Säämi aalmugpeivi ávuduvvoo oovtâst virtuaallávt

/in /by

Mij ávudep Säämi aalmugpeeivi taan ive virtuaallávt. Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puávdee puohâid ávudiđ Säämi aalmugpeeivi lávurduv kuovâmáánu 6. peeivi tme 18 rääjist njuolgâ vuolgâttâs peht.

– Taat peivi lii tergâd sämmiláid. Táválávt mij čokkâniččijm oohtân nuuvt Sämienâmist ko ton ulguubeln ávudiđ mii aalmug. Tääl spiekâstâhtile ääigi ep pyevti čokkâniđ fyysilávt, mutâ mun tuáivum, ete virtuaaltábáhtus peht mij luhostup jieččân uásild jyehiđ juhletubdâmušâid puoh sämmilij paihijd, muštâl saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tábáhtusâst.

Tábáhtus ääigi mij uáinip saavâjođetteijee aalmugpeeivi tiervâttâs, sämipárnái tiervuođâid aalmugpiäiván já kuullâp kuosij jurduid aalmugpeeivist. Eehid ääigi mij peessâp meid navdâšiđ muusikoovdânpyehtimijn já uánihâš fiilmâin. Peesah čuávvuđ aalmugpeeivi tábáhtus čujottâsâst www.sajos.fi/live. Vuolgâttâs álgá tme 18.

Uásálist tábáhtusân vuolgâtmáin aalmugpeeivi tiervuođâid numerân +358 40 663 4493 tekstâsaavâin teikkâ Whatsapp peht. Puávtáh meid vuolgâttiđ tiervuođâid Twitter peht fáddákilgoláin #SäämiAalmugpeivi.

Sämikulttuurkuávdáš Saijoos raavâdviäsu Čaiju lii áávus tme 14-21.30. Aalmugpeeivi raavâdviäsu purâdemlistoost láá kumppâseh sehe njaalgâ niisuh, tego laskijâšpuláh, maid lep liäibum pääihi alne. Čaijust mij nuávdittep korovirustiileest raavâdviäsutooimân adelum avžuuttâsâid já ravvuid.

Säämi aalmugpeivi lii pyeri äigi pyehtiđ oovdân säämi aalmug mainâs

– Aalmugpeivi lii vuosâsaajeest säämi aalmug juhlepeivi, mutâ siämmást tot lii peivi, kuás mij pyehtip kollektiivlávt pyehtiđ oovdân mii aalmug mainâs meid väldiaalmug kooskâst. Taat peivi lii eromâš peivi mušteđ já muštottiđ, ete säämi aalmug maainâs aalgij jo tovle, tot juátkoo ain já taat maainâs juátkoo meid puátteevuođâst, iätá Juuso.

Sämitigge movtijdit väldiđ huámmášumán säämi aalmugpeeivi. Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haahâ juáhá sämmilâštiäđuid já fáálá toimâlijd pargopáájáid oppâlájádâssáid. Lasseen fálusist lii spellâ já sämikulttuur kieđâvuššee tiätukišto –iiđeedlekkâm. 

Oktavuohta.com -siijđoh fäälih sämitiäđu máttááttâsân. Siijđoh aneh sistees sierâ škovlâ- já luokkâtaasijn suunâttâllum, fáádáin juohhum oosijd já pargopittáid.

Säämi aalmugpeivi

Säämi aalmugpeivi ávuduvvoo jyehi ive kuovâmáánu 6. peeivi. Ávutuáluh uárnejuvvojeh talle ärbivuáválávt Sämieennâm jieškote-uv kuávluin já tááláá ääigi meid Sämieennâm ulguubeln.

Säämi aalmugpeivi lii ohtâ sämmilij liputtempeivi. Juhlepeivin aalmugpeivi lii vala nuorâ, tastko syemmilii almenáákán tot merkkejui eskân ive 2004. Aalmugpeeivist meridui kuittâg jo ive 1992, já juhlepeeivi historjá uulât paijeel čyeđe ive keččin, ihán 1917. Talle Taažâ Ruándimist uárnejui vuossâmuš tave-eennâmlâš sämičuákkim, mon ulmen lâi suogârdâllâđ sämmilij eellimmáhđulâšvuođâid já väldiđ pele sämmiláid kyeskee koččâmuššáid.

Lasetiäđuh

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi  

Viestâdemčällee Johanna Alatorvinen puh. 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi 

Raavâdviäsu Čaiju, puh. 040 588 4062, caiju(at)samediggi.fi 

Sámi šuoŋat! Säämi šuoŋah! Sääʹm suõm! -virtuaalliih muusikpuudah sämmilij aalmugpeiviohhoost

/in , /by
Kove: Sunna Kitti 2021

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ uárnee Saamen sävelet! Sámi šuoŋat! Säämi šuoŋah! Sääʹm suõm! -virtuaallijd muusikpuudâid sämmilij aalmugpeiviohhoost 2.–4.2. Muusikpuudâi tárguttâssân lii uápásmittiđ já movtijdittiđ uásálisteid sämmilij ärbivuáválii olgospyehtimân, mii tábáhtuvá muusik peht. Muusikpuudâi fáddán lii ärbivuáválijn vookaalmuusikšlaajâin nuorttâlâš leu’dd, anarâš livđe já orjâlâš luohti já puudâi stivrejeijen tuáimih muusiktaaiđâreh Hanna-Maaria Kiprianoff, Anna Morottaja já Risten Anine Kvernmo Gaup.

Muusikpuudah uárnejuvvojeh káidusohtâvuođâiguin Microsoft Teams peht. Puudah láá čuosâttum vuáđutääsi uáppeid. Škovlâlij lasseen toid láá tiervâpuáttim puoh, kiäh halijdeh oppâd sämmilii muusikärbivyevist ja joba váhá leu’ddjed, livđuđ teikâ juoiggastit!

Äigitavlu

Ma 2.2. tme 10–11

Nuorttâlâš leu’dd, stivrejeijen Hanna-Maaria Kiprianoff

Ko 3.2. tme 10–11

Anarâš livđe, stivrejeijen Anna Morottaja

Tu 4.2. tme 14–15

Orjâlâš luohti, stivrejeijen Risten Anine Kvernmo Gaup

Puudâi ääigi lii máhđulâš koijâdiđ já savâstâllâđ chat peht. Puddáid uásálisteh stivrejeijee lasseen kaidusmáttááttâshaavâ máttáátteijeeh já pargeeh. Muuneeld almottâttâm ij váttoo. Puudah päddejuvvojeh já almostittojeh Sämitige Youtube-kanavast. Paadijd puáhtá keččâđ kuovâmáánu.

Tärhibeh ravvuuh já liiŋkah muusikpuudâi uásálistem várás.

Muusikpuudah láá nuuvtá já toh láá sämikielân.

Lasetiäđuh:

Hanna Helander, proojeekthovdâ
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi,
040 7012 094

Arla Magga, proojeektkoordinaattor
arla.magga(at)samediggi.fi,
040 1985 033

Unna-Maari Pulska, proojeektkoordinaattor
unna.pulska(at)samediggi.fi,
+358 40 614 5949

www.saamenetaopetus.com
www.oktavuohta.com/

Dihtosis-toimâ vijđán vyeliškovláid

/in , /by

Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haahâ lii juáhám sämmilâštiäđu já faallâm toimâlijd pargopáájáid paješkovláid sehe nube tääsi oppâlájádâssáid jo kyehti ive. Tääl haahâ vijđán meid vyeliškovláid!  

Pargopáájáh  

Čoovčâ ääigi Dihtosis-haavâ ooleest láá jottáám vyeliškoovlâin, keččâlâm sierâ hárjuttâsâid já hammim pargopáájáid tienuuvt, ete toh heivejeh nuuvt vyeliškoovlâ ucemus párnáid ko meid puárásub uáppeid. Pargopáájáin párnááh ovdâmerkkân totkeh saanijd já kuuvijd, spellih tiätukišto tâi uápásmeh videoi peht sämimááccuháid. Vyeliškoovlâi ucemusah pyehtih uápásmuđ fáádán meid ivnimkuuvij, ärbivuáválij mainâsij sehe lávlum já sierâdem peht.  

Vyeliškovláid pargopáájá puáhtá tiiláđ 45 miinut keččâlmin, mutâ tom puáhtá haalijddijn väldiđ meid kuhheeb tubletijmen tijmekoskáin. Dihtosis -pargopáájáid puáhtá tiiláđ sehe káidus- já aldakolliistâlmin. Káiduskolliistâlmijd olášuteh väldikodálávt; aldakolliistâllâm puáhtá tiiláđ uáivikaavpugkuávlun, Tuurkun, Jyväskylän, Oulun já Ruávinjaargân sehe tai aldakuávloid.  

Uccâ spellâ sämmilijn  

Pargopáájái lasseen haavâst láá čohčuv ovdedâm uđđâ speelâ 4–6-luoka uáppeid. Uccâ spellâ sämmilijn fáálá vuáđutiäđu tast, ete kiäh sämmiliih láá já moh jiešvuođah taheh sii kulttuurist áinoošlajâsii. Spellâpargopitáh kieđâvušeh ovdâmerkkân historjá, sämmilâšvuođâ, kielâid, sämikielâlijd párnáiohjelmijd, sämimááccuh já sämimuusik.   

Toos lasseen Dihtosis-haavâ materiaalvaljiittâsâst lii ain Sukellus saamelaiskulttuuriin -spellâ, mast vuáijuh váhá jieŋâlubbooht áášán. Paješkovláid já nube táásán čuosâttum speelâst kieđâvušeh vuáđutiäđu lasseen eereeb iärrás algâaalmugijd, kulttuurlii omâstem sehe sämmilij teivâm olgoštem. Spellâ almostittoo meid orjâlâškielân algâivveest.  

Kuohtuuh moobiilspeelah tuáimih Seppo-vuáđust. Toh láá oppâlájádâssáid já eres nuorâi juávhoid aaibâs nuuvtá, ige tiilájeijest taarbâš leđe Seppo-liiseens valmâšin. Spellâ pištá suulân tiijme verd.

Sämmilâštiätun tárbu  

Vuáđumáttááttâs máttááttâsvuávám vuáđđuseh vuáđuduveh árvumaailmân, mon kyeddee vyeimin mainâšuvvoo eereeb iärrás oovtviärdásâšvuotâ, olmoošvuoigâdvuođâi kunnijâttem já kulttuurlii maaŋgâhámásâšvuođâ riggodâh. Návt meid maaŋgâpiälásâš sämmilâštiätu já tom čoonnâm Suomâ historján já tááláá ááigán lii máttááttâsâst tehálâš. 

Sämipárnááh já -nuorah finnejeh vuáđuškoovlâst viehâ uccáá ovtâstumsoojijd sii jieijâs kulttuurân. Máttááttâs- já kulttuurministeriö tiilám vorâs čielgiittâs mield oppâkiirjijn ij ennuvgin lah sämmilâštiätu já motomin tot lii puástutiätu. Oppâkiirjijn sättih ovdâmerkkân leđe koveh ”sämimááccuhijn”, moh iä lah puigâ. 

Sämitige já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haahâ tiävdá taam vááijuvvuođâ. Haavâ olášuteh oovtâst Sämitige nuorâirađđijn. Säminuorâin lii tehálâš rooli sehe haavâ vuáváámist, oovdedmist já olášutmist. Säminuorah láá valjim teikâ tuhhiittâm puoh tiäđuid, kuuvijd já videoid, moh láá mieldi Dihtosis-haavâ materiaalijn. 

Maht ávudiđ aalmugpeeivi?  

Mij movtijdittep puoh oppâlájádâsâid ávudiđ sämmilij aalmugpeeivi 6.2.! Jis tun tiilááh ääigild, te kiergânah vala finniđ pargopáájá tuu luokan juhlepeeivi alda. Meid spellâ lii movtijdittee vyehi oppâđ uđđâ aašijd. Speelâi maaŋgâpiälásiih pargopitáh rävkkih savâstâllâm vala tijme maŋa-uv. Aalmugpiäiván lii meid fálusist sämikulttuur kieđâvuššee tiätukišto –iiđeedlekkâm.   

Tääbbin tun puávtáh tiiláđ speelâid já škovlâkolliistâlmijd

Tääbbin tun puávtáh luodiđ iiđeedlekkâm aalmugpiäiván

Máttááttâs- já kulttuurministeriö ruttâd Dihtosis-haavâ. Hahâäigi: 1.9.2020-30.6.2021. 

Lasetiäđuh: 

Sämitigge 

Nuorâirääđi saavâjođetteijee 
Anni-Sofia Niittyvuopio, 
puh 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

Nuorâičällee 
Elli-Marja Hetta 
puh. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi 

Nuorâi Akatemia 

Proojeekthovdâ, Ulla Saalasti 
Puh. 040 567 4203 
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi 

Proojeektkoordinaattor, Maria Aikio
Puh. +358 40 8470 862
maria.aikio[at]nuortenakatemia.fi

Saamelaiskäräjien kokous.Kove: Ville Fofonoff

Toimâive 2021 pargo vyelni maaŋgah sämisiärváduv já sämmilij vuoigâdvuođâi tááhust merhâšittee haavah

/in /by

Sämitige ive 2021 váldu-ulmeh láá sämitiggelaavâ uđâsmittem, tave-eennâmlii sämisopâmuš ovdedem, sämmilij olmoošvuoigâdvuođâi ovdedem, šoŋŋâdâhnubástus raijimtooimâi ovdedem väldimáin huámmášumán sämmilij vuoigâdvuođâid, Sämitige tooimâ ovdedem sehe sämmilii identiteet, kielâ ja kulttuur tuárjum.

– Ihe 2021 lii Sämitige 25. toimâihe. Ive ääigi maaŋgah sämisiärváduv já sämmilij vuoigâdvuođâi olášume tááhust merhâšittee haavah ovdeduvvojeh toimâvuávám miäldásávt, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso toimâvuávám laiđiittâssaanijn.

Sämitiggelaavâ nubástus valmâštâllee toimâkode toimâpaje aalgij 1.12.2020 já tárguttâs lii, ete pargo lii valmâš 15.5.2021. Pargo tave-eennâmlii sämisopâmuš ovdedem oovdân juátkoo já sopâmušteevstâ viggeh kiergâttiđ puáttee ive ääigi.

– Sämitiggelaavâ uđâsmitmist já tave-eennâmlii sämisopâmušân kyeskee ráđádâlmijn tehálumos vuolgâsaijeen lii sämmilij vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâi olášume visásmittem algâaalmugin nuuvt aalmuglii lahâaasâtmist ko meid aalmugijkoskâsii vuoigâdvuođâ ooleest, iätá Juuso.

Sämitiggelaavâ uđâsmittem, tave-eennâmlii sämisopâmuš, tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo ovdedem já soti-uđâsmittem lasseen meid eres sämmilij uáinust merhâšittee lahâuđâsmitmijd viggeh kiergâttiđ ive 2021 ääigi.

– Ovdâmerkkân kuáivuttâhlaavâ, eennâmkevttim- já huksimlaavâ já luándusuojâlemlaavâ uđâsmittemhaavah láá čovgâ čonâsist sämmilij eennâmkevttim- já iäláttâsvuoigâdvuođâi olášumán já Sämitigge parga, vâi sämmilij jienâ kulloo meid tai prosesij ohtâvuođâst já uáinoo pargo loppâpuátusist, juátká Juuso toimâive uulmijn.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö asâttem sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs ovdedempargojuávkku kiergât pargos toimâive aalgâst.

– Sämitigge oovded jieijâs uásild ovdedempargojuávhu rähtim oovdânpyehtimij olášuttem. Säämi Kielâkäldee uđđâ fastâ haldâttâhmaali miäldásij toimâhinái visásmittem lii tehálâš, vâi pastep meid puátteevuođâst visásmittiđ sämikielâ sánádâh- já normâdempargo juátkim, looppât Juuso.

Haldâttâs iävtuttâsâst ive 2021 budjetin riehtiministeriö válduluokkaast momentijn 25.01.50 lii čujottum sämmilii kulttuurjiešhaldâšem paijeentolâmân 3 909 000 eurod, mast 2 056 000 eurod Sämitige almos tooimân. Sämitigge tuhhiittij toimâvuávám-budjet ihán 2021 čuákkimist 18.12.2020

Uáppáásm Sämitige toimâvuáváámân ihán 2021 (suomâkielân)

INFO

Sämmiliih láá algâaalmug, mast lii jieijâs historjá, kielâ, kulttuur, iäláttâsah, eellimvyehi já identiteet. Suomâ vuáđulaahâ tuurvâst sämmiláid päikkikuávlustis sii kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem ton mield, ko lavváin asâttuvvoo (PL 121.4 §). Sämmilii jiešhaldâšemlahâaasâtmáin asâttum Sämitige tehálumos pargon lii vuáváđ já olášuttiđ sämmilij jiešhaldâšem.

Lasetiäđuh

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Sämitigge juátká lahâčällee meriáigásii pargo uuccâmääigi 31.1.2021 räi

/in /by

Pargo álgá sopâmuš mield já pištá 31.12.2021 räi. Lahâčällee pargon lii ei.

  • valmâštâllâđ riävtálijd aašijd, moh kyeskih sämmilij vuoigâdvuođáid, iäláttâssáid já sämmilij päikkikuávlu sehe vaikuttâsâiguin toos ulâtteijee eennâmkevttimân ,
  • toimâđ iäláttâs- já vuoigâdvuođâlävdikode oovdânpyehten já čällen já ton jiešvuođâst valmâštâllâđ lävdikode čuákkimaašijd sehe olášuttiđ ton miärádâsâid,
  • čuávvuđ sämmilij vuoigâdvuođáid, iäláttâssáid já sämmilij päikkikuávlu eennâmkevttimân kyeskee já vaikuttâsâiguin toos ulâtteijee lahâasâttemhaavâi ovdánem,
  • išediđ tige saavâjođetteijee jieijâs toimâsuárgán kullee aalmuglijn já aalmugijkoskâsijn aašijn,
  • olášuttiđ tige čuákkim já stiivrâ toohâm jieijâs toimâsyergi miärádâsâid sehe išediđ tige eres pargeid riävtálij koččâmušâi valmâštâlmist,
  • hoittáđ eres jieijâs toimâsuárgán kullee sehe iäláttâs- já vuoigâdvuođâlävdikode já haldâttâhhoovdâ sunjin sierâ meridem jieijâs toimâsuárgán kullee pargoid.

Pargokove puáhtá tärkkilistiđ maŋeláá táárbu mield. Viggeh fastâdiđ pargo ive 2020 ääigi.

Sämitiggeasâttâs (1727/95) miäldásâš tohálâšvuotâvátámâššân lii riehtitiettuu kandidaat tođhos (aaleeb ollâškovlâtođhos) já sämmiláid kyeskee vuoigâdvuođâlij aašij tubdâm sehe sämikielâ táiđu. Pyeri sämikulttuur já haaldâtlij pargoi tubdâm sehe pyeri ruotâ/tárukielâ já eŋgâlâskielâ táiđu iššeed virge miänástuvvee hoittám. Virge tevdimist lii kyehti mánuppaje keččâlemäigi. Pälkki miärášuvá Sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuotâtääsi III/I mield (vuáđupälkki 3132,72 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen pargoost máksojeh hárjánemlaseh já sämikuávlust porgâdijn 24 % lase.

Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 31.1.2021 räi čujottâsâst https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?e6fbccf1

Lasetiäđuid addel haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. +358(0)10 839 3106. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.

Anarist 19.1.2021 Sämitigge

STM nonnij puásuituállei sajasâšišetijmijd ihán 2021

/in , /by

Sosiaal- já tiervâsvuotâministeriö nonnij puásuituállei sajanmäksimnáál sajasâšišetiijmij enâmusmeerrin 180 sajasâšišetijmed puásuituállee kuáttá ive 2021. Ive 2020 sajasâšišetiijmij meeri pajedui 120 tijmeest maassâd 200 tiijmán. Sämitigge lii iävtuttâm sajasâšišetiijmij mere lasettem tááláá táárbu västideijee táásán ucemustáá 300 tiijmán ivveest.

– Sajasâšišetiijmij mere kepidem ij lah mahtengin pyeri äšši. Tääl jo nube ive maŋaluvâi kepideh puásuituállei sajasâšiše mere já ferttip vyerdiđ miärádâs lasemeriruuđâst. Lii saahâ puásuituállee sosiaaltorvoost päärti já puácuvuođâ várás ađai stuorrâ äšši ovtâskâs ulmui, kote sajasâšiše tuođâi taarbâš, kommentist Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.  

Sosiaal- já tiervâsvuotâministeriö tieđeet, ete sajasâšiše kevttimmere arvâleh ain stuárruđ puátteevuođâst. Tárguttâssân lii uuccâđ lase meriruuđâ, vâi pyehtih macâttiđ sajasâšiše enâmusmere 200 tiijmán nuuvt jotelávt ko máhđulâš ive 2021 ääigi.

Puásuituálu sajasâšiše uásild epitäsiárvusii sajattuvâst

Puásuituálu lii sajasâšiše uásild epitäsiárvusii sajattuvâst eres eennâmtuáluhaamij iäláttâsâi háárán, tego eennâmtuálu háárán. Mela luámuttemlovottuv mield eennâmtuáluirâtteijee keevtij ive 2019 koskâmiärálávt 314 tijmed sajasâšiše, ko vuod puásuituállest lii vuoigâdvuotâ tuš 200 tiijmán. Sämitige uáinu mield puásuituállest kalga leđe kevttimnáál ucemustáá 300 sajasâšišetijmed ivveest puácuvuođâ tâi päärti várás.

– Sajasâšišetiijmij meeri lii tergâd, mutâ ij áinoo element sajasâšiše ovtviärdásâšvuođâst. Mun tuáivum sajasâšiše ovdánem toos kulij, ete tot västid puásuituállei tárboid eresláván eellimtiilijn, juátká I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Kiiđâ 2020 ääigi Sämitigge toimâttij iävtuttâs já savâstâlâi sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö sehe Eennâmtuáluirâtteijei iäláttâhlájádâs (MELA) ovdâsteijeiguin puásuituállei sajasâšiššeest já ton oovdedmist. Sämitigge lii puáhtám oovdân huolâs sämmilij puásuituállei sosiaaltorvo olášume, pargoost vaijeem já pargokarrieerij kukkom háárán. Toos lasseen Sämitigge lii iävtuttâm, ete laavâ puásuituállei sajasâšiššeest (1238/2014) kolgâččii uđâsmittiđ tienuuvt, ete tot tähidičij puásuituálleid oovtviärdásii sajattuv eres eennâmtuálu haamij hárjutteijeiguin.

Lasetiäđuid uuccâmmonâttâlmist finnee Eennâmtuáluirâtteijei iäláttâhlájádâsâst: Eennâmtuáluirâtteijei iäláttâhlájádâs Mela

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga puh. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Kove: Tomi Guttorm

Sämitigge ocá meriáigásii toimâttâhčällee

/in /by

Pargo álgá sopâmuš mield ja pištá 31.12.2021 räi. Toimâttâhčällee pargon lii ei.

  • ohtsâštave-eennâmlii sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáá Säämi Kielâkäldee  toimâttâhpargoh,  arkkâduv hoittám, čuákkimij ornim sehe reekkigtuálutooimâin huolâttem,
  • táárbu mield hoittáđ almos toimâttuv máksujotoluv já vyebdimrekigijd sehe eres išedeijee  ekonomia- já almoshaldâttuv sehe eres haldâttâhhoovdâ sunjin sierâ meridem pargoid.

Asâttâsvuáđuslâžžân tohálâšvuotâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (sämitiggeest adelum asâttâs 1727/1995). Pargo miänástuvvee hoittám išedeh šiev sämikielâ njálmálâš já kirjálâš táiđu sehe maaŋgâpiälásâš hárjánem toimâttâhpargoin. Toos lasseen meid ruotâ- tâi tárukielâ táiđu iššeed pargo hoittám. Pargo váátá šiev ATK-tááiđuid, jiešráđálâšvuođâ, vuáválâšvuođâ, systemaatlâšvuođâ, tärkkivuođâ, orniistâllâmnaavcâ, huolâlâšvuođâ, naavcâ hoittáđ maaŋgâid sierâ pargoid siämmáá ääigi sehe ohtsâšpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid. Nahcâ njyebžilis juávkkupaargon já positiivlâš jurdâččemvyehi láá meid teháliih.

Kuávdáá pargo lii oovtâst sämitiggijn tave-eennâmlii kielâoovtâstpargo nanodem já ovdedem, sämikielâ nanodem já ovdedem tienuuvt, ete jieškote-uv kielâjuávhu ohtâgâsliih táárbuh, hástuseh já vyeimiväärih váldojeh huámmášumán já sämikielâ iäláskittem já turvim puátteevuođâst.

Toimâttâhčällee lii palvâluskoskâvuođâst Suomâ sämitiigán já pälkki miärášuvá Sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuotâtääsi VI já II juávhu mield (vuáđupälkki 1938,59 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh. Toimâsaje lii Sämitige čäällimkoddeest Sajosist. Pargoost lii kyevti mánuppaje keččâlemäigi.

Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Suomâ Sämitige čäällimkoodán 22.1.2021 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?49223d23fi-FI Lasetiäđuid pargoost addel má. säämi kielâašijčällee Marko Marjomaa puh. +358 (0)10 839 3183,  marko.marjomaa(at)samediggi.fi. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.

 

Anarist 8.1.2021             Sämitigge