Nuõrisuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei ǩičldõk

Altteen nuõrisuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteeʹjen jiõm silttääm juʹrdded ǩiiđ leämmaž näkam. Nuõrisuåvtõõzz ođđ vuäzzlaid, projeeʹktid, õhttsažtuâjjskeâpprid da jeeʹres tuâjaid lij õlggâm tobdstõõttâd ougglõssân. Nuõrisuåvtõõzz vuäzzla jiâ leäkku võl ni kuäʹss saǥstõõllâm õʹhttečõõʹlmi, leša tuäiv mieʹldd tõõzz vuäǯǯat muuttâs aʹlǧǧi čõõuč poodd.

Jee’resnallšem ǩiiđâst huõlǩani tuâjj sääʹmnuõri õuʹdde ij leäkku årstam. Sääʹmnuõri vuõiggâdvuõđid da vuässadvuõđ lij ǩiččlõttum raʹvvjed määŋgain jeeʹres naaʹlin. Mättjemvuâlažvuõđ kuuʹǩǩeem, äimmõslääʹjj da sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođummuž lij juätkkum ǩiiđ ääiʹj veʹrǧǧooumažtääʹzzest. Nuõrisuåvtõs lij še vuässõõttâm mättjemvuâlažvuõđ kuuʹǩǩeem kuõskki ceâlkalm valmštõõllmõʹšše õõutâst Sääʹmtiiʹǧǧi 1. vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei, škooultõspiisar da škooultõs- da mättmateriaal luʹvddkooʹddin. Leäʹp riâššâm še Pirrõsministeriain kuullâmpoodd sääʹmnuõrid kuõskeeʹl äimmõslääʹjj oođummuž. Poodd rieʹššeš ougglõsõhttvuõđin.

Jee’resnallšem ǩiđđ lij põhttam še vueiʹtlvažvuõđid. Leäʹp škooulʼjõõttâm nuõrisuåvtõõzzin õhttsažtuâjast Ooumažvuõiggâdvuõttleettin. Leäʹp še välddam âânnmõʹšše ođđ vuâlaid tuâjai vääras da ougglõs-saǥstõõllâm vueʹllǥain kõddsin nuõri- da sääʹmorganisaatioivuiʹm. Ougglõstuâjj lij hiâlptam da jåʹttlâttam saǥstõõllmõõžžid. Ougglõs-saǥstõõllmõš ij ni kuäʹss koʹrvved õʹhttečõõʹlmi vueiʹnnlõõttmõõžž, leša põhtt lââʹzz ääiʹj jeeʹres tååimid, ǥu ij taarbâž pâi mäʹtǩstõõllâd čueʹđid ǩilomettrid mueʹdd čiâss vueiʹnnlõõttmõõžž diõtt. Ougglõstuâjj lij samai pueʹrr lââʹss õʹhttečõõʹlmi tuejjuum vueiʹnnlõõttmõõžžid da tuejjad tuâjast aktiivlab da nääiʹt še pieʹǩǩest viõkkšab.

Õhtt nuõrisuåvtõõzz šuurmõs aaʹššin ǩiiđ poodd leäi õhttsaž peäʹlestvälddmõš halltõspaaʹrtji nuõriorganisaatioin, ”Kuåivvsid jiâ leäkku sââʹj saaʹmi dommvuuʹdest”. Peäʹlestvälddmõõžžin puuʹtim Lääʹddjânnam riikk halltõʹsse čiõlgg peäʹlestvälddmõõžž: kuåivvsid jiâ leäkku sââʹj, leäʹp kâllnam saǥstõõllâd ääʹššest oʹđđest da oʹđđest. Hietakero vuʹvddvaʹrrjõõzz jeäʹla võl čorstâttam, nääiʹt ååreen tuâj liâ ooudâs tuejjeemnalla. Hietakero pääiklažoummuin lij kuuitâǥ raavâs tuärjjõs nuʹt jiijjâs õhttsažkååʹddes, ǥu še väʹlddmeer kõõskâst. Nuõrisuåvtõõzz da halltõspaaʹrtji peäʹlestvälddmõš lij lookkâmnalla nuõrisuåvtõõzz neʹttseeidain.

Vuässõʹttem ǩieʹssmannust Sääʹmtiiʹǧǧi nuuʹbb tiuddsåbbra nuõrisuåvtõõzz eeʹttǩeeʹjen. Leäm še vuässõõttâm SPN halltõõzz såbbrid ǩiiđ da alggǩieʹzz poodd. SPN halltõs lij čâhčča 2019 tuejjääm tuʹmmstõõǥǥ kåččad nuõri luʹvddkååʹdd eeʹttǩeei såbbrid nuõri aaʹšši äʹšštoobdi roolâst. Lââʹssen nuõri eeʹttǩeei kååččat juätkast še SPR tiuddsåbbrid. Täin naaʹlin SPN täävtõssân lij raʹvvjed da lââʹzzted sääʹmnuõri vuässõõttmõõžž da vaaiktemvueiʹtlvažvuõđid di lââʹzzted nuõri kuullâmvuõđ sääʹmõhttsažkådda.

SPN vuâlaž nuõrisuåvtõs reäšš kueiʹt eeʹjj kõõskin Tâʹvvjânnmallaš sääʹmnuõri konfereens. Konferenss riâžžât õhttsažtuâjjan Taarr, Ruõcc da Lääʹddjânnam Sääʹmtiiʹǧǧi nuõritåimmjeejiʹvuiʹm. Konferenss leäi miârktõs riâššâd Aanrest 13-14.8.2020, leša tõt lij tuʹmmjum mââʹjeed koronaviiruspandemia diõtt. Konfereens teeʹmmen lij tuʹmmjum äimmõsmuuttâs. Nuõrisuåvtõs seʹlvvat vueiʹtlvažvuõđid riâššâd konferenss leʹbe pieʹǩǩ tõin ougglõssân.

Riâžžim ǩieʹssmannust še saaǥǥjååʹđteeʹji kõõjjõsčiâss joukkchaatâst, koozz vuässõʹtte puk kolmm Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei. Tät õnnum chat leäi še vuõssmõs mij chat, koozz leäi vueiʹtlvažvuõtt vuässõõttâd koolmin sääʹmǩiõlin da lääʹddǩiõlin seämma poodd. Sueiʹnnmannust riâžžim ǩieʹss-saaǥǥid-joukkchaat koolmin sääʹmǩiõlin. Chat-tåimmjummuž viiǥǥât ooudâs čõõđ ääiʹj da pueʹttiääiʹjest lij miârktõssân riâššâd joukkchaattid jeeʹresnallšmin teeʹmin. Ǩieʹzz poodd leäʹp še peeiʹvtam nuõrisuåvtõõzz teâtt – da vuäʹpstõs-seiddõõzz. Nuor.fi seeid liâ rajjum pieʹǩǩen DigiÁrran haʹŋǩǩõõzz, koon miârktõssân lij viikkâd ooudâs sääʹmǩiõllsa, sääʹmnuõrid miârktum teâtt- da vuäʹpstõskääzzkõõzz da digitaalʼla nuõrituâj.

Lââʹssteâđaid:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Nuõrisuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

www.nuor.fi

Snimldõk: Mari Molkoselkä

Laura Olsén-Ljetoff lij nõõmtum Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso veäʹǩǩteeʹjen

Snimldõk: Johanna Alatorvinen/ Sääʹmteʹǧǧ

Laura Olsén-Ljetoff lij nõõmtum saaǥǥjååʹđteei veäʹǩǩteeʹjen 10.8.2020 ääʹljeeʹl mâŋŋa ko Rosa-Máren Magga serddji ođđ tuõjju påʹrǧǧmannu 2020 aalǥâst. Olsén-Ljetoff toiʹmmai tuâjast vaalpââʹj 2020-2023 ääiʹj da reâugg Aanrest Sajoozzâst.

Veäʹǩǩteei tuâjaid kooll vieʹǩǩted saaǥǥjååʹđteei suʹnne kuulli tuâjain. Veäʹǩǩteei valmštââll da čuäjtââll taarb mieʹldd halltõõzz, teeʹǧǧ da luʹvddkooʹddi såbbrin toiʹmmsuârggses kuulli aaʹššid di peejj toiʹmme tõi tuʹmmstõõǥǥid. Vaaldâšmjååʹđteei nõõmti Olsén-Ljetoff toiʹmmpââjas saaǥǥjååʹđteei veäʹǩǩteeʹjen saaǥǥjååʹđteei eʹtǩǩõõzz mieʹldd Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž pääiʹǩ 7 b § meâldlânji.

Olsén-Ljetoff lij reâuggam Sääʹmteeʹǧǧest ääiʹjben kuõiʹt vuâra, vuõššân eeʹjj 2016 nuõrisuåvtõõzz Oahppoofelaš -haʹŋǩǩõõzzâst di eeʹjj 2019 meeraikõskksaž aaʹšši piisar veʹrǧǧsâjjsiʹžžen. Ouʹddel alttummšes saaǥǥjååʹđteei veäʹǩǩteei tuâjast son reâuǥai Sääʹmkulttuurfoondâst nuõrttsääʹm kueʹllšeeʹllma kuulli äʹrbbteâđ ǩiõttʼtõõlli haʹŋǩǩõõzzâst. Son lij ääiʹjben reâuggam veâl jm. Lappi universiteeʹtt aarktlaž kõõskõõzzâst tuʹtǩǩeeʹjen jeeʹresnallšem säʹmmlai vuõiggâdvuõđid da õhttsažkåʹddsâjja kuulli tuʹtǩǩeemhaʹŋǩǩõõzzivuiʹm.

 

Õhttvuõđteâđ:

laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

teʹl. 040 617 5113

Påʹrǧǧmannu 9.peiʹvv leäi meeraikõskksaž maaiʹlm alggmeerai peiʹvv

Påʹrǧǧmannu 9.peiʹvv leäi meeraikõskksaž maaiʹlm alggmeerai peiʹvv. Peeiʹv jurddjen lij liâvted da lââʹzzted takai teâđ alggmeeraid kuõskteei kõõččmõõžžin di kaggâd alggmeerai vuõiggâdvuõđi suõjjlem da ooudeem miârktõõzz.

Säʹmmla lie õhtt maaiʹlm alggmeerain di õhttu-i lie juriidlânji tobdstum alggmeer Euroopp Unioon vuuʹdest da Lääʹddjânnmest.  Sääʹmteʹǧǧ tuejjad juätkkjeei tuâj säʹmmlai aaʹšši da vuõiggâdvuõđi oouʹdummša nuʹtt meersaž ko meeraikõskksaž tääʹzzest.

Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tuomas-Aslak Juuso vuäinn meeraikõskksaž maaiʹlm alggmeerai peeiʹv miârktõõzz täʹrǩǩen jeäʹrben teâđstemvuõđ lââzztem beäʹlnn.  ”Tuäivam, što ouddmiârkkân alggmeerai vuõiggâdvuõđi teâuddjummuš vuäǯǯči takai vueʹjjest jeänab sââʹj juõʹǩǩpeivvsaž saǥstõõllmõõžžin da, što tõid vääldčet tuõđi lokku jeeʹres toiʹmmjeeʹji beäʹlnn sij tuâjast.”

Eeʹjj 2020 meeraikõskksaž maaiʹlm alggmeerai peeiʹv teeman lij COVID-19 da alggmeerai pâsttmõš vuâsttlâʹstted tõn (engl. COVID-19 and indigenous peoples’ resilience). Alggmeer pirr maaiʹlm jåuʹdde kaaunõõttâd arǥstes jeeʹresnallšem vaʹǯǯtõõzzivuiʹm da COVID-19 pandemia lij määŋgi paaiʹǩi vaigsmâttam sij vueʹjj õinn ääiʹjbest.

Õhttõõvvâm meerkååʹdd (ÕM) kägg ouʹdde meeraikõskksaž maaiʹlm alggmeerai peeiʹv kuõskki teâđtõõzzâst še alggmeerai pâsttmõõžž šiõttlõõvvâd vuâkka da ooccâd sij äʹrbbvuõđlaž tiõttu da tuejjeem tässa vuâđđõõvvi naaʹlid tuâjstes pandemia vuâstta. Õhttân tääʹrǩes nääʹllen oouʹdeed alggmeerai vueʹjj pandemia ääiʹj peäggtet še tiõrvâsvuõtthuâl kääzzkõõzzi ainsmâttmõõžž alggmeerai jiiʹjjes ǩiõlivuiʹm, di sij jiiʹjjesnallšem vueʹjj lokku välddmõõžž.

Saaǥǥjååʹđteei Juuso pohtt õuʹdde, što sääʹmǩiõllsaž saaǥǥtummuš da säʹmmlai ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđi teâuddjummuš ouddmiârkkân tiõrvâsvuõtthuâlast lij täʹrǩǩ muʹštted še meeʹst Lääʹddjânnmest. Veâl sääʹm kulttuur lokku vaʹlddi kääzzkõõzzi taʹrjjummuš õõlǥči pâʹstted pueʹrben ainsmâʹtted. Sääʹmteʹǧǧ alttii ǩieʹssmannust kampaanj õõutverddsaž soti-kääzzkõõzzi beäʹlest. Tobdstõõđ Sääʹmteeʹǧǧ kampaʹnjje õõutverddsaž soti-kääzzkõõzzi beäʹlest kampanjjseeidain www.samediggi.fi/sote-uudistus

Sääʹmteʹǧǧ pârgg jiijjâs beäʹlest oouʹdeed  sääʹmǩiõllsaž teâđ vuäǯǯmõõžž da juâkkmõõžž koronavirusvueʹjj kuõskeeʹl neʹttseeidaines.

 

Lââʹssteâđ

saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso teʹl. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi

 

Juuso, Nuorgam, Näkkäläjärvi, Scheinin da Varis eeʹttǩeeʹjen sääʹmteʹǧǧlääʹjj mottmõõžž valmštõõlli tåimmkådda

Sääʹmteeʹǧǧ halltõs nõõmti vitt vuäzzla da siʹjjid väärrniiʹǩǩid sääʹmteʹǧǧlääʹjj mottmõõžž valmštõõlli tåimmkådda 6.7.2020. Nõõmtum vuäzzla lie Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin da Kalle Varis di väärrneeʹǩǩ Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam da Sarita Kämäräinen. Lââʹssen Siiri Jomppanen nõõmteš tåimmkådda Sääʹmteeʹǧǧ vueʹzzeld äʹšštobddjen. Tåimmkååʹdd tåimmpââʹjj lij 1.8.2020-31.1.2021.

Lääʹddjânnam valdia lij alttääm proseeʹss sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođeem diõtt da raauki nõõmtemraukkmõõžžines 26.6.2020 Sääʹmteeʹǧǧ nõõmted jiijjâs vuäzzlaid mottmõõžž valmštõõlli tåimmkådda. Juõʹǩǩ halltõspeällõk nõõmat õõut vuäzzla, õhttsiʹžže vitt vuäzzla tåimmkådda. Sääʹmteeʹǧǧest uvddum lääʹjj tääʹrǩstummša lij tarbb tõn diõtt, ko lääʹjj šiõttõõzz lie vueʹzzi puärsmam, da šiõttõõzzi toiʹmmjemvuõđâst lie aiccâm vaiggâdvuõđid.

– Sääʹmteeʹǧǧ õhttân väʹlddtäävtõssân eeǥǥas 2020 lij nõõmtum sääʹmteʹǧǧlääʹjj muttâz valmštõõllmõš. Muttâz valmštõõllmõõžž altteeš nuʹtt, mäʹhtt leäi suåppum vuõiggâdvuõttminister Henrikssoonin påʹrǧǧmannust 2019. Halltõs tuʹmmji nõõmtummšid, ko äiʹǧǧtaaul diõtt ääʹšš ij leämmaž vueiʹtlvaž viikkâd Sääʹmteeʹǧǧ såbbra, ceälkk saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso.

Sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz vaʹlljummši vuâđđan lij, što pukin nõõmtum oummin lij raʹvves tobddmõš da silttummuš sääʹmaaʹššin. Halltõs teäʹddad jeäʹrben vaʹlljuum norrõõzz vuõiggâdvuõđlaž silttummuž, sääʹmteʹǧǧlääʹjj tobddmõõžž da saǥstõõllâmtääidaid.

Väʹlddminister Sanna Marin halltõõzz prograamm 10.12.2019 mieʹldd tuâj sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođeem diõtt jueʹtǩet. Halltõsprograamm mieʹldd halltõs âânn äärvast da oouʹdad puki säʹmmlai ǩiõlʼlaž da kulttuurlaž vuõiggâdvuõđi teâuddjummuž vääʹldeeʹl lokku meeraikõskksaž suåppmõõžžid.

– Vueʹrddemärvv tåimmkååʹdd tuõjju lij, što sääʹmteʹǧǧlääʹjj vueʹljet muʹtted alggmeerai vuõiggâdvuõđi vuâđald, SP-suåppmõõžž õõlǥtõõzzid lokku vääʹldeeʹl di ÕM:i ooumažvuõiggâdvuõttkomitea uʹvddem čåuddmõõžžid ciʹsttjeeʹl. Lääʹddjânnam lij čõnnõõttâm ÕM:i alggmeerai čõõđtõõzz toimmupiijjmõʹšše da tõt âlgg kuâsttjed komitea reâuggmõõžžâst, juätkk Juuso vuârddmõõžžines tåimmkååʹdd tuõjju.

Tåimmkååʹdd tuâjjan lij valmštõõllâd tarbbsõs muttsid sääʹmteeʹǧǧest uvddum läkka. Tåimmkååʹdd tuâj vuâđđan lie vuâđđvuõiggâdvuõđ da jeeʹres vuâđđlääʹjj piijjâm õõlǥtõõzz, Lääʹddjânnam čõõnni meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttsuåppmõõžž, ÕM:i alggmeerai vuõiggâdvuõđi čõõđtõs di jeeʹres vuõiggâdvuõđ da meeraikõskksaž vuõiggâdvuõđ ouddnummuš di võõrâs čåuddmõõžž. Sääʹmteeʹǧǧ nõõmtem eeʹttǩeei tuejjee õhttsažtuâj Sääʹmteeʹǧǧ halltõõzzin.

Vuõiggâdvuõttministeria piiji 13.1.2020 tuâjj-joouk ouddvalmštõõllâd sääʹmteʹǧǧlääʹjj mottmõõžž valmštõõlli tåimmkååʹdd tuâj. Tuâjj-joouk noorrâm teâđ da aiccõõzz lie norrum mušttsa. Tuâjj-joouk tåimmpââʹjj puuđi 31.3.2020.

Sääʹmteʹǧǧlääʹjj mottmõš: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM002:00/2020

Lââʹssteâđ

saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso teʹl. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi

Sääʹmteeʹǧǧ piisarkååʹdd teʹlfonkuvddlõs lij ǩidd 1.-31.7.

Sääʹmteeʹǧǧ piisarkååʹdd teʹlfonkuvddlõs lij ǩidd 1.- 31.7.2020 kõõskâst.

Sääʹmteʹǧǧ tuäivat šiõǥǥ ǩieʹzz pukid!

Piisarkååʹdd õhttvuõtt-teâđ

Puheenjohtajan katsaus vuoteen 2019

Vuosi 2019 oli Saamelaiskäräjien vaalivuosi ja vaalit toimitettiin syyskuussa, vaikka Saamelaiskäräjät esitti kesällä valtioneuvostolle Saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttamista. Esityksen taustalla oli Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaisen määritelmä sen varmistamiseksi, että edellytykset äänioikeudelle Saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. On tärkeä muistaa, että Suomi on ratifioinut kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja täten sitoutunut kansallisesti kunnioittamaan ja toimeenpanemaan sopimusta.

Syyskuussa Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) puheenjohtajuus siirtyi Ruotsin Saamelaiskäräjiltä Suomen Saamelaiskäräjille seuraavaksi 16 kuukaudeksi. Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajuuskauden päätavoitteet ovat mm. Saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldu:n toiminnan vakinaistamisen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisen sekä alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien parantamisen YK:n piirissä.

Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus pääsivät yhteisymmärrykseen Akwé: Kon -ohjeiden toimintamallin päivittämisestä ja soveltamisesta. Merkittävää toimintamallin päivittämisessä on Akwé: Kon vaikutustenarviointi työskentelyn lisäresurssit, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen prosessin eri vaiheissa sekä viestinnän lisääminen.

Vuonna 2019 vietettiin YK:n kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta. Saamelaiskäräjät oli vahvasti mukana teemavuoden toteuttamisessa kannustaen myös muita toimijoita osallistumaan teemavuoteen. Monet viranomaiset tarttuivatkin haasteeseen ja tämän johdosta Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien organisoima saamen kielten viikko lokakuussa näkyi myös Suomessa valtakunnallisesti.

Alkuperäiskansojen kielten teemavuosi näkyi positiivisina ja näkyvinä kielten edistämishankkeina, joista suurimpana voidaan mainita Frozen 2 -animaatio, joka oli globaali näkyminen saamelaiskulttuurille ja -kielille ja joka tehtiin läheisessä yhteistyössä saamelaisasiantuntijoiden kanssa. Tämän lisäksi myös Yle ilmoitti maaliskuussa, että tuottaa Muumilaakso-sarjasta saamenkieliset versiot Saamelaiskäräjien esityksen mukaisesti.

Vuonna 2019 oikeudellista kehityskulkua kuvaavat ihmisoikeuskomitean päätösten lisäksi oikeuskanslerin ratkaisut oikeuksien toteuttamisesta koskien Saamelaisten oikeutta saamenkieliseen palveluun Kelassa (OKV/1161/1/2018) ja Saamelaiskäräjälain neuvottelu velvoitteen laiminlyönnistä työ- ja elinkeinoministeriön toimesta (OKV/8/50/2019). Näyttää siltä, että oikeuskansleri rooli yhteiskunnassa on tärkeä myös Saamelaisten näkökulmasta.

Maaliskuussa Utsjoella neljä saamelaista voitti Lapin käräjäoikeudessa kalastusoikeutta koskevan asian. Käräjäoikeuden mukaan kalastuslaki rajoitti saamelaisille perustuslaissa ja kansainvälisessä oikeudessa turvattua oikeutta kalastaa kotiseudullaan. Tapaukset eivät saaneet lainvoimaa, vaan ne etenivät korkeimman oikeuden käsiteltäviksi ennakkoluonteisuutensa vuoksi.

Totuus- ja sovintoprosessia koskevat neuvottelut saatiin päätökseen valtion, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen välillä. Saamelaiskäräjien viimeinen täyskokous hyväksyi ehdotuksen Saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi. Saamelaiskäräjät katsoo tärkeäksi, että valtioneuvosto yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa asettaa totuus- ja sovintokomission kokoamaan ja todistamaan saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten saamelaiskulttuuria ja sen aineellista pohjaa rikkovista toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, sekä tekemään tämän osaksi tunnustettua käsitystä siitä, mikä historiamme ja nykyisyytemme on. Saamelaiskäräjät katsovat komission asettamisen merkitsevän, että julkisesti tunnustetaan valtion assimilaatiopolitiikan vaikutusten vaativan korjaavia toimenpiteitä.

Duodje-akatemian toiminnan käynnistyminen oli hieno tunnustus duodji-perinteelle ja -osaamiselle. Duodje-akatemia, joka on tulevaisuudessa tarkoitus vakinaistaa pysyväksi toiminnaksi Saamelaiskäräjien yhteyteen, on hyvä uudenlainen toimi ja alku eteenpäin, jolla lisätään yhteisöllisyyttä sekä vahvistetaan duodji-osaamista Enontekiöllä ja laajemmin saamelaisyhteisössä koko Suomessa.

Suuret kiitokset henkilöstölle hyvästä työstä ja ahkeruudesta Saamelaisten asioiden edistämisen puolesta. Lisäksi suuret kiitokset luottamushenkilöille, erityisesti edelliselle puheenjohtajalle Tiina Sanila-Aikiolle ja I varapuheenjohtajalle Heikki Paltolle, sidosryhmille ja yhteistyötahoille, erityisesti Saamelaisneuvostolle, Kolttien kyläkokoukselle kolttaneuvostoineen, saamelaisyhdistyksille, saamelaisten kotiseutualueen paliskunnille ja yksittäisille saamelaisille, jotka puolustavat saamelaisoikeuksia ja tekevät kovaa työtä saamelaiskulttuurin edistämisen eteen, usein pitkälti vapaaehtoisesti omalla ajallaan.

Saamelaiskäräjien kokous 26.6.2020 hyväksyi Saamelaiskäräjien toimintakertomuksen vuodelta 2019. Lue koko toimintakertomus täältä.

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Puheenjohtajan avustaja Rosa-Máren Magga puh. 040 617 5113, rosa-maren.magga(at)samediggi.fi

Iinnteʹmes inn -konseeʹrt striiʹmjet påʹrǧǧmannust

Iinnteʹmes inn- festivaal konseeʹrt striiʹmjet 15.8.2020 Aanrest sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst. Konseʹrttvuõlttõõzz ǩiõččmõš lij määustem, pääiʹǩ õõl ǩiõččjid jeät valddu.  Konseeʹrtest kuulât räʹpp-artiist Ailu Valle, Gájanas-joouk di juõiggjeeʹjid Iŋgá-Máret Gaup-Juuso da Juha Tornensis.

Iinnteʹmes inn Lääʹdd Ǩiõttmaddi jõnn tuõddri beäʹlest

Ǩiõttmaddi vuuʹdest lie jååʹttmen mäŋgg kuäivas-sueʹrj haʹŋǩǩõõzz.  Kuäivastooiʹmin leʹčči loopplaž seuʹrrjõõzz Ǩiõttmaddi rââʹžžes luõttu di žeeʹvetkådda. Vuuʹd jieʹllemviõǥǥ vuâđđan lij luâđ ǩeâllʼjeei âânnmõš, mâʹte luâttjieʹllemvueʹjj, luâttmaatkčummuš da virksmâʹttemâânnmõš.  Kuäivastooiʹmin lie peʹllsteei vaaiktõõzz puuʹttes čaaʹʒʒid, jieʹllʼjid da maddu.  Iinnteʹmes inn- festivaal haaʹlad čuäʹjted tueʹrjes Ǩiõttmaddi vuuʹd õõʹnnʼjid da ceäʹlǩǩed õõutveäkka ij kuäivastoimma Sääʹmjânnmest.  Teeʹmmkonseeʹrtest juõiggje Iŋgá-Máret Gaup-Juuso da Juha Tornensis.  Jiõʹnne peäʹsse veâl vuuʹd äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹjji harjjteei.

Ailu Valle da Gájanas-joukk taʹrjjee modeʹrn sääʹm-musiikk

Ailu Valle lij tâʹvvsäämas, lääddas da eŋglõsǩiõʹlle räʹppjeei artistt, koon nääʹlest õhttan bieʹllvaʹlddi saakk, teeknlažvuõtt da tobdd. Valle õlmstõõʹtti kuälmad studioalbuumes “Viidon sieiddit” leʹbe “Laajentuneet Seidat” 27.7.2019. Albuumâst Valle smeâtt äimm-muttâz äiʹǧǧpââʹj šiõttõõttmõõžž da luâttkõõsk čiŋŋlõs filosooflaž täävtõõzzin; neävvan juõigg da spoken word di tâʹvvsääʹm-, lääʹdd- da eŋglõsǩiõllsaž räʹpp. Iinnteʹmes inn -konseeʹrtest Ailu Valle mieʹldd lie DJ Uyarakq di taʹnssjeei Janita Rantanen da Niina Rajaniemi.

Gájanas lij sääʹmǩiõllsaž etno-proge-musikkjoukk Lääʹdd laaǥǥâst,Uccjokk-Aanar akseeʹlest.  Joukk lij vaʹlljuum jeeʹrab mieʹldd Kaustinen meermusikkjuuhli eeʹjj joukkân eeʹjjest 2017. Joouk musiikkâst šäigg sääʹm äʹrbbvuõtt, kååʹtt kaaunââtt ânnʼjõžaaiʹjin euʹnnreeʹǧǧes suddõõttmõššân. Gájanas musiikkâst vuäitt kuullâd saǥstõõllmõõžž äʹrbbvuõđlaž da modeern sääʹm-musiikk kõõsk. Tõʹst pâjjan veâl alggmeer nâânas õhttvuõtt luõttu. Jeeʹres genre õhttne šõõddteeʹl mõõn-ne ođđ da uniikk.

Iinnteʹmes inn -konseʹrtt sriiʹmjum sueʹvet 15.8. čiâss 19.00 ääʹljeeʹl addrõõzzâst www.sajos.fi/live. Konseeʹrt jäʹrjste õõutveäkka Anára Sámisearvi rõ, Lääʹdd Sääʹmteeʹǧǧ, sääʹm-musikk-kõõskõs, Sääʹmkultturkõõskõs Sajos da  Sääʹm škooultemkõõskõõzz medialinjj.

 

Lââʹssteâđ:

Puuʹtʼteei Oula Guttorm
+358 40 667 4545
oula.guttorm(at)samediggi.fi
www.ijahisidja.fi
www.sajos.fi/live

Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttan, što lij piijjâm ooccâmnalla pueʹtti pirrõspiisar veeʹrjsâjjõsvuõđ

Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttan, što lij piijjâm ooccâmnalla pueʹtti pirrõspiisar veeʹrjsâjjõsvuõđ äigga 10.8.2020 – 31.8.2024. Pirrõspiisar tuâjjan lij håiddad pirrõshoiddu da mäddâânnmõʹšše kuulli aaʹššid. Tuâj meäʹrtâʹvve Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž 26 b § mieʹldd. Šiõttõsvuâđđliʹžžen ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâj oudldem škoouʹl’jummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz (asetõs 1727/95). Tuâj oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâs veʹǩǩe suåppi õllškooultuʹtǩǩõs, pirrõsaaʹšši da vaaldšemvuõđlaž tuâjai tobddmõš da riʹjttjeei eŋgglõsǩiõl silttummuš. Päʹlǩǩummuš meäʹrtââvv Sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩeemriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz IV/IV-II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij kõõskin 2518,95 – 2625,08 euʹrred/mp). Veʹrǧǧsâjjõsvuõđ tiuddummšest jääʹǩǩtet kueiʹt mannu ǩiččlõddâmääiʹj.

Ooccmõõžžid mieʹlddõõzzineez âlgg vuõltteed Sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 15.7.2020 räjja addrõʹsse: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?be6207bf

Lââʹssteâđaid tuâjast oudd vaaldšemšuurmõs Pia Ruotsala-Kangasniemi teʹl. 040-7262688. Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmjummša vuäitt tobdstõõttâd interneʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi

Aanrest 17.6.2020

Sääʹmteʹǧǧ

Sääʹmteeʹǧǧ piisarkåʹdd lij ǩidd 18.6.

Sääʹmteeʹǧǧ piisarkåʹdd lij ǩidd 18.6.2020.

Sääʹmteʹǧǧ tuäivat šiõǥǥ evvanpeeiʹv pukid!

Sääʹmǩiõli ougglõsmättʼtõshaʹŋǩǩõs vuâǯǯai juätkkeeʹjj – Sääʹmteʹǧǧ da Uʹccjokk rääʹmest!

Sääʹmǩiõli ougglõsmättʼtõshaʹŋǩǩõs vuâǯǯai juätkktieʹǧǧ. Mättʼtõs- da kulttuurministeria mieʹđti haʹŋǩǩõʹsse 235 000 eeuʹr teäggtõõzz ekka 2021.  Haʹŋǩǩõõzz jååʹđat Uʹccjooǥǥ kåʹdd da õhttvuõđ gåårdid koordinâstt Sääʹmteʹǧǧ.

Sääʹmǩiõli ougglõsmättʼtõshaʹŋǩǩõs leäi puuttmen tän eeʹjj looppâst. Ministeriain leämmaž saǥstõõllmõõžžin lij kuuitâǥ puõttum nåkam puäđõʹsse, štõ juätkkeeʹǩǩ lij taarblaž. Tâʹl sääʹm-mättʼtõõzz õõuʹdeemtuejj-joukk, koonn ministeria lij piijjâm, ǩiõrggan vuäǯǯad tuejas valmmšen. Sääʹmǩiõli da sääʹmǩiõllsaž mättʼtõõzz õõuʹdeemtuejj-joouk tuejj juätkkai eeʹjj loʹppe da tän tuejjan lij jm. valmštõõllâd eʹtǩǩõõzzid sääʹm-mättʼtõõzz põõšši  čåuddsen saaʹmi päiʹǩǩvuud kååʹddi oouǥpeäʹlnn.

– Ougglõsmättʼtõshaʹŋǩǩõõzz juätkkeeʹǩǩ lij samai pueʹrr oođâs, ceälkk Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso. – Tuʹmmstõk oudd tuäiv tõõzz, stõ säʹmmlai dommvuud oouǥpeäʹlnn uvddum mättʼtõs leʹčči tõʹst õõudâs nâân vuâđ âʹlnn. Sääʹmpäärna da -nuõr jälste mââimõs laʹsǩǩummši (2019) mieʹldd dommvuuʹd oouǥpeäʹlnn nuʹt 2000 veʹrdd.

– Haʹŋǩǩõs lij vuällam sääʹmpäärnaid da -nuõrid tän räjja puârast, leša jeänaš vueʹss seeʹst lij õinn sääʹm-mättʼtõõzz ååuǥpeäʹlnn. Ougglõsmättʼtõshaʹŋǩǩõõzzâst tuejjuum tuejj lij samai pueʹrr da leäm kuärǥast tõʹst, štõ Sääʹmteʹǧǧ da Uʹccjooǥǥ kååʹdd kõskksaž õhttsažtuejj tåimm njueʹbǯǯlânji, Juuso mušttal.

Sääʹmǩiõli ougglõsmättʼtõshaʹŋǩǩõõzz projeʹkttjååʹđteei Hanna Helander Uʹccjooǥǥ kååʹddest rämmaž jeäʹrben tõʹst, štõ kååʹdd vuäǯǯa pueʹtti eeʹjj mättʼtummuš hieʹlǩben da hääʹlbben ǥo tän eeʹjj.

– Tän räjja kååʹdd lie mähssam mättʼtõʹsse vuässõõttmest n. 1000 euʹrred mättʼtõõttjest. Pueʹtti eeʹjj mähss lij tåʹlǩ 50 euʹrred. -Mij tuäivvap, štõ ministeria mieʹrrõõzz mieʹldd škooulniiʹǩǩi mieʹrr lâssan, Helander ceälkk.

Haʹŋǩǩõs aaʹlji čâhčča 2018 samai jåʹttlânji da vuõssmõs mättʼtõʹsse pueʹtte mieʹldd 19 tâʹvvsääʹmǩiõl, 18 aanarsääʹmǩiõl da 16 nuõrttsääʹmǩiõl lookki. – Pueʹtti lookkâmeeʹjj sääʹmǩiõl lookkji mieʹrr lâssan 81 lookkja, koin 41 tâʹvvsääʹm, 24 aanarsääʹm da 16 nuõrttsääʹmǩiõl lookki, mušttal haʹŋǩǩõskoordinaattor Arla Magga Sääʹmteeʹǧǧest. – Haʹŋǩǩõõzzâst uuʹdet pueʹtti lookkâmeeʹjj mättʼtõõzz 16 õudd- da vuâđđmättʼtõõzz jouʹǩǩe da kueiʹt lookkjiškoouljouʹǩǩe.

Sääʹmteeʹǧǧ škooultõs- da mättmateriaal-luʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteei Tauno Ljetoff lij toođvaž tõn diõtt, štõ haʹŋǩǩõstieʹǧǧin vueiʹtet õõuʹdeed še mättmateriaalid koid taarbâž ougglõsmättʼtõõzzâst.

– Leäʹp ååʹn kueʹhtten ǩieʹzzest vuäittam paʹlǩǩeed haʹŋǩǩõstieʹǧǧin škooultõs- da mättmateriaalkonttra ǩieʹsstuõjju mättmateriaaltuejjeeʹjid kooum sääʹmǩiõʹlle.

Sääʹmteeʹǧǧ škooultõspiisar da OKM sääʹm-mättʼtõõzz õõuʹdeemtuejj-joouk vuäzzlaž

Ulla Aikio-Puoskari ceälkk, štõ lie mââimõs poodd čåuʹdded mättʼtõõzz sââʹjj koonn uuʹdet saaʹmi dommvuuʹd oouǥpeäʹlnn. – Leigga mäŋgg ââʹǩǩjoouk lie juʹn sõrgg-ba mõõntum, ǥo mättʼtõõzz ij leäkku vuäittam jäʹrjsted. – Haʹŋǩǩõõzz alttummuš eeʹjjest 2018 miârkkšõõvi vuõssmõs lääuʹǩ mättʼtõõzz sââʹj čåuʹddmest dommvuuʹd kooʹddi oolǥpeäʹlnn, Aikio-Puoskari mušttal.

Laassteâđ:

projeʹkttjååʹđteei Hanna Helander, hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi, 040 7012 094

projeʹkttkoordinaattor Arla Magga, 040 1985 033, arla.magga(at)samediggi.fi

https://www.saamenetaopetus.com/

https://www.samediggi.fi/tuaimmjummus/skooultos-da-mattmateriaal/?lang=nuo