Säämi parlamentaarlâš rääđi adelij julgáštâs pieggâvyeimi pyevtitmist sämikuávluin – Haavâin kalga leđe sämmilij rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš

Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) čokkânij 25.1.2021 tievâsčuákkimân, mast SPR saavâjođettemtoimâ sirdâšui Suomâ Sämitiggeest Taažâ Sämitiigán čuávvoo 16 mánuppajan. Tievâsčuákkim tollui káidusohtâvuođâiguin.

Tievâsčuákkim kieđâvušâi ei. Suomâ saavâjođettempaje toimâmuštâlus sehe savâstâlâi pieggâvyeimi kiävtust sämikuávluin já tuhhiittij julgáštâs ääši ooleest. Julgáštâs mield SPR váátá, ete sämikuávlu pieggâvyeimihaavâin kalga leđe sämmilij rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš (free, prior and in-formed consent; FPIC). Julgáštus tun puávtáh luuhâđ tääbbin. Čuákkim tuhhiittij meid uđđâ toimâvuávám Taažâ saavâjođettempaje várás. Toimâvuávám kávnoo tääbbin.

Suomâ Sämitigge lii hoittám Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođettem 19.9.2019 rääjist, já Sämitige saavâjođetteijee lii lamaš Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijee. Taam lasseen meid Suomâ Sämitige nuorâirääđi lii hoittám SPR nuorâilävdikode saavâjođettem.

Koronaviruspandemia vaiguttij saavâjođettempajan

Suomâ Sämitige saavâjođettempaje váldu-ulmeh lijjii ei. Sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáá Säämi Kielâkäldee tooimâ fastâdittem, tave-eennâmlii sämisopâmuš ovdedem sehe algâaalmugij uásálistemvuoigâdvuođâi pyeredem OA ooleest.

Saavâjođettempajan sehe SPR tooimân vaiguttij merhâšitteht ive 2020 aalgâst álgám koronaviruspandemia já ton mield spiekâstâhtile. Pandemia sehe spiekâstâhtile tiet SPR stiivrâ čuákkimeh tuállojii káidusčuákkimin eereeb vuossâmuu stiivrâ čuákkim uđđâivemáánust 2020, mii tollui Anarist. Pandemia tiet meid aalmugijkoskâsiih čuákkimeh, konferenseh, seminaareh já eres toimâ iä njuhčâmáánu 2020 maŋa lah uárnejum fyysisâš tábáhtussân, te SPR aalmugijkoskâsâš toimâ lâi ton suujâst táváliist ucceeb.

Pandemia vaiguttij meid sämiparlâmiänttárij konferensân, mon lâi tárguttâs toollâđ porgemáánust 2020. SPR stivrâ meridij sirdeđ konferens toollâmnáál porgemáánust 2021. Konferens lâi meeri orniđ Anarist.

SPR lii Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitiigij koskâsâš parlamentaarlâš oovtâstpargo-orgaan, mast meid Ruošâ sämiseervih uásálisteh oovtâstpaargon tárkkojeijen. SPR tievâsčuákkimist rääđi airâseh kuulmâ Tave-enâmist já Ruošâst čokkâneh oohtân ucemustáá ohtii ivveest. Toimâstis SPR viggá ovdediđ jieškote-uv Tave-enâmij Sämitiigij koskâsii oovtâstpargo já tot kieđâvuš aašijd, moh kyeskih sämmiláid aalmugin raajij rasta. Tot oovdâst-uv Tave-enâmij kuávlu sämmilijd távjá om. aalmugijkoskâsijn ohtâvuođâin. 

Sämitige  čuákkim väljee juávhustis airâsijd SPR:n oovtâ valjâpajan häävild, já puáttee valjâpaajeest airâseh láá:

Tuomas Aslak Juuso (väärrin Leo Aikio)

Anni Koivisto (väärrin Juha-Petteri Alakorva)

Pirita Näkkäläjärvi (väärrin Magreta Sara)

Anne Nuorgam (väärrin Asko Länsman)

Karen-Anni Hetta (väärrin Irja Seurujärvi-Kari)

Tauno Ljetoff (väärrin Veikko Feodoroff)

Niko Valkeapää (väärrin Ulla-Maarit Magga)

Säämi parlamentaarlii rääđi stiivrâst Suomâ Sämitige ovdâsteh Tuomas Aslak Juuso (väärrin Leo Aikio) já Anni Koivisto (väärrin Leo Aikio). SPR oovtâstpargosopâmuš mield Sämitige poolitlâš njunoš kalga uásálistiđ jesânin SPR stiivrâ tooimân.

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff, 0505747629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Kove: Ville-Riiko Fofonoff

Riehtiministeriö juáhá torjuu säämi kielâlaavâ olášuttem várás

Riehtiministeriö almoot uuccâmnáál säämi kielâlaavâ (1086/2003) 31 §:st uáivildum torjuid. Torjui várás lii taan ive kevttimnáál ohtsis 150 000 eurod. Torjuu puáhtá mieđettiđ sämmilij päikkikuávlu kieldáid, servikuddijd já palgâsáid sehe laavâ 18 §:st uáivildum priivaat uásipeelijd mainâšum laavâ heiviitmist šaddee eromâš lasekoloi luávdimân. Tääl uuccâmnáál torjuuh láá uáivildum 1.1.2021 maŋa šoddâm teikâ šaddee lasekoloi várás.

Statâtorjui uuccâmäigi lii 1.2.-26.2.2021. 

Statâtorjui ulmen lii ovdediđ säämi kielâlaavâ olášum luávdimáin laavâ heiviitmist šaddee eromâš lasekoloid. Torjuu puáhtá mieđettiđ ei. čuávuváid olesvuođáid: jurgâlem- já tulkkumkoloh (m. almostittemtoimâ), tieđettem, škovlim já kielâuápui áigásiih sajasâškoloh, sehe säämi kielâlaavâ heiviittem oovdedmân vuoigâdittee koloh.

Ravvuuh já lasetiäđuh:

Saamen kielilain mukaiset avustukset – Oikeusministeriö (oikeusministerio.fi)

Lasetiäđuh:

Säämi kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál iäláttâsčällee virgesajasâšvuođâ

Iäláttâsčällee pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornigist 26 c §. Pargon lii iärásij lasseen valmâštâllâđ sämmilij iäláttâssáid já toi oovdedmân lohtâseijee aašijd väldimáin huámmášumán sämmilij ärbivuáválii tiäđu sehe toimâđ iäláttâs- já vuoigâdvuotâlävdikode oovdânpyehten. Pargo álgá sopâmuš mield já pištá 31.12.2021 räi.

Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuotâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Virge miänástuvvee hoittám váátá šiev sämikulttuur, sämmilii ärbivuáválii tiäđu, sämikuávlu já -iäláttâsâi sehe haaldâtlij pargoi tubdâm sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid. Mij vyerdip meid kiärgusvuođâ jiečânâs porgâmân, šiev ornimnaavcâ já stressihaldâšem.

Pargoost lii 2 mánuppaje keččâlemäigi. Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2653,96 €/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh hárjánemlaseh, moh meriduvvojeh pargohárjánem mield já sämikuávlust porgâdijn 24 % sämikuávlu lase.

Ucâmušâid tuođâštusâiguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 17.2.2021 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?46584679

Lasetiäđuid pargoost addel iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 3.2.2021
Sämitigge

Sámi šuoŋat! Säämi šuoŋah! Sääʹm suõm! -muusikpuudah 2.-4.2. – Uáppáásm stivrejeijeid já uásálistemravvuid

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ uárnee Sámi šuoŋat! Säämi šuoŋah!Sääʹm suõm! -virtuaallijd muusikpuudâid sämmilij aalmugpeiviohhoost 2.–4.2. Uáppáásm muusikpuudâi stivrejeijeid já uásálistemravvuid!

Tärhibeh ravvuuh já liiŋkah muusikpuudâi uásálistem várás

Kove: Juha Kauppinen

Kuobžâ-Piäká Ánná, Anna Morottaja lea Anáris eret. Son lea musihkkár, guhte livđu, juoigá ja lávlu. Anna váimmu lahka lea erenomážit anárašgielat vokálamusihkkaárbi, mii lea ealáskeame. Son lea oahpahan livđe mánáide giellabesiin ja skuvllain ja maiddái rávesolbmuide bargobájiin. Anna musihkas gullojit vásáhusat luonddus eallimis, ja son sáhttá haŋkit čuonján dahje skeaikit rievssahin. Anna acapella vuosttašskearru Livđe almmustahtto giđđat 2021. Anna bargá maiddái anárašgiela ja sámi kultuvrra oahpaheaddjin ja freelancer-jorgaleaddjin. Astoáiggis Anna guolásta, murje ja duddjo.

Kove: Sámi Musihkkaakademiija, 2019

Hanna-Maaria Kiprianoff lea eret Čeavetjávrris ja son bargá dál nuortalašgiela oahpaheaddjin Čeavetjávrri skuvllas. Son oahpaha leu´dd mánáide ja nuoraide, ja leu´dd lea lunddolaš oassi nuortalašgiela diimmuid. Hanna-Maaria loaiddasta Suõmmkar-joavkkuin ja maiddái okto árbevirolaš vuogi mielde čuojaheami haga. Árbevirolaš musihkkašlájat gullet kultuvrii. Vai dat seilot, daid galgá ealáskahttit. Árbevirolaš leu’dd lea Hanna-Maaria váimmu lahka. Dat geasuha su sakka ja Hanna-Maaria rahčánai árbevieru ovdii hui ollu. Leu’dd-árbevierru lea gáržžohallan muhto arkiivvaid bokte lea leamašan vejolaš ealáskahttit ja fámuiduhttit árbbi ja seammás kultuvrra.

Kove: Árvu

Risten Anine Gaup lea Guovdageainnus eret ja lea árbevirolaš juoigi ja dáiddár. Son lea mánnávuođa rajes juoigan ja ovdanbuktá sihke luđiin, teáhterin ja eará ovdanbuktinmállin lávddiin ja eará arenain. Sutnje lea dehalaš seailluhit luohteárbbi boahttevaš buolvvaide ja háliida movttiidahttit erenoamážiid mánáid ja nuoraid juoigagoahtit árgabeaivvis. Su juoiganbottuin sáhtát earet eará gullát  muitalusaid luonddu ja elliid birra, gullát ovdamearkkaid luđiin ja vel oahppat muhtun luođi. Bures boahtin digitálalaš juoiganboddui!

Lasetiäđuh:

Hanna Helander, proojeekthovdâ
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi,
040 7012 094

Arla Magga, proojeektkoordinaattor
arla.magga(at)samediggi.fi,
040 1985 033

Unna-Maari Pulska, proojeektkoordinaattor
unna.pulska(at)samediggi.fi,
+358 40 614 5949

www.saamenetaopetus.com
www.oktavuohta.com/