Sämitigge almostit jieijâs nettisiijđoid tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ooleest

Sämitigge almostit 8.10.2020 jieijâs nettisiijđoid tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ooleest.  Sijđoid láá nurrum tehálumoseh tiäđuh prosesist já ton ovdánmist, sehe oovdânpyehtimeh Sämitiigán iävtuttum tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissaariävtukkâsâin. Nettisiijđoin tieđetteh tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees äigitaavlust sehe tääl čohčuv ornimnáál tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissaarij valjiimân lohtâseijee kuullâmtilálâšvuođâin.

”Nettisiijđoi vievâst mij halijdep visásmittiđ, ete sämiaalmugist lii tuotâ aššijd vuáđuduvvee já äigi tääsist orroo tiätu finnimnáál Sämitige tooimâin tuotâvuotâkomissio já ton vuáđudem háárán,” paahud Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitige lasseen Staatârääđi kanslia lii vuáđudâm jieijâs nettisiijđoid tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo ooleest.

Sämitige nettisiijđoin almostiteh komissaariävtukkâsâi oovdânpyehtimvideoid, moh čáittojeh meid Sämitige roovvâd-skammâmáánu jorgálduvâst ornim kuullâmtilálâšvuođâin, moh lohtâseh komissaarij valjiimân. Komissaariävtukkâsah iä jieš lah pääihi alne kuullâmtilálâšvuođâin. Tilálâšvuođâin ulmuin lii máhđulâšvuotâ oovdânpyehtiđ uáinus jiešvuođâin já máátust, maid väätih komissaarijn sehe olgospyehtiđ torjuus iävtuttum ulmuid.

Kuullâmtilálâšvuođah uárnejuvvojeh puoh Sämmilij päikkikuávlu kieldâin. Toos lasseen uárnejuvvoo viermikuullâm eromâšávt sämikuávlu ulguubeln ässee ulmuin sehe nuorâi kuullâm oovtâst nuorâirađđijn. Ovdil mainâšum lasseen juáhháást lii máhđulâšvuotâ olgospyehtiđ uáivilis poostâ tâi šleđgâpoostâ peht. Kulâmij täärhib ääigist tieđettuvvoo maŋeláá Sämitige nettisiijđoin sehe páihálijn aavisijn.

https://www.samediggi.fi/sammilij-tuotavuota-ja-sovadattamkomissio/?lang=an

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

saavâjođetteijee išedeijee Laura Olsén-Ljetoff puh. 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Hovdâ Säämi Kielâkäldei

Säämi Kielâkäldee

Säämi Kielâkäldee lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ Sämitiigij ohtsâštave-eennâmlâš áámmátulmui orgaan sämikielâaašijn. Säämi Kielâkäldee ulmen lii suojâliđ, kattiđ já ovdediđ kulttuuräärbi, tego sämikielâi kirje- já sárnumkielâ. Virgálávt Säämi Kielâkäldest lii ohtâvuotâ Taažâ Sämitiigán. Tom joođeet stivrâ, mast jieškote-uv kuulmâ sämitiggeest lii siämmáá ennuv ovdâsvástádâs.

Ávus virge

Säämi Kielâkäldee lii toimâm Säämi Parlamentaarlii Rääđi vuálásâžžân ive 2013 rääjist, já tääl mij uuccâp hoovdâ vuáđudiđ, jođettiđ, nanodiđ já vijđásubbooht ovdediđ Säämi Kielâkäldee.

Seervah-uv tun taan juávkun?

Pargo álgá majemustáá 31.12.2020.

Pargoh

Säämi Kielâkäldee västid sämikielâin. Säämi Kielâkäldee kalga toimâđ ohtsâš äššitobdee áámmátlâšorgaanin sämikielâi kirjekielâ normiimân kyeskee aašijn. Taat kuáská terminologia já čäällimnjuolgâdusâi normiimân. Säämi Kielâkäldee kalga riggodiđ sämikielâid já tienuuvt vaiguttiđ sämikielâi turviimân puátteevuođâst.

Säämi Kielâkäldest kalga leđe 12 parged juohhum jieškote-uv kuulmâ staatân, já sij láá siämmáá haaldâtlii hoovdâ vuálásiih. Hovdâ tuáimá Säämi Kielâkäldee alemus haaldâtlâš hovdân já sust lii ovdâsvástádâs tooimâ haaldâtlii já áámmátlii joođeetmist. Hovdâ kalga vuáđustiđ já ravviđ aašijn, maid tuálvuh stiivrân, já sust lii ovdâsvástádâs stiivrâ miärádâsâi olášutmist. Hovdâ västid meid tast, ete ekonomâlâš toimâ tábáhtuvá vyeimist orroo njuolgâdusâi mield.

Tohálâšvuotâvátámušah

Mij uuccâp ovtâstittee, puátusân viggee já dyynaamlii hoovdâ, kote pasta jođettiđ Säämi Kielâkäldee pisováá tooimân. Mij halijdep, ete tust lii maister škovliittâs, formaallâš tohálâšvuotâ sämikielâst. Tust kalgeh leđe šiev jođettemtááiđuh já mielâstis hárjánem joođeetmist já tave-eennâmlii oovtâstpargoost. Šiev kommunikaatiotááiđuh sehe  táiđu finniđ puátusijd oovtâst iärásijguin. Väljejum olmooš kalga mättiđ kirjálávt já njálmálávt sehe:

  • sämikielâ
  • tárukielâ, ruotâkielâ tâi suomâkielâ já
  • eŋgâlâskielâ

Pälkki já pargoiävtuh

Virge pälkki lii staatâ njuolgâdus mield virgekoodi 1062 Hovdâ.

Säämi Kielâkäldee pargest lii virgálâš ohtâvuotâ Taažâ Sämitiigán válduorgaanin, já jis ij mudoi lah meridum, te siämmááh pargoiävtuh ko Sämitige pargein Taažâst, tuálih meid täst.

Toimâviste lii ohtâ sämitige toimâtiilijn Aanaar, Ucjuuhâ, Hetta, Vuonâpottâ, Kárášjuuhâ, Kuovdâkiäinu, Manndalen, Tromssa, Skånland, Drag, Hattfjelldal, Snåsa, Kiirun, Juhâmokke tâi  Östersund, jis kuárus toimâvisteh láá. Sierâlágán čuávdusist puáhtá sooppâđ.

Säämi Kielâkäldee haalijd spejâlistiđ aalmug kirjáávuođâ já hiettâđ ovtâskâs ulmuu olesváldálii tohálâšvuođâst. Mij avžuuttep tohálijd iävtukkâsâid uuccâđ toimânaavcâst, avveest, suhâpeeleest, etnisiteetist, oskolduvâst já seksuaallii sundešuumeest peerusthánnáá. Säämi Kielâkäldee tiäddut pargotile ornim ulmuid, kiäin lii hiäjusmum toimânahcâ.

Mudoi pargeeh nomâttuvvojeh vyeimist orroo laavâi, njuolgâdusâi já sopâmušâi mield, já taat kuáská meid páálkán já iäláttâhân, sehe kuuđâ mánuppaje keččâlemááigán.

Tiäđustâlmeh

Tärhibijd tiäđuid virgeest puáhtá finniđ väldimáin ohtâvuođâ:

Suomâ Sämitiigán, Pia Ruotsala-Kangasnieimi, +358 40 726 2688 tâi šleđgâpostâ pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Taažâ Sämitiigán, Inger Marit Eira Åhrén, +47 971 29 744 tâi šleđgâpostâ inger.marit.eira.ahren(at)samediggi.no

Ruotâ Sämitiigán, Anita Kitok, +46(0)73-049 41 04 tâi šleđgâpostâ anita.kitok(at)sametinget.se

 

Uuccâmäigi lii 1.11.2020 räi

Ucâmuš vuolgâttuvvoo jobbnorge peht.

Sämitiigán iävtutteh ive 2021 budjetist lasattâs haldâttuv oovdedmân

Staatâ ive 2021 budjetist iävtutteh Sämitiigán 80 000 euro lasattâs haldâttuv oovdedmân. Keevâtlávt taat meerhâš nube lahâčällee pálkkááttem Sämitiigán.

”Dialog staatáin Sämitige budjetân lohtâseijee tiileest lii ovdánâm majemui iivij ääigi. Mun lam uáli tuđâvâš taan ekonomiatiileest, ete lasattâs haldâttuv oovdedmân tovâččij máhđulâžžân nube lahâčällee pálkkááttem, veikâ puoh mii iävtuttâsâid iä lah váldám huámmášumán”, iätá saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitige stivrâ meridij  Sämitige iävtuttâsâst staatâtoorjân ihán 2021 čuákkimistis 16.4.2020. Sämitigge iävtuttij lasemeriruuđâ táárbu sämmilij poolitlii já čonâsjuávkkutooimâ oovdedmân, sämmilij parlamentaarlii pargo oovdedmân, Säämi Kielâkäldee tooimâ fastâdmân sehe haldâttuv oovdedmân.

Iävtuttâs aagâin mainâšuvvoo, ete tääl Sämitiggeest parga tuš ohtâ lahâčällee, mon pargokiädán kuleh puoh toimâsuorgij lahâasâttemääših (meid pargoviehâhaldâttâh já valjâääših). Oovtâ lahâčällee pargonaavcah iä pijssáá sämitiggelaavâ miäldásij pargoi hoittáámân.

”Sämitige toimâkieddi lii vijđánâm iivij mield já ton mield lii tehálâš meid vijđediđ Sämitige pargovievâ. Nube lahâčällee pálkkááttem lii tehálâš, vâi Sämitigge pasta hoittáđ sämitiggelaavâ miäldásijd pargoid sehe kepidiđ eromâšávt iäláttâs-, vuoigâdvuotâ- já pirâssektor tááláá pargonuáđi, juátká haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Staatâ ive 2021 budjetiävtuttâsâst lii riehtiministeriö válduluokkaast momentijn 25.01.50 iävtuttum sämmilij kulttuurjiešhaldâšem paijeentolâmist šoddâm koloid 3 909 000 eurod.

Staatâ ive 2021 budjetiävtuttâs

Sämitige iävtuttâs staatâtoorjân ihán 2021

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi, 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Sämikuávlu lihâdem já lihâdem hárjuttem -selvâttempargo almostittum

Sämmilâšnuorah pyehtih oovdân, ete tábáhtusâi ohtâvuođâst tuáivuh ornimnáál sämikulttuurân lohtâseijee lihâdem ärbivuovijd. Sämikuávlu lihâdemtábáhtus kolgâččii toollâđ eellimvuáimálâžžân oovtâst sierâ tuáimeiguin. Ovdedemnáál äššin sahhiittâllum nuorah pajedii oovdân peessâm jieijâs eenikielân stivrejum liihâdmân. Meid naavcâi lasettem juávkkuliihâdmân já puohâi movtijdittem fáárun aneh tergâdin.

Jyehi nube ive arktâsii kuávlust uárnejeh Arctic Winter Games -tábáhtus, mii norá oohtân paijeel 2000 nuorâ kištottâlled sierâ šlaajâin. Nuorâirääđi jesâneh uásálistii tábáhtusân ive 2018.

Selvâttem mield ohtân máhđulâšvuottân tuárjud já ovdediđ sämmilii lihâdem eellimvuáimálâšvuođâ lii ton oinum lasettem. Oinum já tubdâm lasettičij ovdâmerkkân tobdos sämmilâšvalastâllei oovdân pyehtim oovtâstpargoost lihâdem, kulttuur já taiđuu tuáimeiguin. Sämmilâšvalastâlleeh puávtáččii uásálistiđ sierâ tábáhtussáid já projektijd, kuás párnáid já nuoráid pyehtih lihâdem syergi ovdâkuuvijd, moid identifisistuđ.

Sämmilii lihâdemkulttuur ovdedem máhđulâšvuottân aneh luándulii räjioovtâstpargo sehe vijđes viärmáduvâid já noonâ máátu. Sämikuávlu párnááh já nuorah oceh äigiájánâsmáhđulâšvuođâid jieijâs kieldâst, aldakieldâin já Taažâ beln. Sämmilâšnuorah tuáivuh täsiárvusii já muuneeld estee lihâdempalvâlusâi falâlduv jieijâs ahasáid.

Nuorah tuáivuh meid, ete ovdâmerkkân sämmilâškulttuurân lohtâseijee lihâdemhaamij piergâseh liččii luoihâttemnáál kiävtu várás já ovdâmerkkân kieldâi paijeentoollâm lihâdempiergâspaaŋkijd nuorah iävtuttii lasettiđ sämmilii liihâdmân lohtâseijee piergâsijd, tego suopânjijd tâi kuálástuspiergâsijd.

Kieldâi uálgisiijdâi äigiájánâsmáhđulâšvuođâid kalga turviđ

Sämikuávlu kieldâi puotâ teháliih vuolgâsajeh lijjii kuhes kooskah, ässei juáhásem kieldâkuávdáid já sijdáid sehe tot, ete lihâdempalvâlusâi falâldâh vuáđuduvá lihâdemlaahân. Prinsiiplávt puoh kieldâin láá šiev oovtâstpargoviärmáduvah kuálmád sektor tuáimeiguin lihâdemtooimâ orniimân já oovdedmân. Tääl puoh máhđulâšvuođâid iä kuittâg ane ävkkin nuuvt ennuv ko ličij máhđulâš, mii spejâlist eidusii lihâdemtooimâ mere lasseen meid lihâdemsoojij kiävtun já háárjutmân jieijâs eenikielân. Táárbuh láá selvâttempargo uáinust eromâšávt uálgisiijdâi äigiájánâsmáhđulâšvuođâi turviimist.

Šiev lihâdem hárjuttemmáhđulâšvuođâid maaŋgâin sämikuávlu kieldâin fäälih aktiivliih astoäigituáimeeh. Jieš kieldah fallii mulsâšuddee mere lihâdem hárjuttemmáhđulâšvuođâid eromâšávt kieldâkuávdáá já uálgisiijdâi kooskâ. Astoääigi lihâdem hárjuttem jieijâs eenikielân ij vuod puoh kieldâin lamaš tähidum kieldâtääsist. Te lihâdemtoimâ kieldâin lii, mutâ lihâdemtoimâ sämikielân lii uccáá, já tot lii háváduvvee. Ucjuuhâ lii Suomâ sämikuávlust áinoo kieldâ, kote pasta palvâliđ nuorâid nuuvt suomâkielân ko meid sämikielân. Nuorâipargee Ucjuuvâst lii kyevtkielâlâš, mii naanood párnái já nuorâi äigiájánâsâid jieijâs eenikielân.

Sämikuávlu lihâdem já lihâdem hárjuttem -selvâttempargoost kärttejii sämikuávlu kieldâi liihâdmân lohtâseijee resursijd, táárbuid já máhđulâšvuođâid sehe säminuorâi uáinuid lihâdemkulttuurist já lihâdem máhđulâšvuođâin. Selvâttempargo puátusijd puáhtá ain anneeđ ävkkin ovdâmerkkân sämikuávlu lihâdem oovdedmân täsiárvusávt oovtâstpargoost sierâ tuáimeiguin. Lapin Liikunta ry olášuttij selvâttem Máttááttâs- já kulttuurministeriö tooimânaddelmin. Sämitige nuorâirääđi tuáimá oovtâstpargokyeimin selvâttempargoost.

Sämikuávlu lihâdem já lihâdem hárjuttem -selvâttempargo almostittemtilálâšvuotâ lâi Anarist kulttuurkuávdáš Sajosist 30.9.2020. Tilálâšvuođâst lijjii sahâvuáruh Máttááttâs- já kulttuurministeriöst, Lapin Liikuntast, Sämitiggeest já Lihâdem já aalmugtiervâsvuođâ ovdedemsiäđus LIKESist sehe páihálijn valastâllâmseervijn já ornijduvâin.

Uáppáásm Sämikuávlu lihâdem já lihâdem hárjuttem -selvâttempaargon täst:

https://bin.yhdistysavain.fi/1589443/uDonZXStj34lrglruMm60UQSOP/Saamelaisalueen%20liikunta%20ja%20liikunnan%20harrastaminen%202019-2020%20fi.pdf

Lasetiäđuh:

Sämitigge
nuorâičällee Elli-Marja Hetta
puh. 050 382 5179
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Lapin Liikunta ry
serviovdedeijee Suvi Karusaari
puh. 040 847 1321
suvi.karusaari(at)lapinliikunta.fi

Sämitige kulttuurtorjui uuccâm 2021

Sämitigge almoot uuccâmnáál Máttááttâs- já kulttuurministeriö moom. 29.80.52 (Säämi kulttuurmeriruttâ) torjuid, moh mieđettuvvojeh sämikielâlâš kulttuur oovdedmân já sämiseervij toimâmân ihán 2021 čujottum meriruuđâst. Toorjâucâmušâid kalga čujottiđ Sämitiigán majemustáá 31. roovvâdmáánu 2020 tme 16.15 räi čujottâssáin: info(at)samediggi.fi teikâ Sämitigge, Sajos, 99870 Aanaar.

Uuccâmluámáttuvâid já lasetiäđuid uážžu kulttuurčällest puh. 010 839 3103 já šleđgâpoostâ pehti riitta.orti-berg(at)samediggi.fi. Uuccâmluámáttuvâid puáhtá meid printtiđ Sämitige internetsiijđoin čujottâsâst www.samediggi.fi.

Toorjâucâmušâid puáhtá toimâttiđ persovnlávt tâi äššialmaa pehti, vuolgâttiđ šleđgâpoostâ teikâ poostâ pehti. Toorjâucâmušâi vuolgâttem tábáhtuvá vuolgâtteijee ovdâsvástádâssáin.

Luámáttuvah

Tun puávtáh luodiđ vuoluubeln tevdimnáál pdf-luámáttuv. Luámáttuv puáhtá tevdiđ meid motomijn laađđâmijn, tego Chrome tâi Internet Explorer.

Teknisâš ravvuuh

Pargoišeruttâ

Seervi toimâtoorjâ / proojeekttoorjâ

Proojeekttoorjâ

Tiličielgiittâs