Oikeusministeriö asetti saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan

/in , , /by

Oikeusministeriö on asettanut saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan. Toimikunnan tehtävänä on valmistella tarpeelliset muutokset saamelaiskäräjistä annettuun lakiin. Toimikunnan toimikausi on 1.12.2020-15.5.2021.

Saamelaiskäräjät nimesi viisi jäsentä ja heille varajäsenet saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevaan toimikuntaan heinäkuussa 2020. Nimetyt jäsenet ovat Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis sekä varajäsenet Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen. Lisäksi Siiri Jomppanen nimitettiin toimikuntaan Saamelaiskäräjien osalta asiantuntijaksi.

– On todella tärkeää, että saamelaiskäräjälakia uudistetaan alkuperäiskansaoikeuksien pohjalta. Hienoa, että saamme työn nyt käyntiin, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Hallituspuolueet ovat kukin nimenneet yhden jäsenen ja varajäsenen toimikuntaan:

Puolue Jäsen Varajäsen
Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue Raimo Piirainen Mikkel Näkkäläjärvi
Suomen Keskusta Juha Joona Eeva-Maria Maijala
Vihreä Liitto Jenni Pitko Mirka Soinikoski
Vasemmistoliitto Veronika Honkasalo Anni-Sofia Niittyvuopio
Suomen ruotsalainen kansanpuolue Eva Biaudet Mats Löfström

Toimikunnan puheenjohtajana toimii oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen, toisena asiantuntijana oikeusministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Johanna Suurpää sekä sihteereinä neuvotteleva virkamies, esikuntanpäällikkö Johanna Hautakorpi ja neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman oikeusministeriöstä.

Toimikunnan tehtävänä on valmistella tarpeelliset muutokset saamelaiskäräjistä annettuun lakiin. Toimikunnan työn perustana ovat perusoikeudet ja muut perustuslain asettamat velvoitteet, Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus sekä muu oikeuden ja kansainvälisen oikeuden kehitys sekä viimeaikaiset ratkaisut.

Taustaa
  • Oikeusministeriö asetti 13.1.2020 työryhmän esivalmistelemaan saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevan toimikunnan työtä. Työryhmän keräämä tieto ja havainnot on koottu muistioon. Työryhmän toimikausi päättyi 31.3.2020.
  • Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaan työtä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi jatketaan. Hallitusohjelman mukaan hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset.
  • Saamelaiskäräjien toimikauden 2020-2023 yhtenä päätavoitteista on edistää saamelaiskäräjälain uudistamista alkuperäiskansaoikeuksien pohjalta.

Oikeusministeriön tiedote 26.11.2020

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso: Kaivoslain uudistus on tärkeä saamelaisille

/in , /by

”Kaivoslain uudistaminen on yksi tämän hetken tärkeimmistä lainsäädäntöhankkeista saamelaisten kannalta. Intressien ristiriidat ja niiden arviointi, saamelaisten kotiseutualueen luonnon herkkyys ja ainutlaatuisuus, saamelaiskulttuurin heikentämiskielto ja siihen liittyvä vaikutusten arviointi, vapaaseen tietoon perustuva ennakkosuostumus ja perinteisten saamelaiselinkeinojen tulevaisuus ovat keskeisiä asioita, joita uuden lainsäädännön tulee huomioida”, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Meneillään olevan kaivoslain uudistuksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja toimintaedellytyksiä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa sekä kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti että asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Kaivoslain uudistamista tukeva työryhmä on pyytänyt työlleen lisäaikaa vuoden 2021 loppuun, jotta intressivertailu voidaan selvittää kattavasti ja selvityksen tulokset ottaa mukaan työhön. Intressivertailulla tarkoitetaan kaivoshankkeen hyötyjen ja haittojen punnintaa, jonka perusteella arvioitaisiin, voidaanko hankkeelle myöntää lupa. Kaivostoiminnan hyötyinä tuodaan usein esiin työllistävyys sekä kaivoksista saatavat raaka-aineet. Haitoiksi on tunnistettu muun muassa kaivostoiminnan ympäristövaikutukset, mahdolliset rajoitteet muille elinkeinoille ja vaikutukset muulle maankäytölle.

II varapuheenjohtaja Leo Aikio

Saamelaiskäräjät onkin aikaisemmin useissa yhteyksissä esittänyt työ- ja elinkeinoministerille, että kaivoslain mukaisissa lupaprosesseissa tulisi vaikutusten arviointia ja valvontaa varten perustaa riippumaton arviointi- ja valvontaelin. Elimen tehtäviin kuuluisi saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin vaikuttavan toiminnan vaikutusten arviointi sekä valvonta.

”Odotamme mielenkiinnolla intressivertailun valmistumista. On selvää, että lupaviranomaiset eivät nykyisellään tunnista ympäristön ja saamelaiskulttuurin yhteyttä, eikä tunnusta kaivostoiminnan ympäristössä aiheuttavien muutosten vaikutusta saamelaiskulttuurin ja mahdollisuuksiin harjoittaa saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, sanoo II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaiskäräjien kokous kävi lähetekeskustelun kaivoslain uudistamisesta syyskuussa 2020. Puheenvuoron käyttäneet jäsenet toivat keskustelussa esiin huolen nykyisestä kaivospolitiikasta ja erityisesti esille nousi Ei kaivoksia Suomen käsivarteen -liikkeen työ Enontekiön tunturiluonnon ja perinteisten elinkeinojen puolesta.

”Uudessa kaivoslaissa tulee turvata saamelaisille aidot vaikuttamismahdollisuudet kaivoksia koskevaan päätöksentekoon saamelaisten kotiseutualueella. On surullista nähdä, millaista jälkeä kaivostoiminta tekee luonnolle. Tämä on meidän kotimme. Emme mekään mene toisten koteihin heikentämään heidän elinolojaan ja mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinojaan”, jatkaa Aikio.

Taustaa:
  • Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt kaivoslainsäädännön uudistamisen Marinin hallitusohjelmaan sisältyvien kirjausten pohjalta asettamalla lokakuussa 2019 lainvalmisteluhankkeen lain muuttamiseksi.
  • Valmistelua tukemaan on perustettu kaivoslain uudistamisen työryhmä. Saamelaiskäräjien edustajana työryhmässä on Tiina Sanila-Aikio ja varaedustajana elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.
Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Vs. lakimiessihteeri Kalle Varis puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär puh. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kuva: Ville Fofonoff

Opetushallituksen Cygnaeus-palkinto saamen kielten etäopetushankkeelle

/in , /by

Opetushallitus palkitsi Utsjoen kunnan ja Saamelaiskäräjien yhteisen saamen kielten etäopetushankkeen vuoden 2020 Cygnaeus-palkinnolla. Palkinnon saaja julkistettiin 23.11.2020 verkossa järjestetyssä juhlatilaisuudessa. Palkinnon luovutti Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Cygnaeus-palkinto myönnetään yksilölle, hankkeelle tai yhteisölle, joka on edistänyt tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia Suomessa. Palkintokriteereissä painotettiin tänä vuonna osallisuutta, saavutettavuutta ja inkluusiota edistäviä toimintatapoja.

– Tämä on merkittävä tunnustus hankkeelle, joka on ehtinyt olla käynnissä ja kehittää toimintaansa vasta pari vuotta, sanoo hanketta johtava Hanna Helander Utsjoen kunnasta. Hanke on järjestänyt syksystä 2018 alkaen inarin-, koltan ja pohjoissaamen kielten opetusta saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella. Oppilasmäärä on noussut vuosittain parilla kymmenellä, ollen nyt noin 90 oppilasta ja opiskelijaa yhteensä 67 koulusta. Yhteistyössä on mukana 36 opetuksen järjestäjää.

Hankkeen opettajina kuluvana lukuvuonna toimivat Henna Aikio, Satu-Marjut Nieminen, Joni Saijets, Sirkka Sanila ja Sonja Moshnikoff. Hanke on ottanut käyttöön tarinankerrontaa ja leikillisiä oppimisen tapoja. – Myös luontopedagogiikkaa voidaan hyödyntää opetuksessa, kertoo Helander.

Hanke mahdollistaa kaikkien Suomen saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin opetuksen. Samalla se kehittää juuri tähän opetukseen soveltuvaa etäopetuspedagogiikkaa. – Perimmäisenä tavoitteena on saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen saaminen pysyvälle perustalle koko maassa, sanoo Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari. – Etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kehittämishanke on ensimmäinen konkreettinen askel tässä. Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka, jonka jälkeen toiminnan odotetaan jatkuvan pysyvästi.

– Toivomme, että tieto saamen kielten oppimismahdollisuudesta koko maassa saa palkinnon myötä enemmän näkyvyyttä, iloitsee hankkeen koordinaattori Arla Magga Saamelaiskäräjiltä. Pohjoissaamen oppilaita on nyt yhteensä 45, inarinsaamen 27 ja koltansaamen 18. – Paljon on vielä tehtävää, että voimme varmistaa saamelaislapsille ja -nuorille yhdenvertaisen oikeuden oman kielensä opetukseen. Kehitämme nyt opetusta etäyhteyksin ja pyrimme saamaan aikaan mahdollisimman tasokkaan ja pedagogisesti hyvin suunnitellun kokonaisuuden, sanoo hankkeessa sen alusta asti työskennellyt Magga.

Cygnaeus-palkintoa on jaettu vuodesta 1981. Kouluhallitus perusti palkinnon kunnioittamaan Suomen oppivelvollisuusisän Uno Cygnaeuksen (1810–1888) muistoa. Kouluhallitus lakkautettiin vuonna 1991, ja tilalle perustettu Opetushallitus jatkoi palkinnon jakamista. Palkinnon myöntämisperusteet uudistettiin vuonna 2019. Cygnaeus-palkinnolla huomioidaan nyt tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää toimintaa.

Opetushallituksessa toimiva Cygnaeus-palkintotoimikunta valitsi saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen yhteensä 29:n ehdotuksen ja kuuden finalistin joukosta. Palkinnon valitsijoina toimivat tänä vuonna projektiasiantuntija Michaela Moua oikeusministeriöstä ja professori Markku Jahnukainen Helsingin yliopistosta.

Tutustu Cygnaeus-palkintohaun 2020 kuuteen finalistiin! OPH:n uutinen 13.10.2020

 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Hanna Helander, etunimi.sukunimi@edu.utsjoki.fi

Koordinaattori Arla Magga, etunimi.sukunimi@samediggi.fi

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, etunimi.sukunimi@samediggi.fi

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 27.11.2020

/in /by

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 27.11.2020 henkilöstön hyvinvointipäivän vuoksi.

Seuraa Opetushallituksen Cygnaeus-palkinnon jakotilaisuutta verkossa!

/in , /by

Opetushallitus nimesi lokakuussa saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen yhdeksi Cygnaeus-palkinnon 2020 finalisteista. Finalisteja on yhteensä kuusi. Palkinnon saaja julkistetaan maanantaina 23.11. klo 12 alkavassa verkkotilaisuudessa, jota voi seurata suorana tästä linkistä. Palkinnon jakaa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Saamen kielten etäopetushanke ehdolla Cygnaeus-palkinnon saajaksi (16.10)

Tutustu kuuteen Cygnaeus-palkinnon finalistiin (13.10.)

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Hanna Helander, etunimi.sukunimi@edu.utsjoki.fi

Koordinaattori Arla Magga, etunimi.sukunimi@samediggi.fi

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, etunimi.sukunimi@samediggi.fi

 

Kuva: Opetushallitus

Saamelaiskäräjien ja saamelaisasioista vastaavien ministerien kokouksessa esillä saamelaissopimus ja Saamen Kielikaltion rahoitus

/in , /by

Saamelaiskäräjien puheenjohtajat ja saamelaisasioista vastaavat ministerit Suomesta, Ruotsista ja Norjasta tapasivat etäyhteyksin 18. marraskuuta 2020. Tilaisuuden yhteydessä jaettiin Gollegiella – Pohjoismainen saamen kielipalkinto.

– Toivon, että näiden keskustelujen pohjalta saamme muutoksia aikaan ja pääsemme jatkamaan keskustelua pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämiseksi. Nostimme esille myös Saamen Kielikaltion merkityksen saamelaisyhteiskunnalle ja toivon todella, että valtiot huomioivat Saamelaiskäräjien toiveen pysyvän ja riittävän rahoituksen turvaamisesta Kielikaltion toiminnan varmistamiseksi, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajat ja saamelaisasioista vastaavat ministerit keskustelivat tapaamisessa muun muassa pohjoismaisen saamelasissopimuksen käsittelystä, pysyvän Saamen Kielikaltion (Sámi Giellagáldu) perustamisesta sekä koronapandemian vaikutuksista saamelaisväestöön. Lisäksi tapaamisessa nousivat esille väestöryhmien välisten suhteiden edistäminen ja viharetoriikan torjuminen, sekä saamen kielten käyttömahdollisuuksien parantaminen digitaalisissa ympäristöissä. Lopuksi keskustelua käytiin vielä elinvoimaisen saamelaisyhteiskunnan peruspilareista.

Gollegiella-kielipalkinto Ellen Pautamolle ja Joonar Thomassonille

Vuoden 2020 Gollegiella-palkinnon saivat saamen kielen ja kulttuurin lehtori Ergon Máreha Ánne Elle-Máret, Ellen Pautamo ansioistaan pohjoissaamen kielen opettajana ja kieliasiantuntija Jonar Thomasson työstään eteläsaamen kielen hyväksi. Palkinnon luovutti oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Gollegiella myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä saamen kielten edistämisestä. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Tänä vuonna palkittuja on kaksi, joten summa jaetaan Pautamon ja Thomassonin kesken.

– Todella mahtavaa, että voimme näin muistaa tällaisia henkilöitä, jotka päivittäin työskentelevät saamen kielten tilanteen parantamiseksi, toteaa saamen kielineuvoston ja arviointikomitean puheenjohtaja Tauno Ljetoff.

 

Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (utan översättning) https://youtu.be/_xN_ZYyavz0

Pohjoismainen saamen kielen palkinto Gollegiella 2020 (suomi) https://youtu.be/9fHGrEvmi_4

Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (svenska) https://youtu.be/Kruls6kLHzI

Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi Gollegiella 2020 (davvisámegillii) https://youtu.be/umfWrb4WmuA

Lisätietoa Gollegiella-palkinnosta

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamen kielineuvoston ja arviointikomitean puheenjohtaja Tauno Ljetoff, puh. 040 5893249, tauno.ljetoff(at)gmail.com

Puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff puh. 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Kokki Sajokseen

/in /by

Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettu saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Sajos on monikulttuurisuuden kohtaamispaikka – tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka.

Etsimme Sajoksen kahvila-ravintola Čaijuun yrittäjähenkistä, oma-aloitteista, positiivista, joustavaa sekä hyvät vuorovaikutustaidot ja stressinsietokyvyn omaavaa ammattitaitoista kokkia määräaikaiseen työsuhteeseen 4.1.2021 – 31.12.2021. asti.

Monipuolisiin työtehtäviin sisältyy lounaan ja vitriinituotteiden valmistus, kokoustarjoilut, asiakaspalvelu, tukkutilauksien hoito, astioiden, laitteiden ja keittiötilojen puhtaanapito sekä muut ravintolan yleiset työtehtävät.

Hakijoilta toivomme tehtävään soveltuvaa koulutustaustaa, riittävää työkokemusta vastaavista tehtävistä sekä hygienia- ja alkoholipassia. Työssä tarvitaan päivittäin saamea, suomea ja englantia. Työaika on pääosin arkisin 9-17.

Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää laajaa saamelaiskulttuurin tuntemusta.

Tarjoamme sinulle itsenäisen ja monipuolisen työtehtävän sekä mukavan tiimin tueksesi. Ravintolatyöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI/II mukaisesti (1938,59/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Lisätietoa työstä antaa markkinointipäällikkö Katariina Guttorm 010 839 3109.

Hakemukset toimitettava liitteineen osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?cbc5aeb4 viimeistään 30.11.2020 mennessä.

Lisätietoja Sajoksesta ja Saamelaiskäräjistä nettisivuilta www.sajos.fi ja www.samediggi.fi

Saamelaisasioiden neuvottelupäivillä esillä mm. alkuperäiskansojen oikeuksien toimeenpano Suomessa

/in /by

Saamelaisasioiden neuvottelupäivät järjestetään 16.–17. marraskuuta 2020 etäyhteyksin. Vuosittain järjestettävien neuvottelupäivien tarkoituksena on käydä läpi ajankohtaisia saamelaisasioita ministeriöiden virkamiesten ja Saamelaiskäräjien edustajien kanssa. Tänä vuonna neuvottelupäivillä esillä olevat teemat ovat alkuperäiskansojen oikeuksien toimeenpano Suomessa sekä tilannekatsaus saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevista määrärahoista.

Neuvottelupäivien ensimmäisenä päivänä on kaikille ministeriöille tarkoitettu yhteinen osuus, jossa käsitellään alkuperäiskansojen oikeuksien täytäntöönpanoa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten osalta. Toisena päivänä kootaan tilannetietoa saamelaisten kieltä ja kulttuuria erityisesti koskevista määrärahoista.

”Odotan neuvottelupäiviltä hyvää keskustelua saamelaisia koskevista ajankohtaisista asioista. Erityisesti on tärkeää käsitellä alkuperäiskansojen oikeuksien toimeenpanoa Suomessa, sillä Suomessa ei tähän mennessä ole valmisteltu kansallista strategiaa eikä alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen toimeenpano tapahdu koordinoidusti”, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Neuvotteluiden toisena päivänä käydään lisäksi keskustelua Saamelaiskäräjien ehdottamista ajankohtaisista aiheista niistä vastaavien virkamiesten kanssa. Aiheina ovat kulttuuripalvelut ja keskusten rahoitus, saamelaisten elinkeinonharjoittajien sosiaaliturvan kehittäminen sekä saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset mielenterveyspalvelut.

Saamelaiskäräjiltä neuvottelupäiviin osallistuvat puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, II varapuheenjohtaja Leo Aikio, hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi sekä Saamelaiskäräjien virkamiehiä eri sektoreilta.

Neuvottelupäivät ovat oikeusministeriön ja Saamelaiskäräjien koordinoimat ja järjestetään nyt kuudennen kerran.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 040 726 2688 / 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi