Kaksi poikaa tekee kannettavalla tietokoneella tehtäviä pöydän ääressä.

Almmut videoid editerenskuvlejumiide

/in , , , /by

Fuopmáš: videoid maŋimuš máhcahanbeaivi lea sirdon 10.5. rádjái!

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágida oktasašbarggus Arktista pedagogiikkaa II – prošeavttain rabas gáiddusskuvlejumiid videoid editerema birra. Lassin leat buvttadan rávvagiid videoid plánemii ja ráhkadeapmái.

Lágidit guokte gáiddusskuvlejumi, man lassin skuvlemiid vurkemiid lea vejolaš geahččat maŋálgihtii. Liŋkka vurkemiidda oažžu skuvlejumiid maŋŋá dáiddadáhpáhusbargis. Prošeavtta bargit fállet teknihkalaš doarjaga prográmmaid geavaheami birra maiddái skuvlejumiid maŋŋá.

Lágidit skuvlejumi guovtte vuogádaga birra: Windows 10:a videoid editerenprográmmas sihke FilmoraGo:s, mii lea telefovdnii luđen láhkai. FilmoraGo lea heivvolaš nu Androidii go iOS:i. Skuvlejumit lágiduvvojit suomagillii. Guktot skuvlejumit álget dmu 12.30 ja nohket dmu 14.00. Gaskkas dollo 15 min boddu.

Skuvlejumiid sisdoallu

  • Álgo- ja loahppateavsttaid lasiheapmi
  • Video ráddjen ja čuohppan
  • Duogášmusihka, govvateavsttaid ja eará effeavttaid lasiheapmi
  • Editerejuvvon video vurken

 

20.4. skuvlejupmi Windows 10 vuogádaga videoid editerenprográmmas

Dieđut heivehusa birra: Microsoft Videoeditori – heivehus lea nuvttá Windows – vuogádaga bargobeavdeheivehus. Dat heive bures álggaheaddjiide, dasgo dan vehkii sáhttá álkit ja jođánit ráddjet ja čuohppat videoid, muhto dat lea editereniešvuođaid dáfus goittotge oalle rájálaš.

27.4. skuvlejupmi FilmoraGo editerenprográmma birra (skuvlejupmi vuođđuduvvá Android geavahanvuogádahkii, muhto heivehus gávdno maiddái iOS-vuogádahkii).

Dieđut heivehusa birra: FilmoraGo lea mobiilaheivehus, man sáhttá luđet nuvttá Android-mobiilarusttegii Google Play-gávppis. Videoid govven ja editeren lea johtilis ja álkes doaibma, dasgo buot doaimmaid sáhttá ollašuhttit seamma rusttegiin.

 

Skuvlejumit lágiduvvojit Microsoft Teams-heivehusas. Ávžžuhit, ahte dus lea skuvlejupmái boađidettiin gárvvisin govvejuvvon materiála geavahan láhkai, vai sáhtát oahpásmit prográmmaid iešvuođaide geavadis. Sihkkarasttáthan maiddái, ahte dárbbašlaš prográmmat leat ásahuvvon ja ahte rusttegiid vuogádatbeaivádeamit leat áiggi dásis ovdal skuvlejumiid !

Videot doaimmahuvvojit dáiddadáhpáhusbargojovkui WeTransfer prográmmain (rávvagat).

Almmut skuvlejumiide maŋimustá 16.4.2021 šleađgapoasttain anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi dahje telefovnnain +358 40 620 1917. Almmut goappá skuvlejupmái oassálasttát, oktavuođadieđuidat sihke oassálastiid meari. Almmut maiddái gearggatgo Teamsii vai dárbbašatgo dušše liŋkka vurkemiid várás.

 

Säminuorâi taaiđâtábáhtus 2021 ravvuuh

 

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio

anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

+358 40 620 191

 

Johanna Laakso

Árktalaš pedagogihka II, sámeoahpahusa digifierpmádat-prošeakta

johanna.laakso(at)sogsakk.fi

+358 40 549 7429

Rávvagat sámiid guoski riektenorpmaid tulkomii ja heiveheapmái gažaldagain, mat laktásit birasáššiide ja eanageavaheapmái, leat olggosaddojuvvon

/in , /by

Sámediggi lea almmustahttán rávvagiid sámiid guoski riektenorpmaid tulkomii ja heiveheapmái birasáššiide ja eanageavaheapmái laktáseaddji gažaldagain. Rávvagiid lea ráhkadan OTT, boarrásut dutki ja eamiálbmotvuoigatvuođaid doseanta Leena Heinämäki Sámedikki bargobivdaga vuođul.

Rávvagat doibmet vuoigatvuođalaš rávagirjin nu Sámedikki go stáhta ja gielddaid virgeoapmahaččaid ja eará guovddáš doaibmiid barggus ja gaskanas oktasašbarggus. Dan dárkkuhussan lea fállat informašuvnna mii lea áiggi dásis, ja nu ovddidit sámiid vuoigatvuođaid duođalaš ollašuvvama ee láhkaásaheami ovddideamis, lágaid ollašuhttimis sihke duopmostuoluid ja eará lágalašvuođagohcciid barggus.

Rávvagat leat almmustahtton suomagillii ja dat olggosaddojit dušše neahttaveršuvdnan.

Lassidieđut:

II várreságajođiheaddji Leo Aikio tel. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Má. láhkačálli Sarita Kämäräinen tel. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Govva: Anja Vest

Oahpa mállebustávaid!

/in , , /by

Čále bustávaid lea álgooahpahussii oaivvilduvvon gihpa davvisámegielat mállebustávaid hárjehallamii. Gihppaga vehkiin oahppit hárjehallet čállit smávva ja stuorra bustávaid ja oahpes sániid. Bustávaid čáledettiin oahppi nanne fiinnamotorihkalaš dáidduidis. Juohke siiddus lea gova bálddas sadji, masa oahppi ieš sáhttá sárgut ja málet.   

Čále bustávaid -gihppaga govaid lea dahkan Nora Bäck, guhte lea maid govvidan davvisámegiela vieris giela GEA-oahppamateriálaráiddu. Gihppaga lea doaimmahan, hábmen ja bardán Anni Näkkäläjärvi. Dán barggu vuolggaidea lea Petra Kuuvan anárašgielat čállinhárjehusgihppagis ”Puustavhárjuttâsvihko”.  

Dáin čállingihppagiin leat geavahuvvon tekstenbustávaide vuođđuduvvi Alku -fonttat. Fonttaid lea hábmen Jarno Lukkarila ja almmustahttán Oahpahusráđđehus. Lassedieđuid fonttain gávnnat čujuhusas http://alku.typolar.com/. 

Gihppagiid sáhttá diŋgot Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas: https://www.samediggi.fi/tuote/cale-bustavaid/?lang=dav

Anni-Sofia Niittyvuopio álggahii dáiddadáhpáhusa bargin

/in , , , , /by

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ordnemat besse álgui, go Anni-Sofia Niittyvuopio álggahii dáhpáhusa bargin. Dán jagáš dáhpáhus ordnejuvvo live streama bokte maŋŋebárgga miessemánu 18. beaivve.

Dáhpáhussii sáhttá oassálastit ohppiid iežaset filbmen oanehisfilmmaiguin. Filmmaid temán lea ”Mun lean čeahppi…”, ”Moai letne čeahpit…” dahje ”Mii leat čeahpit…”.

Oassálastit fertejit joatkit bajilčállaga unnimustá ovttain sániin, ovdamearkka dihte ’Moai letne čeahpit dánsut…’. Tema ii leat ráddjejuvvon dárkilabbot, muhto videot galget leat sámegillii ja muitalit sámemánáid- ja nuoraid eallimis. Skuvllat oassálastet ja čuvvot dáhpáhusa streama bokte.

Videoid galgá doaimmahit Sámediggái dáiddadáhpáhusa bargojovkui maŋimustá 3.5.2021. Skuvllaide ordnejuvvojit gáiddusskuvlejumit videoid ráhkadeamis nu jođánit go vejolaš.

Dáhpáhusas válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit riikaviidosaš Nuorra Kultuvra -festiválii, mii lágiduvvo gáiddusin miessemánu loahpas. Oassálastiin lea maid vejolašvuohta oažžut iežaset filmmaid oassin Skábmagovat -festivála mánáid ja nuoraid beaivve.

Anni-Sofia lea oassálastán skuvlaahkásažžan meastá juohke dáiddadáhpáhussii – Lea illu leat mielde ordnemin dáhpáhusa mii lea leamašan okta skuvlajagi stuorámusain. Dáhpáhusas lea leamašan stuorra váikkuhus maid mu mánnávuhtii.

Anni-Sofiai sáhttá leat oktavuođas buot dáiddadáhpáhussii laktáseaddji áššiin. Lassin bivdit guđege skuvlla almmuhit Anni-Sofiai oktavuođaolbmo, guhte doaibmá liŋkkan dáiddadáhpáhusbargi ja skuvlla gaskkas. Lassedieđuid áigetávvalis, almmuheamis ja skuvlejumiin almmostahttit nu jođánit go vejolaš. Muitte maid čuovvut dáiddadáhpáhusa:

saamelaisnuortentaidetapahtuma.com
instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus,
facebook siidu: Saamelaisnuorten taidetapahtuma
ja dáhpáhusa fáddágilgoriid: #dáiddadáhpahus, #taaiđâtábáhtus, #čeaäppvuõđpeeiv ja #sntaidetapahtuma

Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Nuori Kulttuuri -festivála: https://nuorikulttuuri.fi/festival/

Ođđa bargogirji davvisámegillii almmuhuvvon

/in , , /by

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat lea almmustahttán Gea girjeráidui ođđa davvisámegiela bargogirjji. 

GEA 3 bargogirji giđđii lea oaivvilduvvon vuođđoskuvlla goalmmát luohká vierisgiela oahpahussii. Girjji teavstta lea čállán Oona Länsman ja dat sisttisdoallá máŋggabealat hárjehusaid GEA 3 teakstagirjái. Girjji govaid lea sárgon ja lay out bargan Nora Bäck.

Diŋgojumit: https://www.samediggi.fi/tuote/gea-3-bargogirji-giddii/?lang=dav

Badjealbmáid sadjásašveahkkeláhka hedjonahttá nissoniid sajádaga boazodoalus

/in , /by

Sámediggi bivdá cealkámuša ovttaveardásašvuođaáittardeaddjis ja dásseárvoáittardeaddjis boazodoalliid vealaheamis sihke nissoniid ja albmáid gaskasaš eahpedásseárvvus sadjásašveahkkevuogádagas. Badjealbmáid sadjásašveahkkeláhka, mii dál lea fámus, ovddida áhpehisvuođa- ja bearašfriddjavuođavealaheami ja ná hedjonahttá nissoniid sajádaga boazodoalus.

Govva: Elli-Marja Hetta

Vealaheapmi albmana nu, ahte boazodoalliin ii leat vejolašvuohta oažžut sadjásašveahki riegádahttima dahje máná dehe adoptiománá dikšuma várás.

– Sámediggi lea fuolas sápmelaš boazodoallonissoniid máŋggalágan vealaheamis, man fámus leahkki badjealbmáid sadjásašveahkkeláhka bealistis nanne. Lea gierdameahttun, ahte láhkaásaheamis lea ášši, mii hedjonahttá nissoniid boazodoaluin bargama eavttuid. Nissoniid galggašii eanet buotlágan vugiin movttiidahttit boazodollui, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Dálá vuogádat dagaha boazodoallonissoniid heajut sajádaga lassin maiddái dan, ahte badjealbmát, dahje boazodoallit oppalohkái, eai seamma láhkai sáhte oassálastit mánáid dikšumii. Boazodoallobearrašiin vástu bearrašis čoggo dávjá dan bearašlahttui, gean váldobargu lea gos nu eará sajis go boazodoalus. Dábálaččat dát dilli guoská geavadis nissoniid.

Sámediggi lea bargan sosiála- ja dearvvasvuođaministeriijai  evttohusa badjealbmáid sadjásašveahkkelága beaivádeamis. Sámediggi evttohii ministeriijai, ahte boazodoallái sihkkarastošii beaivádeami mielde vuoigatvuohta sadjásašveahkkái jahkeluopmodilis, veajuiduhttima ja bargonávcca bajásdoalli doaimma várás, buohcci máná dikšuma várás, áhpehisvuođa, riegádahttima ja máná ja adoptamáná dikšuma várás, vuollái golmmajahkásaš máná dikšuma várás sihke vearjogeatnegas- dahje siviilabálvalusa čađaheami várás.

Sámediggi ráđđádalai sosiála- ja dearvvasvuođaministeriijain sámediggelága 9 §:a mieldásaččat badjealbmáid sadjásašveahkkelága beaivádeamis Sámedikki evttohusa vuođul.

– Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija lea dilsi ovddidit ja beaivádit lága evttohussamet vuođul. Dan dihtii leat bivdán dásseárvoáittardeaddjis ja ovttaveardásašvuođaáittardeaddjis cealkámuša fámus leahkki badjealbmáid sadjásašveahkkelága dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođaperspektiivvas. Sávvat, ahte bastit dán bokte ovddidit nissoniid sajádaga boazodoalus, joatká II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sámedikki cealkámušbivdda ovttaveardásašvuođaáittardeaddjái ja dásseárvoáittardeaddjái boazodoalliid vealaheamis sihke nissoniid ja albmáid gaskasaš eahpedásseárvvus sadjásašveahkkevuogádagas.

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

II várreságajođiheaddji Leo Aikio tel. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Má. láhkačálli Sarita Kämäräinen tel. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio.Govva: Ville Fofonoff

Sámediggi sihtá Jiekŋameara ruovdegeainnu linnjádeami eret váldima eanangoddelávas

/in , /by

Lappi lihtu stivra mearridii njukčamánu 1. beaivve dohkkehit Davvi-Lappi eanangoddeláva 2040 ja evttoha, ahte Lappi lihtu váldostivra dohkkeha láva čoahkkimis miessemánu 17. beaivve 2021. Jiekŋameara ruovdegeainnu linnjádeapmi bissu eanangoddelávas viiddes vuostálastimis fuolakeahttá. Sámediggi doarjala Lappi lihtu váldostivrii ahte Jiekŋameara ruovdegeainnu linnjádeapmi eret váldo eanangoddelávas.

– Lappi lihttu doallá gitta Jiekŋameara ruovdegeainnus, vaikke ruovdegeaidnolinnjádeapmi ii gula johtolat- ja kommunikašuvdnaministeriija válmmaštallan johtolatvuogádatplánii jagiide 2021-2032. Dál livčče maiddái áigi juo dasa, ahte Lappi lihttu váldá vuhtii duohtaáššiid ja luohpá linnjádeamis, iige doala sápmelaččaid eahpediđolažžan čuovvovaš guoktelogi jagi, dadjá Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sámediggi ja máŋggat eará dáfut leat máŋgii sierra oaiviliin ja cealkámušain buktán ovdan, ahte vuostálastet Jiekŋameara ruovdegeainnu merkema oppa čujuheapmin eanangoddelávvii. I várre-ságajođiheaddji Anni Koivisto lea oassálastán Sámedikki nammadan áššedovdilahttun Lappi lihtu stivrra čoahkkimiidda ja buktán maiddái doppe ovdan sámiid oainnuid ruovdegeaidnolinjjás. Lassin Jiekŋameara ruovdegeaidnu lea gávnnahuvvon johtolat- ja kommunikašuvdnaministeriija barggahan čielggadusas ekonomalaččat gánnátmeahttumin.

– Sámit ja máŋggat eará doaibmit leat buktán ovdan oainnuid ja vuođustallan oaiviliid olles proseassa áigge. Cealkámušain, muittuhusain, oaiviliin ja eará doaimmain ii leamaš váikkuhus Lappi lihtu stivrra oidnui, vaikke vuođustusat ruovdegeainnu negatiivvalaš váikkuhusain sámiid eallinbirrasii, gillii, servošii ja árbevirolaš ealáhusaide leamašan čielgasat, joatká Koivisto.

Sámediggi lea eanangoddeláva birra addin cealkámušas  gávnnahan, ahte vuođđolága 17.3 § sihke KP-soahpamuša 27 artiklas váldon sámekultuvrra hedjonahttingielddus estet Jiekŋameara ruovdegeainnu huksema. Ollašuvadettiin fidnu hedjonahtášii dovdomassii eamiálbmot sámiid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset kultuvrra dagahemiin dasa dakkár mearkkašahtti hehttehusa nugo vuođđolágas dárkkuhuvvo. Sámediggi lea maiddái buktán ovdan, ahte ruovdegeainnu huksen dárkkuhivčče sámiid ja eará álbmoga bággosirdimiid, mii livčče vuostá ON:id eamiálbmotjulggaštusa 10 artikla.

Riikkadási johtolatvuogádatplána jagiide 2021-2032 ja Suoma árktalaš politihka strategiija leat bárrásiin válmmaštallama vuolde. Plánaide eai gula sámiid ruovttuguovllu čađa johtti ruovdegeaidnolinnjádeamit, muhto guktot plánat čuvodit ráđđehusprográmmii merkejuvvon linnjádemiid. Linnjádeamit gusket Giepma-Háhpárándi- máđija elrávdnjema ja Suoma ruovdegeaidnofierpmádaga laktima lávgadut Ruoŧa ruovdegeaidnofierpmádahkii ja dan bokte riikkaidgaskasaš  dávvirfievrrideami duvdima Norgga Narvikii. Loga Sámedikki cealkámuš riikkadási johtolatvuogádatplánas jagiide 2021-2032

Davvi-Lappi eanangoddeláva 2040 lea dárkkuhus leat gárvvis giđđat 2021 ja dat guoská Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddaid. Loga lasi Lappi lihtu neahttasiidduin: https://www.lapinliitto.fi/aluesuunnittelu/maakuntakaavoitus/vireilla-olevat-maakuntakaavat/pohjois-lapin-maakuntakaava/

Lassidieđut

II várreságajođiheaddji Leo Aikio, t. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto, t. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Vs. birasčálli Tiina Lovisa Solbär, t. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Má. láhkačálli Sarita Kämäräinen, t. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sámediggi almmustahttá prentejuvvon veršuvnna digitála suoma–nuortalašgiela-sátnegirjjis

/in , , /by

Sámediggi ja Giellagas-instituhtta almmustahttet prentejuvvon  suoma–nuortalašgiela-sátnegirjji bearjadaga 5.3.2021 dii. 13.00. Sátnegirji lea prentejuvvon veršuvdna Giellagas-instituhtta ovdal almmustahttán digitála suoma–nuortalašgiela-sátnegirjjis. Buohkaide rabas almmustahttindilálašvuohta ordnejuvvo gáiddusoktavuođain Microsoft Teams bakte čujuhusas https://urly.fi/1X2m  

Bures boahttin čuovvut dilálašvuođa!

Prentejuvvon suoma–nuortalašgiela sátnegirjjis, mii dál almmustahttojuvvo  lea suomagielat ohcansániid lohkomearri badjel 20 000. Prentejuvvon sátnegirji vuođđoduvvá eanas Satu ja Jouni Moshnikoffa álgoálgosaš sátnelistui, muhto fárrui leat váldojuvvon muhtin veardde maiddái maŋŋeleappos lasihuvvon sánit, go lea gávnnahuvvon, ahte sánit leat sajáiduvvon gillii dahje leat earenoamáš dárbbašlaččat.

Nuortalašgiela sátnegirjjiid  doaimmahanbargu lea dahkkojuvvon eanaš dainna sierra ruhtademiin, man Oahpahus- ja kulturministeriija lea juolludan Giellagas-instituhttii.  Ollašuhttin lea dahkkon Oulu universiteahta Giellagas-instituhta,  Sámedikki ja Helssega universiteahta ovttasbargun.

Doaimmahangottis ledje Eino Koponen, Miika Lehtinen, Merja Fofonoff ja Raija Lehtola.

Giellagas-instituhta nuortalašgiela universiteahttaoahpaheaddji Miika Lehtinen lea doaimmahan sátnegirjji Romssa  universiteahta sámegiela giellateknologiija guovddáža, Giellatekno vuolážis borgemánus 2020 almmustahttojuvvon digitála suoma–nuortalašgiela-sátnegirjjis.

Sámedikki sámegiela doaimmahat lea ordnen sátnegirjji almmustahttimis.

Prentejuvvon sátnegirjji sáhttá diŋgot Sámedikki oahppomateriála neahttagávppis: https://www.samediggi.fi/tuote/suomi-koltansaame-sanakirja/

Digitála suoma–nuortalašgiela-sátnegirji gávdno https://saan.oahpa.no/fin/sms/

Lassedieđut: 

Sámediggi: Marko Marjomaa (+358 10 839 3183) marko.marjomaa(at)samediggi.fi 

Giellagas-instituhtta: Miika Lehtinen (+358 50 5692300) miika.lehtinen(at)oulu.fi 

Sámediggi dohkkehii stáhta evttohusaid komissáraevttohassan

/in , /by

Sámediggi dohkkehii čoahkkimis 18.2.2021 ovttamielalaččat stáhta evttohan duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraevttohasaid. Stáhta komissáraevttohasat leat earkebisma emeritus, TT Kari Mäkinen ja bargoeallinprofessor, OTT Hannele Pokka.

Stáhta komissáraevttohasaid kárten lea bargon virgeolmmošválmmaštallamin ja ášši gieđahallui Sámedikki čoahkkimis ii – almmolaš áššin, dasgo ášši gieđahallan lea ain gaskan. Nuortalaččaid siidačoahkkimat gieđahalle ášši 20.-21.2.2021.

Čuovvovažžan kommišuvnna lahtuid oktiiheiveheapmi jotkojuvvo Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja stáhtaráđi kansliijain. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut nammaduvvojit doibmii kommišuvnna ásaheami oktavuođas.

Lassidieđut ášši birra Sámedikki neahttasiidduin.

Sámedikki čoahkkima 1/2021 beavdegirji

Lassidieđut: 

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto, 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi 

Ságajođiheaddji veahkkebargi Laura Olsén-Ljetoff, 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi