Saamelaisten kansallispäivää vietetään yhdessä virtuaalisesti

/in /by

Saamelaisten kansallispäivää juhlitaan tänä vuonna virtuaalisesti. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kutsuu kaikkia viettämään Saamelaisten kansallispäivää lauantaina 6. helmikuuta klo 18 alkaen suoran lähetyksen välityksellä.

– Tämä päivä on tärkeä saamelaisille. Normaalioloissa kokoontuisimme yhteen niin Saamenmaalla kuin sen ulkopuolellakin juhlistamaan kansaamme. Nyt poikkeusolojen aikana emme voi kokoontua fyysisesti, mutta toivon, että virtuaalitapahtuman kautta onnistumme välittämään omalta osaltamme juhlatunnelmaa kaikkien saamelaisten koteihin, kertoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso tapahtumasta.

Tapahtuman aikana nähdään puheenjohtajan kansallispäivän tervehdys, saamelaislasten terveiset kansallispäivänä ja kuullaan vieraiden ajatuksia kansallispäivästä. Illan aikana päästään myös nauttimaan musiikkiesityksistä ja lyhytelokuvista. Kansallispäivän tapahtumaa pääset seuraamaan osoitteessa www.sajos.fi/live. Lähetys alkaa klo 18.

Osallistu tapahtumaan lähettämällä kansallispäivän terveisesi numeroon +358 40 663 4493 tekstiviestillä tai Whatsappin kautta. Voit myös jättää terveisesi Twitterissä tunnisteella #SaamelaistenKansallispäivä.

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen ravintola Čaiju on avoinna klo 14–21.30. Kansallispäivänä ravintolassa ruokalistalla on kumpuksia sekä paikan päällä leivottuja makeita leivonnaisia, mm. laskiaispullia. Čaijussa noudatetaan koronavirustilanteessa ravintolatoimintaan annettuja suosituksia ja ohjeita.

Saamelaisten kansallispäivä on hyvä hetki tuoda esille saamen kansan tarinaa

– Kansallispäivä on ensisijaisesti juhlapäivä saamen kansalle, mutta samalla se on päivä, jolloin voimme kollektiivisesti tuoda esille kansamme tarinaa myös valtaväestön keskuudessa. Tämä päivä on erinomainen päivä muistaa ja muistuttaa, että saamen kansan tarina alkoi jo ikimuistoisina aikoina, se jatkuu yhä ja tämä tarina tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa, sanoo Juuso.

Saamelaiskäräjät kannustaa huomioimaan saamelaisten kansallispäivää. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hanke välittää saamelaistietoa ja tarjoaa toiminnallisia työpajoja oppilaitoksille. Lisäksi tilattavissa on peli ja saamelaiskulttuuria käsittelevä tietovisa -aamunavaus.

Oktavuohta.com -sivusto tarjoaa aineistoa saamelaistiedon opetukseen kouluissa. Sivustolle on toimitettu eri koulu- ja luokka-asteille suunniteltuja, aihepiireittäin jäsenneltyjä osioita ja tehtäviä.

Saamelaisten kansallispäivä

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain helmikuun 6. päivänä. Juhlallisuuksia järjestetään silloin perinteisesti eri puolilla Saamenmaata ja nykyisin myös Saamenmaan ulkopuolella. Päivä on yksi saamelaisten liputuspäivistä, mutta lisäksi niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin viranomaiset suosittavat yleistä liputusta.

Saamelaisten kansallispäivä on vielä nuori juhlapäivä. Suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992, ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Tuolloin Norjan Trondheimissä järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoitus oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Käsitellyistä aiheista tärkeimpiä olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, poronhoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi  

Viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen puh. 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi 

Ravintola Čaiju, puh. 040 588 4062, caiju(at)samediggi.fi 

Saamen sävelet! Sámi šuoŋat! Säämi šuoŋah! Sääʹm suõm! -virtuaaliset musiikkituokiot saamelaisten kansallispäiväviikolla

/in , /by
Kuva: Sunna Kitti 2021

Saamen kielten etäopetuksen pilottihanke järjestää Saamen sävelet! Sámi šuoŋat! Säämi šuoŋah! Sääʹm suõm! -virtuaaliset musiikkituokiot saamelaisten kansallispäiväviikolla 2.–4.2. Musiikkituokioiden tarkoituksena on tutustuttaa ja innostaa osallistujia saamelaisten perinteiseen musiikilliseen ilmaisutapaan. Musiikkituokioiden aiheena ovat perinteisistä vokaalimusiikkilajeista kolttasaamelainen leu’dd, inarinsaamelainen livđe ja pohjoissaamenkielinen luohti ja tuntien ohjaajina toimivat musiikkitaitajat Hanna-Maaria Kiprianoff, Anna Morottaja ja Risten Anine Kvernmo Gaup.

Musiikkituokiot järjestetään etäyhteyksin Microsoft Teamsin kautta. Tuokiot on suunnattu perusasteen oppilaille. Koululaisten lisäksi niihin ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat oppia saamelaisesta musiikkiperinteestä ja jopa vähän joikastaa eli leu’ddjed, livđuđ tai juoiggastit!

Aikataulu

Ti 2.2. klo 10–11

Kolttasaamelainen leu’dd, ohjaajana Hanna-Maaria Kiprianoff

Ke 3.2. klo 10–11

Inarinsaamelainen livđe, ohjaajana Anna Morottaja

To 4.2. klo 14–15

Pohjoissaamenkielinen luohti, ohjaajana Risten Anine Kvernmo Gaup

Tuokioiden aikana on mahdollisuus kysyä ja keskustella chatissa. Tuokioihin osallistuvat ohjaajan lisäksi etäopetushankkeen opettajat ja työntekijät. Ennakkoilmoittautumista ei vaadita. Tuokiot nauhoitetaan ja tallennelinkki julkaistaan Saamelaiskäräjien Youtube-kanavalla. Tallenteet on nähtävissä helmikuun ajan.

Tarkemmat ohjeet ja linkit musiikkituokioihin osallistumiseksi.

Musiikkituokiot ovat ilmaisia ja ne ovat saameksi.

Lisätietoja:

Hanna Helander, projektipäällikkö
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi,
040 7012 094

Arla Magga, projektikoordinaattori
arla.magga(at)samediggi.fi,
040 1985 033

Unna-Maari Pulska, projektikoordinaattori
unna.pulska(at)samediggi.fi,
+358 40 614 5949

www.saamenetaopetus.com
www.oktavuohta.com/

Dihtosis-toiminta laajenee alakouluihin

/in , /by

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hanke on välittänyt saamelaistietoa ja tarjonnut toiminnallisia työpajoja yläkouluille sekä toisen asteen oppilaitoksille jo kahden vuoden ajan. Nyt hanke laajenee myös alakouluihin!  

Työpajat  

Syksyn aikana Dihtosis-hankkeessa on kierretty alakouluissa, testattu eri harjoituksia ja räätälöity työpajoja siten, että ne soveltuvat niin alakoulun pienemmille lapsille kuin vanhemmillekin oppilaille. Työpajoissa lapset esimerkiksi tutkivat sanoja ja kuvia, pelaavat tietokilpailua tai tutustuvat videoiden muodossa saamenpukuihin. Alakoulujen pienimmät voivat tutustua aiheeseen myös värityskuvien, perinteisten tarinoiden sekä laulun ja leikin kautta.  

Alakouluille työpajan voi tilata 45 minuutin maistiaisena, mutta sen voi halutessaan ottaa myös pidempänä tuplatuntina ja tauottaa välitunnilla. Dihtosis -työpajat ovat tilattavissa sekä etä- että lähivierailuina. Etävierailuja toteutetaan valtakunnallisesti; lähivierailun voi tilata pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Jyväskylään, Ouluun ja Rovaniemelle sekä näiden lähiseuduille.  

Pieni peli saamelaisista  

Työpajojen lisäksi hankkeessa on syksyllä kehitetty uusi peli 4–6-luokkalaisille. Pieni peli saamelaisista tarjoaa perustietoa siitä, keitä saamelaiset ovat ja mitkä piirteet tekevät heidän kulttuuristaan ainutlaatuisen. Pelitehtävät käsittelevät muun muassa historiaa, saamelaisaluetta, kieliä, saamenkielisiä lasten ohjelmia, saamenpukua ja saamelaismusiikkia.   

Lisäksi Dihtosis-hankkeen materiaalivalikoimasta löytyy yhä Sukellus saamelaiskulttuuriin -peli, jossa mennään hieman pintaa syvemmälle. Yläkouluille ja toiselle asteelle suunnatussa pelissä käsitellään perustiedon lisäksi muun muassa alkuperäiskansoja, kulttuurista omimista sekä saamelaisten kokemaa syrjintää. Peli julkaistaan myös pohjoissaameksi alkuvuodesta.  

Molemmat mobiilipelit toimivat Seppo-alustalla. Ne ovat oppilaitoksille ja muille nuorten ryhmille täysin maksuttomia, eikä tilaajalla tarvitse olla valmiiksi Seppo-lisenssiä. Pelin pelaaminen kestää tunnin verran. 

Saamelaistiedolle tarvetta  

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat arvomaailmaan, jonka kantavina voimina mainitaan muun muassa yhdenvertaisuus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kulttuurisen moninaisuuden rikkaus. Näin ollen myös monipuolinen saamelaistieto ja sen linkittäminen Suomen historiaan ja nykypäivään on opetuksessa tärkeää. 

Saamelaislapset ja -nuoret saavat peruskoulussa hyvin vähän tarttumapintaa omaan kulttuuriinsa. Tuoreen opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman selvityksen mukaan saamelaistietoa ei juurikaan löydy oppikirjoista, ja toisinaan tieto on väärää. Oppikirjat saattavat muun muassa sisältää kuvia ”saamenpuvuista”, jotka eivät ole aitoja. 

Saamelaiskäräjien ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hanke paikkaa tätä aukkoa. Hanketta toteutetaan yhdessä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kanssa. Saamelaisnuorilla on merkittävä rooli sekä hankkeen suunnittelussa, kehittämisessä että sen toteuttamisessa. Kaikki tieto, kuvat ja videot, jotka ovat mukana Dihtosis-hankkeen materiaaleissa ovat saamelaisnuorten valitsemia tai hyväksymiä. 

Kuinka juhlia kansallispäivää?  

Kannustamme kaikkia oppilaitoksia juhlimaan saamelaisten kansallispäivää 6.2.! Jos tilaat ajoissa, ehdit vielä saada työpajan luokallesi juhlapäivän tienoille. Myös peli on innostava tapa oppia uutta. Pelien monipuoliset tehtävät herättävät keskustelua vielä tunnin jälkeenkin. Kansallispäiväksi on myös tarjolla saamelaiskulttuuria käsittelevä tietovisa –aamunavaus.   

Täältä voit tilata pelit ja kouluvierailut

Täältä voit ladata aamunavauksen kansallispäiväksi

Dihtosis-hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankeaika: 1.9.2020-30.6.2021. 

Lisätietoja: 

Saamelaiskäräjät 

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja 
Anni-Sofia Niittyvuopio, 
puh 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

Nuorisosihteeri 
Elli-Marja Hetta 
puh. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi 

Nuorten Akatemia 

Projektipäällikkö, Ulla Saalasti 
Puh. 040 567 4203 
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi 

Maria Aikio
Projektikoordinaattori
puh. +358 40 8470 862
maria.aikio[at]nuortenakatemia.fi

Saamelaiskäräjien kokous.Kuva: Ville Fofonoff

Toimintavuonna 2021 työn alla useita saamelaisyhteiskunnan ja saamelaisten oikeuksien kannalta merkittäviä hankkeita

/in /by

Saamelaiskäräjien vuoden 2021 päätavoitteet ovat saamelaiskäräjälain uudistaminen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistäminen, saamelaisten ihmisoikeuksien edistäminen, toimenpiteiden edistäminen ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi saamelaisten oikeuden huomioon ottaen, Saamelaiskäräjien toiminnan kehittäminen sekä saamelaisen identiteetin, kielen ja kulttuurin tukeminen.

– Vuosi 2021 on Saamelaiskäräjien 25. toimintavuosi. Vuoden aikana monia saamelaisyhteiskunnan ja saamelaisten oikeuksien toteutumisen kannalta merkittäviä hankkeita tullaan toimintasuunnitelman mukaisesti edistämään, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso toimintasuunnitelman saatesanoissa.

Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelavan toimikunnan toimikausi alkoi 1.12.2020 ja sen työ on määrä saada päätökseen 15.5.2021. Työtä pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämiseksi jatketaan ja sopimusteksti pyritään saamaan valmiiksi tulevan vuoden aikana.

– Saamelaiskäräjälain uudistuksessa ja pohjoismaista saamelaissopimusta koskevissa neuvotteluissa keskeisimpinä lähtökohtina ovat saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen varmistaminen alkuperäiskansana niin kansallisen lainsäädännön kuin kansainvälisen oikeuden puitteissa, sanoo Juuso.

Saamelaiskäräjälain uudistamisen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen, totuus- ja sovintokomission työn edistämisen ja sote-uudistuksen lisäksi myös muita saamelaisten näkökulmasta merkittäviä lakiuudistukia pyritään saattamaan loppuun vuoden 2021 aikana.

– Esimerkiksi kaivoslain, maankäyttö- ja rakennuslain ja luonnonsuojelulain uudistushankkeet ovat tiukasti kytköksissä saamelaisten maankäyttö- ja elinkeino-oikeuksien toteutumiseen ja Saamelaiskäräjät tulee tekemään töitä, jotta saamelaisten ääni tulee kuulluksi myös näiden prosessin yhteydessä ja näkyy työn lopputuloksessa, jatkaa Juuso toimintavuoden tavoitteista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmä saa toimintavuoden alussa työnsä päätökseen.

– Saamelaiskäräjät tulee omalta osaltaan edistämään kehittämistyöryhmän laatimien esitysten toimeenpanoa. Saamen Kielikaltion uuden pysyvän hallintomallin mukaisten toimintaedellytysten varmistaminen on tärkeää, jotta pystymme myös tulevaisuudessa varmistamaan saamen kielten sanasto- ja normitustyön jatkuvuuden, päättää Juuso.

Hallituksen esityksessä vuoden 2021 talousarvioksi oikeusministeriön pääluokassa momentilla 25.01.50 on osoitettu saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon yläpitämiseksi 3 909 000 euroa, josta 2 056 000 euroa Saamelaiskäräjien yleiseen toimintaan. Saamelaiskäräjät hyväksyi toimintasuunnitelma-talousarvion vuodelle 2021 kokouksessa 18.12.2020

Tutustu Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelmaan vuodelle 2021

INFO

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Suomen perustuslaki turvaa saamelaisille kotiseutualueellaan heidän kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon sen mukaan, kun lailla säädetään (PL 121.4 §). Saamelaisten itsehallintolainsäädännöllä asetetun Saamelaiskäräjien keskeisimpänä tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa saamelaisten itsehallintoa.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät jatkaa lakimiessihteerin määräaikaisen tehtävän hakuaikaa 31.1.2021 saakka

/in /by

Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2021 saakka. Lakimiessihteerin tehtävänä on mm.

  • valmistella saamelaisten oikeusasemaan, elinkeinoihin, ja saamelaisten kotiseutualueella ja vaikutuksiltaan sinne ulottuvia maankäyttöä koskevia oikeudellisia asioita,
  • toimia elinkeino- ja oikeuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä ja siinä ominaisuudessa valmistella lautakunnan kokouksessa käsiteltävät asiat sekä toimeenpanna sen päätökset,
  • seurata saamelaisten oikeusasemaa, elinkeinoja ja saamelaisten kotiseutualueen maankäyttöä koskevien ja vaikutuksiltaan sinne ulottuvien lainsäädäntöhankkeiden etenemistä,
  • avustaa käräjien puheenjohtajaa toimialaansa kuuluvissa kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä,
  • toimeenpanna käräjien kokouksen ja hallituksen tekemät toimialansa päätökset sekä avustaa käräjien muuta henkilöstöä oikeudellisten kysymysten valmistelussa,
  • hoitaa muut toimialaansa kuuluvat sekä elinkeino- ja oikeuslautakunnan ja hallintopäällikön hänelle erikseen määräämät toimialaansa kuuluvat tehtävät.

Tehtäväkuvaa voidaan tarkentaa myöhemmin tarpeen mukaan. Tehtävä pyritään vakinaistamaan vuoden 2021 aikana.

Saamelaiskäräjäasetuksen (1727/95) mukaisena kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) ja saamelaisia koskevien oikeudellisten asioiden tuntemus sekä saamen kielen taito. Viran menestyksellistä hoitamista edesauttaa lisäksi hyvä saamelaiskulttuurin ja hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä hyvä ruotsin/norjan kielen ja englannin kielen taito. Virantäytössä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason III/I mukaan (peruspalkka 3132,72 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan kokemuslisät ja saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n lisä.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 31.1.2021 mennessä osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?e6fbccf1

Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 040-7262688 Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 19.1.2021 Saamelaiskäräjät

Tomi Guttorm / Sámediggi

STM vahvisti poronhoitajien sijaisaputunnit vuodelle 2021

/in , /by

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti poronhoitajien korvattavien sijaisaputuntien enimmäismääräksi 180 sijaisaputuntia poronhoitajaa kohden vuonna 2021. Vuonna 2020 sijaisaputuntien määrä nostettiin 120 tunnista takaisin 200 tuntiin. Saamelaiskäräjät on esittänyt sijaisaputuntien määrän nostamista nykyistä tarvetta vastaavalle tasolle vähintään 300 tuntiin vuodessa.

– Sijaisaputuntien määrän lasku ei ole mitenkään hyvä asia. Nyt jo toisena vuonna peräkkäin poronhoitajien sijaisaputuntien määrää lasketaan ja joudutaan odottamaan päätöstä lisämäärärahasta. On kyse poronhoitajan sosiaaliturvasta tapaturman ja sairauden kohdatessa eli iso asia yksilölle, joka sijaisapua todella tarvitsee, kommentoi Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että sijaisavun käyttömäärän arvioidaan jatkavan edelleen nousuaan. Tarkoituksena on hakea lisää määrärahaa, jotta sijaisavun enimmäismäärä pystytään palauttamaan 200 tuntiin asetusmuutoksella mahdollisimman pian vuoden 2021 aikana.

Poronhoito sijaisavun osalta epätasa-arvoisessa asemassa

Poronhoito on sijaisavun osalta epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa muihin maatalouden muotoina pidettäviin elinkeinoihin, kuten maatalouteen. Melan lomitustilaston mukaan maatalousyrittäjä käytti vuonna 2019 keskimäärin 314 tuntia sijaisapua, kun taas poronhoitajalla oli oikeus ainoastaan 200 tuntiin. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan poronhoitajilla tulee olla käytettävissä vähintään 300 sijaisaputuntia vuodessa sairauden ja tapaturman varalta.

– Sijaisaputuntien määrä on tärkeä, mutta ei ainoa elementti sijaisavun yhdenvertaisuudessa. Toivon sijaisavun kehitystä kokonaisuudessaan siihen suuntaan, että se vastaa poronhoitajan tarpeita erilaisissa elämäntilanteissa, jatkaa I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Kevään 2020 aikana Saamelaiskäräjät toimitti esityksen ja kävi keskustelua sosiaali- ja terveysministeriön sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) edustajien kanssa poronhoitajien sijaisavusta ja sen kehittämisestä. Saamelaiskäräjät on tuonut esille huolensa saamelaisten poronhoitajien sosiaaliturvan toteutumista, työssäjaksamista ja työurien pidentämistä koskien. Lisäksi Saamelaiskäräjät on esittänyt, että lakia poronhoitajien sijaisavusta (1238/2014) tulisi uudistaa siten, että se takaisi poronhoitajille yhdenvertaisen aseman muiden eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajien kanssa.

Lisätietoja hakemusmenettelystä saa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga puh. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Kuva: Tomi Guttorm

Saamelaiskäräjät hakee määräaikaista toimistosihteeriä

/in /by

Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2021 asti. Toimistosihteerin tehtäviin kuuluvat mm.

  • yhteispohjoismaisen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldun toimistotehtävät, arkistointi, kokousten järjestäminen sekä kirjanpitotehtävistä huolehtiminen,
  • hoitaa apuna yleisen toimiston maksuliikennettä sekä muita avustavia talous- ja yleishallinnon sekä muita hallintopäällikön erikseen määräämiä tehtäviä.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä monipuolinen kokemus toimistotehtävistä. Lisäksi myös ruotsin tai norjan kielen taito edesauttavat tehtävän hoitamista. Työ vaatii hyviä ATK-taitoja, omatoimisuutta, suunnitelmallisuutta, järjestelmällisyyttä, tarkkuutta, järjestelykykyä, huolellisuutta, kykyä hoitaa useita eri tehtäviä samanaikaisesti sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Kyky joustavaan tiimityöskentelyyn ja positiivinen asenne ovat myös tärkeitä.

Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.

Toimistosihteeri on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI ja II ryhmän mukaan (peruspalkka 1938,59 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Toimipaikka sijaitsee Saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa. Työssä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen Saamelaiskäräjien sihteeristöön 22.1.2021 mennessä osoitteeseen https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?49223d23fi-FI Lisätietoja työstä antaa ma. saamen kieliasiain sihteeri Marko Marjomaa puh. +358 (0)10 839 3183,  marko.marjomaa(at)samediggi.fi. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.

 

Inarissa 8.1.2021                Saamelaiskäräjät