Saamelaiskäräjät toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2022

Sámediggi sávvá ráfálaš juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi 2022!

Sämitigge tuáivut rávhálijd juovlâid já luholii uđđâ ive 2022!

Sääʹmteʹǧǧ tuäivat rääuhlõs rosttvid da leklvaž ođđ eeʹjj 2022!

Saamelaiskäräjät toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2022!

Season’s Greetings!

Kuva: Ellen-Margaret Gaup-Juuso

Saamelaiskäräjät vastustaa Lapin paliskunnan alueen kaivostoimintaan tähtääviä hankkeita

Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvan Lapin paliskunnan alueen saamelaiskulttuuria uhkaa laaja-alainen malmien etsintä. Varauspäätökset ja malminetsintälupahakemukset kattavat koko Lapin paliskunnan eteläosan. Saamelaiskäräjät on huolissaan alueen saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytyksistä ja poronhoidon rakenteiden suojasta.

 – Malminetsintä ja kaivostoimintaan tähtäävät tutkimukset uhkaavat Lapin paliskunnassa harjoitettavien saamelaisten perinteisten elinkeinojen tulevaisuutta. Jopa Lapin paliskunnan yksi pääerotuspaikoista on jäänyt varauksen alle, toteaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Poronhoidon keskeisimpiin rakennuksiin kuuluvat vasanmerkitys- ja erotuspaikat aitajärjestelmineen. Kaivoslaissa on säädetty paikoista, joissa kaivosmineraalien etsintätyötä ei saa harjoittaa. Tällaisia ovat mm. puutarhat ja asumiseen tai työntekoon tarkoitetut rakennukset yksityisine piha-alueineen. Saamelaiset eivät harjoita perinteisiä elinkeinojaan maanomistusoikeuden turvin. Säännöllisesti käytössä olevat, sopimuksiin pohjautuvat poronhoidon rakennelmat jäävät suojatta.

Saamenmaan ympäristö tuhottiin pitkälti Lapin sodassa. Vesistöjen valjastaminen tekoaltaisiin johti väestön pakkosiirtoon ja perinteisten elinkeinojen harjoittamisen estymiseen. Luonnonvaroista päättäminen on nykyään usean eri viranomaisen vastuulla, eikä kukaan katso asioita saamelaiselinkeinojen näkökulmasta. Esimerkiksi laidunkiertoon perustuvan saamelaisen poronhoidon kyky ylläpitää tehokasta laidunten vaihtelua ja sopeutua ympäristön muutoksiin on heikentynyt. Saamelaisten mahdollisuudet itse päättää kehityksen linjoista ovat kaventumassa edelleen. Saamelaiskäräjät vaatii toimia tämän kehityksen kääntämiseksi.

 – Huoli tulevaisuudesta painaa saamelaiselinkeinojen harjoittajia. Saamelaisille kotiseuduksi osoitetulla alueellakaan ei ole mahdollista elää ilman luontoon kajoavien hankkeiden tulvaa. Tilanne on erityisen vaikea Lapin paliskunnassa. Kaivoslain soveltamisessa on annettava nykyistä suurempi painoarvo saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Kaivosviranomainen ei ole velvollinen ilmoittamaan Saamelaiskäräjille etsintätöitä koskevista varauksista. Geologian tutkimuskeskuksen karttapalvelu on tällä hetkellä saamelaisten ainoa mahdollisuus saada ajantasaista tietoa omaan alueeseensa kohdistuvasta malminetsinnästä – tosin vain englannin kielellä ja paikkatietosovellukset hallitsevalle.

– Tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa elinympäristöä koskevista hankkeista tulee olla kaikkien saatavilla, jatkaa Aikio.

Lapin paliskunnan aluetta koskee viisi malminetsintälupahakemusta, joista yhdessä on kyse aiemman luvan muuttamisesta ja uusimisesta, neljä vahvistettua varauspäätöstä ja yksi varausilmoitus. Vahvistetuista varauspäätöksistä VA2021:0055 Urakka on valituskelpoinen 24.12.2021 asti.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kuva: Maria Mäki / Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 22.12.-31.12.2021

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 22.12.-31.12.2021

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ilmoittaa haettavaksi vaalilautakunnan sihteerin tehtävän

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ilmoittaa haettavaksi vaalilautakunnan sihteerin määräaikaisen tehtävän ajalle 1.1.2022-31.12.2023. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Vaalilautakunnan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. Sihteerin tehtävänä on vaalilautakunnan alaisena valmistella ja toimeenpanna vaalit sekä toimia vaalilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä kokouksissa. Tehtäviin kuuluu myös vaalilautakunnan toimiston esihenkilön tehtävät.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto sekä hallinnollisten tehtävien ja saamelaisia koskevien oikeudellisten asioiden tuntemus. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän. III/I-II – IV/I mukaan (peruspalkka välillä 2828,57-3194,73 euroa /kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 3.1.2022 mennessä osoitteeseen  https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?9425248f

Lisätietoja työstä antavat vaalilautakunnan puheenjohtaja Heikki Paltto p.+358 4075 69075 tai varapuheenjohtaja Maria Sofia Aikio p.+358 4002 82202 Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 16.12.2021 Saamelaiskäräjien vaalilautakunta

Saamelaiskäräjien stipendi kuudelle korkeakouluopiskelijalle

Anne-Máret Labba, Mirka Kelahaara, Mari Mäkitalo, Pihla Pulkkinen, Mervi Semenoff ja Henna Tervaniemi saavat tänä vuonna Saamelaiskäräjien korkeakouluopiskelijoille tarkoitetun stipendin. Saamelaiskäräjät ilmoitti lokakuun 11. päivänä haettavaksi yhteensä kuusi 500 euron stipendiä, jotka oli tarkoitettu saamen kielen ja/tai saamelaisen kulttuurin pääaine- ja sivuaineopiskelijoille sekä saamenkieliseen työelämään valmistavassa korkea-asteen koulutuksessa oleville. 

Stipendihakemuksia vastaanotettiin yhteensä seitsemän. Stipendin hakuaika päättyi 27.10. Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta päätti stipendien saajista kokouksessaan 18.11.  

Anne-Máret Labba opiskelee saamen kieltä ja kirjallisuutta saamelaisessa korkeakoulussa (Sámi allaskuvla). Mirka Kelahaara on sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, joka suorittaa Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ammattiopettajan tutkintoa. Mari Mäkitalo opiskelee Oulun yliopistossa saamelaista kulttuuria, saamen kieltä, psykologiaa ja terveystieteitä. Pihla Pulkkisen opintojen pääaineina Oulun yliopistossa ovat kulttuuriantropologia ja arkeologia ja sivuaineina saamelainen kulttuuri ja pohjoissaamen kieli. Mervi Semenoff opiskelee Oulun yliopistossa pääaineenaan koltansaamen kieli ja sivuaineenaan saamelainen kulttuuri. Henna Tervaniemi opiskelee inarinsaamen kieltä ja saamelaista kulttuuria Oulun yliopistossa. 

Saamelaiskäräjät kiittää kaikkia stipendiä hakeneita ja toivottaa jokaiselle onnea ja menestystä sekä opinnoissa että tulevassa työelämässä! 

Kuva: Johanna Labba

Saamelaiskäräjät neuvotteli kaivoslain uudistuksesta – huoli saamelaisten oikeuksien sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta on suuri

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Saamelaiskäräjät päättivät joulukuun 10. päivä saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluprosessin kaivoslain uudistamisesta. Neuvotteluprosessi aloitettiin syksyllä 2020 ja neuvottelut kestivät yhteensä lähes 30 tuntia. Saamelaiskäräjät teki perusteltuja muutosesityksiä useaan kaivoslain pykälään, mutta vain muutaman pykälän kohdalla saatiin neuvoteltua molempia osapuolia tyydyttävä tulos.

– Kiinnostus malmien etsintään saamelaisten kotiseutualueella on lisääntynyt viime aikoina. Olen erittäin huolissani siitä, millä tavoin luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja saamelaisten oikeuksien toteutuminen pystytään turvaamaan uudessa kaivoslaissa. Olemme tehneet kaivoslakiin perusteltuja muutosesityksiä näiden turvaamiseksi, mutta työ- ja elinkeinoministeriön liikkumavara esitystemme suhteen tuntuu olevan rajallinen ja riittämätön, sanoo Saamelaiskäräjien 2. varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Neuvotteluissa saavutettiin yhteisymmärrys saamelaiskulttuuriin ja perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytyksiin liittyviin vaikutuksiin kohdistuvan selvitysmenettelyn kehittämisestä. Neuvotteluissa ei ole kuitenkaan saatu aikaan tulosta, jolla pystyttäisiin turvaamaan saamelaisten asema ja oikeudet alkuperäiskansana kaivoslain soveltamisessa.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ollut edellytyksiä neuvotella kaikkien pykälien sisällöstä, esimerkiksi 50 §:n osalta. Kyseinen pykälä on saamelaisten kannalta olennainen, sillä siinä määritellään mm. minkä tasoisia vaikutuksia kaivoslain mukaisesta toiminnasta voi aiheutua saamelaisten edellytyksille harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan tai muutoin ylläpitää saamelaiskulttuuria saamelaisten kotiseutualueella.

– Neuvotteluista jäi vahva tunne siitä, että Suomen valtiolle on tärkeää, ettei kaivostoimijoiden toimintaa vaikeuteta tulevaisuudessa. Tämän periaatteen noudattamisessa tunnutaan olevan valmiita tinkimään sekä alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumisesta että luonnon monimuotoisuudesta, jatkaa Aikio.

Saamelaiskulttuurilla on suora yhteys luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ja saamelaisten perinteiset elinkeinot ja elämäntavat ovat muotoutuneet luonnon monimuotoisuutta säilyttäviksi, joten tästä näkökulmasta kulttuurin säilyttäminen tukee biodiversiteetin suojelua, kuten todetaan Suomen biodiversiteetti – strategian ja toimintaohjelman 2012–2020 toteutuksen ja vaikutusten arvioinnissa.

Nykyisellään kaivoslaki ei turvaa saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia

Kaivoslain säännökset eivät nykyisellään velvoita kaivosviranomaista erittelemään, miten kaivoslain mukainen toiminta sekä muut maankäyttömuodot yhdessä vaikuttavat saamelaisten oikeuteen harjoittaa kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan.

– Lupaharkinnassa saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojaksi laadittujen säännösten tarkoitus ei ole lupakäytännössä toteutunut, eikä saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia ole siten pystytty turvaamaan käytännössä, toteaa Aikio.

Nykyisen lain 50 §:n soveltamista harkitessaan lupaviranomaisen tulisi muun muassa arvioida heikentääkö myönnetty lupa olennaisesti saamelaisten kotiseutualueella edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria tai kolttien elinolosuhteita ja mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoja koltta-alueella.

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan kaivoslain 50 §:ssä luvan myöntämisen esteeksi määritelty olennaisen heikennyksen taso ei kuitenkaan riitä turvaamaan saamelaisille perustuslain 17 §:n 3 momentin myötä turvatun oikeuden toteutumista ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan. Perinteisten elinkeinojen katsotaan vakiintuneesti kuuluvan osaksi saamelaiskulttuuria.  Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ei ole toistaiseksi jättänyt yhtään lupaa myöntämättä Saamelaiskäräjien esiin tuomista perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvista negatiivisista vaikutuksista huolimatta. Tästä syystä Saamelaiskäräjät esittää ”olennaisen heikennyksen” -kriteerin muuttamista koko kaivoslain kontekstissa muotoon ”vähäistä suurempi haitta tai heikennys”.

Meneillään olevan kaivoslain uudistuksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja toimintaedellytyksiä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa sekä kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti että asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan näitä tavoitteita ei ole kaivoslain valmistelutyössä tähän mennessä huomioitu.

Lisätietoja:

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kauan odotettu koltansaamen aapinen ilmestynyt

Koltansaamen aapiskirjan “Jääkk-njaal AABBÂS” julkistamistilaisuus pidetään Teamsissa 16.12.2021 klo 13.30 koltansaameksi ja klo 14.30 suomeksi.

Aapisen kannessa Jääkk-naali poseeraa opettajansa ja perheensä kanssa. Kuva: Saamelaiskäräjät / Tanja Sanila.

Jääkk-njaal AABBÂS on ensimmäisen luokan äidinkielen oppikirja, joka johdattaa pienen oppijan lukemisen ja kirjoittamisen maailmaan. Sevettijärvellä asuvasta 7-vuotiaasta Jääkk-naalista kertova hauska ja värikäs aapinen on innostava ja tukee lapsen kasvua omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Aapisen on käsikirjoittanut Tiina Sanila-Aikio, kuvat ja taittotyön on tehnyt Tanja Sanila. Aapiskirjan työryhmään ovat osallistuneet Satu Moshnikoff, Seija Sivertsen, Hannu Kangasniemi ja Raija Lehtola.

Aapiskirjan julkistamistilaisuus pidetään Teams-ympäristössä torstaina 16.12.2021 kello 13.30 koltansaameksi ja suomeksi kello 14.30. Tilaisuuksissa Tiina Sanila-Aikio kertoo kirjan sisällöistä ja tekemisestä, ja suomenkielisessä tilaisuudessa mukana myös kuvittaja Tanja Sanila. Kertomusten lisäksi pääsemme näkemään otteita kirjan sisällöstä. Lämpimästi tervetuloa!

Linkki Jääkk-njaal AABBÂS -kirjan julkistamistilaisuuteen

Aapisella on suuri merkitys koltansaamen kielelle

Jääkk-njaal AABBÂS on ensimmäinen väreissä painettu koltansaamen aapiskirja ja sen valmistuminen on kolttasaamelaiselle yhteisölle merkittävä asia.

– Iloitsemme suuresti tämän uuden, upean aapisen ilmestymisestä. Tämä on lapsen ensi askel koltansaamenkieliselle koulupolulle. Aapinen on pohja kirjoitustaidon rakentumiselle ja koululaisen ensimmäinen oma kirja. Nyt kolttasaamelaiset perheet saavat upean työkalun lapsen kielen kehittymiseen. Toivon myös, ettei kirja jää vain koulussa luettavaksi, vaan myös vanhemmat löytäisivät kirjan kuvituksen ja tarinan, sanoo Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan puheenjohtaja Tauno Ljetoff.

– Toivon, että lapset löytävät tuttuja asioita aapisen saamelaisesta perheestä kielineen ja kulttuureineen. Samaan aikaan toivon, että mahdollisimman monet lapset pääsisivät oppimaan kansamme tietoja ja taitoja perheensä ja yhteisönsä sisällä. Omistan aapisen tyttärelleni Elli-Dåʹmnnalle ja opettajalleni Seija Sivertsenille, jatkaa kirjan käsikirjoittaja Tiina Sanila-Aikio.

– Aapisen kuvittaminen on kuvittajalleen yksi uran tärkeimmistä töistä. Tämä projekti on ollut minulle mieliinpainuva. Se, että saan tehdä lapsillemme kuvia omasta kulttuuristamme, merkitsee minulle paljon, sanoo kuvittaja Tanja Sanila.

Myös Saamelaiskäräjillä iloitaan aapisen synnystä.

– Aapinen on usein lapsen ensimmäinen konkreettinen kokemus omasta äidinkielestään kirjoitetussa ja luetussa muodossa. Ajantasaiset ja innostavat oppimateriaalit ovat yksi yhdenvertaisen koulutuksen elementeistä. On erittäin tärkeää, että koltansaamenkielisillä lapsilla on viimein mahdollisuus opetella omaan kieltään oikeasta ja vieläpä näin kauniista kirjasta, sanoo I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Aapinen on tilattavissa Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston verkkokaupasta.

Lisätietoja:

Tiina Sanila-Aikio
Käsikirjoittaja
tiina(at)sanila.fi

Petra Kuuva
Oppimateriaalisihteeri
puh. +358406772275
petra.kuuva(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien vuoden viimeinen täyskokous pidetään 17.12.

Saamelaiskäräjät kokoontuu vuoden viimeiseen täyskokoukseen perjantaina 17.12.2021 klo 9.00. Kokous pidetään hybridikokouksena ja yleisö voi seurata kokousta Zoom webinaarin kautta. Sajoksen parlamenttisaliin ei oteta yleisöä paikalle.

Kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2022, nuorisoneuvoston jäsenten ja varajäsenten nimeäminen toimikaudeksi 2022-2023 sekä puheenjohtajien ja Saamelaiskäräjiä edustaneiden jäsenten katsaus.

Esityslista liitteineen löytyy Saamelaiskäräjien dokumenttipankista.

Näin pääset seuraamaan kokousta

Kokousta pääset seuraamaan Zoom webinaarin kautta. Et tarvitse erillistä Zoom-sovellusta, vaan voit seurata kokousta selaimesi kautta. Voit kuitenkin halutessasi ladata sovelluksen Zoomin sivuilta. Täältä löydät ohjeet Zoomin lataamiseksi.

Kun liityt kokoukseen:
  • Zoom-sovellus: Kun olet ladannut Zoom-sovelluksen puhelimelle tai tietokoneelle, linkkiä klikatessa avautuu nettisivu, joka kysyy osallistujalta luvan avata linkki Zoom-ohjelmassa. Hyväksy linkin avaaminen sovelluksessa.
  • Zoom selaimen kautta: Kun klikkaat kokouksen linkkiä, ohjaa tietokone oletusselaimesi avaamaan uuden välilehden tai ikkunan. Tästä näkymästä pitää klikata Join from my browser, jonka jälkeen Zoom kysyy nimeäsi.
Kokouksen aikana:
  • Tulkkauksen voit valita Interpretation painikkeesta. Kokous tulkataan pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja suomeksi.
  • Klikkaa Interpretation valikosta Mute Original Audio kun kuuntelet tulkkausta. Se estää alkuperäisen äänen sotkemasta tulkkausta.
  • Jos haluat kuunnella kokouksessa käytettävää kieltä, niin avaa Interpretation valikko ja valitse Off.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Pia Ruotsala-Kangasniemi
Hallintopäällikkö
040 726 2688
pia.ruotsala@samediggi.fi

Etäyhteyteen liittyvissä asioissa:

Johanna Alatorvinen
Viestintäsihteeri
040 663 4493
johanna.alatorvinen@samediggi.fi

Pasi Aikio
Järjestelmäasiantuntija
040 581 2102
pasi.aikio@samediggi.fi

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen hallintosuunnittelijan tehtävän

Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2022 saakka. Suunnittelijan tehtävänä on hallintopäällikön alaisuudessa valmistella yleis- ja henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä. Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa hyvä hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn. Suunnittelijan palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/III mukaisesti (peruspalkka 2645,46 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Tehtävässä noudatetaan 2 kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 27.12.2021 mennessä osoitteeseen https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?4836b122

Lisätietoja työstä antaa Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi p. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 10.12.2021
Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät hakee av-teknikkoa

Saamelaiskäräjät hakee av-teknikkoa määräaikaiseen työsuhteeseen. Työ alkaisi mahdollisimman pian tai sopimuksen mukaan. Työ kestäisi aluksi 28.2.2022 saakka ja mahdollisesti pidempäänkin. Av-teknikon tehtävänä on huolehtia tilaisuuksien teknisestä toteutuksesta mm. kuva, ääni ja valaistus, sekä tarpeen mukaan avustaa tapahtumien järjestelyihin kuuluvissa tehtävissä.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on työn edellyttämä soveltuva koulutus. Työn menestyksekäs hoitaminen edellyttää hyvää teknistä osaamista AV-tekniikasta, perehtyneisyyttä vastaaviin tehtäviin, joustavuutta sekä hyviä asiakaspalvelutaitoja. Riittävä englannin kielen taito katsotaan eduksi. Työssä noudatetaan yhden kuukauden koeaikaa. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V/I mukaan, peruspalkka 2 492,97 euroa/kk, minkä lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset todistuksineen tulee toimittaa 17.12.2021 mennessä osoitteeseen: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?1dae1bdb

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi pia.ruotsala(at)samediggi.fi tai 040-7262688. Saamelaiskäräjiin ja Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen voi tutustua osoitteissa www.samediggi.fi  ja www.sajos.fi

3.12.2021 Saamelaiskäräjät