Hyvää itsenäisyyspäivää 6.12.2020

Buori iehčanasvuođabeaivvi!

Šiev jiečânâsvuođâpeivi!

Šiõǥǥ jiõččnažvuõttpeeiʹv!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Happy Independence Day Finland!

STM: Koronaepidemia vaikeutuu – tekstiviesti alueellisten ohjeiden tueksi

Koronavirustilanne on huonontunut lähes kaikkialla Suomessa viime viikkojen aikana. Koska tilanne on eri alueilla erilainen, myös suositukset ja rajoitukset voivat vaihdella.

Suositusten ja rajoitusten tarkoituksena on estää koronaviruksen leviämistä, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on sopinut suomalaisten puhelinoperaattoreiden ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa, että Suomessa toimivien operaattorien liittymiin lähetetään koronavirusta koskeva tekstiviesti.

Viestissä kehotetaan noudattamaan annettuja suosituksia ja rajoituksia, jotta taudin leviäminen saadaan pysähtymään. Viestin sisältö on: ”STM tiedottaa: Koronatilanne Suomessa vaikeutuu. Suojaa itseäsi ja muita. Tarkista alueesi suositukset ja rajoitukset: thl.fi/alueet”

Alueelliset rajoitukset ja suositukset on koottu sairaanhoitopiirien verkkosivuilta, joiden osoitteet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut yhdelle sivulle:

Tekstiviesti on yksi niistä toimenpiteistä, joilla välitetään tietoa koronaepidemiatilanteen vaikeutumisesta. Viesti lähetetään suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja pohjoissaameksi.

Viestejä aletaan lähettää keskiviikkona 2. joulukuuta. Toimeksianto operaattoreille lähtee ennen puoltapäivää ja palvelu käynnistyy pian sen jälkeen. Viestien toimitus tapahtuu vaiheittain, joten viestit voivat tulla ihmisille eri aikoihin.

Lisätietoja

valmiusjohtaja Pekka Tulokas, STM, p. 0295 163 202, etunimi.sukunimi@stm.fi

Kolme selvitystä saamelaisopetuksen kehittämistarpeista luovutettiin opetusministerille

Saamenkielisiä oppimateriaaleja puuttuu huomattava määrä ja suuri osa on uudistamisen tarpeessa. Saamenkielisistä kelpoisuuden omaavista opettajista on kova puute ja uusia koulutuspolkuja tarvitaan pikaisesti. Suomen- ja ruotsinkielisten perusopetuksen oppimateriaalien saamelaistieto on vähäistä. Monissa tapauksissa se luo kuvaa saamelaisista menneisyyteen kuuluvana ryhmänä ilman omaa historiaa.

Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmälle tehdyt selvitykset luovutettiin opetusministeri Li Anderssonille joulukuun 1. päivänä.

Kuva: Sunna Kitti / Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke

Saamenkielisen oppimateriaalityön tulokset tulisi tuplata

Valtaosa nykyisin käytössä olevista, muista kuin saamen kielten oppimateriaaleista, on vanhentunutta ja tulisi pikaisesti uudistaa opetussuunnitelmia vastaaviksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettiin vuonna 2014, jonka jälkeen mm. ympäristöopin, matematiikan, uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin sekä biologian ja maantiedon käytössä olevat oppimateriaalit eivät ole enää ajan tasalla. Saamenkieliset oppimateriaalit puuttuvat kokonaan lähes kymmenestä oppiaineesta kaikilla kolmella saamen kielellä.

Tilanne on heikoin koltansaamessa, johon tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kiireellisin tehtävä on saame äidinkielenä ja saame vieraana kielenä -oppimateriaalien valmistaminen kattavasti kaikilla kolmella saamen kielellä.

Oppimateriaalitilanteesta erillisselvityksen tehnyt Helena Korpela käsittelee inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielisten oppimateriaalien saatavuutta varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja lukioon. Selvityksen mukaan Saamelaiskäräjien edellisellä vaalikaudella 2016-2019 on tuotettu yhteensä 87 uutta saamenkielistä oppimateriaalia, otettu uusintapainoksia 44 materiaalista ja valmistelu käynnistetty 43 hankkeessa.

– Vanhentuneiden ja puuttuvien materiaalien määrä on vähintään kaksinkertainen, noin 300 nimikettä, sanoo Korpela ja lisää, että luvusta puuttuvat vielä varhaiskasvatuksen ja muiden kouluasteiden oppimateriaalit. Korpela selvitti oppimateriaalitarpeita mm. laajalla opettajille ja varhaiskasvattajille suunnatulla kyselyllä. – Kyselyyn tuli vastauksia todella hyvin, kertoo Korpela.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä saamenkielisen oppimateriaalitilanteen ja tarpeiden selvittämisestä ja pitää tärkeänä, että saamenkielisen oppimateriaalityön resursseja lisätään tuntuvasti tulevina vuosina. – Oppimateriaalit ovat opetuksen perusedellytyksiä. Ilman hyvätasoisia omakielisiä oppimateriaaleja saamen kielten ja saamenkielisten luokkien opettajien työmäärä on kohtuuton eivätkä saamelaislasten ja -nuorten oikeudet omaan kieleen toteudu opetuksessa niin kuin pitäisi, sanoo Juuso.

Puute saamenkielisistä opettajista edellyttää uusia ratkaisuja

Puute saamenkielisistä kelpoisista opettajista vaikeuttaa saamenkielisen opetuksen kehittämistä. Tilanne koskee kaikkia kolmea saamen kieltä, pahiten kuitenkin koltansaamea, todetaan Laura Arolan valmistamassa saamenkielisten opettajien saatavuutta ja koulutuspolkuja koskevassa selvityksessä.

Selvityksen mukaan saamenkielisestä varhaiskasvatuksesta ja saamelaisopetuksesta puuttuu myös huomattavan suuri osa muuta tarvittavaa henkilöstöä. Opettajien ja muun opetushenkilöstön kouluttamiseksi tulisi kehittää uudenlaisia koulutuspolkuja ja selkiyttää yliopistojen työnjakoa, erityisesti Oulun yliopistolle kuuluvaa saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin ylintä opetusta koskevaa valtakunnallista erityistehtävää.

Saamenkielisten aineenopettajien koulutuspolkujen luominen edellyttää koordinaattorin tehtävän perustamista, jotta yhteydet saamen kielten ainelaitoksen ja muiden ainelaitosten kesken saadaan toimiviksi ja koulutuspolut sujuviksi. Suomesta puuttuu kokonaan myös saamen kielen ainedidaktikon tehtävä, minkä takia saamenkielisiksi opettajiksi valmistuvat jäävät ilman tärkeää tukea ja valmiuksia. Suomen kielen ainedidaktiikan opetus ei vastaa saamenkieliseksi opettajaksi kouluttautuvan opettajan tarpeita.

Arolan selvityksen mukaan jopa 40 % saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja saamelaisopetuksen työntekijöistä on vailla muodollista kelpoisuutta. – Tarvitaan räätälöityjä, saamelaisten kotiseutualueella järjestettäviä monimuotokoulutuksia, jotka antavat mahdollisuuden pätevöityä varhaiskasvatuksen työntekijäksi tai opettajaksi niin, että saamen kieli, saamelaiskulttuuri ja saamelainen pedagogiikka huomioidaan opinnoissa, todetaan selvityksessä.

Selvitys painottaa kahta kiireellisintä ongelmaa, joihin tulee tarttua: 1) koltansaamenkielisen henkilöstön tilanteeseen ja 2) kaikkia saamen kieliä koskevaan aineenopettajien puutteeseen perusopetuksessa ja lukiossa opetettavissa aineissa.

Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Anni Koivisto kiittää ison asiakokonaisuuden selvittämisestä ja toivoo ministeriön asettamalta työryhmältä hyviä toimenpide-esityksiä asiantilan korjaamiseksi. – Hyvää kokemusta monimuotokoulutuksesta ja saamen kielten opintojen tuomisesta saamelaisalueella on jo saatu Oulun yliopiston Ketterä korkeakoulu -hankkeessa, sanoo Koivisto.

– Ketterä korkeakoulu -hanke on jo osoittanut, että kun koulutus tuodaan saamelaisalueelle, se mahdollistaa opiskelun useammille. Kun normaalitilanteessa muutama opiskelija suorittaa vuosittain saamen kielten perus- tai aineopinnot, on nämä opinnot suorittanut nyt hankkeen aikana yhden talven aikana yhteensä 26 opiskelijaa. – Se on huikea saavutus ja kannustaa kehittämään opettajaopintoja tähän suuntaan, sanoo Koivisto.

Suomen- ja ruotsinkielisten oppimateriaalien saamelaistieto vähäistä

Suomen- ja ruotsinkielisten oppimateriaalien sisältämä saamelaistieto on vähäistä ja useimmiten menneeseen aikamuotoon kirjoitettua. Menneestä aikamuodosta huolimatta saamelaisten omalle historialle materiaaleissa ei ole sijaa. Saamelaisväestö mainitaan usein Suomen esihistoriaan kuuluvana asiana.

Oppimateriaalien kuvituksissa toistetaan usein stereotyyppisiä saamelaiskuvia, jotka eivät aina esitä saamelaisia eivätkä aitoja saamen pukuja. Saamen kieliä ei yleensä eritellä, minkä takia inarin- ja koltan saamen kielet ja kulttuurit jäävät useimmiten näkymättömiksi sekä teksteissä että kuvissa. Yleispiirteenä oppimateriaalien saamelaistiedossa on saamelaisuuden käsittely menneessä aikamuodossa. Oppimateriaalien saamelaiskuvaukset eivät linkity osaksi Suomen historiaa, osaksi tämän päivän suomalaista yhteiskuntaa eivätkä myöskään osaksi pohjoismaista saamelaisyhteisöä tai maailmanlaajuista alkuperäiskansojen yhteisöä.

Saamelaisten historian puuttuminen oppimateriaaleista johtaa siihen, että suomalaisten ja saamelaisten yhteinen historia jää piiloon. Materiaaleissa ei taustoiteta sitä, miksi saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa ja miksi saamen kielet ovat uhanalaisia.

Saamelaistiedosta suomen- ja ruotsinkielisissä perusopetuksen oppimateriaaleissa selvityksen tehnyt Tuuli Miettunen kiinnittää huomiota myös siihen minkälaisesta lukijapositiosta käsin tekstit on kirjoitettu. Miettusen mukaan lukijapositio on ei-saamelaisen oppijan, jolloin saamelaisen, suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa olevan oppilaan tarve saada tietoa omasta kielestään ja kulttuuristaan jää huomiotta.

Poikkeuksiakin 547 oppimateriaalin joukosta löytyy. Selvityksessä todetaan monien ruotsinkielisten oppimateriaalien lukijaposition olevan vähemmistöön kuuluvan, jolloin esimerkiksi syrjintäkokemukset ja vähemmistöasema nousevat esille. Myös elämänkatsomustiedon oppimateriaalit erottuvat myönteisesti muista oppiaineista.

Saamelaisopetuksen kehittämistyöryhmä

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän 6.2.2020. Työryhmän tehtävänä on valmistella esitykset:

1) saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen ja koulutuksen kehittämiseksi sekä saatavuuden vahvistamiseksi koko maassa, ja opetushenkilöstön saatavuuden vahvistamiseksi;

2) saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan kehittämiseksi ja saatavuuden vahvistamiseksi sekä varhaiskasvatushenkilöstön saatavuuden vahvistamiseksi;

3) saamenkielisen oppimateriaalin saatavuuden turvaamiseksi;

4) saamen kielten, saamelaisten historian ja kulttuurin tunnettavuuden lisäämiseksi kouluopetuksessa;

5) pohjoismaisen kouluyhteistyön vahvistamiseksi saamelaisopetuksessa, sekä

6) saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja koulutustarpeiden ennakoimiseksi.

Työryhmän toimikausi päättyy vuoden lopussa.

Lisätietoja työryhmän Saamelaiskäräjiä edustavilta jäseniltä:

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 010 839 3112

Kieliturvasihteeri Ánne-Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi, 010 839 3124

Saamelaismusiikkikeskus tuotti konserttitallenteen Angelit-yhtyeen kanssa

Angelit-yhtyeen konsertti nyt kaikkien katsottavissa 31.1.2021 saakka: https://www.youtube.com/watch?v=TTyAVklAbaY

Saamelaismusiikkikeskus tuotti lasten- ja nuortenkonserttitallenteen Angelit-yhtyeen kanssa. Angelit on yksi tunnetuimmista ja pisimmän uran tehneistä saamelaismusiikkiyhtyeistä. Yhtyeen jäsenet ovat Ursula Länsman ja Tuuni Partti sekä kitaristi Eero Nurmela. Nyt tuotettu konserttitallenne on erityinen, koska kokoonpanossa on mukana Ulla Pirttijärvi-Länsman, joka oli alkuperäisjäsen Angelin tytöt -yhtyeessä.

Konserttitallennetta jaetaan kouluille ja päiväkoteihin katsottavaksi maksutta joulukuun ajan. Näin saamelaismusiikkikeskus pyrkii tuomaan saamelaista musiikkia näkyväksi myös koronapandemian aikana, kun livekonsertteja ei voida järjestää.

– Saamelaismusiikkikeskus on perinteisesti järjestänyt koulukonserttikiertueen saamelaisalueen kouluissa vuosittain vaihtuvan artistin kanssa. Covid-19-pandemian vuoksi kiertuetta ei voitu tänä vuonna järjestää, mutta halusimme kuitenkin tarjota saamelaismusiikkielämyksen konserttitallenteen muodossa, kertoo saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija Oula Guttorm.

Konserttitallenne on tuotettu yhteistyössä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen ja saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjan kanssa.

Konserttitallenteen kesto on noin 45 minuuttia ja sitä voi tiedustella saamelaismusiikkikeskukselta, oula.guttorm(at)samediggi.fi.

Lisätiedot:

Saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija
Oula Guttorm
oula.guttorm(at)samediggi.fi
0406674545

Saamelaiskäräjien stipendi kuudelle korkeakouluopiskelijalle

Oula Järvensivu, Paula Rauhala, Minna Länsman, Rauna Saijets, Ida Maria Helander ja Jonna Kesti saavat tänä vuonna Saamelaiskäräjien korkeakouluopiskelijoille tarkoitetun stipendin. Saamelaiskäräjät ilmoitti lokakuun 12. päivänä haettavaksi yhteensä kuusi 500 euron stipendiä, jotka oli tarkoitettu saamen kielen ja/tai saamelaisen kulttuurin pääaine- ja sivuaineopiskelijoille ja saamenkieliseen työelämään valmistavassa korkea-asteen koulutuksessa oleville.

Stipendihakemuksia vastaanotettiin yhteensä kahdeksan. Stipendin hakuaika päättyi 11. marraskuuta. Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta päätti stipendin saajista kokouksessaan 25.11.

Oula Järvensivu opiskelee Oulun yliopistossa pääaineenaan pohjoissaamen kieli. Paula Rauhala opiskelee Norjan Arktisessa yliopistossa Tromssassa Indigenous Studies -opintokokonaisuutta. Minna Länsmanin pääaineena Oulun yliopistossa on saamelainen kulttuuri ja sivuaineina pohjoissaamen kieli ja museologia. Rauna Saijets opiskelee saamen kieltä ja saamelaista kirjallisuutta saamelaisessa korkeakoulussa (Sámi allaskuvla) Norjan Koutokeinossa. Ida Maria Helander opiskelee saamelaista kulttuuria ja pohjoissaamen kieltä Oulun yliopistossa. Jonna Kesti suorittaa sosionomiopintoja Lapin ammattikorkeakoulussa Kemissä.

Saamelaiskäräjät kiittää kaikkia stipendiä hakeneita ja toivottaa jokaiselle onnea ja menestystä sekä opinnoissa että tulevassa työelämässä!