluvalle poronhoitovuodelle 2020-2021 että seuraavalle poronhoitovuodelle 2021-2022 varmistamaan EU:n salliman ylärajan mukaisesti 10 miljoonaa euroa (yht. 20 milj. €).
Porovahinkolain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista poronhoitoon kohdistuneista vahingoista. Porovahinkolain esitöiden mukaan lailla on tarkoitus mahdollistaa menettely, jolla voitaisiin nopeasti ottaa katastrofin tapahduttua käyttöön korvausjärjestelmä, jolla turvataan elinkeinon jatkuminen.
Saamelaiskäräjät ja maa- ja metsätalousministeriö kävivät 30.3.2021 saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluita poronhoidolle aiheutuneista vahingoista ja niiden korvaamisesta.
Saamelaisnuorten taidetapahtumaan voi ilmoittautua 7.4.-5.5.2021 välisenä aikana Webropol -ohjelman kautta (linkit alla). Huomioithan, että osallistuminen verkkotapahtumaan ja osallistuminen videon muodossa ilmoitetaan eri lomakkeilla. Kaikkien osallistujien tulee täyttää yleinen ilmoittautumislomake – myös niiden, jotka eivät osallistu tapahtumaan videoilla.
Taidetapahtuma toteutetaan verkkotapahtumana 18.5.2021. Tapahtuman teemana on videot ja järjestämme yhteistyössä Arktista pedagogiikkaa -hankkeen kanssa avoimia koulutuksia videoiden tekemisestä. Koulutuksista tiedotetaan erikseen.
Taidetapahtuma on avoin kaikille saamelaisnuorille, eikä osallistumisen verkkotapahtumaan tai osallistumisen videon muodossa tarvitse tapahtua koulun kautta. Muistathan kuitenkin ilmoittaa itsesi ja videosi ilmoittautumislinkin kautta.
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on antanut 1. huhtikuuta Suomelle päätelmänsä ja suosituksensa liittyen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) toteutumiseen. Komitea otti täytäntöönpanon nopeutettuun seurantaan saamelaisten oikeuksia koskevat suositukset.
Komitean suositusten mukaan Suomen tulee nopeuttaa saamelaiskäräjälain uudistamisprosessia saamelaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseksi erityisesti ns. saamelaismääritelmän ja neuvotteluvelvoitteen osalta. Lisäksi tulee tarkastella voimassa olevaa lainsäädäntöä ja käytänteitä, joilla voi olla vaikutus saamelaisten oikeuksiin ja etuihin, mukaan lukien kehittämishankkeet ja kaivannaisteollisuuden toiminta. Suomen tulee varmistaa, että merkityksellinen konsultointi saamelaisten kanssa toteutuu tarkoituksessa saada heidän vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumuksensa.
Suositusten mukaan Suomen tulee harkita ILO:n sopimuksen nro 169 ratifiointia ja lisätä ponnistelujaan varmistaakseen, että hallituksella ja paikallisilla virkamiehillä, poliiseilla, syyttäjillä ja tuomareilla on asianmukainen koulutus kunnioittaakseen saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana.
Suomen tulee raportoida komitealle suositusten täytäntöönpanosta 26. maaliskuuta 2022 mennessä.
– On selvää, että Suomen tulee toimeenpanna ihmisoikeuskomitean antamat päätelmät ja suositukset erityisesti saamelaiskäräjälakiuudistuksen osalta. Saamelaiskäräjälaki tulee nyt käynnissä olevassa uudistusprosessissa muuttaa KP-sopimuksen mukaiseksi, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Komitea tunnistaa Suomen toteuttamat toimet edistääkseen saamelaisten oikeuksia, mukaan lukien meneillään olevan totuus- ja sovintokomitean perustamisen. Komitea ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että saamelaiskäräjälaki erityisesti äänioikeusmääritelmän ja neuvotteluvelvoitteen osalta, ei ole edelleenkään muutettu tavalla, joka takaa saamelaisten itsemääräämisoikeuden. Päinvastoin korkeimman hallinto-oikeuden päätökset 5. heinäkuuta 2019 ja hallituksen päätös olla perumatta tai lykkäämättä saamelaiskäräjävaaleja näyttävät olevan vastakkain komitean antamien ratkaisujen kanssa, toteaa ihmisoikeuskomitea.
Asiallisesti ottaen komitea siis raportointimenettelyssä toteaa Suomen jatkavan KP-sopimuksen loukkaamista, vaikka se on kaksi vuotta sitten saanut komitean langettavat päätökset yksilövalitusasioissa. – On kestämätöntä, että Suomi ei korjaisi ihmisoikeusloukkauksia. Ihmisoikeuksien osalta ei voida sortua niiden maiden tasolle, joissa valitaan mitä ihmisoikeuksia toteutetaan, vaan ihmisoikeudet tulee toteuttaa täysimääräisesti, jatkaa Juuso.
Lisäksi komitea on huolestunut raporteista, joiden mukaan toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa käytetään epämääräistä kriteeristöä. Tämä johtaa siihen, että viranomaiset epäonnistuvat neuvotteluissa saadakseen saamelaisten vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen. Komitea panee myös merkille Suomen viivästymisen ILO:n sopimuksen nro 169 ratifioinnissa.
KP-sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo riippumattomista asiantuntijajäsenistä muodostuva ihmisoikeuskomitea. Suomen seitsemäs määräaikaisraportti tarkasteltiin komitean julkisessa virtuaalisessa vuoropuhelussa 2.-4. maaliskuuta 2021.
Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2018/02/WP_20160819_10_25_30_Pro-e1526020893810.jpg30721728Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2021-04-07 08:34:422021-05-21 14:00:49Saamelaisten oikeudet YK:n ihmisoikeuskomitean nopeutettuun seurantaan
Norja esittää täyskieltoa Tenon lohen kalastukselle alkavalle kalastuskaudelle lohikantojen tilan heikentymisen vuoksi. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, että lohen kalastusta rajoitetaan alkavana kalastuskautena. Rajoitukset tulee kuitenkin kohdistaa kalastukseen, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa.
– Saamelaiskäräjät on huolissaan Tenon lohikantojen heikentyneestä tilasta. Lohikannat muodostavat aineellisen perustan koko Tenon jokisaamelaiselle kulttuurille ja tiettyjen kantojen heikentyneen tilan vuoksi lohen kalastusta on tarpeen rajoittaa tulevana kesänä voimakkaasti, toteaa Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomi muodostaa kantansa ja vastaa Norjan ehdotukseen tämän viikon aikana. Päätös kauden 2021 rajoituksista pyritään saamaan voimaan 1.5. mennessä.
– Saamelaiskäräjät ei kannata Tenon lohen kalastuksen täyskieltoa. Rajoitustoimet tulee ensisijaisesti kohdistaa sellaiseen lohen kalastukseen, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa, jatkaa Koivisto.
– Asiassa on kyse kahden perusoikeuden punninnasta, ympäristövastuusta ja saamelaisten oikeudesta oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Perustuslakivaliokunta on Tenon kalastussopimusta koskevassaan lausunnossaan todennut, että vaikka vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille, julkisen vallan sääntelytoimilla on mahdollista toteuttaa ympäristövastuuta myös kohdentamalla rajoituksia ja velvoitteita eri oikeussubjekteille eri tavoin hyväksyttävin ja perusoikeuksien turvaamiseen liittyvin perustein, sanoo ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen.
– Saamelaisten oikeudet ja lohensuojelu eivät ole vastakkaiset, vaan rinnakkaiset tavoitteet. Saamelaisille on erityisen tärkeää, että lohen kalastus Tenolla on mahdollista myös tulevaisuudessa. Saamelaisten perinteistä tietoa tulisi huomioida paljon nykyistä enemmän myös suunniteltaessa ja päätettäessä lohensuojelutoimenpiteistä, painottaa Koivisto.
Lohenkalastus olennainen osa jokisaamelaista kulttuuria
Lohenkalastus Tenolla kuuluu olennaisesti ja erottamattomasti jokisaamelaiseen kulttuuriin. Perinteisten kalastusmuotojen, kuten pato- ja verkkokalastuksen sekä kulkutuksen kautta ylläpidetään saamelaisten perinteistä tietoa ja lohenpyyntiin liittyvää saamenkielistä terminologiaa sekä siirretään niitä seuraaville sukupolville.
– Norjan ehdotus lohen kalastuksen täyskiellosta tarkoittaisi täyskieltoa myös koko jokisaamelaisen kulttuurin harjoittamiselle. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei esimerkiksi lohen kalastukseen liittyvää saamelaisten perinteistä tietoa päästäisi siirtämään seuraavalle sukupolvelle ja ettei ruokakalojen pyytäminen olisi mahdollista, sanoo Koivisto.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
