Niina Aikio-Siltala

Kielâpiervâlstivrejeijen algâttâm Niina Aikio-Siltala

/in , /by

Sämitige má. kielâpiervâlstivrejeijen väljejui uđđâivemáánust Niina Aikio-Siltala. Aikio-Siltala lii škovliittâs peeleest arâšoddâdemmáttáátteijee (ŠK) já sun lii porgâm ovdil anarâškielâ kielâpiervâlijn sehe Avveel škoovlâin anarâškielâ amnâsmáttáátteijen.

Kielâpiervâlstivrejeijee pargoid kuleh ei. kielâpiervâlij išeruuđâi haldâšem, kielâpiervâltooimâ ovdedem eres tuáimeigijn, kielâpiervâlpargei škovliittâsâi koordinistem sehe pedagoglâš torjuu faallâm kielâpiervâláid.

– Uđđâ pargo lii vuálgám pyereest joton. Návt aalgân lam savâstâllâm kielâpiervâlpargeiguin äigikyevdilis aašijn, porgâm išeruutân lohtâseijee ašijguin sehe vuávám kielâpiervâlpargei taam ive škovliittâsâid. Meid kielâravviittâhtoimâ juátkoo forgâpalij já Kuáti.fi- sijđo uđâsmittempargo lii forgâ vaalmâš.

– Kielâiäláskittem, kielâpiervâleh já sämmilâš arâšoddâdem láá munjin čielgâsávt tagareh ääših, moiguin halijdâm porgâđ tääl já puátteevuođâst-uv, te lam hirmâd ilolâš ete peessim uccâ puudâ maŋa maasâd kielâpiervâlijguin porgâđ.

Kielâpiervâlstivrejeijei puáhtá iänááš leđe ohtâvuođâst puoh kielâpiervâltooimân lohtâseijee koččâmušâin. Kielâpiervâlstivrejeijee čuávu oovtâst kielâtorvočällein tooimâ olášuttem. Tooimân kyeskee miärádâsâid já linjimijd taha Sämitige kielârääđi.

Taan siijđost kaavnah vuáđutiäđuid kielâpiervâltooimâst:
https://www.samediggi.fi/toima/samikiela/kielapierval/?lang=an

Lasetiäđuh

Má. kielâpiervâlstivrejeijee Niina Aikio-Siltala, 040 487 5414 / 010 839 3115, niina.aikio-siltala(at)samediggi.fi

Kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, 040 707 5626 / 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál meriáigásii Säminuorâi taaiđâtábáhtus proojeektpargee tooimâ

/in , /by

Pargo álgá sopâmuš mield já juátkoo 15.6.2021 räi. Proojeektpargee pargon lii västidiđ Säminuorâi taaiđâtábáhtus vuáváámist, ornimijn, ohtâvuođâ tolâmist tábáhtus uásálistei já uárnejeijei kooskâ, tieđeetmist, eres munevalmâštâlmijn já tábáhtus loppâpargoin. Taaiđâtábáhtus 2021 uárnejuvvoo interneetist virtuaaltábáhtussân. Proojeektpargee parga káidusohtâvuođáin škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst, mon hovdân tuáimá škovlimčällee.

Pargo miänástuvvee hoittám váátá sämikielâ tááiđu (sämitiggeest adelum asâttâs 1727/1995). Mij anneep áárvust jiečânâs já huolâlii pargovyevi sehe šiev ohtsâšpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid. Pälkki miärášuvá sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi V já tast II juávhu mield (vuáđupälkki 2204,04 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh káiduspargo päikkikode mield 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh.

Ucâmušâid uáppu- já pargotuođâštusâiguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán vástuppeeivi 12.3. tme 12.00 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?138d8fc1

Lasetiäđuid pargoost addel škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, puh. 010 839 3112. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ čujottâsâst www.samediggi.fi já ovdebáá iivijn uárnejum Säminuorâi taaiđâtábáhtusáid puáhtá uápásmuđ čujottâsâst www.saamelaisnuorten taidetapahtuma.com/

Anarist 23.2.2021

Sämitigge 

Sämitigge almostit raavâkirjáá sämikielâ kevttimist perruin

/in , /by

Sämitigge almostit kirjáá ”Lii-uv kielâ pääihist? Sämikielâ sirdem párnážân”. Kirjááš lii rahtum sämikielâlij perrui várás, mutâ tot lii ävkkin meid ovdâmerkkân áámmátulmuid, kiäh kuáhtájeh sämmilâšperruid sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi peht. Kirjáást kieđâvuššoo sämikielâ kevttim perrust uccvávváást nuorâvuođâ räi.

Raavâkirjááš almostittoo, tastko tiätu sämikielâi sirdemist suhâpuolvâst nuubán sierâlágán peerâtiilijn já eellimtiilijn lii fálusist viehâ uccáá já tom sáttá leđe vaigâd iberdiđ. Kyevtkielâlâšvuotâtiätu, mii Suomâst lii älkkeht finnimnáál vuod valdâl aaibâs nubelágán kielâtiilijd ko taid, main sämmiliih eelih. Vanhimeh iä ain kaavnâ jieijâs aargâst tárbulii torjuu sämikielâ sirdemân, párnáá kieldâovdánem já kielâlij vuoigâdvuođâi pyerrin.  Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto tuáivu, ete raavâkirjááš lasseet tiäđu:

– Mij tuáivup, ete kirjááš jieijâs uásild tuávŋá taid tubdâstum vááijuvvuođâid já movtijdit sierâlágán kielâtiilijn orroo perruid toimâđ pyeremuu máhđulii vuovvijn. Lii tehálâš, ete pargo kielâ oovdân pargoo maaŋgâ sierâ tääsist ain perrui aargâst ohtsâškode kielâpirrâdâhân, vâi uđđâ kielâsárnoi suhâpuolvâ puáhtá šoddâđ čiävlán jieijâs kielâst já kulttuurist.

Suomâbeln lii ovdil almostum ohtâ raavâkirjááš siämmáá fáádást, Stukes ive 1993 almostittem já Aino Snellman já Kerttu Vuolab čáállám Puhu omaa kieltäsi lapsellesi – Hála mánnásat iežat eatnigiela. Tääl almostittemnáál raavâkirjááš lii Suomâst sarnum sämikielân já suomâkielân.

Almostittem lii toohâm máhđulâžžân máttááttâs- já kulttuurministeriö toorjâ, mon Sämitigge finnij uássin vijđásub haavâ OA aalmugijkoskâsij kielâi teemaive 2019 kunnen. Tekstâoosijd lii nuurrâm kielâtotkee FT Annika Pasanen. Kirjáást láá mieldi kulmâ sämmilâšperruu, kiäh jyehih feerimijd sämikielâ sárnumist párnáid sierâlágán tiilijn.

Raavâkirjáá puáhtá luuhâđ nettiversion Sämitige nettisiijđoin:

Raavâkirjááš juáhhoo meid sämmilij päikkikuávlu kieldâi ravviittâhtooimâ peht perruid.

Lasetiäđuh:

Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, puh. +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Säämi kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, puh.  +358 40 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sämitigge oovtâmielâlâš laseääigi táárbust tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio paargon

/in /by

Sämitige čuákkim savâstâlâi laseääigi táárbust tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio paargon. Čuákkim ooinij, ete laseäigi lii tárbulâš ive 2023 loopâ räi. Algâalgâlâš mandaat mield raapoort kolgâččij luovâttiđ skammâmáánust 2022. Sämitigge meridij ääšist ive vuossâmuš čuákkimist 18. kuovâmáánu 2021.

– Komissio pargo algâttem lii ájánâm, já mij kolgâp visásmittiđ, ete liijgás čovgâ äigitavlu ij puáđi eestân tergâdis pargo olášutmân, iätá Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto laseääigi táárbust.

Sämitigge kieđâvušâi čuákkimist lasseen staatârääđi iävtuttâs tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin. Čuákkim kieđâvušâi ääši ij-almolâš äššin, tastko ääši kieđâvuššâm lii vala koskân. Nuorttâlij sijdâčuákkimeh kieđâvuššii ääši 20.-21.2.2021, mon maŋa Sämitigge, Nuorttâlij sijdâčuákkim ja staatârääđi juátkih komissio jesânij oohtânheiviittem.

Sämitige muštâlus staatârááđán ivveest 2020

Ive 2020 oles Sämitige tooimân vaiguttij koronaviruspandemia já ton tovâttem spiekâstâhtile. Sämitigge viigâi ain ovdediđ ovtâspargo já tiätusirdem Suomâ staatâ suundán. Tárguttâs várás Sämitigge joođhij ovdâskoddepiäláduvâi já Sämitige oovtâstpargo-orgaan pargo. Lasseen Sämitige já sierâ ministeriöi koskâsâš ovtâspargo ovdedui sämiaašij ráđádâllâmpeeivij ohtâvuođâst savâstâlmij sehe njuolgâ ráđádâlmij peht.

Resursij vänivuotâ hiäjusmitij ain Sämitige tooimâ já vaiguttemmáhđulâšvuođâid. Tiervâsvuotâhuolâttâs lii ive 2020 tiervâsvuotâtarkkumciälkkámušâin pivdám, ete Sämitigge kiddee huámmášume pargonuáđi keeppidmân.

Sämitigge ráhtá jyehi ive staatârááđán haldâttâs muštâlus rähtim várás muštâlus tast, ete mii merhâšitteid lii tábáhtum eromâšávt sämmiláid kyeskee aašij ovdánmist.

Luuvâ Sämitige muštâlus staatârááđán ivveest 2020 (suomâkielân)

Pargoviehâpooliitlâš ohjelm stivree Sämitige pargoviehâhaldâttuv

Sämitige pargoviehâpooliitlii ohjelmáin ovdedeh pargosiärvus pyereestvaijeem, mättim já uásálistemmáhđulâšvuođâid sehe ovdedeh pargosiärvus, hovdâ- já pargosiärvustááiđuid sämmilâškulttuurân tehálij áárvui miäldásávt.

Luuvâ Sämitige pargoviehâpooliitlâš ohjelm vaaljâpajan 2020-2023 (suomâkielân)

Säämi Kielâkäldee anarâškielâ kielâjuáhusân Anna Morottaja já Hannu Kangasniemi

Sämitige čuákkim iävtut anarâškielâ kielâjuáhusân toimâpajan 2020-2023 Anna Morottaja já Hannu Kangasniemi. Kielâjuáhusân ovdil väljejum kyehti jeessân lává almottâm, ete suoi luoppâv kielâjuáhus jeessânvuođâst.

Kielâjuáhuseh tuáimih Säämi Kielâkäldee ohtâvuođâst já adeleh avžuuttâsâid sämikielâi kiävtun lohtâseijee aašijn, tego normimist já uđđâ terminologiast. Säämi Parlamentaarlâš Rääđi noomât lopâlávt jesânijd kielâjuáhusáid.

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Viestâdemčällee Johanna Alatorvinen, 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Saavâjođetteijee išedeijee Laura Olsén-Ljetoff, 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem sierânâstoorjâ 2021

/in , /by

Sämitige kulttuurlävdikodde juovij kulttuurlävdikode čuákkimist 27.1 já 15.2.2021 Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem staatâtorjuu ihán 2021 ohtsis 179 000 eurod sämikielâlii kulttuur oovdedmân, tave-eennâmlij sämiseervij tuárjumân já sämmilâškirkkotuuvij paijeentolâmân.

Torjuuh mieđettuvvojii čuávvoo náál:

Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem sierânâstoorjâ 2021

Lasetiäđuh:

Kulttuurčällee Riitta Orti-Berg, 010 839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Sammallahti sänikirje lii vuod finnimnáál

/in , /by

Sämitige sämikielâ toimâttâh lii váldám uđđâ riäntus Pekka Sammallahti Sámi-suoma-sámi -sänikirjeest. Sammallahti sänikirje almostui vuossâmuu keerdi ive 1993, já tääl valdum uđđâ riäntus lii 7. Koččâmušâst lii laseriäntus já sänikirje siskáldâs ij lah muttum.

 Sänikirje laseriäntus lii čuuvtij vuordum, tastko kirje lii lamaš jo mottoom ääigi loopân vuobdum. Sämikielâ toimâttâh meridij loppâive, ete váldá sänikirjeest uđđâ riäntus:

– Eromâšávt sämmilij päikkikuávlu kieldâi kielâstrategiapargo lii movtijdittâm väldiđ sänikirjeest uđđâ riäntus. Sänikirjeest lii ennuv ävkki ulmuid, kiäh kevttih sämikielâ pargostis já meid sämikielâ uáppeid. Tuáivu mield kirjeh pijssájeh ubâ váháš ááigán, iätá sämikielâ toimâttuv säämi kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio

Sänikirjeest lii valdum 350 pitá riäntus.

Kirje lii finnimnáál Sämitige oppâmateriaalij viermikäävpist: Sámi-suoma-sámi Sátnegirji – Samediggi

Lasetiäđuh:

Anne Kirste Aikio, tel. 010 839 3124 / +358 40 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien edustajien 2020-2023 ryhmäkuvaKove: Ville Fofonoff

Sämitige čuákkim 18.2. uárnejuvvoo káidusohtâvuođâiguin

/in /by

Sämitige čuákkim 1/2021 uárnejuvvoo 18.2.2021 tme 10 káidusohtâvuođâiguin. Koronatile tiet kyesih já media pyehtih čuávvuđ čuákkim tuše njuolgâ vuolgâttâs peht čujottâsâst www.samediggi.fi/live. Vuolgâttâsâst lii finnimnáál tulkkum puoh kuulmâ sämikielân já suomâkielân. Saijoos parlamentsalin ep vääldi kuosijd pääihi oolâ. 

Čuákkim 4/2020 äššilisto lii dokumentpaaŋkist.

1 Čuákkim lekkâm

2 Čuákkim lavâlâšvuotâ já meridemváldálâšvuotâ

3 Pevdikirje tärhisteijei já jienârekinistei valjim

4 Eidusij čuákkimaašij kieđâvuššâmoornig tuhhiittem

5 Staatârääđi iävtuttâs tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin (Ij-almolâš äšši JulkL 6 § 9 saje)

6 Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio porgâmân väridum äigi

7 Sämitige muštâlus staatârááđán ivveest 2020

8 Sämitige pargoviehâpooliitlâš ohjelm 2020-2023

9 Sämitige pälkkinjuolgâdus tärhistem

10 Siida ciälkkámušpivdem sämiuámikkâsâi uđđâsist hävdidmist

11 Uđđâ jesânij valjim Säämi Kielâkäldee anarâškielâ kielâjuáhusân

12 Saavâjođetteijei já Sämitige ovdâstâm jesânij kejâstâh

13 Eres oovdân puáttee ääših

14 Almottâsääših

15 Čuákkim lopâttem

Parlamentsalin ep vääldi kuosijd

Koronatile tiet kyesih já media pyehtih čuávvuđ čuákkim tuše njuolgâ vuolgâttâs peht čujottâsâst www.samediggi.fi/live. Vuolgâttâsâst lii finnimnáál tulkkum puoh kuulmâ sämikielân já suomâkielân. Saijoos parlamentsalin ep vääldi kuosijd pääihi oolâ. 

Lasetiäđuh:

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3100 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

viestâdemčällee Johanna Alatorvinen puh. 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Almottâttâm sämikielâi káidusmáttááttâsân luuhâmihán 2021–2022 lekkâsij

/in , /by

Almottâttâm Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaavâ máttááttâsân luuhâmihán 2021–2022 lii lekkâsâm. Almottâttâm máttááttâsân tahhoo šleđgâlii Webropol-luámáttuvváin. Almottâttâm kuáská uđđâ uáppeid já uáppeid, kiäh juátkih haavâ máttááttâsâst.

Kove: Sunna Kitti

Almottâttâm puáhtá toohâđ máttááttâs uárnejeijee, rehtor tâi huolâtteijee. Talle ko huolâtteijee taha almottâttâm, te mij tuáivup, ete huolâtteijee lii ohtâvuođâst uáppee škoovlân, já muštâl, ete uáppest lii haalu já máhdulâšvuotâ uásálistiđ sämikielâ káidusmáttááttâsân. Máttááttâsân kalga almottâttâđ 31.3.2021 räi.

Káidusmáttááttâshaahâ fáálá sämikielâ (anarâš-, nuorttâlâš- tâi orjâlâškielâ) vuáđumáttááttâs tâi luvâttâhškovlim tievâsmittee sämikielâ máttááttâs 2 ot sämiuáppeid, kiäh láá sämmilij päikkikuávlu ulguubeln. Meid ovdâmáttááttâs uáppeeh pyehtih uásálistiđ haavâ máttááttâsân. Haahâ ij faalâ máttááttâs rävisulmuid. Sämikielâ ij taarbâš mättiđ ovdiist vâi puáhtá uásálistiđ máttááttâsân. Máttááttâsjuávhuh ráhtojeh jyehi sämikielân sierâ nuuvt, ete uáppei luokka- já kielâtääsi váldoo huámmášumán. Máttááttâs uárnejuvvoo máhđulâšvuođâi mield tienuuvt, ete kielâin já juávhuin lává ucemustáá kyehti uáppee.

Vääldi huámmášumán, ete Oulu, Ruávinjaargâ, Jyväskylä já Helsig kaavpugeh uárnejeh orjâlâškielâ máttááttâs aldamáttááttâssân. Jis tun halijdah máttááttâsân, te vääldi ohtâvuođâ jieijâd škoovlâ rehtorân tái kaavpug škovlâvirgádâhân!

Almottâttâmluámáttuvah láá sierâ uđđâ  já juátkoo uáppeid. Mij táttup, ete tevdivetteđ sierâ luámáttuv jyehi uáppee puotâ.

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ lii haahâ, mon Ucjuv kieldâ joođeet já Sämitigge koordinist, já mii juátkoo 2023 kiđđâluuhâmpaje loopâ räi. Máttááttâs- já kulttuurministeriö ruttâd haavâ. Ton ulmen lii faallâđ sämikielâ káidusmáttááttâs kyehti okkotijme verd vuáđuškoovlâ já nube tääsi uáppeid sämmilij päikkikuávlu ulguubel.

Puáttee tábáhtusah

Sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ uárnee njuhčâmáánu ääigi infotilálâšvuođâ máttááttâs uárnejeijeid já vaanhimijeehid káidusmáttááttâsân uásálistee já ääšist perustum vaanhimáid. Munealmottâttâm tilálâšvuođáid ij váttoo.

Sämikielâi káidusmáttááttâs – puátteevuođâ huksim
Tieđettemtilálâšvuotâ máttááttâs uárnejeijeid
ko 17.3.2021 tme 17.00–17.30
Servâmliŋkkâ: Seervâ čuákkimân spokkâlmáin täst.

Sämikielâi káidusmáttááttâs vaanhimijeehid
ko 24.3.2021 tme 18.00–18.30
Servâmliŋkkâ: Seervâ čuákkimân spokkâlmáin täst

Tiervâpuáttim mieldi sämikielâi káidusmáttááttâsân!

Lasetiäđuh:

Hanna Helander, proojeekthovdâ  
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi, 040 7012 094 

Unna-Maari Pulska, hahâkoordinaattor
unna.pulska(at)samediggi.fi, 040 6145 949

Arla Magga, hahâkoordinaattor 
arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

Sämmilij iäláttâs já kulttuur hárjuttem lii vuáđustâllum suijâ puáttiđ enâmân

/in , , /by

Staatârääđi čovgij uđđâivemáánu 22. peeivi enâmânpuáttim raijiittâsâid Suomâst. Uđđâ raijiittâsah pottii vuáimán 27.1. já toh láá vyeimist 25.2. räi. Nubástusâiguin viggeh kepidiđ jotoluv rääji rasta, vâi puávtáččii estiđ uđđâ koronavirushaamij levânem. Staatârääđi miärádâs mield sämmilij iäláttâs já kulttuur hárjuttem lii velttidmettum já vuáđustâllum suijâ puáttiđ enâmân.

Staatârääđi miärádâs mield ton ääigi, ko sisraajij kocceem lii macâttum, te sämmiliih pyehtih moonnâđ Suomâ já Ruotâ sehe Suomâ já Taažâ koskâsii eennâmrääji já räjijuuvâi rasta meccifiävruin meid eres soojijn ko räjirastaldittemsoojij peht. Miärádâs kuáská Suomâ rääji rastalditmân. Ko mana sisraajij rasta, te kalga ain väldiđ huámmášumán meid vyeimist orroo Taažâ já Ruotâ virgeomâhái miärádâsâid já ravvuid. Ko maađhâš Ruošân, te kalga väldiđ huámmášumán, ete magareh láá Ruošâ virgeomâhái vyeimist orroo miärádâsah.

Laapi räjikosáttâh ráhtádât máhđulii sisrääji rastaldittemsoojij ávusorroomaaigij raijiimân viestâr- já taveraajijn. Jis ávusorroomääigih räijejuvvojeh persovnjotoluv uásild, te rääji rasta moonnâm ávusorroomaaigij ulguubeln váđáččii ulmuin räjirastaldittemlove. Lopemonâttâllâm peht puávtáččii taan tiileest toohâđ máhđulâžžân velttidmettum persovnjotoluv räjirastaldittemsoojij ávusorroomaaigij ulguubeln, tego kriittâlij suorgij pargeeh ja sämmilij iäláttâs já kulttuur hárjuttem. Laapi räjikosáttuv ovdâsvástádâskuávlust räjirastaldittemlove mieđeetmist meerrid räjikosáttuv komendeijee. Jis merideh raijiđ räjirastaldittemsoojij ávusorroomaaigijd, te tieđetteh ääšist ovdilgo raijiittâsah puátih vuáimán.

– Sämitige uáinust lii tehálâš, ete sämmilâšsiärváduvâst lii tiätu vijđáht já ete tieđetteh sämmiláid kyeskee aašijn. Räjitoppiimeh láá vaiguttâm vijđáht sämiaalmugân já mij lep porgâm ton oovdân, ete staatah váldáččii huámmášumán tom, ete sämikuávlu uulât neelji staatâ kuávlun, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Räjikocceemlájádâs rävvee jotoluvâst rääji rasta

Räjikocceemlájádâs rävvee aalmugjesânijd jotoluvâst rääji rasta puhelin já šleđgâpoostâ peht. Palvâlem puáhtá finniđ suomâkielân, ruotâkielân já eŋgâlâskielân tme 8-16 koskâsii ääigi numerist 0295 420 100.

Räjikocceemlájádâs ravvuuh rääji rastalditmân koronapandemia ääigi (suomâkielân)
https://raja.fi/rajaliikenne-ohjeet-korona 

Enâmânpuáttim raijiittâsâid čavgejeh 27.1. (suomâkielân)
https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/maahantulon-rajoituksia-kiristetaan-27.1

Lasetiäđuh

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi  

Lahâčällee Kalle Varis puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Ministereh já Sämitige saavâjođetteijeeh: vajesaavâ vuástá kalga kámppádâllâđ

/in /by

Taažâ, Ruotâ já Suomâ sämiaašijn västideijee ministereh já Sämitiigij saavâjođetteijeeh tiädutteh ohtsii julgáštâsâstis, ete lii tehálâš kámppádâllâđ sämmiláid čyeccee aštâččem já vaje vuástá.

Ruotâ alemuu rievti 23.1.2020 julgáštem Girjas siijdân kyeskee tuámu maŋa oles Sämieennâm kuávlust lii lamaš aštâččâm, vaje já joba viehâväldi. Tave-Taažâst láá lamaš maaŋgah tábáhtusah, main láá tuođâlávt kihtem sämmilij vuástá. Suomâst vajesaahâ sämmilij vuástá tiättoo eromâšávt sosiaallii mediast.

– Mii demokraatlijn ohtsâškuudijn kalga leđe tile savâstâlmân já sierâlágán uáiviláid. Sänirijjâvuotâ lii demokraatlii riehtistaatâ vuáđu. Mutâ sänirijjâvuotâ ij uáivild rijjâvuođâ hárjuttiđ vajesaavâ ige rijjâvuođâ kihteđ sierâ aalmugjuávhui vuástá, pahudeh julgáštâsâst.

Julgáštâs tahheeh láá kuávlu- já digitalisistemminister Linda Hofstad Helleland Taažâst, kulttuur- já demokratiaminister Amanda Lind Ruotâst, riehtiminister Anna-Maja Henriksson Suomâst, Taažâ Sämitige saavâjođetteijee Aili Keskitalo, Ruotâ Sämitige saavâjođetteijee Per-Olof Nutti já Suomâ Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Ciälkkámuš PDF 692kB (suomâkielân)

Lasetiäđuh:

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso p. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

minister Henriksson sierânâsišedeijee Niklas Mannfolk, p. 050 306 3990