Sámi álbmotbeaivi ávvuduvvo ovttas virtuálalaččat

/in /by

Sámi álbmotbeaivi ávvuduvvo dán jagi virtuálalaččat. Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso bovde buohkaid ávvudit Sámi álbmotbeaivvi lávvardaga guovvamánu 6. beaivve dmu 18 rájes njuolggo sáddaga bokte.

– Dát beaivi lea dehálaš sápmelaččaide. Normáladilis čoahkkanivččiimet oktii nu Sámis go dan olggobealdege ávvudit min álbmoga. Dál spiehkastatdili áigge eat sáhte čoahkkanit fysalaččat, muhto sávan ahte virtuáladáhpáhusa bokte lihkostuvvat gaskkustit iežamet beales ávvodovdamušaid buot sápmelaččaid ruovttuide, muitala ságadoalli Tuomas Aslak Juuso dáhpáhusa birra.

Dáhpáhusa áigge oaidnit ságadoalli álbmotbeaidearvvahusa, sámemánáid dearvvuođaid álbmotbeaivve ja gullat gussiid jurdagiid álbmotbeaivvi birra. Eahkeda áigge beassat maiddái návddašit musihkas ja oanehisfilmmain. Álbmotbeaivve dáhpáhusa beasat čuovvut čujuhusas www.sajos.fi/live. Sátta álgá dmu 18.

Oassálastte dáhpáhussii nu, ahte sáddet álbmotbeaivve dearvvuođaidat nummirii +358 40 663 4493 teakstadieđuin dahje Whatsapp bokte. Sáhtát maiddái guođđit dearvvuođaid Twitteris symbolain #SámiÁlbmotbeaivi.

Sámekulturguovddáš Sajosa restoráŋŋa Čaiju lea rabas dmu 14–21.30. Álbmotbeaivve restoráŋŋas borramušlisttás leat gumposat sihke báikki alde láibojuvvon njálgga láibbastagat, ee. fástoláskášbullát. Čaijus čuvvojuvvojit koronavirusdilis restoráŋŋadoibmii addojuvvon ávžžuhusat ja rávvagat.

Sámi álbmotbeaivi lea buorre boddu buktit ovdan sámi álbmoga muitalusa

– Álbmotbeaivi lea vuosttas sajis ávvobeaivi sámi álbmogii, muhto seammás dat lea beaivi, goas sáhttit kollektiivvalaččat buktit ovdan min álbmoga muitalusa maiddái váldoálbmoga gaskavuođas. Dát beaivi lea erenomáš beaivi muitit ja muittuhit, ahte sámeálbmoga muitalus álggii juo don doložis, dat joatkašuvvá ain ja dát muitalus boahtá joatkašuvvat maiddái boahttevuođas, dadjá Juuso.

Sámediggi movttiidahttá váldit sámi álbmotbeaivvi fuopmášupmái. Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademia Dihtosis-projeakta gaskkusta dieđu sámiid birra ja fállá doaibmabargobájiid oahppolágádusaide. Dasa lassin sáhttá diŋgot spealu ja sámekultuvrra gieđahalli diehtogilvu -iđitrahpama.

Oktavuohta.com -siiddut fállá materiála sámedieđu oahpahussii skuvllain. Siidduide leat doaimmahuvvon sierra skuvla- ja luohkkádásiide plánejuvvon oasit ja bargobihtát fáttáid mielde.

Sámi álbmotbeaivi

Sámiid álbmotbeaivi dollojuvvo jahkásaččat guovvamánu 6. beaivve. Ávvodoalut lágiduvvojit dalle árbevirolaččat Sámeguovllu sierra guovlluin ja dán áigge maiddái Sámeguovllu olggobealde.

Sámiid álbmotbeaivi lea okta sámiid leavgabeivviin. Ávvobeaivin álbmotbeaivi lea vel nuorra, dasgo suopmelaš albmenáhkkái dat merkejuvvui easkka jagi 2004. Álbmotbeaivvis mearriduvvui goittotge juo jagi 1992, ja ávvobeaivve ruohttasat ollet badjel čuohte jagi duohkái, jahkái 1917. Dalle Norgga Troanddimis ordnejuvvui vuosttas davviriikkalaš sámečoahkkin, man dárkkuhussan lei guorahallat sámiid eallinvejolašvuođaid ja váldit beali sámiid guoski gažaldagaide.

Lassediehtu

Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi  

Dieđihančálli Johanna Alatorvinen tel. 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi 

Restoráŋŋa Čaiju, tel. 040 588 4062, caiju(at)samediggi.fi 

Sámi šuoŋat! Säämi šuoŋah! Sääʹm suõm! -virtuála musihkkabottut sámi álbmotbeaivahku

/in , /by
Govva: Sunna Kitti 2021

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeakta lágida Sámi šuoŋat! Säämi šuoŋah! Sääʹm suõm! -virtuála musihkkabottuid sámi álbmotbeaivahku 2.–4.2. Musihkkabottuid ulbmilin lea oahpásnuhttit ja movttiidahttit sápmelaččaid árbevirolaš musihkka- ja gulahallanvuohkái. Musihkkabottuid fáddán leat árbevirolaš vokálamusihkkašlájain nuortalaš leu’dd, anáraš livđe ja davvisápmelaš luohti, ja daid láidestit musihkkačeahpit Hanna-Maaria Kiprianoff, Anna Morottaja ja Risten Anine Kvernmo Gaup.

Musihkkabottut lágiduvvojit gáiddusin Microsoft Teams bokte. Dat leat oaivvilduvvon vuođđoskuvlla ohppiide. Skuvlalaččaid lassin daidda leat váimmolaččat bures boahtin buohkat, geat háliidit oahppat sámi musihkkaárbevieru birra ja veháš leu’ddjed, livđuđ dahje juoiggastit!

Áigetávval

Di/Maŋ 2.2. dii 10–11

Nuortalaš leu’dd, láidesteaddjin Hanna-Maaria Kiprianoff

Ga 3.2. dii 10–11

Anáraš livđe, láidesteaddjin Anna Morottaja

Duo 4.2. dii 14–15

Davvisápmelaš luohti, láidesteaddjin Risten Anine Kvernmo Gaup

Musihkkabottuin lea vejolaš jearrat ja ságastit chattas. Bottuin leat mielde láidesteddjiid lassin gáiddusoahpahusprošeavtta oahpaheaddjit ja bargit. Bottuide ii dárbbaš almmuhit ovddalgihtii. Bottut báddejuvvojit ja almmustahttojit Sámedikki Youtube-kanálas. Báttiid sáhttá geahččat guovvamánu.

Dárkilut rávvagat ja oassálastinliŋkkat.

Oahpahusbottut leat nuvttá ja dat leat sámegillii.

Lassedieđut:

Hanna Helander, prošeaktahoavda
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi,
040 7012 094

Arla Magga, prošeaktakoordináhtor
arla.magga(at)samediggi.fi,
040 1985 033

Unna-Maari Pulska, prošeaktakoordináhtor
unna.pulska(at)samediggi.fi,
040 614 5949

www.saamenetaopetus.com
www.oktavuohta.com/

Dihtosis-doaibma viidána vuolleskuvllaide

/in , /by

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-prošeakta lea juohkán sámedieđuid ja fállan doaibmanbargobájiid badjeskuvllaide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide juo guovtte jagi áigge. Dál prošeakta viidána maiddái vuolleskuvllaide!

Bargobájit

Čavčča áigge Dihtosis-prošeavtta olis lea johttojuvvon vuolleskuvllain, iskkadallon iešguđetlágan hárjehusat ja heivehuvvon bargobájit nu, ahte dat heivejit nu vuolleskuvlla smávimus mánáide go boarrásutge oahppiide. Bargobájiin mánát ovdamearkan dutket sániid ja govaid, spellet diehtogilvvuid dahje oahpásmuvvet videoid bokte sámegávttiide. Vuolleskuvllaid smávimus mánát sáhttet oahpásmuvvat fáddái maiddái ivdnengovaid, árbevirolaš máidnasiid sihke lávluma ja stoahkama bokte.

Vuolleskuvllaide bargobáji sáhttá diŋgot 45 minuhta iskkadallamin , muhto dan sáhttá háliidettiin váldit maiddái guhkit duppaldiibmun ja gaskkalduhttit gaskadiimmuin. Dihtosis -bargobájiid sáhttá diŋgot sihke gáiddus- ja lagašgalledeapmin. Gáiddusgalledeamit ollašuhttojit riikkadásis; lagašgalledeami sáhttá diŋgot oaivegávpotguvlui, Turkui, Jyväskyläi, Oului ja Roavvenjárgii sihke daid lagašguovlluide.

Smávva speallu sámiid birra

Bargobajiid lassin prošeavttas lea čakčat ovddiduvvon ođđa speallu 4–6-luohkkálaččaide. Smávva speallu sámiid birra fállá vuođđodieđuid das, geat sámit leat ja mat iešvuođat dahket sin kultuvrras áidnalunddoga.  Speallobargobihtát gieđahallet earret eará historjjá, sámeguovllu, gielaid, sámegielat mánáid prográmmaid, sámegávtti ja sámemusihka.

Lassin Dihtosis -prošeavtta materiálafálaldagas gávdno ain Sukellus saamelaiskulttuuriin -speallu, mas oahpásmuvvo vehá vuđolabbot sámiide. Badjeskuvllaide ja nuppi dássái dárkkuhuvvon spealus gieđahallojit vuođđodieđuid lassin earret eará eamiálbmogat, kultuvrra oamasteapmi ja maiddái sámiid vásihan vealaheapmi. Speallu almmustahtto maiddái davvisámegillii álgojagis. Guktot mobiilaspealut doibmet Seppo-vuloža alde. Dat leat oahppolágádusaide ja nuoraid eará joavkkuide ollásit nuvttá,  iige diŋgojeaddjis dárbbaš leat gárvvisin Seppo -liseansa. Spealu speallan bistá diimmu.

Sámedihtui lea dárbu

Vuođđooahpahusa oahppoplána vuođustusat vuođđuduvvet árvomáilbmái, man guoddi fápmun máinnašuvvojit earret eará ovttaveardásašvuohta, olmmošvuoigatvuođaid gudnejahttin ja kultuvrralaš máŋggaláganvuođa riggodat. Nappo maiddái máŋggabealat sámediehtu ja dan laktin Suoma historjái ja dálá beaivái lea oahpahusas dehálaš.

Sámemánát ja -nuorat ožžot vuođđoskuvllas oalle uhcán guoskkahusa iežaset kultuvrii. Dálá oahpahus- ja kulturministeriija diŋgon čilgehusa mielde sámediehtu ii olus gávdno oahppogirjjiin, ja muhtumin diehtu lea boastut. Oahppogirjjit sáhttet earret eará sisttis doallat govaid “sámegávttiin”, mat eai leat eakti gávttit.

Sámediggi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis – prošeakta devdet dán dieđuid guoski váilevuođa. Prošeakta ollašuhtto ovttas Sámedikki nuoraidráđiin. Sámenuorain lea dehálaš rolla sihke prošeavtta plánemis, ovddideamis ja dan ollašuhttimis. Sámenuorat leat válljen dahje dohkkehan buot dieđuid, govaid ja videoid, mat leat fárus Dihtosis -prošeavtta materiálain.

Mo ávvudit álbmotbeaivve?

Movttiidahttit buot oahppolágádusaid ávvudit sámiid álbmotbeaivve 6.2. ! Juos diŋgot áiggil, gearggat vel fidnet bargobáji iežat luohkkái ávvobeaivve ollái. Maiddái speallu lea movttiidahtti vuohki oahppat ođđa áššiid. Spealuid máŋggabealat bargobihtát bohciidahttet ságastallama vel oahppodiimmu maŋŋáge. Álbmotbeaivve várás lea maiddái fállun sámekultuvrra gieđahalli diehtogilvu – iđitrahpan.

Dáppe sáhtát diŋgot spealuid ja skuvlagalledemiid

Dáppe sáhtát luđet iđitrahpama álbmotbeaivin

Dihtosis -prošeavtta ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Prošeaktaáigi: 1.9.2020-30.6.2021. 

Lassidieđut:

Sámediggi 

Nuoraidráđi ságajođiheaddji 
Anni-Sofia Niittyvuopio, 
tel. 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

Nuoraidčálli 
Elli-Marja Hetta 
tel.  010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi 

Nuoraid Akademiija 

Prošeaktahoavda, Ulla Saalasti 
Tel. 040 567 4203 
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi 

Maria Aikio
Prošeaktakoordináhtor
tel. +358 40 8470 862
maria.aikio[at]nuortenakatemia.fi

Govva: Ville Fofonoff

Doaibmajagi 2021 áigge barggu vuolde leat máŋggat sámeservoša ja sámiid vuoigatvuođaid dáfus mearkkašahtti projeavttat

/in /by

Sámedikki jagi 2021 váldoulbmilat leat sámediggelága ođasmahttin, davviriikkalaš sámesoahpamuša ovddideapmi, sámiid vuoigatvuođaid ovddideapmi, doaibmabijuid ovddideapmi dálkkádatnuppástusa ráddjema várás nu ahte sámiid vuoigatvuođat vuhtii váldojit, Sámedikki doaimma ovddideapmi ja sápmelaš identitehta, giela ja kultuvrra doarjun.

– Jahki 2021 lea Sámedikki 25. doaibmajahki. Jagi áigge sámeservoša ja sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvama dáfus máŋggaid mearkkašahtti projeavttaid boahtit ovddidit doaibmaplána mielde, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso doaibmaplána sáttasániin.

Doaibmagotti, mii válmmaštallá sámediggelága nuppástusa, doaibmabadji álggii 1.12.2020 ja dan barggu lea mearri oažžut gárvvisin 15.5.2021. Bargu davviriikkalaš sámesoahpamuša ovddideami várás jotkojuvvo ja figgojuvvo dasa, ahte soahpamušteaksta ožžojuvvo gárvvisin dán jagi áigge.

– Sámediggelága ođasmahttimis ja davviriikkalaš sámesoahpamuša guoski ráđđádallamiin deháleamos vuolggasadjin leat sámiid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama sihkkarastin eamiálbmogin nu álbmotlaš láhkaásaheami go riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa olis, lohká Juuso.

Sámediggelága ođasmahttima, davviriikkalaš sámesoahpamuša, duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu ovddideami ja sode-ođastusa lassin maiddái sámiid perspektiivvas eará mearkkašahtti láhkaođastusat geahččaluvvojit gearggahuvvot jagi 2021 áigge.

– Ovdamearkan ruvkelága, eanageavahan- ja huksenlága ja luonddusuodjalanlága ođastusprojeavttat leat lávga čatnasis sámiid eanageavahan- ja ealáhusvuoigatvuođaid ollašuvvamii ja Sámediggi boahtá bargat, vuoi sámiid jietna boahtá gullot maiddái dáid proseassaid oktavuođas ja oidnot barggu loahppabohtosis, joatká Juuso doaibmajagi ulbmiliin.

Oahpahus- ja kulturministeriija ásahan sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavku oažžu doaibmajagi álggus barggu gárvvisin.

– Sámediggi boahtá iežas beales doalvut ovddos ovddidanbargojoavkku ráhkadan evttohusaid doibmii bidjama. Sámi Giellagáldu ođđa bissovaš hálddahusmálle mieldásaš doaibmaneavttuid sihkkarastin lea dehálaš, vuoi bastit maiddái boahttevuođas sihkkarastit sámegielaid tearbma- ja normerenbarggu jotkkolašvuođa, loahpaha Juuso.

Stivrra evttohusas jagi 2021 bušeahttan vuoigatvuođaministeriija váldoluohkás momeanttas 25.01.50 lea čujuhuvvon sámiid kulturiešráđđemii  3 909 000 euro, mas 2 056 000 euro Sámedikki almmolaš doibmii. Sámediggi dohkkehii doaibmaplána-bušeahta jahkái 2021 čoahkkimis 18.12.2020.

Oahpásmuva Sámedikki doaibmaplánii jahkái 2021 (suomagillii)

INFO

Sámit leat eamiálbmot, geas lea iežas historjá, giella, kultuvra, ealáhusat, eallinvuohki ja identitehta. Suoma vuođđoláhka sihkkarastá sámiide ruovttuguovllustis sin giela ja kultuvrra guoski iešráđđema dan mielde, go lágain ásahuvvo (VL 121.4 §). Sámiid iešráđđenláhkaásahemiin ásahuvvon Sámedikki deháleamos bargun lea plánet ja ollašuhttit sámiid iešráđđema.

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Sámediggi joatká láhkačálli mearreáigásaš barggu ohcanáigi 31.1.2021 rádjai

/in /by

Bargu álgá soahpámuša mielde ja bistá 31.12.2021 radjái. Láhkačálli bargun lea ee.

  • válmmaštallat sámiid vuoigatvuođaide, ealáhusaide ja sámiid ruovttuguovllus ja váikkuhusaiguin dohko ollán eanangeavaheapmái guoskevaš juridihkalaš áššiid,
  • doaibmat ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegotti áššemeannudeaddjin ja čállin ja dan iešvuođas válmmaštallat lávdegotti čoahkkináššiid ja doaibmáibidjat dan mearrádusaid,
  • čuovvut sápmelaččaid vuoigatvuođaide, ealáhusaide, ja sámiid ruovttuguovllu eanangeahaheapmái guoskevaš láhkaásahanprošeavttaid ovdáneami,
  • veahkehit doaibmasuorggistis dikki ságajođiheaddji riikka dási ja riikkaidgaskasaš bargguin,
  • doaibmáibidjat su doaibmasuorgái gullevaš dikki ja stivrra čoahkkima mearrádusaid ja veahkehit dikki eará bargiid vuoigatvuođalaš gažaldagaid válmmaštallamis,
  • dikšut eará iežas doaibmasuorgái gullevaš sihke ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegotti ja hálddahushoavdda sutnje sierra mearridan bargguid.

Bargogovva dárkkálmáhttojuvvo dárbbu mielde jagi áigge. Geahččalit fidnet barggu fasta virgin jagi 2021 áigge.

Sámediggeásahusa (1727/95) mieldásaš gelbbolašvuođagáibádussan lea vuoigatvuođadiehtaga kandidáhta dutkkus (bajit allaskuvladutkkus) ja sámiid guoski vuoigatvuođalaš áššiid dovdamuš sihke sámegiela dáidu. Virggi ceavzilis dikšuma veahkehit lassin sámekultuvrra ja hálddahuslaš bargguid buorre dovdamuš sihke buorre ruoŧa/dárogiela ja eaŋgalsgiela dáidu. Virggideavdimis čuvvojuvvo guovtti mánotbaji geahččalanáigi. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási III/I mielde (vuođđobálká 3132,72 euro/mb). Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvojit ahkelasit ja sámeguovllus barggadettiin 24 %:a lassi.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit čállingoddái maŋimustá 31.1.2021 čujuhusain https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?e6fbccf1

Lassidieđuid addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 040-7262688 Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 19.1.2021 Sámediggi

SDM nannii badjealbmáid sadjásašveahkkediimmuid jahkái 2021

/in , /by

Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija nannii badjealbmáid buhttenvuloš sadjásašveahkkediimmuid eanemusmearrin 180  sadjásašveahkkediimmu badjealbmá ektui jagi 2021. Jagi 2020 sadjásašveahkkediimmuid mearri bajiduvvui 120 diimmus ruovttoluotta 200 diibmui. Sámediggi lea evttohan sadjásašveahkkediimmuid meari bajideami dálá dárbbu vástideaddji dássái uhcimustá 300 diibmui jagis.

– Sadjásašveahkkediimmuid meari geahpedeapmi ii leat moge buorre ášši. Dál juo nuppi jage maŋŋá lágaid badjealbmáid sadjásašveahkkediimmuid mearri vuoliduvvo ja dál fertet vuordit mearrádusa lassimearreruđa birra. Lea gažaldat badjealbmá sosiáladorvvus bártideami ja buohcuvuođa deaividettiin, nappo lea stuorra áššis ovttaskas olbmo buohta, guhte sadjásašveahki duođaige dárbbaša, kommentere Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija dieđiha, ahte sadjásašveahki geavahanmearri árvvoštallo ain lassánit dás ovddos. Dárkkuhussan lea ohcat lasi mearreruđa, vai sadjásašveahki eanemusmeari lea vejolaš máhcahit 200 diibmui ásahusnuppástusain nu jođánit go vejolaš jagi 2021 áigge.

Boazodoallu sadjásašveahki oasil eahpedásseárvosaš sajádagas

Boazodoallu lea sadjásašveahki oasil eahpedásseárvosaš sajádagas veardidettiin eanadoalu sierra suorgin gehččon ealáhusaide, nugo eanadollui.  Mela luopmosadjásašstatistihka mielde eanadoalli geavahii jagi 2019 gaskamearálaččat 314 diimmu sadjásašveahki, go fas badjealbmás lei vuoigatvuohta dušše 200 diibmui. Sámedikki oainnu mielde badjealbmáid várás galgá leat anus uhcimustá 300 sadjásašveahkkediimmu jagis buohcuvuođa ja bártideami várás.

– Sadjásašveahkkediimmuid mearri lea dehálaš, muhto ii áidna elemeanta sadjásašveahki ovttaveardásašvuođas. Sávan, ahte sadjásašveahkki ovdána dan guvlui, ahte dat vástida badjealbmá dárbbuid iešguđetlágan eallindiliin, joatká I várreságajođiheaddji  Anni Koivisto.

Giđa 2020 áigge Sámediggi doaimmahii evttohusa ja ságastalai sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija ja MELA ovddasteaddjiiguin badjealbmáid sadjásašveahkis ja dan ovddideamis. Sámediggi lea ovdan buktán fuola sápmelaš badjealbmáid sosiáladorvvu ollašuvvamis, barggus veadjimis ja bargoeallima guhkideamis. Lassin Sámediggi lea evttohan, ahte lága badjealbmáid sadjásašveahkis (1238/2014) galggašii ođasmahttit, nu ahte dat dáhkidivčče badjealbmáide ovttaveardásaš sajádaga eanadoalu sierra ealáhusaiguin bargiid ektui.

Lassidieđu ohcama birra oaččot Melas Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto tel. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tel. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anne Länsman-Magga tel. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Govva: Tomi Guttorm

Sámediggi ohcá mearreáigásaš doaimmahatčálli

/in /by

Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá 31.12.2021 rádjai. Doaimmahatčálli bargguide gullet ee.

  • davviriikkaid oktasaš sámegielaid fága- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu doaimmahatbarggut, arkiveren, čoahkkimiid ordnen sihke rehketdoallobargguin fuolaheapmi,
  • dárbbu mielde dikšu almmolaš doaimmahaga máksojohtalusa ja vuovdinrehketbearrama sihke eará veahkehanbargguid ekonomiija- ja almmolašhálddahusas ja maiddái bargguid, maid hálddahushoavda sutnje sierra mearrida.

Seađusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (sámedikkis addojuvvon ásahus 1727/1995). Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit sámegiela buorre njálmmálaš ja čálalaš máhttu sihke máŋggabealat hárjánupmi doaimmahatbargguin. Lassin maiddái ruoŧa dahje dárogiela dáidu veahkehit barggu dikšuma. Bargu eaktuda buriid ADG-dáidduid, iešráđálašvuođa, mihttomearálašvuođa, skihkalašvuođa, dárkilvuođa, koordinerenmáhtu, fuolalašvuođa, návcca dikšut máŋggaid sierra bargguid seamma áigge ja maiddái ovttasbargan- ja gulahallandáidduid. Čehppodat njuovžilis bargamii joavkkus ja positiivvalaš jurddašanvuohki leat maiddái dehálaččat.

Guovddáža bargun leat ovttas Sámedikkiin davviriikkaid oktasaš giellaovttasbarggu nannen ja ovddideapmi, sámegiela nannen ja ovddideapmi nu, ahte guđege giellajoavkku ovttaskas dárbbut, hástalusat ja resurssat váldojit vuhtii, ja sámegiela ealáskahttin ja sihkkarastin boahttevuođas.

Doaimmahatčálli lea bálvalangaskavuođas Suoma Sámediggái ja bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI ja II luohká mielde (vuođđobálká 1938,59 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde ahkelasit. Doaibmabáiki lea Sámedikki čállingottis Sajosis. Barggus čuvvojuvvo guovtte mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit Suoma Sámedikki čállingoddái maŋemustá 22.1.2021 čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?49223d23fi-FI Lassidieđuid barggus addá má. sámi giellaáššiid čálli Marko Marjomaa tel. +358 (0)10 839 3183,   marko.marjomaa(at)samediggi.fi. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi

 

Anáris 8.1.2021                  Sámediggi