Ságadoalli veahkki Rosa-Máren Magga sirdása ođđa bargui

Sámedikki ságadoalli veahkki Rosa-Máren Magga guođđá barggustis ságadoalli veahkkin. Magga álggaha borgemánu álggus ođđa virggis ráđđeaddin Arktalaš Ráđi Eamiálbmotčállingottis (Arctic Council Indigenous Peoples’ Secretariat). Magga lea ilolaš go lea beassan bargat ságadoalli veahkkin, muhto hálida čuovvut su niegu ja dan dihte molsu bargosaji:

– Lea leamaš fiinnis beassat bargat dán barggus ságadoalli veahkkin ja oaidnit lahka Sámedikki politihkálaš barggu. Lean maid hui giitevaš ságadoallái dán vejolašvuođas. Dávjá stuorra vejolašvuođat eallimis bohtet oktanaga. Lean goittotge mearridan čuovvut mu niegu ja váldit vuostá bargofálaldaga Arktalaš Ráđi eamiálmotčállingottis, danin go dat lea mu guhkesáigásaš niehkobargu.

Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso dadjá, ahte Magga bargoohcanproseassa Arktalaš Ráđi čállingoddái lei dieđus Sámedikkis jo ovdalgo Magga álggahii barggustis ságadoalli veahkkin:

– Rosa-Máren muitalii dan birra rahpasit munnje ja hálddahushovdii juo ovdal su válljema ságadoalli veahkkin, nuba vejolaš barggus vuolgin lei juo dieđus. Eat dieđus livčče hálidan massit buori bargi, muhto dát lea leamaš min dieđus. Hálidan giitit su buori barggu ovddas luohtehahtti veahkkin ja sávan sutnje buot buori ja lihku ođđa bargguin.

Arktalaš Ráđi čállingoddi lea Romssas, Norggas. Magga gearggai bargat ságadoalli veahkkin cuoŋománu 2020 rájes.

Juuso, Nuorgam, Näkkäläjärvi, Scheinin ja Varis ovddasteaddjin sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagoddái

Sámedikki stivra nammadii vihtta lahtu ja sidjiide várrelahtuid sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagoddái 6.7.2020. Nammaduvvon lahtut leat Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis  sihke várrelahtut Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen. Dan lassin Siiri Jomppanen nammaduvvui doaibmagoddái Sámedikki beales áššedovdin. Doaibmagotti doaibmabadji lea 1.8.2020-31.1.2021.

Suoma stáhta lea álggahan proseassa ođasmahttit sámediggelága ja bivddii nammadanbivdagiinnis 26.6.2020 Sámedikki nammadit lahtuidis rievdadeami válmmaštalli doaibmagoddái. Ráđđehusbellodagat nammadit guhtege ovtta lahtu, oktiibuot vihtta lahtu doaibmagoddái. Sámedikkis addojuvvon lága dárkkisteapmi lea dárbbašlaš, dasgo lága njuolggadusat leat oassái boarásmuvvan, ja njuolggadusaid doaibmivuođas leat fuomášuvvon váttisvuođat.

– Sámedikki oktan váldoulbmilin jahkái 2020 lea nammaduvvon sámediggelága rievdadeami válmmaštallan. Rievdadeapmi válmmaštallogođii vuoigatvuođaministtar Henrikssoniin, nugo lei šihttojuvvon, borgemánus 2019. Stivra dagai mearrádusa nammademiin, dasgo áigetávvalii guoski sivaid geažil ášši ii lean vejolaš doalvut Sámedikki čoahkkimii, dadjá ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

Sámedikki stivra vuođustallá válljemiiddis, ahte nammaduvvon olbmuin buohkain lea nana dovdamuš ja máhttu sámeáššiin. Stivra deattuha earenoamážit válljejuvvon čoakkádusa vuoigatvuođalaš máhtu, sámediggelága dovdama ja ráđđádallandáidduid.

Oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusa prográmma 10.12.2019 mielde bargu sámediggelága ođasmahttima várás jotkojuvvo. Ráđđehusprográmma mielde ráđđehus gudnejahttá ja ovddida buot sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvama váldimiin vuhtii riikkaidgaskasaš soahpamušaid.

– Vuordámuš doaibmagotti bargui lea, ahte sámediggeláhka rievdaduvvogoahtá álgoálbmogiid vuoigatvuođaid vuođul, vuhtii váldimiin KP-soahpamuša geatnegasvuođaid ja gudnejahttimiin UN olmmošvuoigatvuođakomitea addin čovdosiid. Suopma lea čatnasan ollašuhttit UN álgoálbmogiid julggaštusa ja dat galgá oidnot komitea barggus, joatká Juuso iežas vuordámušain doaibmagotti barggus.

Doaibmagotti bargun lea válmmaštallat dárbbašlaš rievdadusaid sámedikkis addojuvvon láhkii. Doaibmagotti barggu vuođđun leat vuođđovuoigatvuođat ja vuođđolágas ásahuvvon eará geatnegasvuođat, Suoma čatnet riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušat, UN álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus sihke rievtti ja riikkaidgaskasaš rievtti eará ovdáneapmi sihke dáid maŋimuš áiggiid čovdosat. Sámedikki nammadan ovddasteaddjit ovttasbarget Sámedikki stivrrain.

Vuoigatvuođaministeriija ásahii 13.1.2020 bargojoavkku válmmaštallat álgui sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagotti barggu. Bargojoavkku čoaggin diehtu ja fuomášumit leat čohkkejuvvon muittuhančállagii. Bargojoavkku doaibmabadji nogai 31.3.2020.

Sámediggelága rievdadeapmi: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM002:00/2020

Lassedieđut

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Sámi parlamentáralaš ráđi cealkámuš Girjás čearu riektedáhpáhusas

Sámi parlamentáralaš ráđi stivra dohkkehii čoahkkimisttis 3.6.2020 oktasaš cealkámuša Girjás čearu riektedáhpáhusas.

Ođđajagimánu 22 beaivvi 2020 celkkii Ruoŧa Alimus duopmostuollu duomu Girjásáššis mii lea dehálaš prinsihpalaš duopmu, ja man guhká leat vuordán. Duomus doarju Alimus duopmostuollu Girjás čearu gáibádusa Ruoŧa stáhta vuostá, bivdo- ja guolástanvuoigatvuođaid dáfus čearu eatnamiin gilvinráji bajábealde.

Alimus duopmostuolu duopmu Girjás-áššis ii boađe buktit váikkuhusaid dušše Ruoŧa beale riektedilálašvuođaide, das boahtá maid leat stuora mearkkašupmi Finnmárkokommišuvnna boahttevaš bargui, ja dan áššái mii Suoma bealde lea jođus sámiid guollevuoigatvuođaid birra, ja mii fargga galgá ovdan riikka Alimusrievttis.

Sámi parlamentáralaš ráđi cealkámuš Alimus Duopmostuolu duomu birra Girjásáššis

Lassedieđut

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Sámedikki čállingotti telefonguovddáš lea gitta 1.-31.7.

Sámedikki čállingotti telefonguovddáš lea gitta 1.- 31.7.2020 gaskasaš áigge.

Sámediggi sávvá buori geasi buohkaide!

Čállingotti oktavuođadieđut

Ságajođiheaddji geahčastat jahkái 2019

Jahki 2019 lei Sámedikki válgajahki ja válggat lágiduvvojedje čakčamánus, vaikko Sámediggi evttohii geassit stáhtaráđđái Sámedikki válggaid áigemuttu rievdadeami.  Evttohusa duogábealde lei Ovttastuvvan našuvnnaid  olmmošvuoigatvuođakomitea guovvamánus 2019 addin guokte čovdosa, maid mielde Suopma galgá meroštallat ođđasis sápmelaš meroštallama dan sihkkarastima dihte, ahte Sámedikki válggain  gáibádusat jienastanvuoigatvuođa ektui meroštallojuvvojit ja gáibádusat heivehuvvojit nu ahte gudnejahttojuvvo sápmelaččaid vuoigatvuohta geavahit sin siskkáldas iešmearridanvuoigatvuođaid riikkavuloš- ja politihkalašvuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša mielde. Lea dehalaš muitit, ahte Suopma lea ratifiseren riikkavuloš- ja politihkalašvuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša ja ná čatnasan nationálalaččat gudnejahttit ja ollašuhttit soahpamuša.

Čakčamánus Sámi parlamentáralaš ráđi (SPN) ságajođiheapmi  sirdašuvai Ruoŧa Sámedikkis  Suoma Sámediggái čuovvovaš 16 mánotbadjái. Suoma Sámedikki ságajođihanbaji  váldoulbmilat leat ee. Sámegielaid ámmát- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu doaimma fitnašuvvan fásta doaibman, davviriikkalaš sámesoahpamuša ovddideapmi  sihke eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođaid buorideapmi ON bires.

Sámediggi ja Meahciráđđehus beasaiga gaskavuođa ipmárdussii Akwé: Kon -rávvagiid doaibmanmálle ođasmahttimis ja heivehahttimis. Mearkkašahtti doaibmanmálle ođasmahttimis lea Akwé: Kon váikkuhusaid árvvoštallan, bargama lassiresurssaid, oassálastin- ja váikkuhanvejolašvuođaid nannen proseassa sierra muttuin sihke dieđiheami lasiheapmi.

Jagis 2019 doalaimet ON riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid gielaid temájagi.  Sámediggi lei nannosit fárus temájagi ollašuhttimis movttiidahttimin maid eará doaibmiid váldit oasi temájahkái. Máŋggat eiseválddit váldege hástalusa vuostá ja danne Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkiid organiseren sámegielaid vahkku golggotmánus oidnui maid Suomas riikkaviidosaččat.

Eamiálbmogiid gielaid temájahki oidnui positiivvalaš ja oainnus gielaid ovddidanprojeaktan, main stuorámussan sáhttá máinnašit Frozen 2 -animašuvnna, mii lei globála čalmmustahttin  sámekultuvrii ja -gielaide ja mii dahkkui lagaš ovttasbarggus sámeáššedovdiiguin. Dán lassin maid Yle almmuhii njukčamánus, ahte buvttada Mumenvággi-ráiddus sámegielat veršuvnnaid  Sámedikki evttohusa mielde.

Jagis 2019 vuoigatvuođalaš ovdáneami govvidit olmmošvuoigatvuođakomitea mearrádusaid lassin vuoigatvuođakánslera čovdosat vuoigatvuođaid ollašuhttimis mii guoská Sápmelaččaid vuoigatvuođa sámegielat bálvalussii Kelas (OKV/1161/1/2018) ja Sámediggelága ráđđádallan geatnegasvuođa hilggodeamis, man ollašuhtii  bargo- ja ealáhusministeriija (OKV/8/50/2019). Orru leamen nu, ahte vuoigatvuođakánslera rolla lea servvodagas dehalaš maid Sápmelaččaid oaidninvuogi dáfus.

Njukčamánus Ohcejogas njeallje sápmelačča vuite Lappi gearretrievttis guollebivdovuoigatvuođa guoski ášši. Gearretrievtti mielde guollebivdoláhka ráddjii sápmelaččaide vuođđolágas ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođas dorvvastuvvon vuoigatvuođa guolástit ruovttuguovllus. Dáhpáhusat eai ožžon lága fámu, muhto dat manne alimus rievtti gieđahallama láhkai  ovdalunddotvuođa dihte.

Duohtavuohta- ja soabahankomišuvnna guoski ráđđádallamat loahpahuvvojedje stáhta, Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoahkkima gaskkas. Sámedikki maŋimuš dievasčoahkkin dohkkehii evttohusa Sápmelaččaid duohtavuohta -ja soabahankomišuvnna ásaheami várás . Sámediggi doallá dehalažžan, ahte stáhtaráđđi oktasašbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ásaha duohtavuohta- ja soabahankomišuvnna čohkket ja duođaštit sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra eiseválddiid sámekultuvrra ja dan materiálalaš vuođu rihkku doaimmain ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dain leat leamašan ja ain lea sápmelaččaide eamiálbmogin ja dan lahtuide ovttaskas olmmožin, sihke dahkat dán oassin dovddastuvvon ipmárdusa das, mii min historjá ja min dálááigi lea. Sámediggi oaidná komišuvnna ásaheami mearkkašeamen, ahte almmolaččat dovddastuvvo ahte stáhta assimilašuvdnapolitihka váikkuhusat gáibidit doaimmaid mat njulgejit áššiid.

Duodje-akademiija doaimma álgin  lei fiinna dovddastus duodji-árbevirrui ja -máhttimii. Duodje-akademiija, man doaimma lea boahtteáiggis ulbmil oažžut fásta doaibman Sámedikki oktavuhtii, lea buorre ođđalágan doaibma ja álgu ovddos guvlui, mainna lasihuvvo searvvušvuohta sihke nannejuvvo duodji-máhttu Eanodagas ja viidásabbot sámeservošis oppa Suomas.

Stuorra giitosat bargovehkii buoris barggus ja viššalvuođas Sápmelaččaid áššiid ovddideami beales. Lassin stuorra giitosat luohttámušolbmuide, erenoamážit ovddit ságajođiheaddjái Tiina Sanila-Aikioi ja I várreságajođiheaddjái Heikki Palttoi, čanusjoavkkuide ja oktasašbargoguimmiide, erenoamážit Sámiráđđái, Nuortalaččaid siidačoahkkimii oktan nuortalašráđiin, sámeservviide, sámiid ruovttuguovllu bálgosiidda ja ovttaskas sápmelaččaide, geat bealuštit sámiid vuoigatvuođaid ja barget garrasit sámekultuvrra ovddideami ovdii, dávjá buorre muddui eaktodáhtos geavahemiin dasa iežaset áiggi.

Sámedikki čoahkkin 26.6.2020 dohkkehii Sámedikki doaibmačilgehusa jagis 2019. Loga oppa doaibmačilgehusa dáppe.

 

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji  Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Ságajođiheaddji  veahkki Rosa-Máren Magga tel. 040 617 5113, rosa-maren.magga(at)samediggi.fi

Ijahis idja -konsearta njuolggosáttan borgemánus

Ijahis idja -festivála konsearta sáddejuvvo njuolggosáttan 15.8.2020 Anáris, sámekulturguovddáš Sajosis. Konseartasáddaga čuovvun lea nuvttá, báikki ala geahččit eai beasa. Konsearttas loaiddastit rap-artista Ailu Valle, Gájanas-joavku sihke juoigit Iŋgá-Máret Gaup-Juuso ja Juha Tornensis.

Ijahis idja Suoma Giehtaruohttasa duoddariid beales

Giehtaruohttasa guovlu lea dál ruvkeindustriija fidnuid čuozáhahkan. Ruvkedoaimmain livčče bissetmeahttun vahátlaš čuovvumušat Giehtaruohttasa duottarguovllu rašes lundui ja elliide. Guovllu eallinfápmu vuođđuduvvá luonddu suvdilis geavaheapmái, dego luondduealáhusaide, luondduturismii ja virkkosmahttingeavahussii. Ruvkedoaimmas leat duššadeaddji váikkuhusat buhtes čáziide, elliide ja eatnamiidda. Ijahis idja -festivála háliida čájehit iežas doarjaga Giehtaruohttasa guovllu árbevirolaš geavaheaddjiide ja dadjat ovttas ii fal ruvkedoaimmaide Sámis. Temákonsearttas juiget Iŋgá-Máret Gaup-Juuso ja Juha Tornensis. Dasa lassin gullat olbmuid, geat barget árbevirolaš ealáhusaiguin guovllus.

Ailu Valle ja Gájanas-joavku fállet modeardna sámemusihka

Ailu Valle lea rap-artista, guhte loaiddasta davvisámegillii, suomagillii ja eaŋgalasgillii. Su stiillas ovttastuvvet servodatlaš bealiváldin, teknihkalašvuohta ja dovdu. Ailu Valle almmustahtii goalmmát studioálbuma ”Viidon sieiddit” 27.7.2019. Álbumas Valle guorahallá dálkkádatrievdama áigodaga doaladumiid ja luonddugaskavuođa čiekŋalis filosofalaš vugiin, man metodan leat luohti ja spoken word sihke davvisámegielat, suomagielat ja eaŋgalašgielat rap. Ijahis idja -konsearttas Ailu Valle mielde leat DJ Uyarakq sihke dánsut Janita Rantanen ja Niina Rajaniemi.

Gájanas-musihkkajoavku čuojaha sámegielat etno-proge-musihka. Ohcejot-anárlaš joavku lea earret eará válljejuvvon beakkán Kaustinen-álbmotmusihkkafestivála jagi musihkkajoavkun 2017. Joavkku musihkas skádja sápmelaš árbevierru, mii gávnnada dálááiggiin ja buvttada ivdnás loahppabohtosa. Gájanasa musihkas sáhttá gullat dialoga árbevirolaš ja modeardna sámemusihka gaskkas. Dasa lassin das deattohuvvá eamiálbmoga nana oktavuohta lundui. Sierra stiillat ovttastuvvet ja hábmejit juoga ođđa ja iežaslágána.

Ijahis idja -konsearta njuolggosáttan lávvardaga 15.8. dmu 19.00 rájes čujuhusas www.sajos.fi/live. Konseartta lágidit ovttasbarggus Ijahis idja -festivála, Anára Sámisearvi rs, Suoma Sámedikki sámemusihkkaguovddáš, sámekulturguovddáš Sajos ja Sámi oahpahusguovddáža medialinnjá.

Lassedieđut:

Buvttadeaddji Oula Guttorm
+358 40 667 4545
oula.guttorm(at)samediggi.fi
www.ijahisidja.fi
www.sajos.fi/live

Sámediggi almmuha ohcanláhkai birasčálli virgesadjásašvuođa

Sámediggi almmuha ohcanláhkai birasčálli virgesadjásašvuođa áigodahkii 10.8.2020 – 31.8.2024.  Birasčálli bargun lea dikšut birasfuolaheapmái ja eanageavaheapmái gullevaš áššiid. Barggut mearrašuvvet Sámedikki bargoortnega 26 b  §:a mielde. Seađavuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit heivvolaš allaskuvladutkkus, birasáššiid ja hálddahusbargguid dovdan sihke doarvái buorre eaŋgalsgiela dáidu. Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV-II mielde (vuođđobálká almmá lasiid haga 2518,95 – 2625,08 euro/mb). Virggi deavdimis čuvvojuvvo guovtti mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 15.7.2020 rádjai čujuhusas https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?be6207bf

Lassidieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 040-7262688.  Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 17.6.2020

Sámediggi

Sámedikki čállingoddi lea gitta 18.6.

Sámedikki čállingoddi lea gitta 18.6.2020.

Sámediggi sávvá buriid mihcamáraid buohkaide!

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu joatkašuvvá jagiin – Sámediggi ja Ohcejohka illudit!

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu oaččui joatkkaruhtadeami oahpahus- ja kulturministeriijas. Ministeriija mieđihii fidnui 235 000 euro ruhtadeami jahkái 2021. Fitnu jođiha Ohcejoga gielda ja oktavuođaid gielddaide ja gávpogiidda koordinere Sámediggi.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu lei nohkame jagi loahpas. Ministeriijain dahkkon ráđđádallamiin goittotge gávnnahuvvui, ahte joatkkajahki lea dárbbašlaš. Dalle sámeoahpahusa ovddidanbargojoavkku, man ministeriija lea ásahan, geargá oažžut barggus gárvvisin. Sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavkku bargu joatkašuvvá jagi lohppii ja dan bargun gullá ee. válmmaštallat evttohusaid sámeoahpahusa bissovaš čoavddusin sámiid ruovttuguovlu gielddaid olggobealde.

– Gáiddusoahpahusfitnu joatkkajahki lea erenomáš buorre ođas, dadjá Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso. – Mearrádus addá doaivaga das, ahte oahpahus sámiid ruovttuguovllu olggobealde oaččolii viimmat buori coavcci. Sámemánát- ja nuorat ásset maŋimus statistihkaid (2019) mielde ruovttuguovllu olggobealde sullii 2000.

– Fidnu lea olahan sámemánáid ja -nuoraid dán rádjái bures, muhto stuorámus oassi sis lea liikká ain sámeoahpahusa olggobealde. Gáiddusoahpahusfidnu lea dahkan buori barggu ja lean hui ilus das, ahte Sámedikki ja Ohcejoga gieldda ovttasbargu doaibmá njuovžilit, muitala Juuso.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu prošeaktahoavda Hanna Helander Ohcejoga gielddas illuda erenomážit das, ahte gielddat fidnejit oahpahusa boahtte jagi álkibut ja hálbbibut dán jagi ektui. – Dán rádjai gielddat leat máksán oahpahussii oassálastimis sullii 1000 oahppi nammii. Boahtte jagi máksu lea dušše 100 euro. –Mii sávvat, ahte ministeriija mearrádusa mielde ohppiidlohku ain lassána, dadjá Helander.

Fidnu álggii čakčat 2018 hui jođánit ja vuosttaš lohkanjagi oahpahussii bohte mielde 19 davvisámegiela, 18 anárašgiela ja 16 nuortalašgiela oahppi. – Boahtte lohkanjagi ohppiidlohku lassána 81 oahppái, sis 41 davvisámegillii, 24 anárašgillii ja 16 nuortalašgillii, muitala prošeaktakoordináhtor Arla Magga Sámedikkis. – Fidnu addá oahpahusa boahtte lohkanjagi 16 ovda- ja vuođđooahpahusjovkui ja guovtti logahatjovkui.

Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti ságadoalli Tauno Ljetoff illuda das, ahte fitnu ruhtademiin bastit ovddidit maiddái gáiddusoahpahusas dárbbašlaš oahppamateriála. – Fitnu ruhtademiin leat dál guokte geasi bálkáhan skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahaga geassebargui oahppamateriálabargiid buot golmma sámegillii.

Sámedikki skuvlenčálli ja OKM sámeoahpahusa ovddidanbargojoavkku lahttu Ulla Aikio-Puoskari muitala, ahte dál leat maŋimus bottut čoavdit oahpahusa sajádaga ruovttuguovllu olggobealde. – Menddo máŋga ahkejoavkku leat juo measta manahuvvon, go oahpahusa ii leat bastán ordnet. – Fidnu álggaheapmi jagi 2018 mearkkašii vuosttas lávkki oahpahusdili čoavdimis ruovttuguovllu gielddaid olggobealde. Oahpahusas, man fidnu dahká vejolažžan, illudit erenomážit sámemánáid vánhemat, geat ásset ruovttuguovllu olggobealde, muitala Aikio-Puoskari.

Lassedieđut:

Prošeaktahoavda Hanna Helander, 040 7012 094, hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi
Prošeaktakoordináhtor Arla Magga, 040 1985 033, arla.magga(at)samediggi.fi

https://www.saamenetaopetus.com/
https://www.samediggi.fi/doaibma/skuvlen-ja-oahppamateriala/?lang=dav

Sámedikki nuoraidčállin Elli-Marja Hetta

Pedagogihka magisttar Elli-Marja Hetta nammaduvvui Sámedikki nuoraidčálli virgái. Sámedikki stivra mearridii namahusas čoahkkimisttis 11. geassemánu 2020.

Vuohččulaš Elli-Marja Hetta lea skuvlejumi beales pedagogihka magisttar, ja son lea dikšon nuoraidčálli virgesadjásašvuođa 1,5 jagi. Nuoraidčálli doaibmá nuoraidráđis áššegieđahallin ja čállin ja su bargui gullá ee. válmmaštallat sámenuoraid eallindillái ja buresveadjimii guoski áššiid, ovddidit sápmelaš nuoraidbarggu ovttas sámenuoraiguin ja ordnet sámenuoraid konfereanssa.

– Mu mielas lea buorre, ahte sámenuorat sáhttet oahpuid maŋŋá máhccat ja oažžut barggu sámeguovllus sihke bargat barggu sámeservodaga buorrin. Lean ovdal doaibman nuoraidráđis lahttun ja iežan virgesadjásašvuođa áigge leamašan fiinna ášši fuomášit, mo nuoraidráđis doaibman lea ovddiduvvon ovdamearkka dihtii iešguđet projeavtta bokte. Sámenuoraid oasálašvuođa nannen iešguđet láhkai lea nuoraidčálli okta deaŧalamos bargguin ja válddán barggu iluin vuostá, muitala Elli-Marja Hetta go gulai válljemis.

Sámedikki čuovvovaš čoahkkin ordnejuvvo gáiddusoktavuođaiguin

Sámedikki čoahkkin 2/2020 dollojuvvo 26.6.2020 diibmu 12 rájes gáiddusčoahkkimin. Čoahkkima sáhttá čuovvut dábálaš láhkai live striim bokte čujuhusas www.samediggi.fi/live. Sáddagis sáhttá guldalit maiddái tulkoma.

– Sámedikki stivra lea mearridan čoahkkima ordnemis gáiddusoktavuođaiguin koronapandemiija dagahan dili geažil. Vaikke fámus orru ráddjemiid mielde eanemustá 50 olbmo čoahkkimiid sáhttá jo dál ordnet, de bođiimet dan bohtosii, ahte ordnet gáiddusčoahkkima, vai sáhtášeimmet ordnet čoahkkima nu koronadorvvolaččat go vejolaš, dadjá ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

Ollesčoahkkimis gieđahallojit jagi 2019 rehketdoalloloahpahus ja doaibmačilgehus, evttohus sámi kulturmearreruhtan jagi 2022, evttohus sámegielat árrabajásgeassinbálvalusaid dorvvasteapmi ja ovddideapmi jagi 2022, evttohus sámegielat oahppamateriála válmmašteapmin jagi 2022, evttohus sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid dorvvasteapmin jagi 2022 ja oktasašdavviriikalaš sámegielaid ámmát- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu njuolggadusat.

Stivra geavai dasa lassin sáttaságastallama sápmelaš dálkkádatpolitihka ovddideamis sihke háleštii duohtavuođa- ja soabadanproseassa ovdáneamis ja mearridii joatkkadoaimmain. Stivra dieđiha duohtavuođa- ja soabadanproseassa čuovvovaš doaimmain, go dat leat áigeguovdil.

Lassedieđut:

Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi