Niina Aikio-Siltala

Kielipesäohjaajana aloittanut Niina Aikio-Siltala

Saamelaiskäräjien ma. kielipesäohjaajaksi valittiin tammikuussa Niina Aikio-Siltala. Aikio-Siltala on koulutukseltaan varhaiskasvatuksen opettaja (KK) ja hän on työskennellyt aiemmin inarinsaamenkielisissä kielipesissä sekä Ivalon kouluilla inarinsaamen tuntiopettajana.

Kielipesäohjaajan tehtäviin kuuluu mm. kielipesien valtionavustuksen hallinnointi, kielipesätoiminnan kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa, kielipesätyöntekijöiden koulutusten koordinointi sekä pedagogisen tuen tarjoaminen kielipesiin.

– Uusi työ on lähtenyt mukavasti käyntiin. Näin aluksi olen keskustellut kielipesätyöntekijöiden kanssa ajankohtaisista kuulumisista, työskennellyt valtionavustukseen liittyvien asioiden kanssa sekä suunnitellut kielipesätyöntekijöiden tämän vuoden koulutuksia. Myös kielineuvola tulee saamaan pian jatkoa ja Kuáti.fi- sivuston uudistamistyö on loppusuoralla, Aikio-Siltala kertoo.

– Kielenelvytys, kielipesät ja saamelainen varhaiskasvatus ovat selkeästi itselleni niitä asioita, joiden kanssa haluan työskennellä nyt ja tulevaisuudessakin, joten olen todella iloinen että pääsin pienen tauon jälkeen takaisin kielipesien pariin.

Kielipesäohjaajaan voi ensisijaisesti olla yhteydessä kaikkiin kielipesätoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Kielipesäohjaaja seuraa yhdessä kieliturvasihteerin kanssa toiminnan toteutumista. Toimintaa koskevat päätökset ja linjaukset laatii Saamelaiskäräjien kielineuvosto.

Tältä sivulta löydät perustieota kielipesätoiminnasta:
https://www.samediggi.fi/toiminta/saamen-kieli/kielipesa/

Lisätietoja

Ma. kielipesäohjaaja Niina Aikio-Siltala, 040 487 5414 / 0 10 839 3115, niina.aikio-siltala(at)samediggi.fi

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, 040 707 5626 / 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen Saamelaisnuorten taidetapahtuman projektityöntekijän tehtävän

Työ alkaa sopimuksen mukaan ja jatkuu 15.6.2021 asti. Projektityöntekijän tehtävänä on vastata Saamelaisnuorten taidetapahtuman suunnittelusta, järjestelyistä, yhteydenpidosta tapahtuman osallistujien ja järjestäjien kesken, tiedottamisesta, muista ennakkovalmisteluista ja tapahtuman jälkitöistä. Taidetapahtuma 2021 järjestetään verkossa virtuaalitapahtumana. Projektityöntekijä työskentelee etäyhteyksin koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa, jonka esimiehenä toimii koulutussihteeri.

Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää saamen kielen taitoa (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995). Arvostamme kykyä itsenäiseen ja huolelliseen työskentelyyn sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V ja siinä II ryhmän mukaan (peruspalkka 2204,04 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan etätyön sijaintipaikan mukaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön perjantaihin 12.3.2021 klo 12 mennessä osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?138d8fc1

Lisätietoja tehtävästä antaa koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, puh. 010 839 3112. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi ja aikaisempina vuosina järjestettyihin Saamelaisnuorten taidetapahtumiin osoitteessa www.saamelaisnuortentaidetapahtuma.com/

Inarissa 24.2.2021                   

Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät julkaisee opaskirjan saamen kielen käyttämisestä perheissä

Saamelaiskäräjät julkaisee kirjan ”Onko kieli kotona? Saamen kielen siirtäminen lapselle”. Kirja on laadittu saamenkielisiä perheitä varten, mutta myös hyödyksi esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta saamelaisperheitä kohtaaville ammattilaisille. Kirjassa käsitellään saamen kielen käyttämistä perheessä pikkuvauvasta nuoruusikään.

Opaskirja julkaistaan, koska tietoa saamen kielten siirtämisestä sukupolvelta toiselle erilaisissa perhetilanteissa ja olosuhteissa on tarjolla melko vähän ja se saattaa olla vaikeaselkoista. Suomessa helposti saatavilla oleva kaksikielisyystieto puolestaan kuvaa yleensä aivan toisenlaisia kielitilanteita kuin ne, missä saamelaiset elävät. Vanhemmat eivät aina löydä omassa arjessaan tarvittavaa tukea saamen kielen siirtämisen, lapsen kielenkehityksen ja kielellisten oikeuksien parhaaksi.  Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto toivoo, että opaskirja paikkaa tietovajetta:

– Toivomme, että kirja osaltaan paikkaa näitä tunnistettuja puutteita ja kannustaa erilaisissa kielitilanteissa olevia perheitä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. On tärkeää, että työtä kielen eteen tehdään monella eri tasolla aina perheiden arjesta yhteiskunnan kieli-ilmapiiriin, jotta uusien kieltenpuhujien sukupolvi voi kasvaa ylpeänä omasta kielestään ja kulttuuristaan.

Suomen puolella on aiemmin ilmestynyt yksi opaskirjanen samasta aihepiiristä, Stukesin vuonna 1993 julkaisema ja Aino Snellmanin ja Kerttu Vuolabin kirjoittama Puhu omaa kieltäsi lapsellesi – Hála mánnásat iežat eatnigiela. Nyt julkaistava opaskirja on Suomessa puhutuilla saamen kielellä ja suomeksi.

Julkaisun on mahdollistanut opetus- ja kulttuuriministeriön tuki, jonka Saamelaiskäräjät sai osana laajempaa hanketta YK:n kansainvälisen alkuperäiskansojen kielten teemavuoden 2019 kunniaksi. Tekstiosuudet on koonnut kielentutkija FT Annika Pasanen. Kirjasessa on mukana kolme saamelaisperhettä jakamassa kokemuksiaan saamen kielen puhumisesta lapsille erilaisissa olosuhteissa.

Opaskirja on luettavana nettiversiona Saamelaiskäräjien nettisivuilta:

Leago giella ruovttus? Opaskirja pohjoissaameksi.
Lii-uv kielâ pääihist? Opaskirja inarinsaameksi.
Llij-a ǩiõll dååma? Opaskirja koltansaameksi.
Onko kieli kotona? Opaskirja suomeksi.

Opasta jaetaan myös saamelaisten kotiseutualueen kuntien neuvolatoiminnan kautta perheille.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, puh. +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Saamen kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. +358 40 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät yksimielinen lisäajan tarpeesta totuus- ja sovintokomission työlle

Saamelaiskäräjien kokous keskusteli lisäajan tarpeesta totuus- ja sovintokomission työlle. Kokous näki lisäajan olevan tarpeen vuoden 2023 loppuun asti. Alkuperäisen mandaatin mukaan raportti tulisi luovuttaa marraskuussa 2022. Saamelaiskäräjät päätti asiasta vuoden ensimmäisessä kokouksessa 18. helmikuuta 2021.

– Komission työn aloittaminen on viivästynyt ja meidän on tärkeää varmistaa, ettei liian tiukka aikataulu muodostu esteeksi tärkeän työn onnistumiselle, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto lisäajan tarpeesta.

Saamelaiskäräjät käsitteli kokouksessa lisäksi valtioneuvoston esitystä totuus- ja sovintokomission jäseniksi. Asia käsiteltiin kokouksessa ei-julkisena asiana, sillä asian käsittely on edelleen kesken. Kolttien kyläkokoukset käsittelivät asiaa 20.-21.2.2021, minkä jälkeen komission jäsenten yhteensovittamista jatketaan Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja valtioneuvoston kanslian kanssa.

Saamelaiskäräjien kertomus valtioneuvostolle vuodelta 2020

Vuonna 2020 kaikkeen Saamelaiskäräjien toimintaan vaikutti koronaviruspandemia ja sen tuoma poikkeustila. Saamelaiskäräjät pyrki edelleen kehittämään yhteistyötä ja tiedonvälitystä Suomen valtion suuntaan. Tätä tarkoitusta varten jatkettiin eduskuntapuolueiden ja Saamelaiskäräjien yhteistyöelimen työtä. Lisäksi Saamelaiskäräjien ja eri ministeriöiden välistä yhteistyötä edistettiin saamelaisasioiden neuvottelupäivien yhteydessä tapahtuvien keskustelujen sekä suorien neuvottelujen kautta.

Saamelaiskäräjien toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia heikensi edelleen resurssipula. Työterveydenhuolto on vuonna 2020 terveystarkastuslausunnoissa pyytänyt Saamelaiskäräjiä kiinnittämään huomiota työn kuormittavuuden vähentämiseen.

Saamelaiskäräjät antaa vuosittain valtioneuvostolle hallituksen kertomuksen laatimista varten kertomuksen siitä, mitä merkittävää on tapahtunut saamelaisia erityisesti koskevien asioiden kehityksessä.

Lue Saamelaiskäräjien kertomus valtioneuvostolle vuodelta 2020

Henkilöpoliittinen ohjelma ohjaa Saamelaiskäräjien henkilöstöhallintoa

Saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittisella ohjelmalla edistetään työyhteisön hyvinvointia, osaamista ja osallistumismahdollisuuksia sekä kehitetään työyhteisöä, esimies- ja työyhteisötaitoja saamelaiskulttuurille tärkeiden arvojen mukaisesti.

Lue Saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittinen ohjelma vaalikaudelle 2020-2023

Sami Giellagáldun inarinsaamen kielijaostoon Anna Morottaja ja Hannu Kangasniemi

Saamelaiskäräjien kokous esittää inarinsaamen kielijaostoon toimikaudeksi 2020-2023 Anna Morottajaa ja Hannu Kangasniemeä. Kielijaostoon aiemmin valitut kaksi jäsentä olivat ilmoittaneet luopuvansa kielijaoston jäsenyydestä.

Kielijaostot toimivat Sámi Giellagáldun yhteydessä ja antavat suosituksia saamen kielten käyttöön liittyvistä asioista, kuten normituksesta ja uudesta terminologiasta. Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto nimeää lopullisesti jäsenet kielijaostoihin.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen, 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff, 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityisavustus 2021

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta jakoi kulttuurilautakunnan kokouksessa 27.1 ja 15.2.2021 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustusta vuodelle 2021 yhteensä 179 000 euroa saamenkielisen kulttuurin edistämiseen, pohjoismaisten saamelaisjärjestöjen tukemiseen ja saamelaiskirkkotupien ylläpitämiseen.

Avustuksia myönnettiin seuraavasti:

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityisavustus 2021

Lisätietoja:

Kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg, 010 839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Sammallahden sanakirjaa on taas saatavilla

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto on ottanut uuden painoksen Pekka Sammallahden Saamelais-suomalais-saamelaisesta sanakirjasta. Sammallahden sanakirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993, ja nyt otettu uusintapainos on 7. sarjassaan. Kyse on lisäpainoksesta, eikä sanakirjan sisältöä ole muutettu.

 Sanakirjan lisäpainosta on toivottu paljon, koska kirja on ollut jo jonkin aikaa loppuunmyyty. Saamen kielen toimisto päätti loppuvuonna ottaa sanakirjasta uuden painoksen:

– Erityisesti saamelaisten kotiseutualueen kunnista tehtävä kielistrategiatyö on kannustanut ottamaan sanakirjasta uuden painoksen. Sanakirjasta on paljon hyötyä henkilöille, jotka käyttävät saamen kieltä työssään ja myös saamen kieltä opiskeleville. Toivottavasti kirjoja riittää edes vähäksi aikaa, toteaa saamen kielen toimistosta saamen kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio

Sanakirjasta on otettu 350 kpl painos.

Kirja on saatavissa Saamelaiskäräjien oppimateriaalien verkkokaupasta: www.samediggi.fi/tuote/sami-suoma-sami-satnegirji/

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio, tel. 010 839 3124 / +358 40 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien kokous 18.2. järjestetään etäyhteyksin

Saamelaiskäräjien kokous 1/2021 järjestetään 18.2.2021 klo 10 etäyhteyksin. Koronatilanteen vuoksi yleisö ja media voivat seurata kokousta ainoastaan livelähetyksen kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Lähetyksessä on saatavilla tulkkaus kaikille kolmelle saamen kielelle ja suomeksi. Sajoksen parlamenttisaliin ei oteta yleisöä paikalle.

Kokouksen 1/2021 esityslista löytyy dokumenttipankista.

1 Kokouksen avaus

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

3 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

4 Varsinaisten kokousasioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen

5 Valtioneuvoston esitys totuus- ja sovintokomission jäseniksi (Ei-julkinen asia JulkL 6 § 9 kohta)

6 Totuus- ja sovintokomission työskentelylle varattu aika

7 Saamelaiskäräjien kertomus valtioneuvostolle vuodelta 2020

8 Saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittinen ohjelma 2020-2023

9 Saamelaiskäräjien palkkiosäännön tarkistaminen

10 Siidan lausuntopyyntö saamelaisvainajien uudelleen hautaamisesta

11 Uusien jäsenten valinta Sámi Giellagáldun inarinsaamen kielijaostoon

12 Puheenjohtajien ja Saamelaiskäräjiä edustaneiden jäsenten katsaus

13 Muut esille tulevat asiat

14 Ilmoitusasiat

15 Kokouksen päättäminen

Parlamenttisaliin ei oteta yleisöä

Koronatilanteen vuoksi yleisö ja media voivat seurata kokousta ainoastaan livelähetyksen kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Lähetyksessä on saatavilla tulkkaus kaikille kolmelle saamen kielelle ja suomeksi. Sajoksen parlamenttisaliin ei oteta yleisöä paikalle.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3100 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen puh. 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Suomen kulttuurirahasto on myöntänyt 22 000 euroa Sámi Duodji yhdistyksen Saamelaiskulttuuri taiteena Utsjoen hoitolaitoksiin -hankkeelle

Saamelaiskulttuuri taiteena Utsjoen hoitolaitoksiin -hanke toteutetaan yhteistyössä Utsjoen kunnan ja Saamelaiskäräjien kanssa. Hankeavustuksia on voinut hakea hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä tapahtumiin taidehankkeisiin, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Hanke toteutetaan Utsjoen kunnan alueella. Hankkeessa tuodaan saamelaisten muistisairaiden ja ikäihmisten saataville saamelaista käsityötä eli duodjia sekä valokuvataidetta Utsjoen muistisairaiden palveluasumisyksikkö Dorvussa sekä vuodeosastolla. Hankkeen taidevalokuvat otetaan Utsjoen kunnan alueelta ja valokuvaajana toimii taiteilija Marja Helander. Myös käsityöt ostetaan paikallisilta käsityöntekijöiltä mahdollisuuksien mukaan.

Monelle muistisairaalle tai vanhukselle saamelainen käsityö luo ikkunan menneeseen elämään. Elämään milloin vielä jaksoi ja kykeni tehdä käsitöitä, käydä hillasuolla, poroerotuksissa ja lohenpyynnissä Tenolla tai muun ruokakalan pyynnissä tunturijärvissä. Elämää ennen hoitolaitokseen muuttamista. Valokuvat vahvistavat asukkaiden muistoja, kokemuksia eletystä elämästä. Käsitöiden kautta voi tuntea koskettamalla, pukemalla päälle tai katselemalla sitä aikaa, jolloin vielä laitoksen asukas jaksoi itse neuloa, ommella, vuolla ja työstää käsitöitä.

Kuviin taltioidaan Utsjoelle alueena ominaista saamelaista kulttuuria. Saamelaisten elinkeinot perustuvat kulttuuriin, omaan alueeseen ja sen luonnon monipuoliseen käyttöön. Perinteistä poronhoitoa harjoitetaan koko Utsjoen alueella ja jokisaamelaista kalastuskulttuuria Tenolaaksossa. Tenon ja sen sivujokien sekä tunturijärvien kalastus on ollut ja on edelleen hyvin tärkeä elinkeino saamelaisille. Utsjoella on perinteisesti myös karjankasvatusta, sillä Tenon rannoilla on reheviä kasvupaikkoja pelloille. Kuvia katselemalla, esimerkiksi lohensoudusta, porotöistä, talollisten elämästä, sekä pienistä kylistä kuten Nuvvuksesta, Dalvadaksesta, vanhasta Karigasniemestä yms. Kuvat toimivat ikkunana heidän kotipaikkaansa ja elämäänsä.

Taiteilija Marja Helander kuvaa vuoden 2021 aikana Utsjoen paikkoja sekä taltioi perinteistä saamelaista kulttuuria. Loppuvuodesta 2021 asiantuntijaryhmä valitsee yhdessä Helanderin kanssa Dorvuun ja vuodeosastolle valittavat teokset. Ryhmä koostuu saamelaisista kulttuuriasiantuntijoista: Sámi Duodji yhdistykseltä puheenjohtaja Marjaana Aikio ja saamen käsityön konsulentti Aune Musta, Saamelaiskäräjiltä kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg, Utsjoen kunnalta perusturvajohtaja Nanna Miettunen sekä vapaa-aikasihteeri Kaisa Tapiola-Länsman.

Toteutetaan vuoden 2021 aikana. Käsityöt ja taidevalokuvat sijoitetaan Utsjoen hoitolaitoksiin loppuvuoden 2021 aikana.

Lisätietoja:   

Aune Musta, +358 40 063 7178 aune.musta(at)samiduodji.com

Kaisa Tapiola-Länsman, +358 40 031 9852 kaisa.tapiola-lansman(at)utsjoki.fi

Riitta Orti-Berg, +358 40 840 0383 riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Kuva: Anja Vest

Ilmoittautuminen saamen kielten etäopetukseen lukuvuodelle 2021–2022 avautui

Ilmoittautuminen Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen opetukseen lukuvuodelle 2021–2022 on avautunut. Ilmoittautuminen opetukseen tehdään sähköisellä Webropol-lomakkeella. Ilmoittautuminen koskee uusia oppilaita ja hankkeen opetuksessa jatkavia oppilaita.

Kuva: Sunna Kitti

Ilmoittautumisen voi tehdä opetuksen järjestäjä, rehtori tai huoltaja. Kun ilmoittautumisen tekee huoltaja, toivomme huoltajan olevan yhteydessä oppilaan kouluun, ja kertovan oppilaan halukkuudesta ja mahdollisuudesta osallistua saamen kielen etäopetukseen. Opetukseen ilmoittaudutaan 31.3.2021 mennessä.

Etäopetushanke tarjoaa saamen kielen (inarin-, koltan- tai pohjoissaamen) perusopetusta tai lukiokoulutusta täydentävää saamen kielen opetusta 2 vt saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella oleville saamelaisoppilaille. Myös esiopetuksen oppilaat voivat osallistua hankkeen opetukseen. Hanke ei tarjoa opetusta aikuisille. Saamea ei tarvitse osata entuudestaan osallistuakseen opetukseen. Opetusryhmät muodostetaan jokaiseen saamen kieleen erikseen oppilaiden luokka- ja kielitaso huomioiden. Opetus pyritään järjestämään kielissä ja ryhmissä, joissa on vähintään kaksi oppilasta tai opiskelijaa.

Huomioithan, että Oulun, Rovaniemen, Jyväskylän ja Helsingin kaupungit järjestävät pohjoissaamen kielen opetusta lähiopetuksena. Halutessasi opetukseen, ota yhteys oman koulun rehtoriin tai kaupunkisi kouluvirastoon!

Ilmoittautumislomakkeet ovat erikseen uusille ja jatkaville oppilaille. Pyydämme täyttämään erillisen lomakkeen jokaisen oppilaan kohdalla.

Saamen kielen etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke on Utsjoen kunnan johtama ja Saamelaiskäräjien koordinoima hanke, joka jatkuu 2023 kevätlukukauden loppuun. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen tavoitteina on tarjota saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta peruskoulun oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille saamelaisalueen kuntien ulkopuolelle kaksi viikkotuntia.

Tulevia tapahtumia

Saamen kielten etäopetushanke järjestää maaliskuun aikana infotilaisuuden opetuksen järjestäjille ja vanhempainillan etäopetukseen osallistuville ja asiasta kiinnostuneille vanhemmille. Ennakkoilmoittautumista tilaisuuksiin ei vaadita.

Saamen kielten etäopetus – tulevaisuuden rakentamista
Tiedotustilaisuus opetuksen järjestäjille
ke 17.3.2021 klo 17.00–17.30
Liittymislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tätä.

Saamen kielten etäopetuksen vanhempainilta
ke 24.3.2021 klo 18.00–18.30
Liittymislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tätä

Tervetuloa mukaan saamen kielten etäopetukseen!

Lisätietoja:

Hanna Helander, projektipäällikkö  
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi, 040 7012 094 

Unna-Maari Pulska, hankekoordinaattori
unna.pulska(at)samediggi.fi, 040 6145 949

Arla Magga, hankekoordinaattori 
arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

Saamelaisten elinkeinon ja kulttuurin harjoittaminen on perusteltu syy saapua maahan

Valtioneuvosto kiristi 22. tammikuuta maahantulon rajoituksia Suomessa. Uudet rajoitukset tulivat voimaan 27.1. ja ne ovat voimassa 25.2. asti. Muutoksilla pyritään vähentämään rajan yli saapuvaa liikennettä, jotta estettäisiin uusien koronavirusmuunnosten leviämistä. Valtioneuvoston päätöksen mukaan saamelaisten elinkeinon ja kulttuurin harjoittaminen on välttämätön ja perusteltu syy saapua maahan.

Valtioneuvoston päätöksen mukaan sisärajavalvonnan palautuksen aikana saamelaiset voivat ylittää Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisen maarajan ja rajajoet maastoajoneuvoilla myös muualta kuin rajanylityspaikkojen kautta. Päätös koskee Suomen rajan ylittämistä. Sisärajoja ylitettäessä on huomioitava myös kulloinkin voimassa olevat Norjan ja Ruotsin viranomaisten määräykset ja ohjeet. Venäjälle matkustettaessa on huomioitava mitkä ovat voimassa olevat Venäjän viranomaisten määräykset.

Lapin rajavartiosto valmistautuu mahdolliseen sisärajaylityspaikkojen aukioloaikojen rajoittamiseen länsi- ja pohjoisrajoilla. Mikäli aukioloaikoja rajoitetaan henkilöliikenteen osalta, niin aukioloaikojen ulkopuolella rajan ylittämiseksi rajanylityspaikalla henkilöiltä vaadittaisiin rajanylityslupa. Lupamenettelyllä voitaisiin tässä tilanteessa mahdollistaa välttämättömäksi katsottava henkilöliikenne rajanylityspaikkojen aukioloaikojen ulkopuolella, esimerkiksi kriittisten alojen työntekijät ja saamelaisten elinkeinon ja kulttuurin harjoittaminen. Lapin rajavartioston vastuualueella rajanylitysluvan myöntämisestä päättää rajavartioston komentaja. Jos rajanylityspaikkojen aukioloaikoja päätetään rajoittaa, niin asiasta tiedotetaan ennen rajoitusten voimaantuloa.

– Saamelaiskäräjien näkökulmasta on tärkeää, että saamelaisyhteiskunnassa on laajasti tietoa ja saamelaisia koskevista asioista tiedotetaan. Rajasulut ovat vaikuttaneet saamelaisväestöön laajasti ja olemme tehneet töitä sen eteen, että valtiot huomioisivat saamelaisalueen ulottumisen neljän valtion alueelle, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Rajavartiolaitos opastaa rajanylitysliikenteestä

Rajavartiolaitos neuvoo kansalaisia rajanylitysliikenteestä puhelimitse ja sähköpostitse. Palvelua on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi klo 8-16 välisenä aikana numerossa 0295 420 100.

Rajavartiolaitoksen ohjeet rajanylitykseen koronapandemian aikana
https://raja.fi/rajaliikenne-ohjeet-korona 

Maahantulon rajoituksia kiristetään 27.1.
https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/maahantulon-rajoituksia-kiristetaan-27.1

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi  

Lakimiessihteeri Kalle Varis puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi