Saamelaiskäräjien ja saamelaisasioista vastaavien ministerien kokouksessa esillä saamelaissopimus ja Saamen Kielikaltion rahoitus

/in , /by

Saamelaiskäräjien puheenjohtajat ja saamelaisasioista vastaavat ministerit Suomesta, Ruotsista ja Norjasta tapasivat etäyhteyksin 18. marraskuuta 2020. Tilaisuuden yhteydessä jaettiin Gollegiella – Pohjoismainen saamen kielipalkinto.

– Toivon, että näiden keskustelujen pohjalta saamme muutoksia aikaan ja pääsemme jatkamaan keskustelua pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämiseksi. Nostimme esille myös Saamen Kielikaltion merkityksen saamelaisyhteiskunnalle ja toivon todella, että valtiot huomioivat Saamelaiskäräjien toiveen pysyvän ja riittävän rahoituksen turvaamisesta Kielikaltion toiminnan varmistamiseksi, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajat ja saamelaisasioista vastaavat ministerit keskustelivat tapaamisessa muun muassa pohjoismaisen saamelasissopimuksen käsittelystä, pysyvän Saamen Kielikaltion (Sámi Giellagáldu) perustamisesta sekä koronapandemian vaikutuksista saamelaisväestöön. Lisäksi tapaamisessa nousivat esille väestöryhmien välisten suhteiden edistäminen ja viharetoriikan torjuminen, sekä saamen kielten käyttömahdollisuuksien parantaminen digitaalisissa ympäristöissä. Lopuksi keskustelua käytiin vielä elinvoimaisen saamelaisyhteiskunnan peruspilareista.

Gollegiella-kielipalkinto Ellen Pautamolle ja Joonar Thomassonille

Vuoden 2020 Gollegiella-palkinnon saivat saamen kielen ja kulttuurin lehtori Ergon Máreha Ánne Elle-Máret, Ellen Pautamo ansioistaan pohjoissaamen kielen opettajana ja kieliasiantuntija Jonar Thomasson työstään eteläsaamen kielen hyväksi. Palkinnon luovutti oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Gollegiella myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä saamen kielten edistämisestä. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Tänä vuonna palkittuja on kaksi, joten summa jaetaan Pautamon ja Thomassonin kesken.

– Todella mahtavaa, että voimme näin muistaa tällaisia henkilöitä, jotka päivittäin työskentelevät saamen kielten tilanteen parantamiseksi, toteaa saamen kielineuvoston ja arviointikomitean puheenjohtaja Tauno Ljetoff.

 

Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (utan översättning) https://youtu.be/_xN_ZYyavz0

Pohjoismainen saamen kielen palkinto Gollegiella 2020 (suomi) https://youtu.be/9fHGrEvmi_4

Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (svenska) https://youtu.be/Kruls6kLHzI

Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi Gollegiella 2020 (davvisámegillii) https://youtu.be/umfWrb4WmuA

Lisätietoa Gollegiella-palkinnosta

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamen kielineuvoston ja arviointikomitean puheenjohtaja Tauno Ljetoff, puh. 040 5893249, tauno.ljetoff(at)gmail.com

Puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff puh. 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Kokki Sajokseen

/in /by

Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettu saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Sajos on monikulttuurisuuden kohtaamispaikka – tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka.

Etsimme Sajoksen kahvila-ravintola Čaijuun yrittäjähenkistä, oma-aloitteista, positiivista, joustavaa sekä hyvät vuorovaikutustaidot ja stressinsietokyvyn omaavaa ammattitaitoista kokkia määräaikaiseen työsuhteeseen 4.1.2021 – 31.12.2021. asti.

Monipuolisiin työtehtäviin sisältyy lounaan ja vitriinituotteiden valmistus, kokoustarjoilut, asiakaspalvelu, tukkutilauksien hoito, astioiden, laitteiden ja keittiötilojen puhtaanapito sekä muut ravintolan yleiset työtehtävät.

Hakijoilta toivomme tehtävään soveltuvaa koulutustaustaa, riittävää työkokemusta vastaavista tehtävistä sekä hygienia- ja alkoholipassia. Työssä tarvitaan päivittäin saamea, suomea ja englantia. Työaika on pääosin arkisin 9-17.

Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää laajaa saamelaiskulttuurin tuntemusta.

Tarjoamme sinulle itsenäisen ja monipuolisen työtehtävän sekä mukavan tiimin tueksesi. Ravintolatyöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI/II mukaisesti (1938,59/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Lisätietoa työstä antaa markkinointipäällikkö Katariina Guttorm 010 839 3109.

Hakemukset toimitettava liitteineen osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?cbc5aeb4 viimeistään 30.11.2020 mennessä.

Lisätietoja Sajoksesta ja Saamelaiskäräjistä nettisivuilta www.sajos.fi ja www.samediggi.fi

Saamelaisasioiden neuvottelupäivillä esillä mm. alkuperäiskansojen oikeuksien toimeenpano Suomessa

/in /by

Saamelaisasioiden neuvottelupäivät järjestetään 16.–17. marraskuuta 2020 etäyhteyksin. Vuosittain järjestettävien neuvottelupäivien tarkoituksena on käydä läpi ajankohtaisia saamelaisasioita ministeriöiden virkamiesten ja Saamelaiskäräjien edustajien kanssa. Tänä vuonna neuvottelupäivillä esillä olevat teemat ovat alkuperäiskansojen oikeuksien toimeenpano Suomessa sekä tilannekatsaus saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevista määrärahoista.

Neuvottelupäivien ensimmäisenä päivänä on kaikille ministeriöille tarkoitettu yhteinen osuus, jossa käsitellään alkuperäiskansojen oikeuksien täytäntöönpanoa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten osalta. Toisena päivänä kootaan tilannetietoa saamelaisten kieltä ja kulttuuria erityisesti koskevista määrärahoista.

”Odotan neuvottelupäiviltä hyvää keskustelua saamelaisia koskevista ajankohtaisista asioista. Erityisesti on tärkeää käsitellä alkuperäiskansojen oikeuksien toimeenpanoa Suomessa, sillä Suomessa ei tähän mennessä ole valmisteltu kansallista strategiaa eikä alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen toimeenpano tapahdu koordinoidusti”, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Neuvotteluiden toisena päivänä käydään lisäksi keskustelua Saamelaiskäräjien ehdottamista ajankohtaisista aiheista niistä vastaavien virkamiesten kanssa. Aiheina ovat kulttuuripalvelut ja keskusten rahoitus, saamelaisten elinkeinonharjoittajien sosiaaliturvan kehittäminen sekä saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset mielenterveyspalvelut.

Saamelaiskäräjiltä neuvottelupäiviin osallistuvat puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, II varapuheenjohtaja Leo Aikio, hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi sekä Saamelaiskäräjien virkamiehiä eri sektoreilta.

Neuvottelupäivät ovat oikeusministeriön ja Saamelaiskäräjien koordinoimat ja järjestetään nyt kuudennen kerran.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 040 726 2688 / 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Tomi Guttorm / Sámediggi

STM palautti poronhoitajien sijaisaputuntien tason ennalleen – Saamelaiskäräjät esittänyt sijaisaputuntien määrän nostamista nykyistä tarvetta vastaavalle tasolle

/in , /by

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti 5. marraskuuta poronhoitajien korvattavien sijaisaputuntien enimmäismääräksi 200 sijaisaputuntia poronhoitajaa kohden vuonna 2020. Aiemmin sijaisaputuntien enimmäismääräksi vuodelle 2020 säädettiin poikkeuksellisesti vain 120 tuntia poronhoitajaa kohden. Saamelaiskäräjät on esittänyt sijaisaputuntien määrän nostamista nykyistä tarvetta vastaavalle tasolle vähintään 300 tuntiin vuodessa.

”Sijaisaputuntien palauttaminen aikaisemmalle tasolle on oikeaan suuntaan oleva korjausliike, mutta ei vielä riittävä. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että poronhoitajien sijaisavun kehittämisen yhteydessä sijaisapuun budjetoitavaa määrärahaa sekä sijaisaputuntien määrää nostetaan nykyistä tarvetta vastaavalle tasolle”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Vuonna 2019 poronhoitajilla oli oikeus käyttää 200 sijaisaputuntia, mutta silti sijaisapukorvauksien tarve ylitti niihin sosiaali- ja terveysministeriön talousarviossa varatun määrärahan. Tämän seurauksena Mela ei ole voinut maksaa poronhoitajille sijaisapukorvauksia loppuvuoden 2019 osalta. Saamelaiskäräjät vetosi syyskuussa 2020 ministeri Kiuruun poronhoitajien loppuvuoden 2019 maksamatta olevien sijaisapukorvausten maksamiseksi.

”Poronhoito on riskialtis elinkeino, sillä se sisältää paljon luonnossa liikkumista erilaisissa sää- ja luonnonolosuhteissa, sekä erilaisia työvaiheita, jotka altistavat tapaturmille. On selvää, ettei 200 tuntia ole riittävä määrä sijaisapua sellaisessa tilanteessa, jossa poronhoitajalle sattuu vakava tapaturma tai hän sairastuu pitkäaikaisesti”, sanoo II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Poronhoito on sijaisavun osalta epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa muihin maatalouden muotoina pidettäviin elinkeinoihin, kuten maatalouteen. Melan lomitustilaston mukaan maatalousyrittäjä käytti vuonna 2019 keskimäärin 314 tuntia sijaisapua, kun taas poronhoitajalla on oikeus ainoastaan 200 tuntiin. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan poronhoitajilla tulee olla käytettävissä vähintään 300 sijaisaputuntia vuodessa sairauden ja tapaturman varalta.

“Poronhoitajien sijaisapulain kokonaisuudistus on välttämätön myös sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen kannalta. Nykyisessä tilanteessa poronhoitajanaisella ei esimerkiksi ole oikeutta sijaisapuun synnytyksen tai pienen lapsen hoidon ajaksi”, jatkaa Juuso.

Kevään 2020 aikana Saamelaiskäräjät toimitti esityksen ja kävi keskustelua sosiaali- ja terveysministeriön sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) edustajien kanssa poronhoitajien sijaisavusta ja sen kehittämisestä. Saamelaiskäräjät on tuonut esille huolensa saamelaisten poronhoitajien sosiaaliturvan toteutumista, työssäjaksamista ja työurien pidentämistä koskien. Lisäksi Saamelaiskäräjät on esittänyt, että lakia poronhoitajien sijaisavusta (1238/2014) tulisi uudistaa siten, että se takaisi poronhoitajille yhdenvertaisen aseman muiden eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajien kanssa. 

Lisätietoja hakemusmenettelystä saa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta: Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Poronhoitajien sijaisaputuntien vuoden 2020 taso on palautettu ennalleen (5.11.2020)

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga puh. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

 

Kuva: Tomi Guttorm

Kouluvierailut ovat nyt tilattavissa lukuvuodelle 2020–2021

/in , /by

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke Dihtosis on kouluttanut yhteensä seitsemän kouluvierailijaa, joita voi tilata kouluille kertomaan asianmukaista tietoa saamelaisuudesta. Vierailuita voi tilata 20.10.2020-31.05.2021 väliselle ajalle.

Vierailuita voi tilata kaikkialle Suomessa, sillä kouluvierailuita toteutetaan tänä lukuvuonna myös etäyhteyksin. Tämän lisäksi pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Jyväskylään, Ouluun ja Rovaniemelle sekä niiden lähialueille voi tilata kouluvierailijan käymään koululla. Vierailun kesto määräytyy oppilaitoksen oppituntien pituuden mukaan. Oppitunti koostuu lyhyestä info-osuudesta sekä toiminnallisista harjoituksista. Tuntien aikana oppilaat pääsevät syventymään teemaan yhdessä tehden, keskustellen ja pohtien. Vierailu on oppilaitokselle maksuton.

Tarjoamme opetuksen tueksi myös Sukellus saamelaisuuteen -mobiilipeliä sekä saamelaisaiheista menetelmäpakkaa. Peli sisältää perustietoa saamelaisista sekä soveltavia ja syventäviä harjoituksia. Pakassa on info-osuus aiheesta sekä 18 toiminnallista harjoitusta, joiden avulla aiheeseen on helppo syventyä. Mobiilipeliä tai menetelmäpakkaa voi oppilaitoksissa esimerkiksi hyödyntää saamelaisten kansallispäivän (6.2.) viettämisessä. Peli ja pakka ovat maksuttomia.

Dihtosis-hanke on Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on lisätä valtaväestöön kuuluvien lasten ja nuorten tietoisuutta saamelaisista ja saamelaiskulttuurista. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tilaa kouluvierailu tai materiaalia oppilaitokseesi: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Lisätietoja:

Projektipäällikkö, Nuorten Akatemia, Ulla Saalasti 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Projektikoordinaattori, Nuorten Akatemia, Maria Aikio 040 8470 862, maria.aikio(at)nuortenakatemia.fi

Maatalouden alkutuotannon uudistettu väliaikainen tuki haettavissa 4. marraskuuta alkaen

/in , /by

Valtioneuvosto päätti maatalouden alkutuotannon väliaikaisen tuen uusista kriteereistä 29. lokakuuta. Tukea voidaan uudistusten myötä kohdentaa enemmän koronaviruspandemiasta kärsineille alkutuotannon yrityksille. Tuen haku uudistetuilla ehdoilla aukeaa 4. marraskuuta. Tuen haku jatkuu muutoin samalla tavalla kuin tähänkin asti.

Maatalouden alkutuotannon tuki on tarkoitettu alalla toimiville, koronaviruspandemiasta suoraa kärsineille yrityksille. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset erikoistuneet porotilat, jotka myyvät tuotteitaan suoraa ravintoloille tai muille ostajille ja joiden tuotteiden menekki on pysähtynyt tai oleellisesti heikentynyt pandemian vuoksi.

Valtioneuvosto päätti korottaa maatalouden alkutuotannon yrityskohtaisen tuen ylärajan 10 000 eurosta 80 000 euroon. Tuen alarajaa alennetaan 5 000 eurosta 2 000 euroon. Valtioneuvosto päätti myös jatkaa tuen voimassaoloaikaa 30.6.2021 saakka.

Tukea voidaan uudistettujen kriteerien perusteella myöntää tuotantoeläinten terveyden ja yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi välttämättömien rehujen hankintaan. Muihin investointeihin tai tuotantopanosten hankintaan tukea ei myönnetä.

”Saamelaiskäräjät pitää tuen ylärajan nostoa, tuen voimassaoloajan jatkamista ja välttämättömien rehujen hankkimisen tukemista hyvinä uudistuksina. Vaikka Saamelaiskäräjien esitystä poronlihan kilohinnan laskusta aiheutuneiden menetysten korvaamisesta ei olekaan asetuksessa huomioitu, ovat tehdyt uudistukset kaivattuja parannuksia poronhoitajien taloudelliseen tilanteeseen”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

“Saamelaiskäräjät esitti asetusluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että tuen alarajaa laskettaisiin 5 000 eurosta 2 000 euroon, jotta tuen alaraja olisi paremmin suhteutettu poronhoitajien tulotasoon ja jotta alaraja olisi yhdenvertainen eri elinkeinojen välillä. Esimerkiksi kalatalous kuuluu yleisen kustannustuen piiriin, jonka alaraja on 2 000 euroa. On hienoa ja erittäin tarpeellista, että Saamelaiskäräjien esitys alarajan laskemisesta näkyy nyt asetuksessa”, toteaa Saamelaiskäräjien elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 29.10.2020

Saamelaiskäräjien lausunto valtioneuvoston asetusluonnoksesta maatalouden alkutuotannon yritysten väliaikaisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258 / 010 839 3143, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

 

Kuva: Tomi Guttorm

Uudistettu koltansaamen kielioppikirja ilmestyi

/in , , /by

Uudistettu koltansaamen kielioppikirja on ilmestynyt. Kirjan ovat käsikirjoittaneet Satu ja Jouni Mosnikoff, Eino Koponen ja Miika Lehtinen. Uudistettu painos on valmisteltu työryhmässä, johon kuuluivat Anna-Katariina Feodoroff, Tiina Sanila-Aikio, Miika Lehtinen ja Eino Koponen.

Koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan puheenjohtaja Tauno Ljetoff on iloinen koltansaamen opetukselle välttämättömien oppimateriaalien edistymisestä. – Kielioppikirja on perusaineistoa, jota ilman kielen opetus olisi hankalaa. Kieliopin ilmestyminen juuri nyt on merkittävä tapaus. Koltansaamen kielen opetus koulussa on menossa eteenpäin ja yliopistossa on enemmän koltansaamen opiskelijoita kuin koskaan aiemmin, sanoo Ljetoff.

Koltansaamen kielen opettajana Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa toimiva Tiina Sanila-Aikio pitää kielioppikirjan ilmestymistä merkittävänä. – Koltansaamen kielityö on mennyt valtavia askeleita eteenpäin viimeisen kymmenen vuoden aikana ja siksi on tärkeää, että keskeinen kielioppikirja on ajantasaistettu. Uskon, että käytämme kielioppikirjaa koltansaamen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden kanssa miltei joka päivä.

Kirjan on julkaissut Saamelaiskäräjät. Sen graafisesta suunnittelusta vastaa Anni Näkkäläjärvi.

Kirja on saatavissa Saamelaiskäräjien oppimateriaalien verkkokaupasta:

https://www.samediggi.fi/tuote/koltansaamen-kielioppi/