STM palautti poronhoitajien sijaisaputuntien tason ennalleen – Saamelaiskäräjät esittänyt sijaisaputuntien määrän nostamista nykyistä tarvetta vastaavalle tasolle

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti 5. marraskuuta poronhoitajien korvattavien sijaisaputuntien enimmäismääräksi 200 sijaisaputuntia poronhoitajaa kohden vuonna 2020. Aiemmin sijaisaputuntien enimmäismääräksi vuodelle 2020 säädettiin poikkeuksellisesti vain 120 tuntia poronhoitajaa kohden. Saamelaiskäräjät on esittänyt sijaisaputuntien määrän nostamista nykyistä tarvetta vastaavalle tasolle vähintään 300 tuntiin vuodessa.

”Sijaisaputuntien palauttaminen aikaisemmalle tasolle on oikeaan suuntaan oleva korjausliike, mutta ei vielä riittävä. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että poronhoitajien sijaisavun kehittämisen yhteydessä sijaisapuun budjetoitavaa määrärahaa sekä sijaisaputuntien määrää nostetaan nykyistä tarvetta vastaavalle tasolle”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Vuonna 2019 poronhoitajilla oli oikeus käyttää 200 sijaisaputuntia, mutta silti sijaisapukorvauksien tarve ylitti niihin sosiaali- ja terveysministeriön talousarviossa varatun määrärahan. Tämän seurauksena Mela ei ole voinut maksaa poronhoitajille sijaisapukorvauksia loppuvuoden 2019 osalta. Saamelaiskäräjät vetosi syyskuussa 2020 ministeri Kiuruun poronhoitajien loppuvuoden 2019 maksamatta olevien sijaisapukorvausten maksamiseksi.

”Poronhoito on riskialtis elinkeino, sillä se sisältää paljon luonnossa liikkumista erilaisissa sää- ja luonnonolosuhteissa, sekä erilaisia työvaiheita, jotka altistavat tapaturmille. On selvää, ettei 200 tuntia ole riittävä määrä sijaisapua sellaisessa tilanteessa, jossa poronhoitajalle sattuu vakava tapaturma tai hän sairastuu pitkäaikaisesti”, sanoo II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Poronhoito on sijaisavun osalta epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa muihin maatalouden muotoina pidettäviin elinkeinoihin, kuten maatalouteen. Melan lomitustilaston mukaan maatalousyrittäjä käytti vuonna 2019 keskimäärin 314 tuntia sijaisapua, kun taas poronhoitajalla on oikeus ainoastaan 200 tuntiin. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan poronhoitajilla tulee olla käytettävissä vähintään 300 sijaisaputuntia vuodessa sairauden ja tapaturman varalta.

“Poronhoitajien sijaisapulain kokonaisuudistus on välttämätön myös sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen kannalta. Nykyisessä tilanteessa poronhoitajanaisella ei esimerkiksi ole oikeutta sijaisapuun synnytyksen tai pienen lapsen hoidon ajaksi”, jatkaa Juuso.

Kevään 2020 aikana Saamelaiskäräjät toimitti esityksen ja kävi keskustelua sosiaali- ja terveysministeriön sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) edustajien kanssa poronhoitajien sijaisavusta ja sen kehittämisestä. Saamelaiskäräjät on tuonut esille huolensa saamelaisten poronhoitajien sosiaaliturvan toteutumista, työssäjaksamista ja työurien pidentämistä koskien. Lisäksi Saamelaiskäräjät on esittänyt, että lakia poronhoitajien sijaisavusta (1238/2014) tulisi uudistaa siten, että se takaisi poronhoitajille yhdenvertaisen aseman muiden eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajien kanssa. 

Lisätietoja hakemusmenettelystä saa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta: Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Poronhoitajien sijaisaputuntien vuoden 2020 taso on palautettu ennalleen (5.11.2020)

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga puh. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

 

Kuva: Tomi Guttorm

Kouluvierailut ovat nyt tilattavissa lukuvuodelle 2020–2021

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke Dihtosis on kouluttanut yhteensä seitsemän kouluvierailijaa, joita voi tilata kouluille kertomaan asianmukaista tietoa saamelaisuudesta. Vierailuita voi tilata 20.10.2020-31.05.2021 väliselle ajalle.

Vierailuita voi tilata kaikkialle Suomessa, sillä kouluvierailuita toteutetaan tänä lukuvuonna myös etäyhteyksin. Tämän lisäksi pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Jyväskylään, Ouluun ja Rovaniemelle sekä niiden lähialueille voi tilata kouluvierailijan käymään koululla. Vierailun kesto määräytyy oppilaitoksen oppituntien pituuden mukaan. Oppitunti koostuu lyhyestä info-osuudesta sekä toiminnallisista harjoituksista. Tuntien aikana oppilaat pääsevät syventymään teemaan yhdessä tehden, keskustellen ja pohtien. Vierailu on oppilaitokselle maksuton.

Tarjoamme opetuksen tueksi myös Sukellus saamelaisuuteen -mobiilipeliä sekä saamelaisaiheista menetelmäpakkaa. Peli sisältää perustietoa saamelaisista sekä soveltavia ja syventäviä harjoituksia. Pakassa on info-osuus aiheesta sekä 18 toiminnallista harjoitusta, joiden avulla aiheeseen on helppo syventyä. Mobiilipeliä tai menetelmäpakkaa voi oppilaitoksissa esimerkiksi hyödyntää saamelaisten kansallispäivän (6.2.) viettämisessä. Peli ja pakka ovat maksuttomia.

Dihtosis-hanke on Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on lisätä valtaväestöön kuuluvien lasten ja nuorten tietoisuutta saamelaisista ja saamelaiskulttuurista. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tilaa kouluvierailu tai materiaalia oppilaitokseesi: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Lisätietoja:

Projektipäällikkö, Nuorten Akatemia, Ulla Saalasti 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Projektikoordinaattori, Nuorten Akatemia, Maria Aikio 040 8470 862, maria.aikio(at)nuortenakatemia.fi

Maatalouden alkutuotannon uudistettu väliaikainen tuki haettavissa 4. marraskuuta alkaen

Valtioneuvosto päätti maatalouden alkutuotannon väliaikaisen tuen uusista kriteereistä 29. lokakuuta. Tukea voidaan uudistusten myötä kohdentaa enemmän koronaviruspandemiasta kärsineille alkutuotannon yrityksille. Tuen haku uudistetuilla ehdoilla aukeaa 4. marraskuuta. Tuen haku jatkuu muutoin samalla tavalla kuin tähänkin asti.

Maatalouden alkutuotannon tuki on tarkoitettu alalla toimiville, koronaviruspandemiasta suoraa kärsineille yrityksille. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset erikoistuneet porotilat, jotka myyvät tuotteitaan suoraa ravintoloille tai muille ostajille ja joiden tuotteiden menekki on pysähtynyt tai oleellisesti heikentynyt pandemian vuoksi.

Valtioneuvosto päätti korottaa maatalouden alkutuotannon yrityskohtaisen tuen ylärajan 10 000 eurosta 80 000 euroon. Tuen alarajaa alennetaan 5 000 eurosta 2 000 euroon. Valtioneuvosto päätti myös jatkaa tuen voimassaoloaikaa 30.6.2021 saakka.

Tukea voidaan uudistettujen kriteerien perusteella myöntää tuotantoeläinten terveyden ja yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi välttämättömien rehujen hankintaan. Muihin investointeihin tai tuotantopanosten hankintaan tukea ei myönnetä.

”Saamelaiskäräjät pitää tuen ylärajan nostoa, tuen voimassaoloajan jatkamista ja välttämättömien rehujen hankkimisen tukemista hyvinä uudistuksina. Vaikka Saamelaiskäräjien esitystä poronlihan kilohinnan laskusta aiheutuneiden menetysten korvaamisesta ei olekaan asetuksessa huomioitu, ovat tehdyt uudistukset kaivattuja parannuksia poronhoitajien taloudelliseen tilanteeseen”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

“Saamelaiskäräjät esitti asetusluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että tuen alarajaa laskettaisiin 5 000 eurosta 2 000 euroon, jotta tuen alaraja olisi paremmin suhteutettu poronhoitajien tulotasoon ja jotta alaraja olisi yhdenvertainen eri elinkeinojen välillä. Esimerkiksi kalatalous kuuluu yleisen kustannustuen piiriin, jonka alaraja on 2 000 euroa. On hienoa ja erittäin tarpeellista, että Saamelaiskäräjien esitys alarajan laskemisesta näkyy nyt asetuksessa”, toteaa Saamelaiskäräjien elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 29.10.2020

Saamelaiskäräjien lausunto valtioneuvoston asetusluonnoksesta maatalouden alkutuotannon yritysten väliaikaisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258 / 010 839 3143, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

 

Kuva: Tomi Guttorm