Vuoigatvuođaministeriija ásahii sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagotti

/in , , /by

Vuoigatvuođaministeriija lea ásahan sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagotti. Doaibmagotti bargun lea válmmaštallat dárbbašlaš nuppástusaid sámedikkis addojuvvon láhkii. Doaibmagotti doaibmabadji lea 1.12.2020-15.5.2021.

Sámediggi nammadii vihtta lahtu ja sidjiide várrelahtuid sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagoddái suoidnemánus 2020. Nammaduvvon lahtut leat Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis sihke várrelahtut Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen. Lassin Siiri Jomppanen nammaduvvui doaibmagoddái Sámedikki beales áššedovdin.

– Lea duođaige dehálaš, ahte sámediggeláhka ođasmahttojuvvo eamiálbmotvuoigatvuođaid vuođul. Lea buorre, ahte oažžut barggu dál johtui, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ráđđehusbellodagat leat iešguhtege nammadan ovtta lahtu ja várrelahtu doaibmagoddái:

Bellodat Lahttu Várrelahttu
Suoma Sosiálademokráhtalaš bellodat Raimo Piirainen Mikkel Näkkäläjärvi
Suoma Guovddáš Juha Joona Eeva-Maria Maijala
Ruoná Lihttu Jenni Pitko Mirka Soinikoski
Gurutlihttu Veronika Honkasalo Anni-Sofia Niittyvuopio
Suoma ruoŧŧelaš álbmotbellodat Eva Biaudet Mats Löfström

Doaibmagotti ságajođiheaddjin doaibmá vuoigatvuođaministeriija kansliijahoavda Pekka Timonen, nubbin áššedovdin vuoigatvuođaministeriija ossodathoavda, bajimuš hoavda Johanna Suurpää sihke čállin ráđđádalli virgeolmmoš, njunušgoddehoavda Johanna Hautakorpi ja ráđđádalli virgeolmmoš Yrsa Nyman vuoigatvuođaministeriijas.

Doaibmagotti bargun lea válmmaštallat dárbbašlaš nuppástusaid sámedikkis addon láhkii. Doaibmagotti barggu vuođđun leat vuođđovuoigatvuođat ja vuođđolága ásahan eará geatnegasvuođat, Suoma čadni riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušat, ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus sihke eará vuoigatvuođa ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa ovdáneapmi sihke maŋimuš áigge čovdosat.

Duogáš
  • Vuoigatvuođaministeriija ásahii 13.1.2020 bargojoavkku ovdaválmmaštallat sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagotti barggu. Bargojoavkku čoaggin diehtu ja fuopmášumit leat čohkkejuvvon muittuhančállagii. Bargojoavkku doaibmabadji nogai 31.2.2020.
  • Oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusprográmma mielde bargu sámediggelága ođasmahttima várás jotkojuvvo. Ráđđehusprográmma mielde ráđđehus gudnejahttá ja ovddida buot sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvama vuhtii váldimiin riikkaidgaskasaš soahpamušaid.
  • Sámedikki doaibmabaji 2020-2023 oktan váldoulbmilin lea ovddidit sámediggelága ođasmahttima eamiálbmotvuoigatvuođaid vuođul.

Vuoigatvuođaministeriija: Sámediggelága rievdadusa válmmastallan vuolgá johtui 26.11.2020

Lassidieđut

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso: Ruvkelága ođastus lea dehálaš sápmelaččaide

/in , /by

“Ruvkelága ođastus lea dál okta dain deháleamos láhkaásahanprošeavttain sámiid dáfus. Intreassaid ruossalasvuođat ja daid árvvoštallan, sámiid ruovttuguovllu luonddu rašesvuohta ja áidnalunddotvuohta, sámekultuvrra hedjonahttingielddus ja dasa laktáseaddji váikkuhusaid árvvoštallan, friija dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan ja árbevirolaš sámeealáhusaid boahttevuohta leat guovddáš áššit, maid ođđa láhkaásaheapmi galgá vuhtii váldit”, dadjá ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ruvkelága ođadeami, mii dál jođus, ulbmilin lea buoridit ruvkkiid birassuodjaleami ja doaibmaneavttuid. Lassin mihttomearrin lea nannet sihke ruvkkiid dohkkehahttivuođa báikkálaččat ja áššeosolaččaid váikkuhanvejolašvuođaid.

Ruvkelága ođasmahttima doarju bargojoavku lea bivdán barggu várás lassiáigge jagi 2021 lohppii, vuoi intreassaveardádallama sáhttá čielggadit viidát ja čielggadeami bohtosiid váldit fárrui bargui. Intreassaveardádallamiin dárkkuhuvvo ruvkefidnu ávkkiid ja hehttehusaid guorahallan, man vuođul árvvoštallošii, sáhttágo fidnui mieđihit lobi. Ruvkedoaimma ávkkálaš áššin ovdan buktojit dávjá barggolašvuohta ja ruvkkiin ožžojuvvon materiálat. Hehttehussan leat gávnnahuvvon earret eará ruvkedoaimma birasváikkuhusat, vejolaš hehttejumit eará ealáhusaide ja váikkuhusat eará eanageavaheapmái.

II várreságajođiheaddji Leo Aikio

Sámediggi leage ovdal máŋggain oktavuođain evttohan bargo- ja ealáhusministarii, ahte ruvkelága mieldásaš lohpeproseassain galggašii váikkuhusaid árvvoštallama ja gohcima várás vuođđudit sorjjasmeahttun árvvoštallan- ja gozihanorgána. Orgána bargguide gulašedje sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaide váikkuheaddji doaimma váikkuhusaid árvvoštallan ja gohcin.

”Vuordit miellagiddevašvuođain intreassaveardádallama gárváneami. Lea čielggas, ahte lohpevirgeoapmahaččat eai dál dovdda birrasa ja sámekultuvrra oktavuođa, eaige dovddas ruvkedoaimma birrasis dagahan nuppástusaid váikkuhusa sámekultuvrii ja vejolašvuođaide bargat sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin, lohká II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sámedikki čoahkkin geavai sáttaságastallama ruvkelága ođadeamis čakčamánus 2020. Sáhkavuoru geavahan lahtut bukte ságastallamis ovdan fuola dálá ruvkepolitihkas ja erenomážit ovdan badjánii Ei kaivoksia Suomen käsivarteen-lihkadusa bargu Eanodaga duottarluonddu ja árbevirolaš ealáhusaid beales.

”Ođđa ruvkelágas galgá sihkkarastit sámiide eakti váikkuhanvejolašvuođaid ruvkkiid guoski mearrádusbargamii sámiid ruovttuguovllus. Lea morašlaš oaidnit, makkár luottaid ruvkedoaibma guođđá lundui. Dát lea min ruktomet. Eat miige mana nuppiid ruovttuide hedjonahttit sin ealáhusaid ja vejolašvuođaid bargat ealáhusaiguin”, joatká Aikio.

Duogáš:
  • Bargo- ja ealáhusministeriijaleaálggahanruvkeláhkaásaheamiođadeami Marin ráđđehusprográmmiigullevašgirjemiidvuođulnu ahte ásahiigolggotmánus 2019 láhkaválmmaštallanproseassa lágarievdadeami várás.
  • Válmmaštallamadoarjut lea vuođđuduvvonruvkelága ođadeami Sámedikkiovddasteaddjin bargojoavkkus lea Tiina Sanila-Aikio ja várrelahttun ealáhusčálli Sarita Kämäräinen.
Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II várreságajođiheaddji Leo Aikio tel. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Vs. láhkačálli Kalle Varis tel. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Vs. birasčálli Tiina Lovisa Solbär tel. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tel. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Govva: Ville Fofonoff

Oahpahusráđđehusa Cygnaeus-bálkkašupmi sámegielaid gáiddusoahpahusprošektii

/in , /by

Oahpahusráđđehus bálkkašii Ohcejoga gieldda ja Sámedikki oktasaš sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavtta jagi 2020 Cygnaeus-bálkkašumiin. Bálkkašumi oažžu almmuhuvvui 23.11.2020 neahtas lágiduvvon ávvodilálašvuođas. Bálkkašumi geigii Oahpahusráđđehus váldohoavda Olli-Pekka Heinonen.

Cygnaeus-bálkkašupmi addojuvvo ovttaskas olbmui, prošektii dahje servošii, mii lea ovddidan dásseárvosaš ja ovttaveardásaš oahppanvejolašvuođaid Suomas. Bálkkašupmekritearan deattuhuvvojedje dán jagi doaibmanvuogit, mat ovddidit oasálašvuođa, beasatlašvuođa ja inklušuvnna.

– Dát lea dehálaš fuomášupmi prošektii, mii lea leamašan jođus ja ovddidan doaimmaidis easkka moadde jagi, muitala prošeaktahoavda Hanna Helander Ohcejoga gielddas. Prošeakta lea lágidan čavčča 2018 rájes anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela oahpahusa sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobeallái. Ohppiidlohku lea lassánan jahkásaččat mottiinlogiin, nu ahte dál oahppit ja studeanttat leat oktiibuot sullii 90 oktiibuot 67 skuvllas. Ovttasbarggus leat mielde 36 oahpahusa ordnejeaddji.

Prošeavtta oahpaheaddjin barget dán lohkanjagi Henna Aikio, Satu-Marjut Nieminen, Joni Saijets, Sirkka Sanila ja Sonja Moshnikoff. Prošeavtta oahpahusas leat mielde máinnasteapmi ja stohkosat.  – Maiddái luondopedagogihka sáhttá geavahit oahpahusas, muitala Helander.

Prošeakta addá vejolašvuođa buot Suomas hubmojuvvon sámegiela sámi kultuvrra oahpahusa. Seammás dat ovddida namalassii dáid oahpahussii vuogas gáiddusoahpahuspedagogihka. – Loahpalaš mihttomearrin lea sámegielaid ja sámegielat oahpahusa stáđásmahttin olles riikkas, dadjá Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari. – Gáiddusoahpahusa ovddidanprošeakta lea vuosttaš lávki dás. Prošeakta joatkašuvvá jagi 2021 lohppii. Dan maŋŋel vuordimis lea, ahte doaibma joatkašuvvá bissovaš doaibman.

– Mii sávvat, ahte diehtu sámegielaid oahppanvejolašvuođas olles riikkas oažžu bálkkašumi geigema maŋŋel eanet fuomášumi, illuda prošeavtta koordináhtor Arla Magga Sámedikkis. Davvisámegiela oahppit leat dál oktiibuot 45, anárašgiela 27 ja nuortalašgiela 18. – Lea vel ollu bargu, vai mii sáhttit sihkkarastit sámemánáide ja -nuoraide ovttaveardásaš vuoigatvuođa iežas giela oahpahussii. Mii ovddidit dál oahpahusa gáiddusin ja seammás min ulbmilin lea oažžut nu alla dási ja pedagogalaččat bures plánejuvvon ollislašvuođa, muitala Magga, guhte lea bargan prošeavttas dan álggu rájes.

Cygnaeus-bálkkašupmi lea addojuvvon jagi 1981 rájes. Skuvlaráđđehus vuođđudii bálkkašumi gudnejahttit Suoma oahppogeatnegasvuođa áhči Uno Cygnaeus (1810–1888) muittu. Skuvlaráđđehus heaittihuvvui jagi 1991, ja dan sadjái vuođđuduvvon Oahpahusráđđehus jotkkii bálkkašumi addima. Bálkkašumi geigenvuođuštusat ođasmahttojedje jagi 2019. Cygnaeus-bálkkašumiin addojuvvo fuomášupmi dál dásseárvui ja ovttaveardásašvuođa ovddideaddji doaimmaide.

Oahpahusráđđehusa Cygnaeus-bálkkašupmedoaibmagoddi válljii sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta oktiibuot 29 evttohusa ja guđa finalistta joavkkus. Bálkkašumi válljiiga dán jagi prošeaktaáššedovdi Michaela Moua vuoigatvuohtaministeriijas ja professor Markku Jahnukainen Helssega universitehtas.

Oahpásnuva Cygnaeus-bálkkašumi 2020 guđa finalistii! Oahpahusráđđehusa ođas 13.10.2020 (suomagillii)

Lassedieđut:

Prošeaktahoavda Hanna Helander, ovdanamma.goargu@edu.utsjoki.fi

Koordináhtor Arla Magga, ovdanamma.goargu@samediggi.fi

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ovdanamma.goargu@samediggi.fi

Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 27.11.2020

/in /by

Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 27.11.2020 bargiid virkkosmahttinbeaivve dihtii.

Čuovo Oahpahusráđđehusa Cygnaeus-bálkkašumi geigendilálašvuođa neahtas!

/in , /by

Oahpahusráđđehus nammadii golggotmánus sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta oktan Cygnaeus-bálkkašumi 2020 finalistan. Finalisttat leat oktiibuot guhtta. Bálkkašumi oažžu almmustahtto mánnodaga 23.11. dii 12 neahttadilálašvuođas, man sáhttá čuovvut njuolggosáttan dán liŋkkas. Bálkkašumi juohká Oahpahusráđđehusa váldohoavda Olli-Pekka Heinonen.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu evttohuvvo oažžut Cygnaeus-bálkkašumi (16.10)

Oahpásnuva guđa bálkkašupmefinalistii dákko (13.10. suomagillii)

Lassedieđut:

Prošeaktahoavda Hanna Helander, ovdanamma.goargu@edu.utsjoki.fi

Koordináhtor Arla Magga, ovdanamma.goargu@samediggi.fi

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ovdanamma.goargu@samediggi.fi

 

Govva: Oahpahusráđđehus

Sámedikkiid ja sámeáššiin vástideaddji ministariid čoahkkimis ovdan sámesoahpamuš ja Sámi Giellagáldu ruhtadeapmi

/in , /by

Sámedikkiid ságajođiheaddjit ja sámeáššiin vástideaddji ministarat Suomas, Ruoŧas ja Norggas deaivvadedje gáiddusoktavuođaid bokte skábmamánu 18 beaivve 2020. Dilálašvuođa oktavuođas juhkkui Gollegiella –  Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi.

– Sávan, ahte dáid ságastallamiid vuođul oažžut nuppástusaid áigái ja beassat joatkit ságastallama davviriikkalaš sámesoahpamuša ovddideami várás. Bajideimmet ovdan maiddái Sámi Giellagáldu mearkkašumi sámeservošii ja sávan duođaige, ahte stáhtat váldet vuhtii Sámedikkiid sávaldaga fásta ja doarvái buorre ruhtadeami sihkkarastimis Giellagáldu doaimma nannema várás, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámedikkiid ságajođiheaddjit ja sámeáššiin vástideaddji ministarat ságastalle deaivvadeamis earret eará davviriikkalaš sámesoahpamuša gieđahallamis, fásta Sámi Giellagáldu vuođđudeamis sihke koronapandemiija váikkuhusain sámeálbmogii. Lassin deaivvadeamis badjánedje ovdan veahkadatjoavkkuid gaskasaš oktavuođaid ovddideapmi ja vašširetorihka eastadeapmi, sihke sámegielaid geavahanvejolašvuođaid buorideapmi digitálalaš birrasis. Loahpas ságastallui vel eallinfámolaš sámeservodaga vuođđoáššiin.

Gollegiella-giellabálkkašupmi Ellen Pautamoi ja Joonar Thomassonii

Jagi 2020 Gollegiella-bálkkašumi ožžo sámegiela ja kultuvrra lektor Ergon Máreha Ánne Elle-Máret, Ellen Pautamo ánssuinis davvisámegiela oahpaheaddjin ja giellaáššedovdi Jonar Thomasson barggustis lullisámegiela buorrin. Bálkkašumi luohpadii vuoigatvuođaministtar Anna-Maja Henriksson.

Gollegiella mieđihuvvo priváhtaolbmuide dahje servošiidda Norggas, Ruoŧas, Suomas dahje Ruoššas sámegielaid ovddideamis. Bálkkašupmi lea sturrodaga dáfus 15 000 euro. Dán jage bálkkašuvvon olbmot leat guokte, nu ahte submi juhkko Pautamo ja Thomasson gaskkas.

– Duođaige fiinna ášši, ahte sáhttit dán láhkai muitit dakkár olbmuid, geat beaivválaččat barget sámegielaid dili buorideami ovdii, gávnnaha sámi giellaráđi ja árvvoštallankomitea ságajođiheaddji Tauno Ljetoff.

 

https://youtu.be/_xN_ZYyavz0 Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (utan översättning)

https://youtu.be/9fHGrEvmi_4 Pohjoismainen saamen kielen palkinto Gollegiella 2020 (suomi)

https://youtu.be/Kruls6kLHzI Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (svenska)

https://youtu.be/umfWrb4WmuA Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi Gollegiella 2020 (davvisámegillii)

Lisätietoa Gollegiella-palkinnosta

 

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Sámi giellaráđi ja árvvoštallankomitea ságajođiheaddji Tauno Ljetoff, tel. 040 5893249, tauno.ljetoff(at)gmail.com

Ságajođiheaddji veahkkebargi Laura Olsén-Ljetoff tel. 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Goahkka Sajosii

/in /by

Anára girkosiidii Juvdujoga gáddái huksejuvvon sámekulturguovddáš Sajos lea Suoma sápmelaččaid hálddahusa ja kultuvrra guovddáš. Sajos lea máŋggakultuvrralašvuođa gávnnadanbáiki, dáhpáhusdállu, kongreassaguovddáš ja čoahkkinbáiki.

Mii ohcat Sajosa kafea – restoráŋŋa Čaijui bargui fitnodatvuoiŋŋalaš, iešheanalaš, positiivvalaš, njuovžilis ja ámmátdáiddolaš goahka, geas leat buorit gulahallandáiddut ja streassagierdannákca, mearreáigásaš bargogaskavuhtii 4.1.2021 – 31.12.2021 rádjái.

Máŋggabealálaš bargguide gullet lunšša ja vitriidnabuktagiid ráhkadeapmi, čoahkkinguossoheamit, áššehasbálvaleapmi, grossagávpediŋgomiid dikšun, lihtiid, rusttegiid ja gievkkanlanjaid buhtisin doallan sihke restoráŋŋa eará almmolaš barggut.

Ohcciin mii sávvat bargui heivvolaš skuvlenduogáža, doarvái guhkes bargovásáhusa vástideaddji bargguin sihke hygieniija- ja alkoholapássa. Barggus dárbbaša beaivválaččat sámegiela, suomagiela ja eaŋgalasgiela. Bargoáigi lea dábáláččat árgabeivviin 9-17.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan heivvolaš skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun gáibida sámekultuvrra viiddis dovdamuša.

Mii fállat dutnje iehčanas ja máŋggabealálaš barggu sihke somás mielbargiid joavkku du doarjjan. Restoráŋŋabargi bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI/II mielde (1938,59/mb). Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvo 24 % sámeguovllu lassi ja bargovásáhusa mielde ahkelasit.

Lassedieđuid barggus addá márkanastinhoavda Katariina Guttorm 010 839 3109. Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá sáddet čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?cbc5aeb4 maŋimuštá 30.11.2020.

Lassedieđut Sajosa ja Sámedikki birra neahttasiidduin www.sajos.fi ja www.samediggi.fi

Sámeáššiid ráđđádallanbeivviin ovdan ee. eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ollašuhttin Suomas

/in /by

Sámeáššiid ráđđádallanbeaivvit lágiduvvojit skábmamánu 16.-17. beaivve 2020 gáiddusoktavuođaiguin. Ráđđádallanbeivviid, mat lágiduvvojit jahkásaččat, dárkkuhussan lea mannat čađa áigeguovdilis sámeáššiid ministeriijaid virgeolbmuiguin ja Sámedikki ovddasteaddjiiguin.  Temát, mat leat ovdan dán jage ráđđádallanbeivviin, leat eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ollašuhttin Suomas sihke sámegiela ja kultuvrra guoski mearreruđaid oppalašdili árvvoštallan.

Ráđđádallanbeivviid vuosttas beaivve lea buot ministeriijaide dárkkuhuvvon oktasaš oassi, gos gieđahallo eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ollašuhttin Suoma riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođageatnegasvuođaid ja – čatnasumiid oasil. Nuppi beaivve čohkkejuvvo diehtu oppalašdilis, mii guoská erenomážit sámegiela ja -kultuvrra mearreruđaid.

“Vuorddán ráđđádallanbeivviin buori ságastallama sámiid guoski áigeguovdilis áššiin. Erenomážit lea dehálaš gieđahallat eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ollašuhttima Suomas, dasgo Suomas ii dán rádjai leat válmmaštallon álbmotlaš strategiija iige eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa ollašuhttin dáhpáhuva koordinerejuvvon hámis”, muitala ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ráđđádallamiid nuppi beaivve gevvo lassin ságastallan Sámedikki evttohan áigeguovdilis fáttáid birra dain vástideaddji virgeolbmuiguin. Fáddán leat kulturbálvalusat ja guovddážiid ruhtadeapmi, sápmelaččaid ealáhusbargiid sosiáladorvvu ovddideapmi ja maiddái sámegielat ja kulturmieldásaš mielladearvvasvuođabálvalusat.

Sámedikki beales ráđđádallanbeivviide oassálastet ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, I várreságajođiheaddji Anni Koivisto, II várreságajođiheaddji Leo Aikio, hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi sihke Sámedikki virgeolbmot sierra sektorain.

Vuoigatvuođaministeriija ja Sámediggi leat koordineren ráđđádallanbeivviid ja dat lágiduvvojit dál guđát  geardde.

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto tel. 040 415 5969 , anni.koivisto(at)samediggi.fi

II várreságajođiheaddji Leo Aikio tel. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi, tel. 040 726 2688 / 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

SDM máhcahii badjealbmáid sadjásašveahkkediimmuid dási ovddeža dássái – Sámediggi lea evttohan sadjásašveahkkediimmuid meari bajideami dálá dárbbu vástideaddji dássái

/in , /by

Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija nannii skábmamánu 5 beaivve badjealbmáide buhttejuvvon sadjásašveahkkediimmuid eanemus mearrin 200 sadjásašveahkkediimmu badjealbmá ektui jagi 2020. Ovdal sadjásašveahkkediimmuid eanemus mearri jahkái 2020 ásahuvvui eará láhkai go dábálaččat dušše 120 diimmu badjealbmá ektui. Sámediggi lea evttohan sadjásašveahkkediimmuid meari bajideami dálá dárbbu vástideaddji dássái uhcimustá 300 diibmui jagis.

”Sadjásašveahkkediimmuid máhcaheapmi ovddit dássái lea rivttes guvlui dahkkon divvun, muhto ii vel doarvái. Sámediggi lea evttohan, ahte badjealbmáid sadjásašveahki buorideami oktavuođas sadjásašveahkkái budjeterejuvvon mearreruhta sihke sadjásašveahkkediimmuid mearri bajiduvvojit dálá dárbbu vástideaddji dássái, gávnnaha Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Jagi 2019 badjealbmáin lei vuoigatvuohta geavahit 200 sadjásašveahkkediimmu, muhto liikká sadjásašveahkkebuhtadusaid dárbu manai badjel mearreruđa, mii lei daidda sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija bušeahtas várrejuvvon. Dan dihtii Mela ii leat sáhttán máksit badjealbmáide sadjásašveahkkebuhtadusaid loahppajagi 2019 oasil. Sámediggi doarjalii čakčamánus 2020 ministtar Kiurui badjealbmáid loahppajagi 2019 mávssekeahttá leahkki sadjásašveahkkebuhtadusaid máksima dihtii.

”Boazodoallu lea váralaš ealáhus, dasgo dasa laktásit luonddus olu johtin iešguđetlágan dálke- ja luonddudiliin, sihke iešguđetlágan bargomuttut, mat vejolaččat dagahit dáhpedorpmiid. Lea čielggas, ahte 200 diimmu ii leat doarvái viiddes sadjásašveahkki dakkár dilis, juos badjealbmái sáhtto lossa bárti dahje son buohccá guhkálaččat, lohká II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Boazodoallu lea sadjásašveahki oasil eahpedásseárvosaš sajádagas veardidettiin eanadoalu sierra suorgin gehččon ealáhusaide, nugo eanadollui.  Mela luopmosadjásašstatistihka mielde eanadoalli geavahii jagi 2019 gaskamearálaččat 314 diimmu sadjásašveahki, go fas badjealbmás lea vuoigatvuohta dušše 200 diibmui. Sámedikki oainnu mielde badjealbmáid várás galgá leat anus uhcimustá 300 sadjásašveahkkediimmu jagis buohcuvuođa ja bártideami várás.

“Badjealbmáid sadjásašveahkkelága oppalašođastus lea vealtameahttun maiddái buolvvaid gaskasaš dásseárvvu ovddideami dáfus. Dálá dilis nissonolmmošbajonis ii ovdamearkan leat vuoigatvuohta sadjásašveahkkái riegádahttima dahje smávvamáná dikšuma áigái”, joatká Juuso.

Giđa 2020 áigge Sámediggi doaimmahii evttohusa ja ságastalai sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija ja MELA ovddasteaddjiiguin badjealbmáid sadjásašveahkis ja dan ovddideamis. Sámediggi lea ovdan buktán fuola sápmelaš badjealbmáid sosiáladorvvu ollašuvvamis, barggus veadjimis ja bargoeallima guhkideamis. Lassin Sámediggi lea evttohan, ahte lága badjealbmáid sadjásašveahkis (1238/2014) galggašii ođasmahttit, nu ahte dat dáhkidivčče badjealbmáide ovttaveardásaš sajádaga eanadoalu sierra ealáhusaiguin bargiid ektui.

Lassidieđu ohcama birra oaččot Melas Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Boazoolbmuid sadjásašveahkkediimmuid jagi 2020 dássi lea máhcahuvvon ovddežii (5.11.2020)

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II várreságajođiheaddji Leo Aikio tel. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tel. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anne Länsman-Magga tel. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi