Kaksi poikaa tekee kannettavalla tietokoneella tehtäviä pöydän ääressä.

Ilmoittaudu videoiden editointi koulutuksiin

/in , , , /by

Huomio: videoiden viimeinen palautuspäivä on siirretty 10.5. asti!

Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestää yhteistyössä Arktista pedagogiikkaa II -hankkeen kanssa avoimia etäkoulutuksia videoiden editoimisesta. Lisäksi olemme tuottaneet ohjeistuksen videoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Järjestämme kaksi etäkoulutusta, minkä lisäksi koulutuksien tallenteet on mahdollista katsoa jälkikäteen. Linkin tallenteisiin saa koulutusten jälkeen taidetapahtumatyöntekijältä. Hankkeen työntekijät tarjoavat teknistä tukea ohjelmien käytöstä myös koulutusten jälkeen.

Järjestämme koulutusta kahdesta järjestelmästä: Windows 10:n videoiden editointiohjelmasta sekä puhelimelle ladattavasti FilmoraGo:sta. FilmoraGo on sopiva niin Androidille ja iOS:lle. Koulutukset järjestetään suomeksi. Molemmat koulutukset alkavat kello 12.30 ja loppuvat kello 14.00. Välissä pidetään 15min tauko.

Koulutusten sisältö

  • Alku- ja lopputekstien lisääminen
  • Videon rajaaminen ja leikkaaminen
  • Taustamusiikin, kuvatekstien ja muiden tehosteiden lisääminen
  • Editoidun videon tallennus

 

20.4. koulutus Windows 10 järjestelmän videoiden editointiohjelmasta

Tietoa sovelluksesta: Microsoftin Videoeditori-sovellus on ilmainen Windows-järjestelmän työpöytäsovellus. Se sopii hyvin aloittelijoille, sillä sen avulla voi helposti ja nopeasti rajata ja leikata videoita, mutta se on editointiominaisuuksiltaan kuitenkin erittäin suppea.

27.4. koulutus FilmoraGo editointiohjelmasta (koulutus perustuu Android käyttöjärjestelmään, mutta sovellus löytyy myös iOS-järjestelmälle)

Tietoa sovelluksesta: FilmoraGo on mobiilisovellus, joka on ladattavissa ilmaiseksi Android-mobiililaitteeseen Google Play –kaupasta. Videoiden kuvaaminen ja editointi on nopeaa ja helppoa, sillä kaikki toiminnot voidaan toteuttaa samalla laitteella.

 

Koulutukset järjestetään Microsoft Teams -sovelluksessa. Suosittelemme, että sinulla koulutukseen tullessa valmiiksi kuvattua materiaalia käytettävänä, jotta pystyt tutustumaan ohjelmien ominaisuuksiin käytännössä. Varmistathan myös, että tarvittavat ohjelmat ovat asennettuina sekä laitteiden järjestelmäpäivitykset ovat ajan tasalla ennen koulutuksia!

Videot toimitetaan taidetapahtumatyöryhmälle WeTransfer ohjelmalla (ohjeet).

Ilmoittauduthan koulutuksiin 16.4.2021 mennessä sähköpostitse anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi tai puhelimitse +358 40 620 1917. Ilmoita kumpaan koulutukseen ilmoittaudut, yhteystietosi sekä osallistujien määrä. Ilmoita myös ehdittekö Teamsiin vai tarvitsetteko pelkästään linkin tallenteisiin.

 

Saamelaisnuorten taidetapahtuman 2021 ohjeita

 

Lisätietoja:

Anni-Sofia Niittyvuopio

anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

+358 40 620 191

 

Johanna Laakso

Arktista pedagogiikkaa II, saamelaisopetuksen digiverkosto -hanke

johanna.laakso(at)sogsakk.fi

+358 40 549 7429

Opas saamelaisia koskevien oikeusnormien tulkintaan ja soveltamiseen ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä julkaistu

/in , /by

Saamelaiskäräjät on julkaissut oppaan saamelaisia koskevien oikeusnormien tulkintaan ja soveltamiseen ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Oppaan on laatinut OTT, vanhempi tutkija ja alkuperäiskansaoikeuden dosentti Leena Heinämäki Saamelaiskäräjien toimeksiantona.

Opas toimii oikeudellisena ohjekirjana niin Saamelaiskäräjien kuin valtion ja kuntien viranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden työssä ja keskinäisessä yhteistyössä. Sen tarkoituksena on tarjota ajantasaista informaatiota ja näin ollen edistää saamelaisten oikeuksien tosiasiallista toteutumista mm. lainsäädännön kehittämisessä, lakien toimeenpanossa sekä tuomioistuinten ja muiden laillisuusvalvojien työssä.

Opas on julkaistu suomeksi ja se julkaistaan ainoastaan verkkoversiona.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kuva: Anja Vest

Mallikirjaimet tutuksi!

/in , , /by

Čále bustávaid on alkuopetukseen tarkoitettu harjoitusvihko pohjoissaamen mallikirjainten harjoitteluun. Vihon avulla oppilaat harjoittelevat pienten ja suurten kirjaimien sekä tuttujen sanojen kirjoittamista. Kirjaimien oppimisen ohella oppilaan hienomotoriset taidot vahvistuvat. Jokaisella sivulla on myös kuvan vieressä laatikko, johon oppilas voi itse piirtää ja maalata.  

Čále bustávaid -vihon on kuvittanut Nora Bäck, joka on kuvittanut myös pohjoissaamen vieraan kielen opetukseen tarkoitetun GEA-sarjan. Vihon on toimittanut, suunnitellut ja taittanut Anni Näkkäläjärvi. Tämän työn alkuideana on ollut Petra Kuuvan inarinsaamenkielinen ”Puustavhárjuttâsvihko”.   Näissä kirjoitusvihoissa on käytetty tekstauskirjaimista muodostuvaa Alku-fonttiperheen kirjaimistoa. Fontit on suunnitellut Jarno Lukkarila ja julkaissut Opetushallitus. Lisätietoja fonteista löydät osoitteesta http://alku.typolar.com/. 

Vihkoja voi tilata Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta: https://www.samediggi.fi/tuote/cale-bustavaid/

Anni-Sofia Niittyvuopio aloitti taidetapahtuman työntekijänä

/in , , , , /by

Saamelaisnuorten taidetapahtuman järjestelyt pääsivät alkuun, kun Anni-Sofia Niittyvuopio aloitti tapahtuman työntekijänä. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään live streamina tiistaina 18. toukokuuta.

Tapahtumaan osallistutaan kuvaamalla omia lyhytvideoita teemana ”Mun lean čeahppi”, ”Moai letne čeahpit” dahje ”Mii leat čeahpit” / ”Mun lam čeppi”, ”Muái láán čeepih” teikâ ”Mij lep čeepih” / “Mon leäm čeäʹpp”, “Muäna leäʹp čieʹpp”, leʹbe “Mij leäʹp čieʹpp”.

Osallistujan tulee jatkaa otsikkoa vähintään yhdellä sanalla, esimerkiksi ´Moai letne čeahpit dánsut…´. Teemaa ei ole rajattu tarkemmin, mutta videoiden tulee olla saamenkielisiä ja kertoa saamelaisnuorten elämästä. Koulut osallistuvat ja seuraavat tapahtumaa striimin kautta.

Videot tulee toimittaa taidetapahtumatyöryhmälle 3.5. mennessä. Lisäksi kouluille tullaan järjestämään mahdollisimman pian koulutusta videoiden teosta.

Tapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat etänä järjestettävään valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri -festivaaliin. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus saada videonsa osaksi Skábmagovat -festivaalin lasten ja nuorten päivää.

Anni-Sofia on osallistunut kouluikäisenä lähes jokaiseen taidetapahtumaan. – On mukavaa olla järjestämässä tapahtumaa, mikä on ollut yksi kouluvuoden suurimmista tapahtumista. Tapahtumalla on ollut suuri vaikutus myös omaan lapsuuteeni.

Anni-Sofiaan voi olla yhteydessä kaikesta taidetapahtumaan liittyvästä. Lisäksi pyydämme kouluja ilmoittamaan taidetapahtumatyöntekijälle yhteyshenkilön, joka toimii linkkinä taidetapahtumatyöntekijän ja koulun välillä. Lisätietoja aikataulusta, ilmoittautumisesta ja koulutuksista julkaistaan mahdollisimman pian. Muista myös seurata taidetapahtumaa:

saamelaisnuortentaidetapahtuma.com
instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus,
facebook: Saamelaisnuorten taidetapahtuma
ja tapahtuman hastageja: #dáiddadáhpahus, #taaiđâtábáhtus, #čeaäppvuõđpeeiv ja #sntaidetapahtuma

Lisätietoja:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Nuori Kulttuuri -festivaali: https://nuorikulttuuri.fi/festival/

Uusi pohjoissaamen kielen työkirja ilmestynyt

/in , , /by

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto on julkaissut uuden pohjoissaamen työkirjan GEA -kirjasarjaan.

Uusin työkirja GEA 3 bargogirji giđđii on tarkoitettu peruskoulun kolmannen luokan saame vieraana kielenä opetukseen. Työkirja sisältää runsaasti monipuolisia harjoituksia kevätlukukaudelle. GEA -kirjasarjan tekstit on kirjoittanut Oona Länsman. Kuvat ja taiton on tehnyt Nora Bäck.

Tilaukset: https://www.samediggi.fi/tuote/gea-3-bargogirji-giddii/

Poronhoitajien sijaisapulaki heikentää naisten asemaa poronhoidossa

/in , /by

Saamelaiskäräjät pyytää lausuntoa yhdenvertaisuusvaltuutetulta ja tasa-arvovaltuutetulta poronhoitajien syrjinnästä sekä naisten ja miesten välisestä epätasa-arvosta sijaisapujärjestelmässä. Voimassa oleva poronhoitajien sijaisapulaki edistää raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja näin heikentää naisten asemaa poronhoidossa.

Kuva: Elli-Marja Hetta

Syrjintäilmenee siten, että poronhoitajilla ei ole mahdollisuutta saada sijaisapua synnytystä tai lapsen taikka adoptiolapsen hoitoa varten.

– Saamelaiskäräjät on huolissaan saamelaisten poronhoitajanaisten moniperusteisesta syrjinnästä, jota voimassa oleva poronhoitajien sijaisapulaki on omiaan vahvistamaan. On kestämätöntä, että lainsäädännössä on seikka, joka heikentää naisten poronhoidon harjoittamisen edellytyksiä. Naisia pitäisi enemmänkin kaikin keinoin kannustaa poronhoidon pariin, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Nykyinen järjestelmä aiheuttaa poronhoitajanaisten heikomman aseman lisäksi myös sen, etteivät poronhoitajamiehet, tai poronhoitajat ylipäätään, voi samalla tavalla osallistua lasten hoitamiseen. Poronhoitoperheissä vastuu perheestä kasaantuu usein sille perheenjäsenelle, jonka päätyö on jossain muualla kuin poronhoidossa. Yleensä tämä tilanne koskee käytännössä naisia.

Saamelaiskäräjät on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen poronhoitajien sijaisapulain päivittämisestä. Saamelaiskäräjät esitti ministeriölle, että poronhoitajalle turvattaisiin päivityksen myötä oikeus sijaisapuun vuosilomatilanteessa, kuntoutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa varten, sairaan lapsen hoitoa varten, raskautta, synnytystä sekä lapsen ja adoptiolapsen hoitoa varten, alle kolmevuotiaan lapsen hoitoa varten sekä varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamista varten.

Saamelaiskäräjät neuvotteli sosiaali- ja terveysministeriön kanssa saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti poronhoitajien sijaisapulain päivittämisestä Saamelaiskäräjien esityksen pohjalta.

– Sosiaali- ja terveysministeriö on haluton edistämään ja päivittämään lakia esityksemme pohjalta. Tämän vuoksi olemme pyytäneet tasa-arvovaltuutetulta sekä yhdenvertaisuusvaltuutetulta lausuntoa voimassa olevan poronhoitajien sijaisapulain tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmista. Toivottavasti pystymme tätä kautta edistämään naisten asemaa poronhoidossa, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaiskäräjien lausuntopyyntö yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja tasa-arvovaltuutetulle poronhoitajien syrjinnästä sekä naisten ja miesten välisestä epätasa-arvosta sijaisapujärjestelmässä

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio.Kuva: Ville Fofonoff

Saamelaiskäräjät vetoaa Jäämeren radan linjauksen poistamiseksi maakuntakaavasta

/in , /by

Lapin liiton hallitus päätti 1. maaliskuuta hyväksyä Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 ja esittää, että Lapin liiton valtuusto hyväksyy kaavan kokouksessaan 17. toukokuuta 2021. Jäämeren radan linjaus pysyy maakuntakaavassa laajasta vastustuksesta huolimatta. Saamelaiskäräjät vetoaa Lapin liiton valtuustoon Jäämeren radan linjauksen poistamiseksi maakuntakaavasta.

– Lapin liitto pitää kiinni Jäämeren radasta, vaikka ratalinjaus ei sisälly liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan vuosille 2021-2032. Nyt olisi aika myös Lapin liiton ottaa huomioon tosiasiat ja luopua linjauksesta, eikä pitää saamelaisia epätietoisina tulevaisuudestaan seuraavaa kahtakymmentä vuotta, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaiskäräjät ja useat muut tahot ovat useaan otteeseen eri kannanotoissa ja lausunnoissa tuoneet esille vastustavansa Jäämeren radan merkitsemistä maakuntakaavaan edes ohjeellisena. I varapuheenjohtaja Anni Koivisto on osallistunut Saamelaiskäräjien nimeämänä asiantuntijajäsenenä Lapin liiton hallituksen kokouksiin ja tuonut myös siellä esille saamelaisten näkemyksiä ratalinjauksesta. Lisäksi Jäämeren rata on todettu liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä selvityksessä taloudellisesti kannattamattomaksi.

–  Saamelaiset ja useat muut toimijat ovat tuoneet kantansa esille ja perustelleet näkemyksiään koko prosessin ajan. Lausunnoilla, muistutuksilla, kannanotoilla ja muilla toimilla ei ole ollut vaikutusta Lapin liiton hallituksen kantaan, vaikka perustelut radan negatiivisista vaikutuksista saamelaisten elinympäristöön, kieleen, yhteisöön ja perinteisiin elinkeinoihin ovat selvät, jatkaa Koivisto

Saamelaiskäräjät on maakuntakaavasta antamassaan lausunnossa todennut, että perustuslain 17.3 § sekä KP-sopimuksen 27 artiklasta johdettu saamelaiskulttuurin heikentämiskielto estävät Jäämeren radan rakentamisen. Toteutuessaan hanke heikentäisi merkittävästi alkuperäiskansa saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan aiheuttaen sille sellaista huomattavaa haittaa kuin perustuslaissa tarkoitetaan. Saamelaiskäräjät on myös tuonut esiin, että radan rakentaminen tarkoittaisi saamelaisten ja muun väestön pakkosiirtoja, mikä olisi vastoin YK:n alkuperäiskansajulistuksen 10 artiklaa.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032 ja Suomen arktisen politiikan strategia ovat parasta aikaa valmistelussa. Suunnitelmiin ei sisälly saamelaisten kotiseutualuetta halkovia ratatielinjauksia, vaan molemmat suunnitelmat mukailevat hallitusohjelmaan kirjattuja linjauksia. Linjaukset koskevat Kemi-Haaparanta-radan sähköistämistä ja Suomen rataverkon kytkemistä tiiviimmin Ruotsin rataverkkoon ja sen kautta kansainvälisen tavaraliikenteen suuntautumista Norjan Narvikiin. Lue Saamelaiskäräjien lausunto valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021-2032

Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 on tarkoitus olla valmis keväällä 2021 ja se koskee Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntia. Lue lisää Lapin liiton nettisivuilta: https://www.lapinliitto.fi/aluesuunnittelu/maakuntakaavoitus/vireilla-olevat-maakuntakaavat/pohjois-lapin-maakuntakaava/

Lisätietoja

II varapuheenjohtaja Leo Aikio, p. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, p. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär, p. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen, p. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät julkaisee painetun version digitaalisesta suomi–koltansaame-sanakirjasta

/in , , /by

Saamelaiskäräjät ja Giellagas-instituutti julkaisevat painetun suomi–koltansaame-sanakirjan perjantaina 5.3.2021 klo 13.00.  Sanakirja on painettu versio Giellagas-instituutin aiemmin julkaisemasta digitaalisesta suomi–koltansaame-sanakirjasta. Kaikille avoin julkaisutilaisuus järjestetään etäyhteyksin Microsoft Teamsin kautta osoitteessa https://urly.fi/1X2m  

Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta! 

Nyt julkaistavassa painetussa sanakirjassa suomi–koltansaame on suomenkielisten hakusanojen määrä yli 20 000. Painettu sanakirja perustuu ensisijaisesti Satu ja Jouni Moshnikoffin alkuperäiseen sanalistaan, mutta mukaan on otettu jonkin verran myöhemminkin lisättyä sanastoa, kun ne on katsottu vakiintuneiksi tai erityisen tarpeellisiksi.  

Koltansaamen sanakirjojen toimitustyö on tehty pääosin Opetus- ja kulttuuriministeriön Oulun yliopiston Giellagas-instituutille myöntämän erityisrahoituksen turvin. Toteutus on tehty Oulun yliopiston Giellagas-instituutin, Saamelaiskäräjien ja Helsingin yliopiston yhteistyönä.

Toimituskunnassa olivat Eino Koponen, Miika Lehtinen, Merja Fofonoff ja Raija Lehtola.

Giellagas-instituutin koltansaamen yliopisto-opettaja Miika Lehtinen on toimittanut sanakirjan Tromssan yliopiston saamen kieliteknologian keskuksen, Giellateknon, alustalla elokuussa 2020 julkaistusta digitaalisesta suomi–koltansaame-sanakirjasta.

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto on huolehtinut painetun sanakirjan julkaisusta.  

Painettua sanakirjaa voi tilata Saamelaiskäräjien oppimateriaalien verkkokaupasta https://www.samediggi.fi/tuote/suomi-koltansaame-sanakirja/

Digitaalinen suomi–koltansaame-sanakirja löytyy osoitteesta https://saan.oahpa.no/fin/sms/

Lisätietoja: 

Saamelaiskäräjät: Marko Marjomaa, +358 10 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi 

Giellagas-instituutti: Miika Lehtinen, +358 50 5692300, miika.lehtinen(at)oulu.fi 

Saamelaiskäräjät hyväksyi valtion esitykset komissaariehdokkaiksi

/in , /by

Saamelaiskäräjät hyväksyi kokouksessaan 18.2.2021 yksimielisesti valtion esittämät totuus- ja sovintokomission komissaariehdokkaat. Valtion komissaariehdokkaat ovat arkkipiispa emeritus, TT Kari Mäkinen ja työelämäprofessori, OTT Hannele Pokka. 

Valtion komissaariehdokkaiden kartoitusta on tehty virkamiesvalmisteluna ja asia käsiteltiin Saamelaiskäräjien kokouksessa ei-julkisena asiana, sillä asian käsittely on edelleen kesken. Kolttien kyläkokoukset käsittelivät asiaa 20.-21.2.2021.   

Seuraavaksi komission jäsenten yhteensovittamista jatketaan Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja valtioneuvoston kanslian kanssa. Totuus- ja sovintokomission jäsenet nimitetään tehtäväänsä komission asettamisen yhteydessä.  

Lisätietoja asiasta Saamelaiskäräjien nettisivuilta.

Saamelaiskäräjien kokouksen 1/2021 pöytäkirja  

Lisätietoja: 

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi 

Puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff, 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi