Kaksi poikaa tekee kannettavalla tietokoneella tehtäviä pöydän ääressä.

Almottât videoi editistem škovliittâssáid

/in , , , /by

Huámmáš: videoi majemuš macâttempeivi lii sirdum 10.5. räi!

Säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnee oovtâstpargoost Arktâsâš pedagogiik II -havváin ávus káidusškovliittâsâid videoi editistmist. Toos lasseen mij lep pyevtittâm ravvuid videoi vuáváámân já olášutmân.

Mij ornip kyehti káidusškovliittâs, mon lasseen lii máhđulâš keččâđ vyerkkejum škovliittâsâid maŋeláá. Liiŋkâ vuárháid finnee škovliittâsâi maŋa taaiđâtábáhtuspargest. Haavâ pargeeh fäälih teknisii torjuu ohjelmij kiävtust meid škovliittâsâi maŋa.

Mij ornip škovliittâs kyevti vuáháduvâst: Windows 10 videoi editistemohjelmist sehe puhelimân luođimnáál FilmoraGo:st. FilmoraGo heivee sehe Androidân já iOS:ân. Škovliittâsah uárnejuvvojeh suomâkielân. Kuohtuuh škovliittâsah älgih tme 12.30 já noheh tme 14.00. Kooskâst lii 15 min puddâ. Škovliittâsâi siskáldâs

  • Algâ- já loppâteevstâi lasettem
  • Videoi raijim já čuoppâm
  • Tuáváášmuusik, koveteevstâi já eres pehtilittei lasettem
  • Editistum video vuorkkim

 

20.4. kovliittâs Windows 10 vuáháduv videoi editistemohjelmist

Tiäđuh heiviittâsâst: Microsoft Videoeditori-heiviittâs lii nuuvtá Windows-vuáháduv pargopevdiheiviittâs. Tot heivee pyereest algâttelleid, já ton vievâst puáhtá älkkeht ja jotelávt raijiđ já čuoppâđ videoid, mutâ ton editistemjiešvuođah láá kuittâg kääržih.

27.4. škovliittâs FilmoraGo editistemohjelmist (škovliittâs vuáđđud Android kevttimvuáhádâhân, mutâ heiviittâs kávnoo meid iOS-vuáhádâhân)

Tiäđuh heiviittâsâst: FilmoraGo lii moobiilheiviittâs, mon puáhtá luođiđ nuuvtá Android-moobiilpiergâsân Google Play –käävpist. Videoi kuvvim já editistem lii jotteel já älkkee, tastko puoh tooimâid puáhtá olášuttiđ siämmáin piergâsijn.

 

Škovliittâsah uárnejuvvojeh Microsoft Teams -heiviittâsâst. Mij avžuuttep, ete tust lii kovvejum materiaal valmâšin, ko puáđáh škovliittâsân, vâi pastah uápásmuđ ohjelmij jiešvuođáid keevâtlávt. Visásmit meid, ete tárbuliih ohjelmeh láá stellejum já et piergâsij vuáhádâhpeividmeh láá ääigi tääsist ovdil škovliittâsâi!

Videoh toimâttuvvojeh taaiđâtábáhtus pargojuávkun WeTransfer ohjelmijn (ravvuuh).

Almottât škovliittâssáid 16.4.2021 räi šleđgâpostáin anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi teikâ puhelimáin +358 40 620 1917. Almoot, ete kuábbáá-uv škovliittâsân tun almottâđah, tuu ohtâvuotâtiäđuid sehe uásálistei mere. Almoot meid, ete ostâvetteđ-uv Teamsân vâi taarbâšvetteđ-uv tuš liiŋkâ vuárháid.

 

Säminuorâi taaiđâtábáhtus 2021 ravvuuh

 

Lasediäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio

anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

+358 40 620 191

 

Johanna Laakso

Arktâsâš pedagogiik II, sämimáttááttâs digiviärmádâh -haahâ

johanna.laakso(at)sogsakk.fi

+358 40 549 7429

Raavâkirje sämmiláid kyeskee riehtinoormâi tulkkuumân já heiviitmân pirrâsân já eennâmkevttimân lohtâseijee koččâmušâin lii almostittum

/in , /by

Sämitigge lii almostittâm raavâkirje sämmiláid kyeskee riehtinoormâi tulkkum já heiviittem várás koččâmušâin, moh lohtâseh pirrâsân já eennâmkevttimân. Raavâkirje lii čáállám OTT, puárásub totkee já algâaalmugrievti dooseent Leena Heinämäki Sämitige toimânaddelmin.

Raavâkirje tuáimá riävtálii raavâkirjen nuuvt Sämitige ko meid staatâ já kieldâi virgeomâháid já eres kuávdášlij tuáimei pargoost já oovtâstpargoost sii kooskâ. Ton ulmen lii faallâđ ääigitásásii informaatio já návt ovdediđ sämmilij vuoigâdvuođâi tuođâlii olášume ei. lahâasâttem oovdedmist, laavâi olášutmist sehe tuámustoovlij já eres lavâlâšvuotâkoccei pargoost.

Raavâkirje lii almostittum suomâkielân já tot almostittoo tuš viermiversion.

Lasetiäđuh:

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Má. lahâčällee Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kove: Anja Vest

Mallipustaveh uápisin!

/in , , /by

Čále bustávaid lii algâmáttááttâsân uáivildum hárjuttâsvihko tavesämikielâ mallipustavij hárjuttâlmân. 

Vihkoin uáppeeh pyehtih hárjuttâllâđ uccâ já stuorrâ pustavij sehe uápis saanij čäällim. Pustavij oppâm lasseen uáppei fijnâmotorisiih tááiđuh nanosmeh. Jyehi siijđost lii kuárus loová, moos uáppee sáttá jieš sárguđ já mááláđ.

Čále bustávaid -viihko lii kuvvim Nora Bäck, kote lii kuvvim meid tavesämikielâlii vieres kielâ máttááttâsân uáivildum GEA-oppâkirjesäärji. Viihko lii toimâttâm, vuávám já tuáijim Anni Näkkäläjärvi. Materiaal algâjurdân lii Petra Kuuva anarâškielâlâš ”Puustavhárjuttâsvihko”.

Täin viihkoin lii kevttum tekstimpustavijn šaddee Alku-fonttaperruu pustavijd. Foontaid lii vuávám Jarno Lukkarila já almostittâm Máttááttâshaldâttâh. Lasetiäđuid tun kaavnah čujottâsâst http://alku.typolar.com/.

Viihkoid puáhtá tijláđ Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst: https://www.samediggi.fi/tuote/cale-bustavaid/

Anni-Sofia Niittyvuopio porgâškuođij taaiđâtábáhtus pargen

/in , , , , /by

Säminuorâi taaiđâtábáhtus orniistâlmeh pessii aalgân, ko Anni-Sofia Niittyvuopio porgâškuođij tábáhtus pargen. Taan ive tábáhtus uárnejuvvoo live stream -vuolgâttâssân majebaargâ vyesimáánu 18. peeivi.

Tábáhtusân puáhtá uásálistiđ tienuuvt, ete kovvee jieijâs uánihisfiilmâid, moi teeman lii ”Mun lam čeppi…”, ”Muái láán čeepih…” teikâ ”Mij lep čeepih…”.

Uásálistee kalga juátkiđ paječalluu ucemustáá ovttáin saanijn, ovdâmerkkân ´Muái láán čeepih tánssáđ…´. Teema ij lah räijejum tärhibeht, mutâ videoh kalgeh leđe sämikielâliih já muštâliđ säminuorâi elimist. Škoovlah uásálisteh já čuávuh tábáhtus stream peht.

Videoid kalga toimâttiđ taaiđâtábáhtuspargojuávkun 3.5. räi. Toos lasseen ornip škovláid škovlim videoi rähtimist nuuvt jotelávt ko máhđulâš.

Tábáhtusâst väljejuvvojeh säminuorâi ovdâsteijeeh väldikodálii Nuori Kulttuuri -festivaalân, mii uárnejuvvoo káidusin. Toos lasseen uásálistest lii máhđulâšvuotâ finniđ videos uássin Skábmagovat -festivaal párnái já nuorâi peeivi.

Anni-Sofia lii uásálistám škovlâahasâžžân masa jyehi taaiđâtábáhtusân. – Lii suotâs orniđ tábáhtus, mii lii lamaš ohtâ škovlâive stuárráámus tábáhtusâin. Tábáhtus lii vaiguttâm ennuv meid muu jieččân pärnivuotân.

Ánne-Sofen puáhtá leđe ohtâvuođâst puoh aašijn, moh lohtâseh taaiđâtábáhtusân. Toos lasseen mij táttup, ete škoovlah almotteh taaiđâtábáhtuspargei ohtâvuođâulmuu, kote tuáimá liŋkkân taaiđâtábáhtuspargee já škoovlâ kooskâst. Almostittep lasetiäđuid äigitaavluin, almottâtmist já škovlimijn nuuvt jotelávt ko máhđulâš. Mušte meid čuávvuđ taaiđâtábáhtus:

saamelaisnuortentaidetapahtuma.com
instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus,
facebook peht: Saamelaisnuorten taidetapahtuma
já tábáhtus hastag: #dáiddadáhpahus, #taaiđâtábáhtus, #čeaäppvuõđpeeiv ja #sntaidetapahtuma

Lasetiäđuh:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Nuori Kulttuuri -festivaal: https://nuorikulttuuri.fi/festival/

Uđđâ tavesämikielâ pargokirje lii almostum

/in , , /by

Škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh lii almostittâm uđđâ tavesämikielâ pargokirje GEA -kirjerááiđun. 

GEA 3 bargogirji giđđii lii uáivildum vuáđuškoovlâ kuálmád luoka viereskielâ máttááttâsân. Kirje teevstâid lii čáállâm Oona Länsman já kirje siskeeld maŋgâpiälásijd hárjuttâsâid. Kirje kuuvijd lii sárgum já tuáijim lii ráhtám Nora Bäck.

Tiijláámeh: https://www.samediggi.fi/tuote/gea-3-bargogirji-giddii/

Puásuituállei sajasâšišelaahâ hiäjusmit nisonij sajattuv puásuituálust

/in , /by

Sämitigge táttu ciälkkámuš oovtviärdásâšvuođâváldáliist já täsiárvuváldáliist puásuituállei olgooštmist sehe nisonij já almai koskâsii epitäsiáárvust sajasâšiševuáháduvâst. Vyeimist orroo puásuituállei sajasâšišelaahâ oovded äpittesvuotâ- já peerârijjâolgoštem já návt hiäjusmit nisonij sajattuv puásuituálust.

Kove: Elli-Marja Hetta

Olgoštem itá tienuuvt, ete puásuituállest ij lah máhđulâšvuotâ finniđ sajasâšiše šoddâdem tâi párnáá teikâ adoptiopárnáá tipšo várás.

– Sämitigge lii huolâstum sämmilij puásuituálleenisonij maaŋgâ sierâ vuáđust šaddee olgooštmist, maid vyeimist orroo puásuituállei sajasâšišelaahâ naanood. Lii killáámettum, ete lahâaasâtmist lii äšši, mii hiäjusmit nisonij hinnáid hárjuttiđ puásuituálu. Nisonijd kolgâččii eenâb-uv puoh vuovijguin movtijdittiđ puásuituálun, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Tááláš vuáhádâh toovât puásuituálleenisonij hiäjub sajattuv lasseen meid tom, ete puásuituálleealmaah, tâi puásuituálleeh ubânâsân, iä pyevti siämmáánáál uásálistiđ párnái tipšomân. Puásuituáluperruin ovdâsvástádâs perrust lii távjá ton perruujesânist, kiän váldupargo lii monnii eres saajeest ko puásuituálust. Táválávt taat tile kuáská keevâtlávt nisonáid.

Sämitigge lii toohâm sosiaal- já tiervâsvuođâministeriön iävtuttâs puásuituállei sajasâšišelaavâ peividmist. Sämitigge iävtuttij ministeriön, ete puásuituállei turviiččii peividem mield vuoigâdvuođâ sajasâšišán iheluámutiileest, vajoidittem já pargonaavcâ paijeentuállee tooimâ várás, pyeccee párnáá tipšo várás, äpittesvuođâ, šoddâdem sehe párnáá já adoptiopárnáá tipšo várás, vuálá kuulmâihásii párnáá tipšo várás sehe viärjupalvâlus tâi siiviilpalvâlus čođâldittem várás.

Sämitigge ráđádâlâi sosiaal- já tiervâsvuođâministeriöin sämitiggelaavâ 9 § miäldásávt puásuituállei sajasâšišelaavâ peividmist Sämitige iävtuttâs vuáđuld.

– Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö lii haluttem ovdediđ já peividiđ laavâ mii iävtuttâs vuáđuld. Tondiet mij lep táttum täsiárvuváldáliist sehe oovtviärdásâšvuođâváldáliist ciälkkámuš vyeimist orroo puásuituállei sajasâšišelaavâ täsiárvu- já oovtviärdásâšvuođâuáinust. Tuáivu mield mij pastep taan peht ovdediđ nisonij sajattuv puásuituálust, juátká II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämitige ciälkkámuštáttum oovtviärdásâšvuođâváldálâžân já täsiárvuváldálâžân puásuituállei olgooštmist sehe nisonij já almai koskâsii epitäsiáárvust sajasâšiševuáháduvâst

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Má. lahâčällee Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio.Kove: Ville Fofonoff

Sämitigge kiäsá Jieŋâmeerâ rađe linjim meddâlistmân eennâmkoddekaavast

/in , /by

Laapi lito stivrâ meridij 1. njuhčâmáánu tuhhiittiđ Tave-Laapi eennâmkoddekaava 2040 já oovdânpuáhtá, ete Laapi lito váldustivrâ tuhhit kaava čuákkimistis 17. vyesimáánu 2021. Jieŋâmeerâ rađe linjim piso eennâmkoddekaavast vijđes vuástálistmist peerusthánnáá. Sämitigge kiäsá Laapi lito stiivrân, vâi Jieŋâmeerâ rađe linjim valduuččii meddâl eennâmkoddekaavast.

– Laapi litto tuálá kiddâ Jieŋâmeerâ raađeest, veikâ rađelinjim ij kulluu jotolâh- já viestâdemministeriö valmâštâllâm jotolâhornimvuáváámân ivvijd 2021-2032. Tääl ličij meid äigi, ete Laapi litto váldá huámmášumán tuotâaašijd já luápá linjiimist, ige ane sämmilijd epivisesin sii puátteevuođâ háárán čuávvoo kyehtlov ihheed, iätá Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämitigge já maaŋgah eres peleh láá maŋgii sierâ uáivilijn já ciälkkámušâin puáhtám oovdân, ete sij vuástálisteh Jieŋâmere rađe merkkim eennâmkoddekaavan ubâ raavâlâžžân. I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto lii uásálistám Sämitige nomâttem äššitobdeejesânin Laapi lito stiivrâ čuákkimáid já sun lii puáhtám meid tobbeen oovdân sämmilij uáinuid rađelinjimist. Toos lasseen jotolâh- já viestâdemministeriö tovâttem čielgiittâsâst lii pahudum, ete Jieŋâmeerâ rađe ij kannat ekonomâlávt.

–  Sämmiliih já maaŋgah eres tuáimeeh láá puáhtám uáivilis oovdân já agâstâllâm uáinuidis oles proosees ääigi. Ciälkkámušah, muštottâsah, uáivileh já eres tooimah iä lah vaiguttâm Laapi lito stiivrâ uáivilân, veikâ agâstâlmeh rađe negatiivlijn vaikuttâsâin sämmilij eellimpirrâsân, kielân, siärvádâhân já ärbivuáváláid iäláttâssáid láá čielgâseh, juátká Koivisto

Sämitigge lii eennâmkoddekaavast adelem ciälkkámušâst pahudâm, ete vuáđulaavâ 17.3 § sehe KP-sopâmuš 27 artikkâlist jođettum sämikulttuur hiäjusmittemkiäldu iästá Jieŋâmeerâ rađe rähtim. Olášuudijn haahâ hiäjusmittáčij  merhâšitteht algâaalmug sämmilij vuoigâdvuođâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kulttuur já tovâttičij toos taggaar merhâšittee hááitu ko vuáđulaavâst uáivildeh. Sämitigge lii meid puáhtám oovdân, ete rađe rähtim uáivildičij sämmilij já eres aalmug pággusirdem, mii ličij OA algâaalmugjulgáštus 10 artikkâl vuástásâš.

Väldikodálâš jotolâhornimvuávám ivvijd 2021-2032 já Suomâ arktâsii politiik strategia láá eidu valmâštâllâm vyelni. Vuáváámeh iä ane sistees sämmilij päikkikuávlu luáddoo rađelinjimijd, peic kuohtuuh vuáváámeh čuávuh haldâttâsohjelmân kirjejum linjimijd. Linjimeh kyeskih Kiemâ-Haaparanta-rađe šleđgim já Suomâ rađeviärmáduv čoonnâm čovgâsubbooht Ruotâ rađeviärmádâhân já ton peht aalmugijkoskâsii täävvirjotoluv sundâšume Taažâ Narvikân. Luuvâ Sämitige ciälkkámuš väldikodálii jotolâhornimvuáváámist ivvijd 2021-2032

Tave-Laapin eennâmkoddekaava 2040 lii tárguttâs leđe valmâš kiđđuv 2021 já tot kuáská Aanaar, Suáđigil ja Ucjuv kieldáid. Luuvâ lase Laapi lito nettisiijđoin: https://www.lapinliitto.fi/aluesuunnittelu/maakuntakaavoitus/vireilla-olevat-maakuntakaavat/pohjois-lapin-maakuntakaava/

Lasetiäđuh

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio, p. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, p. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Vs. pirâsčällee Tiina Lovisa Solbär, p. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Má. lahâčällee Sarita Kämäräinen, p. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sämitigge almostit teddilum versio digitaallâš suomâ-nuorttâsämikielâ-sänikirjeest

/in , , /by

Sämitigge já Giellagas-instituut almostiteh teddilum suomâ-nuorttâsämikielâ sänikirje vástuppeeivi 5.3.2021 tijme 13.00. Sänikirje lii teddilum versio Giellagas-instituut tooleeb almostittem digitaallâš suomâ-nuorttâsämikielâ-sänikirjeest. Puohháid ávus almostittemtilálâšvuotâ ornijduvvoo káidusohtâvuođâiguin Microsoft Teams peht čujottâsâst https://urly.fi/1X2m  

Pyeri puáttim čuávvuđ almostittemtilálâšvuođâ!

Uđđâ teddilum sänikirjeest suomâ-nuorttâsämikielâ lii suomâkielâkielâlâš uuccâmsaanij meeri paijeel 20 000. Teddilum sänikirje vuáđuduvá vuosâsaajeest Satu já Jouni Moshnikoff algâalgâlâš säniliiston, mutâ sänikiirján lii valdum mieldi mottoom verd maŋeláá lasettum sánáduv, ko toh láá keččum vuáhádum kielân teikkâ eromâš tehálâžžân.

Nuorttâsämikielâ sänikiirjij toimâttempargo lii rahtum válduääšist Máttááttâs- já kulttuurministeriö Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituutân mieđettum sierânâsruttâdem vuáđuld. Olášuttem lii rahtum Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut, Sämitige já Helsig ollâopâttuv oovtâstpargon.

Toimâttemkoddeest lijjii Eino Koponen, Miika Lehtinen, Merja Fofonoff já Raija Lehtola.

Giellagas-instituut nuorttâsämikielâ ollâopâttâhmáttáátteijee Miika Lehtinen lii porgâm teddilum sänikirje toimâttempargo Tromsa ollâopâttuv sämikielâi kielâteknologia kuávdáá, Giellatekno, vuáđust porgemáánust 2020 almostittum digitaallâš suomâ-nuorttâsämikielâ-sänikirjeest.

Sämitige sämikielâ toimâttâh lii annaam huolâ teddilum sänikirje almostitmist.

Teddilum sänikirje puáhtá tiiláđ Sämitige oppâmateriaalij viermikäävpist https://www.samediggi.fi/tuote/suomi-koltansaame-sanakirja/

Digitaallâš suomâ-nuorttâkielâ-sänikirje kávnoo čujottâsâst https://saan.oahpa.no/fin/sms/  

Lasetiäđuh:

Sämitigge: Marko Marjomaa (+358 10 839 3183) marko.marjomaa(at)samediggi.fi 

Giellagas-instituut: Miika Lehtinen (+358 50 5692300) miika.lehtinen(at)oulu.fi 

Sämitigge tuhhiittij staatâ iävtuttâsâid komissaariävtukkâssân

/in , /by

Sämitigge tuhhiittij čuákkimistis 18.2.2021 oovtmielâlávt staatâ iävtuttem tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio komissaariävtukkâsâid. Staatâ komissaariävtukkâsah lává arkkâpispe emeritus, TT Kari Mäkinen já pargoeellimprofessor, OTT Hannele Pokka. 

Staatâ komissaariävtukkâsâi karttim lii tohhum virgeolmoošvalmâštâlmin já äšši kieđâvuššui Sämitige čuákkimist ij-almolâš äššin, tastko ääši kieđâvuššâm lii ain koskân. Nuorttâlij sijdâčuákkimeh kieđâvuššii ääši 20.-21.2.2021.   

Čuávuvâžžân komissio jesânij oohtânheiviittem juátkih Sämitiggijn, Nuorttâlij sijdâčuákkimáin já staatârääđi kansliain. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesâneh nomâttuvvojeh pargosis komissio asâttem ohtâvuođâst.  

Lasetiäđuh ääšist Sämitige nettisiijđoin.

Sämitige čuákkim 1/2021 pevdikirje  

Lasetiäđuh: 

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi 

Saavâjođetteijee išedeijee Laura Olsén-Ljetoff, 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi