Saamelaiskäräjät tyytyväinen Lapin liiton valtuuston päätökseen palauttaa Pohjois-Lapin maakuntakaava valmisteluun

Lapin liiton valtuusto päätti tänään 17. toukokuuta palauttaa Pohjois-Lapin maakuntakaavan valmisteluun. Valtuusto päätti asiasta äänin 43-3. Päätöksen mukaan Jäämeren rataa koskevat merkinnät poistetaan tulevasta maakuntakaavasta.

Saamelaiskäräjät on tyytyväinen Lapin liiton valtuuston päätökseen palauttaa Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 uudelleen valmisteluun. Tulevasta maakuntakaavasta poistetaan Jäämeren rataa koskevat merkinnät.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso iloitsee, että systemaattinen ja ahkera, vuosia jatkunut työ on tuottanut tulosta. – Olen erittäin iloinen, että valtuuston jäsenet ovat kuulleet äänemme ja päättäneet varmistaa saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen tulevaisuuden poistamalla ratamerkinnät kaavasta. Tämä luo uskoa siihen, että Lapissa ihmiset eivät ole unohtaneet Saamen kansaa, vaikka valmistelussa on systemaattisesti pyritty ratalinjauksen hyväksyntään, sanoo Juuso.

Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto osallistui valtuuston kokoukseen, jossa jatkoi Saamelaiskäräjien vahvan kannan esille tuomista. – Hienoa, että saamelaisten huolet kuultiin ja otettiin vakavasti. Haluan kiittää Lapin liiton valtuustoa ja kaikkia, jotka ovat toimineet asian edistämiseksi. On todella tärkeää, että koko alueen toimijat kantavat yhteistä vastuuta saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta, toteaa Koivisto.

– On suuri helpotus, että Jäämeren rataa koskevat merkinnät poistetaan maakuntakaavasta. Toteutuessaan rata olisi halkonut kaikkien kolmen saamen kieliryhmän ydinalueita. Toivon päätöksen vahvistavan nuorten uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että saamelaisten kotiseutualueella voi tulevaisuudessakin työllistyä saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Jäämeren ratamerkintä on saanut laajaa vastustusta

Saamelaiskäräjät ja useat muut tahot ovat useaan otteeseen eri kannanotoissa ja lausunnoissa tuoneet esille vastustavansa Jäämeren radan merkitsemistä maakuntakaavaan edes ohjeellisena. I varapuheenjohtaja Anni Koivisto on osallistunut Saamelaiskäräjien nimeämänä asiantuntijajäsenenä Lapin liiton hallituksen kokouksiin ja tuonut myös siellä esille saamelaisten näkemyksiä ratalinjauksesta. Lisäksi Jäämeren rata on todettu liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä selvityksessä taloudellisesti kannattamattomaksi.

Saamelaiskäräjät vetosi maaliskuussa 2021 Lapin liiton valtuustoon Jäämeren radan linjauksen poistamiseksi maakuntakaavasta sen jälkeen, kun Lapin liiton hallitus päätti esittää maakuntakaavan hyväksymistä valtuustolle.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff

Tervetuloa seuraamaan Saamelaisnuorten taidetapahtumaa verkossa 18.5. kello 10

Saamelaisnuorten taidetapahtumaa voi seurata tiistaina 18.5. kello 10 alkaen osoitteessa https://www.sajos.fi/live

Ohjelmaan voi tutustua täällä: https://www.samediggi.fi/2021/05/14/katja-gauriloff-saara-seipiharju-ja-sunna-nousuniemi-taidetapahtuman-tuomareiksi-tapahtuman-ohjelma-julkaistu/ 

Lisätietoja:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Katja Gauriloff, Sáárá Seipiharju ja Sunna Nousuniemi taidetapahtuman tuomareiksi – tapahtuman ohjelma julkaistu

Elokuvaohjaaja Katja Gauriloff, freelancer-toimittaja Sáárá Seipiharju ja elokuvantekijä Sunna Nousuniemi toimivat ensi tiistaina 18.5.2021 järjestettävän Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuomareina.

Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään etäyhteyksin kello 10 alkaen. Tapahtuman avaa Erke Eriksen musiikkiesityksellä. Tapahtumassa esiintyvä Ravggon esittää uutta musiikkiaan ja myös Talent Suomessa nähty räppäri Mihkku Laiti vieraile lähetyksessä! Voit tutustua ohjelmaan tarkemmin alempaa.

Ravggon-bändi on tehnyt uutta levyä yhdessä tuottaja Duomis Heandaratin kanssa. Levy on viimeistelyvaiheessa. Bändin kokoonpano on sama kuin ennen, mutta musiikki on muuttunut akustisemmasta folk-popista hieman rouheampaan ja jopa kokeilevaan suuntaan. Sävellykset ovat saaneet inspiraatiota utuisista muistoista, henkilökohtaisista pyristelyistä ja oivalluksista sekä pelosta, mitä tapahtuu luonnolle, kun mikään ei enää riitä. Tämän keikan Ravggon soittaa pienemmällä kokoonpanolla ja esittää myös uusia kappaleita, joita ei ole aiemmin esitetty.

Saamelaisnuorten taidetapahtumaa odotetaan yli 300:aa lasta ja -nuorta ympäri maan ja tapahtumassa nähdään 38 videota. Lisäksi taidetapahtumaan odotetaan seuraajia julkiseen Youtube-striimiin, minkä linkkiä jaetaan taidetapahtuman sosiaalisessa mediassa.

Tapahtuma juonnetaan kolmella saamen kielellä. Tapahtuman juontavat koltansaameksi Anna Lumikivi, inarinsaameksi Satu Aikio ja pohjoissaameksi Teija Kaartokallio.

 

Ohjelma tiistaina 18.5.

9.45 Linjat aukeavat
10.00 Verkkotapahtuman ohjelma alkaa
Erke Eriksenin musiikkiesitys
Saamelaisen lasten kulttuurikeskuksen Mánnun video porojen sarvista
Ensimmäiset videot
10.55 Yhteinen taukojumppa
11.00 Ravggonin keikka
11.30 Lounastauko – Sohkaršohkan sketsejä ja kuvia edellisistä tapahtumista
12.30 Verkkotapahtuman ohjelma jatkuu
Vieraana Mihkku Laiti
12.45 Loput videot
14.00 Tulosten julkistaminen ja tapahtuman päättäminen

Ohjelmaan voi tulla vielä muutoksia. Nähdään pian!

 

Lisätietoja:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 14.5.2021

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 14.5.2021.

Saamen kielten opettajaopiskelijat harjoittelivat ensimmäistä kertaa etäyhteyksin – ”Uskon, että tästä kokemuksesta on hyötyä tulevaisuudessa”

Tulevat saamen kielten opettajat ovat ensimmäistä kertaa suorittaneet osan opetusharjoitteluistaan etäyhteyksin Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävässä pilottihankkeessa. Opetusharjoittelijoita on ollut inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielissä. Opetusharjoittelut ovat osa Oulun yliopiston Ketterä korkeakoulu -hanketta, jossa koulutetaan saamenkielisiä aineenopettajia.

Opetusharjoittelussa opiskelijat ovat päässeet tutustumaan etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pedagogiikkaan ja didaktiikkaan sekä syventämään omaa osaamistaan digitaalisten opetusvälineiden käyttämisessä. Opettajaopiskelijat ovat seuranneet etävälitteisiä tunteja ja opettaneet niitä myös itse. Opettamiseen he ovat saaneet tukea ja ohjausta etähankkeen ohjaavilta opettajilta.  – Opetusharjoittelu on ollut opettavainen kokemus myös minulle, kun harjoittelijat ovat rohkeasti käyttäneet erilaisia digitaalisia ohjelmia opetuksessaan, iloitsee ohjaava opettaja Satu Pieski.

– Etäopetus on tulevaisuuden opetusmuoto, toteaa Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetushankkeen projektipäällikkö Hanna Helander.  – On hienoa, että olemme pystyneet luomaan uusille saamen kielten opettajille mahdollisuuden tutustua etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen ja sen käytäntöihin jo heidän opiskeluvaiheessaan. Etäopetukseen perehtyminen on tärkeää tulevien opettajien kannalta.

Myös Ketterä korkeakoulu -hankkeen koordinaattori Tiina Mattanen pitää yhteistyötä onnistuneena ja tärkeänä. – Kannustavaa palautetta on tullut sekä harjoittelijoilta että ohjaajilta. Olen iloinen siitä, että pääsimme kokeilemaan uusia tapoja toteuttaa opetusharjoittelut.

Tuleva pohjoissaamen kielen opettaja Máren-Elle Länsman on tyytyväinen harjoittelumahdollisuudesta etähankkeen parissa. – Halusin päästä näkemään ja kokeilemaan itse, miten opetetaan etävälitteisesti. Oli lisäksi mukava harjoitella sellaisen ohjaajan opissa, joka on jo pidempään opettanut etänä. Uskon, että tästä kokemuksesta on hyötyä tulevaisuudessa.

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävässä opetushankkeessa annetaan tänä lukuvuonna opetusta 17 esi- ja perusopetuksen ryhmälle ja kolmelle lukiolaisryhmälle inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielessä. Ketterä korkeakoulu -hankkeessa opiskelee yhteensä kymmenkunta opettajaopiskelijaa, ja heidän pedagogiset opintonsa kestävät kuluvan vuoden loppuun saakka. Koulutushankkeen koulutukset toteutetaan Oulun yliopiston Giellagas-instituutin, kasvatustieteellisen tiedekunnan ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistyönä. Molemmat hankkeet ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia.

Lisätietoja:

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke
Hanna Helander                                 
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi         
040 701 2094                                    

Ketterä korkeakoulu -hanke
Tiina Mattanen
tiina.mattanen(at)oulu.fi  
029 4483 451

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke
Unna-Maari Pulska 
unna.pulska(at)samediggi.fi 
040 614 5549

Toimikunnan esitys edistäisi saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista

Saamelaiskäräjälain muutosta valmisteleva toimikunta on saanut valmiiksi ehdotuksensa lakimuutoksista. Ehdotusten tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.

Toimikunta ehdottaa mietinnössään, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisen edellytykset uudistetaan ja vaaliluettelo kootaan uudelleen uudistettujen kriteerien pohjalta. Saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana itse määrittää, kuka on saamelainen, halutaan vahvistaa. Ehdotettujen muutosten taustalla on Suomen velvollisuus saattaa saamelaiskäräjälaki sopusointuun YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen kanssa ja estää sopimuksen loukkaukset jatkossa.

Oikeutta äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa koskevaa saamelaisen määritelmää eli 3 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän kielikriteeri laajentuisi neljänteen polveen ja siitä poistettaisiin niin sanottu lappalaiskohta. Pykälässä olisi kysymys nimenomaan oikeudesta äänestää ja oikeudesta asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa eikä siinä määriteltäisi, ketä on pidettävä ylipäänsä saamelaisena. Säännös vastaa pitkälti vuonna 2017 parafoidun pohjoismaisen saamelaissopimuksen määräystä saamelaiskäräjien äänestysluettelosta.

– On tärkeä pikaisesti korjata nykytilanne ja huolehtia, että Suomi turvaa jatkossa täysimääräisesti saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet, painottaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

– YK:n ihmisoikeuskomitea on korostanut Suomen olevan velvollinen korjaamaan vallitsevan ihmisoikeusloukkauksen saamelaisten sisäistä itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Tämä oli myös toimikunnan toimeksianto, ja olen iloinen, että se näkyy lopputuloksessa tahtona vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Mietintöön sisältyy myös muita ehdotuksia. Saamelaiskäräjien vaaleja koskevia säännöksiä esitetään tarkistettavaksi äänestämisen helpottamiseksi pitkien etäisyyksien saamelaisalueella. Toimikunta ehdottaa esimerkiksi liikkuvan äänestyspaikan käyttöönottamista, ja että saamelaisalueen kunnissa olisi jatkossa useampi kuin yksi äänestyspaikka.

Vaaliluetteloon merkitsemistä koskevan asian muutoksenhakua uudistettaisiin siten, että ensimmäisenä varsinaisena muutoksenhakuasteena toimisi itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta. Se toimisi saamelaiskäräjien yhteydessä ja nimitettäisiin saamelaiskäräjien ehdotuksesta. Muutoksenhakulautakunnan päätöksistä haettaisiin muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Säännöstä viranomaisten neuvotteluvelvoitteesta ehdotetaan uudistettavaksi, jotta Suomi täyttäisi YK:n alkuperäiskansajulistuksessa edellytetyn ja ihmisoikeussopimusten tulkinnassa vahvistetun periaatteen alkuperäiskansan vapaasta ja tietoon perustuvasta ennakkosuostumuksesta (Free, Prior and Informed Consent, FPIC). Lisäksi saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta viranomaisten toiminnassa säädettäisiin tarkemmin. Myös saamelaiskäräjien toimivaltasäännöstä halutaan kehittää ja lain tarkoituspykälään lisätä viittaus saamelaisten itsemääräämisoikeuteen. Kaksisataaviisikymmentä äänioikeutettua saamelaista voisi jatkossa tehdä aloitteen saamelaiskäräjille sen tehtäviin kuuluvassa asiassa.

Oikeusministeriö asetti saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan ajalle 1.12.2020-15.5.2021. Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timosen johtamassa toimikunnassa on ollut saamelaiskäräjien ja hallituspuolueiden edustajat. Toimikunnan jäsen Juha Joona (Kesk.) jätti eriävän mielipiteen erityisesti toimikunnan ehdottamaan 3 §:ään. Muilta osin mietintö on yksimielinen. Toimikunnan mietintö lähetetään seuraavaksi lausunnolle. Eduskunnalle annetaan ainoastaan sellainen esitys, jonka saamelaiskäräjien kokous hyväksyy.

Hallitusohjelman mukaan hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset.

Hankesivu: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM002:00/2020   

Lisätietoja:

Osastopäällikkö Johanna Suurpää, p. 0295 150 534, etunimi.sukunimi@om.fi
Neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman, p. 0295 150 293, etunimi.sukunimi@om.fi
Neuvotteleva virkamies Johanna Hautakorpi, p. 0295 150 018, etunimi.sukunimi@om.fi
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, p. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen aula.

Saamelaiskäräjät hakee INFOTYÖNTEKIJÄÄ

Määräaikaiseen kokopäiväiseen työsuhteeseen 1.6. – 31.8.2021. Sajoksen infotyöntekijän tehtäviin kuuluvat asiakaspalvelu, opastuskierrokset, vahtimestarin tehtävät, kokousten ja tapahtumien järjestelyihin kuuluvat tehtävät sekä ravintolassa avustaminen ja tarvittaessa tilojen puhtaanapito. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on työn edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Sujuva englannin kielen taito on ehdoton, muu kielitaito eduksi. 

Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat työkokemus asiakaspalvelutehtävistä, oma-aloitteisuus ja joustavuus sekä hyvät vuorovaikutustaidot. Hygienia- ja anniskelupassi katsotaan eduksi. Työssä noudatetaan 1 kuukauden koeaikaa. Työsuhde jatkuu mahdollisesti syksyllä. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI/III mukaan, peruspalkka 1881,00 euroa/kk, minkä lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa osoitteeseen https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?1a7dc5db viimeistään 14.5.2021 mennessä. 

Lisätietoja työstä antaa markkinointipäällikkö Katariina Guttorm, puh. 010 839 3109. Saamelaiskäräjiin ja saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen voi tutustua osoitteissa www.samediggi.fi ja www.sajos.fi

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi musiikkikeskuksen projektityöntekijän määräaikaisen tehtävän

Työ alkaa 7.6 ja kestää 20.8.2021 saakka. Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm. saamelaismusiikkikeskuksen avustajana toimiminen sekä Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin apulaistuottajan tehtävät. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamen kielen taito sekä riittävä englannin kielen taito. Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/I mukaan (peruspalkka 1 841,65 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.  

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 28.5.2021 klo 16.00 mennessä osoitteeseen: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?3beb860e

Lisätietoja työstä antaa saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija Oula Guttorm p. 040 667 4545, oula.guttorm(at)samediggi.fi. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja-alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa: www.ijahisidja.fi

Inarissa 10.5.2021 Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön suunnittelijan viransijaisuuden

Tehtävä toteutetaan osa-aikaisena 70 %:n työajalla. Työ alkaa heti ja kestää 31.7.2021 saakka. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä. Suunnittelijan tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä. 

Kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).  Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, riittävä sosiaalihuollon ja saamelaiskulttuurin tuntemus sekä kokemus kehittämistyöstä. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2 680,50 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?c199b265 19.5.2021 mennessä.

Lisätietoja työstä saa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemeltä puh. 010 839 3106.

Inarissa 5.5.2021
Saamelaiskäräjät

Hallitus linjasi puoliväliriihessä saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin ja saamelaiskäräjälain rahoitustarpeista

Suomen hallitus linjasi puoliväliriihessä, että on sitoutunut edistämään saamelaisten totuus- ja sovintoprosessia ja varautuu tämän edellyttämään rahoitustarpeeseen toukokuun 2021 lisätalousarvioesityksessä. Lisäksi saamelaiskäräjälaki viedään ripeästi eteenpäin ja varaudutaan samassa yhteydessä tarkastelemaan Saamelaiskäräjien rahoitustasoa.

– Saamelaiskäräjien rahoituksen osalta on hyvä, että resursseja tarkastellaan saamelaiskäräjälain muutoksen yhteydessä. Saamelaiskäräjät toimii jo nyt liian pienellä budjetilla, mikä taas vaikuttaa siihen, kuinka pystymme hoitamaan Saamelaiskäräjille määrättyjä lakisääteisiä tehtäviä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn on tarkoitus alkaa vuoden 2021 aikana. Lapin sairaanhoitopiiri on laatinut esiselvityksen psykososiaalisen tuen tarpeesta komission työskentelyn aikana.

– Totuus- ja sovintoprosessin onnistuminen edellyttää, että toimintaan on varattu riittävät varat. Tämä tarkoittaa myös psykososiaalisen tuen asianmukaista resursointia. Prosessi ei saa kaatua siihen, että se on aliresursoitu, painottaa Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Saamelaiskäräjät esittänyt valtionavustuksen korotusta

Saamelaiskäräjät on vuoden 2022 kehysehdotuksessa esittänyt korotusta yleiseen toimintaansa. Saamelaiskäräjien esittämä korotus on 1 024 100 euroa ja se kohdistuu hallinnon kehittämiseen, poliittisen ja sidosryhmätoiminnan vahvistamiseen, saamelaisten parlamentaarisen työn kehittämiseen, kansainvälisen toiminnan ja viestinnän kehittämiseen sekä Sámi Giellagáldun toiminnan vakinaistamiseen.

– Saamelaiskäräjien työmäärään lisääntyminen on aiheuttanut jatkuvan resurssi- ja henkilöstövajeen, joka tulisi jo ratkaista. Myös Sámi Giellagáldun toiminnan vakinaistaminen tulisi varmistaa, sanoo Juuso.

Saamelaiskäräjien kehysehdotus vuodelle 2022

Saamelaiskäräjien kehysehdotus vuosille 2022-2024

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969A
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Linkit:

Hallituksen puoliväliriihi 2021 ja neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–25