Riehtiministeriö asâttij sämitiggelaavâ nubásmitten valmâštâllee toimâkode

/in , , /by

Riehtiministeriö lii asâttâm sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkode. Toimâkode pargon lii valmâštâllâđ tárbulijd nubástusâid sämitiggeest adelum laahân. Toimâkode toimâpaje lii 1.12.2020-15.5.2021.

Sämitigge nomâttij vittâ jeessân já sijjân värijesânijd sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkoodán syeinimáánust 2020. Nomâttum jesâneh láá Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin já Kalle Varis sehe värijesâneh Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam já Sarita Kämäräinen. Lasseen Siiri Jomppanen nomâttui toimâkoodán Sämitige uásild äššitobdeejesânin.

– Lii tuođâi tergâd, ete sämitiggelaavâ uđâsmittoo algâaalmugvuoigâdvuođâi vuáđuld. Pyeri, ete mij finnip pargo tääl joton, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Haldâttâspiäláduvah láá nomâttâm jieškote-uv oovtâ jeessân já värijeessân toimâkoodán:

Piäládâh Jeessân Värijeessân
Suomâ sosialdemokraatlâš piäládâh Raimo Piirainen Mikkel Näkkäläjärvi
Suomâ Kuávdášpiäládâh Juha Joona Eeva-Maria Maijala
Ruánáá litto Jenni Pitko Mirka Soinikoski
Čižetlitto Veronika Honkasalo Anni-Sofia Niittyvuopio
Suomâ ruátálâš aalmugpiäládâh Eva Biaudet Mats Löfström

Toimâkode saavâjođetteijen tuáimá riehtiministeriö kansliahovdâ Pekka Timonen, nubben äššitobden riehtiministeriö uásádâhhovdâ, pajehovdâ Johanna Suurpää sehe čällen ráđádâllee virgeolmooš, ovdâkoddehovdâ Johanna Hautakorpi já ráđádâllee virgeolmooš Yrsa Nyman riehtiministeriöst.

Toimâkode pargon lii valmâštâllâđ tárbulijd nubástusâid sämitiggeest adelum laahân. Toimâkode pargo vuáđđun láá vuáđuvuoigâdvuođah já eres vuáđulaavâ asâttem kenigâsvuođah, Suomâ čaneh aalmugijkoskâsiih olmoošvuoigâdvuotâsopâmušah, OA algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštus sehe eres rievti já aalmugijkoskâsii rievti ovdánem sehe majemui aaigij čuávduseh.

Tuávááš
  • Riehtiministeriö asâttij 13.1.2020 pargojuávhu ovdâvalmâštâllâđ sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkode pargo. Pargojuávhu nuurrâm tiäđuh já aiccâmeh láá nurrum muštottemčáállusân. Pargojuávhu toimâpaje nuuvâi 31.3.2020.
  • Uáiviminister Sanna Marin haldâttâsohjelm mield pargo sämitiggelaavâ uđâsmittem oovdân juátkoo. Haldâttâsohjelm mield haldâttâs kunnijât já oovded puoh sämmilij kielâlij já kulttuurlij vuoigâdvuođâi olášume väldimáin huámmášumán aalmugijkoskâsijd sopâmušâid.
  • Sämitige toimâpaje 2020-2023 ohtân váldu-ulmen lii ovdediđ sämitiggelaavâ uđâsmittem algâaalmugvuoigâdvuođâi vuáđuld.

Riehtiministeriö tiäđáttâs 26.11.2020

Lasetiäđuh

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso: Kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem lii tehálâš sämmiláid

/in , /by

”Kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem lii ohtâ taan tove tehálumos lahâasâttemhaahâ sämmilij tááhust. Intressij ruossâlâsvuođah já toi árvuštâllâm, sämmilij päikkikuávlu luándu herkkivuotâ já áinoošlajâsâšvuotâ, sämikulttuur hiäjusmittemkiäldu já toos lohtâseijee vaikuttâsâi árvuštâllâm, rijjâ tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš já ärbivuáválij sämmilâšiäláttâsâi puátteevuotâ láá teháliih ääših, maid uđđâ lahâasâttem kalga väldiđ huámmášumán”, iätá saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Joođoost orroo kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem ulmen lii pyerediđ kuáivuttuvâi pirâssuojâlem já toimâhinnáid. Toos lasseen ulmen lii nanodiđ sehe kuáivuttuvâi tuhhiittetteevuođâ páihálávt  já äššiomâhái vaiguttemmáhđulâšvuođâid.

Kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem tuárjoo pargojuávkku lii pivdám pargosis laseääigi ive 2021 loopâ räi, vâi intresviärdádâllâm puáhtá viijđáht selvâttiđ já selvâttem puátusijd väldiđ mieldi paargon. Intresviärdádâllâm uáivild kuáivuttâhhaavâ hiäđui já hááitui verdidem,  mon vuáđuld árvuštâleh, ete puáhtá-uv haahân mieđettiđ love. Kuáivuttâhtooimâ hiättun pyehtih távjá oovdân pargolâšvuođâ sehe amnâsijd, maid finnejeh kuáivuttuvâin. Hááitun láá tubdâstâm eereeb iärrás kuáivuttâhtooimâ pirâsvaikuttâsâid, máhđulijd raijiittâsâid eres iäláttâssáid já vaikuttâsâid eres eennâmkevttimân.

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio

Sämitigge lii-uv ovdil maaŋgâin ohtâvuođâin oovdânpuáhtám pargo- já iäláttâsministerân, ete kuáivuttâhlaavâ miäldásijn lopeprosesijn kolgâččii vaikuttâsâi árvuštâllâm já kocceem várás vuáđudiđ jiešráđálii árvuštâllâm- já kocceemorgaan. Orgaan pargoid kulâččij árvuštâllâđ já kocceeđ tooimâ, mii vaaigut sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođáid.

”Mij vyerdip mielâkiddiivâšvuođáin intresviärdádâllâm valmâštum. Lii čielgâ, ete lopevirgeomâhááh iä tääl tuubdâst pirrâs já sämikulttuur ohtâvuođâ, iäge tuubdâst kuáivuttâhtooimâ pirrâsist tovâttem nubástusâi vaikuttâs sämikulttuurân já máhđulâšvuođáid hárjuttiđ sämmilij ärbivuáválijd iäláttâsâid, iätá II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämitige čuákkim toolâi vuolgâttâssavâstâllâm kuáivuttâhlaavâ uđâsmitmist čohčâmáánust 2020. Jesâneh, kiäh kevttii sahâvuáru, puohtii savâstâlmist oovdân huolâ tááláá kuáivuttâhpolitiikist já eromâšávt oovdân pajanij Ij kuáivuttuvâid Suomâ kietâruottâsân -lihâstuv pargo Iänuduv tuodârluándu já ärbivuáválij iäláttâsâi peeleest.

”Uđđâ kuáivuttâhlaavâst kalga turviđ sämmiláid tuođâlijd vaiguttemmáhđulâšvuođâid kuáivuttuvváid kyeskee miärádâstohâmân sämmilij päikkikuávlust. Lii sorolâš uáiniđ, ete magareh vaikuttâsah kuáivuttâhtooimâst láá luándun. Taat lii mii päikki. Ep mijgin moonâ nuubij pááikán hiäjusmittiđ sii eellimtile já iäláttâsâi hárjuttemmáhđulâšvuođâid”, juátká Aikio.

Tuávááš:
  • Pargo- já iäláttâsministeriö lii piejâm joton kuáivuttâhlahâasâttem uđâsmittem Marin haldâttâsohjelmân kullee kirjimij vuáđuld aasâtmáin roovvâdmáánust 2019 lahâvalmâštâllâmhaavâ laavâ nubásmittem várás.
  • Valmâštâllâm toorjân lii vuáđudum kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem pargojuávkku. Sämitige ovdâsteijen pargojuávhust lii Tiina Sanila-Aikio já väriovdâsteijen iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen.
Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Vs. lahâčällee Kalle Varis puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Vs. pirâsčällee Tiina Lovisa Solbär puh. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kove: Ville Fofonoff

Máttááttâshaldâttâs Cygnaeus-palhâšume sämikielâi káidusmáttááttâshaahân

/in , /by

Máttááttâshaldâttâs palhâšij Ucjuv kieldâ já Sämitige ohtsii sämikielâi káidusmáttááttâshaavâ ive 2020 Cygnaeus-palhâšuumáin. Palhâšume uážžoo almostittii 23.11.2020 viermist uárnejum juhletilálâšvuođâst. Palhâšume keigij Máttááttâshaldâttâs uáivihovdâ Olli-Pekka Heinonen.

Cygnaeus-palhâšume ovtâskâs ulmui, haahân tâi siärvádâhân, kote lii ovdedâm täsiárvusijd já oovtviärdásijd oppâmmáhđulâšvuođâid Suomâst. Palhâšumekriterijn tiäduttii taan ive toimâvuovijd, moh ovdedeh kuáskulâšvuođâ, juksâmvuođâ já inkluusio.

– Taat lii merhâšittee tubdâstâs haahân, mii lii lamaš joođoost já ovdedâm tooimâs eskân muáddi ive, iätá haavâ jođetteijee Hanna Helander Ucjuv kieldâst. Haahâ lii ornim čoovčâ 2018 rääjist anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielâ máttááttâs sämmilij päikkikuávlu ulguubel. Uáppeemeeri lii lasanâm jyehi ive muáddilov uáppeiguin já tääl tot lii suulân 90 uápped ohtsis 67 škoovlâst. Oovtâstpargoost láá mieldi 36 máttááttâs uárnejeijed.

Haavâ máttáátteijen pargeh taan luuhâmive Henna Aikio, Satu-Marjut Nieminen, Joni Saijets, Sirkka Sanila já Sonja Moshnikoff. Haavâ máttááttâsâst láá mieldi mainâstâllâm já sierâdem. – Meid luándupedagogiik puáhtá anneeđ máttááttâsâst, muštâl Helander.

Haahâ taha máhđulâžžân puoh Suomâ sämikielâi já sämmilii kulttuur máttááttâs. Siämmást tot oovded eidu taan máttááttâsân hiäivulii káidusmáttááttâspedagogiik. – Lopâlii ulmen lii sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs fastâdem oles enâmist, iätá Sämitige škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari. – Káidusmáttááttâs ovdedemhaahâ lâi vuossâmuš konkreetlâš lävkki täst. Haahâ juátkoo ive 2021 loopâ räi, mon maŋa vyerdip, ete toimâ juátkoo fastâtoimân.

– Mij tuáivup, ete tiätu sämikielâi oppâmmáhđulâšvuođâin oles staatâst finnee palhâšume mield eenâb huámmášume, illood haavâ koordinaattor Arla Magga Sämitiggeest. Tavesämikielâ uáppeeh láá tääl ohtsis 45, anarâškielâ 27 já nuorttâlâškielâ 18. – Ennuv kalga vala porgâđ, vâi mij pastep visásmittiđ sämipárnáid já -nuoráid oovtviärdásii vuoigâdvuođâ jieijâs kielâ máttááttâsân. Mij ovdedep tääl máttááttâs káidusin já viggâp finniđ ááigán nuuvt pyeri tääsi já pedagogisávt pyereest vuávájum olesvuođâ, ko máhđulâš, iätá haavâst ton algârääjist porgâm Magga.

Cygnaeus-palhâšume lii juohhum ive 1981 rääjist. Škovlâhaldâttâs vuáđudij palhâšume kunnijâttiđ Suomâ oppâkenigâsvuođâ eeji Uuno Cygnaeus (1810–1888) mušto. Škovlâhaldâttâs lopâttii ive 1991, já sajan vuáđudum Máttááttâshaldâttâs joođhij palhâšume jyehim. Palhâšume mieđettemvuáđđusijd uđâsmittii ive 2019. Cygnaeus-palhâšuumijn tiädutteh tääl tooimâ, mii oovded täsiáárvu já oovtviärdásâšvuođâ.

Máttááttâshaldâttâs Cygnaeus-palhâšumetoimâkodde valjij sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaavâ ohtsis 29 iävtuttâs já kuuđâ finalist juávhust. Palhâšume väljejeijen tooimáin taan ive proojeektäššitobdee Michaela Moua riehtiministeriöst já professor Markku Jahnukainen Helsig ollâopâttuvâst.

Uáppáásm Cygnaeus-palhâšume 2020 kuuđâ finalistân! Máttááttâshaldâttâs uuđâs 13.10.2020 (suomâkielân) 

 

Lasetiäđuh:

Proojeekthovdâ Hanna Helander, ovdânommâ.suhânommâ@edu.utsjoki.fi

Koordinaattor Arla Magga, ovdânommâ.suhânommâ@samediggi.fi

Škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari, ovdânommâ.suhânommâ@samediggi.fi

Sämitige puhelinkuávdáš lii kiddâ 27.11.2020

/in /by

Sämitige puhelinkuávdáš lii kiddâ 27.11.2020 pargovievâ pyereestvaijeempeeivi tiet.

Čuávu Máttááttâshaldâttâs Cygnaeus-palhâšume jyehimtilálâšvuođâ viermist!

/in , /by

Máttááttâshaldâttâs nomâttij roovvâdmáánust sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaavâ ohtân Cygnaeus-palhâšume 2020 finalistin. Finalisteh láá ohtsis kuttâ. Palhâšume uážžoo almostittoo viermitilálâšvuođâst vuossaargâ 23.11. tme 12, mon puáhtá čuávvuđ njuolgist taan liiŋkâst. Palhâšume juáhá Máttááttâshaldâttâs uáivihovdâ Olli-Pekka Heinonen.

Sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ iävtukkâssân Cygnaeus-palhâšume uážžon (16.10)

Uáppáásm kuuđâ Cygnaeus-palhâšume finalistân täst (13.10.)

Lasetiäđuh:

Proojeekthovdâ Hanna Helander, ovdânommâ.suhânommâ@edu.utsjoki.fi

Koordinaattor Arla Magga, ovdânommâ.suhânommâ@samediggi.fi

Škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari, ovdânommâ.suhânommâ@samediggi.fi

 

Kove: Máttááttâshaldâttâs

Sämitige já sämiaašijn västideijee ministerij čuákkimist oovdân sämisopâmuš já Säämi Kielâkäldee ruttâdem

/in , /by

Sämitiigij saavâjođetteijeeh já sämiaašijn västideijee ministereh Suomâst, Ruotâst já Taažâst teivii káidusohtâvuođâiguin skammâmáánu 18. peeivi 2020. Tilálâšvuođâ ohtâvuođâst juohhui Kollekielâ – Tave-eennâmlâš säämi kielâpalhâšume.

– Mun tuáivum, ete tai savâstâlmij vuáđuld mij finnip ááigán nubástusâid já peessâp juátkiđ savâstâllâm tave-eennâmlii sämisopâmuš ovdedem pyerrin. Mij pajedijm oovdân meid Säämi Kielâkäldee merhâšume sämisiärvádâhân já mun tuođâi tuáivum, ete staatah väldih huámmášumán Sämitige tuoivuu fastâ já kelijdeijee ruttâdem turviimist, vâi Kielâkäldee toimâ visásmittoo, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitiigij saavâjođetteijeeh já sämiaašijn västideijee ministereh savâstâllii teivâdmist eereeb iärrás tave-eennâmlii sämisopâmuš kieđâvušmist, fastâ Säämi Kielâkäldee (Sámi Giellagáldu) vuáđđudmist sehe koronapandemia vaikuttâsâin sämmilâšaalmugân. Toos lasseen teivâdmist pajanij oovdân aalmugjuávhui koskâsij koskâvuođâi ovdedem já vajeretoriik estim, sehe sämikielâi kevttimmáhđulâšvuođâi pyeredem digitaallijn pirrâsijn. Loopâst savâstâllii vala eellimvuáimálii sämmilâšsiärváduv vuáđust.

Kollekielâ-kielâpalhâšume Ellen Pautamon já Joonar Thomassonân

Ive 2020 Kollekielâ-palhâšume uážžoin sämikielâ já -kulttuur lehtor Ergon Máreha Ánne Elle-Máret, Ellen Pautamo suu áánsuin tavesämikielâ máttáátteijen já kielâäššitobdee Jonar Thomasson pargostis maadâsämikielâ pyerrin. Palhâšume keigij riehtiminister Anna-Maja Henriksson.

Kollekielâ mieđettuvvoo ovtâskâs ulmui tâi siärvádâhân Taažâst, Ruotâst, Suomâst teikâ Ruošâst sämikielâi oovdedmist. Palhâšume stuárudâh lii 15 000 eurod. Taan ive palhâšume uážžooh lává kyehti, te summe juáhhoo Pautamo já Thomasson kooskâ.

– Tuođâi hirmâd suotâs, ete mij pyehtip návt mušteđ tágárijd ulmuid, kiäh jyehi peeivi pargeh sämikielâi tile pyeredem oovdân, paahud säämi kielârääđi já árvuštâllâmkomitea saavâjođetteijee Tauno Ljetoff.

 

https://youtu.be/_xN_ZYyavz0 Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (jurgâlusttáá)

https://youtu.be/9fHGrEvmi_4 Pohjoismainen saamen kielen palkinto Gollegiella 2020 (suomâkielân)

https://youtu.be/Kruls6kLHzI Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (ruotâkielân)

https://youtu.be/umfWrb4WmuA Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi Gollegiella 2020 (tavesämikielân)

Lasetiäđuh Kollekielâ palhâšuumeest

 

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Säämi kielârääđi já árvuštâllâmkomitea saavâjođetteijee Tauno Ljetoff, puh. 040 5893249, tauno.ljetoff(at)gmail.com

Saavâjođetteijee išedeijee Laura Olsén-Ljetoff puh. 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Kokkâ Sajosân

/in /by

Aanaar markkânân Juvduujuv riidon huksejum säämi kulttuurkuávdáš Sajos lii Suomâ sämmilij haldâttuv já kulttuur kuávdáš. Sajos lii maaŋgâkulttuurlâšvuođâ kuáhtámsaje – tábáhtustáálu,  kongreskuávdáš já čuákkimsaje.

Mij uuccâp Saijoos kähvi-raavâdviäsu Čaijun irâtteijeeluándulii, jiešráđálii, positiivlii, njyebžilis já áámmáttáiđulii sehe šiev vuáruvaikuttâstááiđuid  omâsteijee já streesi kierdee kookâ meriáigásii pargokoskâvuotân 4.1.2021 – 31.12.2021.

Maaŋgâpiälásâš pargo ana sistees peivimáállás já vitriinpyevtittâsâi rähtim, čuákkimfalâdem, äššigâspalvâlem, tukkutiilámij hoittám, liitij, piergâsij já kievkkântiilij putesin toollâm sehe eres raavâdviäsu almolijd pargoid.

Occein mij tuáivup paargon hiäivulii škovlimtuáváá, tuárvi kuhes pargohárjánem västideijee pargoin sehe hygienia- já alkoholpaasâ. Pargoost tarbâšuvvoo piäiválávt sämikielâ, suomâkielâ já eŋgâlâskielâ. Pargoäigi lii iänááš argâpeeivij 9-17.

Tohálâšvuotâiähtun lii pargo vaattâm hiäivulâš škovlim já sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittám váátá vijđes sämikulttuur tubdâm.

Mij faallâp tunjin jiešráđálii já maaŋgâpiälálii pargo sehe hävskis juávhu tuu toorjân. Raavâdviäsupargee pälkki miärášuvá Sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuotâtääsi VI/II miäldásávt (1938,59/mp). Vuáđupäälhi lasseen pargoost máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh.

Lasetiäđuid pargoost addel markkânistemhovdâ Katariina Guttorm 010 839 3109. Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga vuolgâttiđ čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?cbc5aeb4 majemustáá 30.11.2020.

Lasetiäđuh Sajosist já Sämitiggeest láá nettisiijđoin www.sajos.fi já www.samediggi.fi

Sämiašij ráđádâllâmpeeivijn oovdân ei. algâalmugij vuoigâdvuođâi tooimânpieijâm Suomâst

/in /by

Sämiašij ráđádâllâmpeeivih uárnejuvvojeh skammâmáánu 16.-17. peeivi 2020 káidusohtâvuođâiguin. Ráđádâllâmpeeivih uárnejuvvojeh jyehi ive já peeivij ulmen lii moonnâđ čoođâ äigikyevdilis sämiaašijd ministeriöi virgeulmui já Sämitige ovdâsteijei kooskâst. Taan ive ráđádâllâmpeeivijn oovdân láá čuávuvááh teemah: algâalmugij vuoigâđvuođâi tooimânpieijâm Suomâst sehe kejâstâh sämmilij kielâ já kulttuur kyeskee meriruuđâi tilán.

Ráđádâllâmpeeivij vuossâmuu peeivi uárnejuvvoo puoh ministeriöid uáivildum ohtâsâš uási, kost kieđâvušeh algâalmugij vuoigâdvuođâi tooimânpieijâm Suomâ almugijkoskâsii olmoošvuoigâdvuotâkenigâsvuođâi já -čonnâsem uásild. Nube peeivi čuákkejeh tiäđuid sämmilij kielâ já kulttuur eromâšávt kyeskee meriruuđâi tiileest.

”Mun vuárdám ráđádâllâmpeeivijn pyeri savâstâllâm sämmilijd kyeskee äigikyevdilijn aašijn. Eromâšávt lii tergâd kieđâvuššâđ algâaalmugij vuoigâdvuođâi tooimânpieijâm Suomâst, tastko Suomâst ij taan räi lah valmâštâllum aalmuglâš strategia ijge algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštâs tooimânpieijâm lah koordinistum”, iätá saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Ráđádâlmij nube peeivi savâstâleh lasseen Sämitige iävtuttâm äigikyevdilijn fáádáin jieškote-uv syergi västideijee virgeulmuin. Fáddán láá kulttuurpalvâlusah já kuávdái ruttâdem, sämi-iäláttâsâi hárjutteijei sosiaaltorvo ovdedem sehe sämikielâliih já kulttuurmiäldásiih mielâtiervâsvuotâpalvâlusah.

Sämitiggeest ráđádâllâmpeivijd uásálisteh saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, II värisaavâjođetteijee Leo Aikio, haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi sehe Sämitige virgeulmuuh jieškote-uv syergist.

Ráđádâllâmpeeivih láá riehtiministeriö já Sämitige koordinistem já toh uárnejuvvojeh tääl kuuđâd keerdi.

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto puh. 040 415 5969 , anni.koivisto(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 040 726 2688 / 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

STM macâttij puásuituállei sajasâšišetiijmij tääsi ovdii táásán – Sämitigge iävtuttâm sajasâšišetiijmij mere lasettem tááláá táárbu västideijee táásán

/in , /by

Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö nonnij skammâmáánu 5. peeivi puásuituállei sajanmäksimnáál sajasâšišetiijmij enâmusmeerrin 200 sajasâšišetijmed puásuituállee kuáttá ive 2020. Tolebáá sajasâšišetiijmij enâmusmeerrin ihán 2020 asâttii spiekâstâhlávt tuš 120 tijmed puásuituállee kuáttá. Sämitigge lii iävtuttâm sajasâšišetiijmij mere lasettem tááláá táárbu västideijee táásán ucemustáá 300 tiijmán ivveest.

”Sajasâšišetiijmij macâttem ovdii táásán lii rievdâdem olmâ suundán, mutâ tot ij vala pijssáá. Sämitigge lii iävtuttâm, ete puásuituállei sajasâšiše ovdedem ohtâvuođâst  lasetteh sajasâšišán budjetistemnáál meriruuđâ sehe sajasâšišetiijmij mere tááláá táárbu västideijee táásán”, paahud Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Ive 2019 puásuituállein lâi vuoigâdvuotâ kevttiđ 200 sajasâšišetijmed, mutâ kuittâg sajasâšišesajanmáávsui tárbu lâi eenâb ko meriruttâ, mii lâi tađe várás väridum sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö budjetist. Tondiet Mela ij lah pastam mäksiđ puásuituálleid sajasâšišesajanmáávsuid loppâive 2019 uásild. Sämitigge keesij čohčâmáánust 2020 minister Kiurun puásuituállei loppâive 2019 mävsihánnáá orroo sajasâšišesajanmáávsui mäksim keežild.

”Puásuituálu lii riskáid herkis iäláttâs, ko tast lii ennuv luándust jotteem jieškote-uvlágán šoŋŋâ- já luándutiileest, sehe sierâlágán pargomudoh, main láá pärttiriiskah. Lii čielgâs, ete 200 tijmed ij lah tuárvi sajasâšišemeeri taggaar tiileest, mast puásuituállee tiäivá vädis päärti tâi sun puáccáá kuhháá”, iätá II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Puásuituálu lii sajasâšiše uásild epitäsiárvusii sajattuvâst eres eennâmtuáluhaamij iäláttâsâi háárán, tego eennâmtuálu háárán. Mela luámuttemlovottuv mield eennâmtuáluirâtteijee keevtij ive 2019 koskâmiärálávt 314 tijmed sajasâšiše, ko vuod puásuituállest lii vuoigâdvuotâ tuš 200 tiijmán. Sämitige uáinu mield puásuituállest kalga leđe kevttimnáál ucemustáá 300 sajasâšišetijmed ivveest puácuvuođâ tâi päärti várás.

“Puásuituállei sajasâšišelaavâ olesuđâsmittem lii velttidmettum meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu ovdedem tááhust. Tááláá tiileest puásuituálleenisonist ij ovdâmerkkân lah vuoigâdvuotâ sajasâšišán šoddâdem tâi uccâ párnáá tipšo ááigán”, juátká Juuso.

Kiiđâ 2020 ääigi Sämitigge toimâttij iävtuttâs já savâstâlâi sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö sehe Eennâmtuáluirâtteijei iäláttâhlájádâs (MELA) ovdâsteijeiguin puásuituállei sajasâšiššeest já ton oovdedmist. Sämitigge lii puáhtám oovdân huolâs sämmilij puásuituállei sosiaaltorvo olášume, pargoost vaijeem já pargokarrieerij kukkom háárán. Toos lasseen Sämitigge lii iävtuttâm, ete laavâ puásuituállei sajasâšiššeest (1238/2014) kolgâččii uđâsmittiđ tienuuvt, ete tot tähidičij puásuituálleid oovtviärdásii sajattuv eres eennâmtuálu haamij hárjutteijeiguin. 

Lasetiäđuid uuccâmmonâttâlmist finnee Eennâmtuáluirâtteijei iäláttâhlájádâsâst: Eennâmtuáluirâtteijei iäláttâhlájádâs Mela

Puásuituállei sajasâšišetijmij ive 2020 tääsi lii macâttum ovdebáá táásán (5.11.2020)

Lasetiätu:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga puh. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

 

Kove: Tomi Guttorm

Škovlâkolliistâlmijd puáhtá tääl tiiláđ luuhâmihán 2020–2021 

/in , /by

Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia ohtsâšhaahâ Dihtosis lii škovlim ohtsis čiččâm škovlâkyessid, kiäid puáhtá tiiláđ škovláid muštâliđ ääšimiäldásii tiäđu sämmilâšvuođâst. Kolliistâlmijd puáhtá tiiláđ 20.10.2020-31.05.2021 koskâsii ááigán.

Kolliistâlmijd puáhtá tiiláđ jyehi kuávlun Suomâst, tastko škovlâkolliistâlmijd olášuteh taan luuhâmive meid káidusohtâvuođâiguin. Toos lasseen uáivikaavpugkuávlun, Turkun, Jyväskylän, Oulun já Ruávinjaargân sehe toi aldakuávloid puáhtá tiiláđ škovlâkyesi eelliđ škoovlâst. Kolliistâllâm kukkoduv miärášuvá oppâlájádâs oppâtijmij kukkoduv mield. Oppâtijme šadda uánihis infouásist sehe toimâlijn hárjuttâsâin. Tijmij ääigi uáppeeh peesih vuáijuđ fáádán oovtâst porgâmáin, savâstâlmáin já suogârdâlmáin. Kolliistâllâm lii oppâlájádâsân mávsuttem.

Mij faallâp máttááttâs toorjân meid Sukellus saamelaisuuteen -moobiilspeelâ sehe sämifáádá miäldásii vyehikorttâpaakâ. Spellâ ana sistees vuáđutiäđu sämmilijn sehe heiviitteijee já čiäŋudeijee hárjuttâsâid. Paakâst lii infouási fáádást sehe 18 toimâlâš hárjuttâssâd, moi vievâst fáádán lii älkkee vuáijuđ. Moobiilspeelâ tâi vyehikorttâpaakâ puáhtá oppâlájádâsâin anneeđ ävkkin ovdâmerkkân sämmilij aalmugpeeivi (6.2.) áávvudmist. Spellâ já pakkâ láá mávsuttemeh.

Dihtosis-haahâ lii Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia ohtsâšhaahâ, mon ulmen lii lasettiđ válduaalmugân kullee párnái já nuorâi tiäđulâšvuođâ sämmilijn já sämikulttuurist. Haavâ ruttâd Máttááttâs- já kulttuurministeriö.

Tiiláá škovlâkolliistâllâm tâi materiaal tuu oppâlájádâsân: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Lasetiäđuh:

Proojeekthovdâ, Nuorâi Akatemia, Ulla Saalasti 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Proojeektkoordinaattor, Nuorâi Akatemia, Maria Aikio 040 8470 862, maria.aikio(at)nuortenakatemia.fi