Saamelaiskäräjät osallistuu korkeimman hallinto-oikeuden katselmukselle Palsinojalla

/in , /by

Saamelaiskäräjät osallistuu 8.-9.9.2020 korkeimman hallinto-oikeuden pitämään katselmukseen Palsinojan alueella Inarissa. Katselmuksen tarkoituksena on selvittää Palsinojan ympäristössä toimivista kullankaivuhankkeista aiheutuvia yhteisvaikutuksia vesistöön ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamiselle.

Katselmus liittyy Saamelaiskäräjien hakemaan valituslupaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antamasta päätöksestä (nro 66/2018/1) myöntää ympäristölupa koneelliseen kullanhuuhdontaan Palsinojan alueelle. Saamelaiskäräjät vaatii ensisijaisesti Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristö- ja vesitalouslupapäätösten kumoamista ja toissijaisesti vedentarkkailuun liittyvien määräysten lisäämistä vesitalousluvan lupamääräyksiin.

Saamelaiskäräjät tuo valituksessa esille, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupa koneelliseen kullanhuuhdontaan sekä vesitalouslupa heikentävät saamelaisten edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella. Lupaharkinnassa ei ole otettu huomioon alueen sijaintia Hammastunturiin erämaa-alueella, eikä erämaalain tarkoitusta. Lisäksi toiminta heikentää saamelaisen poronhoidon taloudellista kannattavuutta ja harjoittamisedellytyksiä, sekä saamelaisten oikeutta harjoittaa kalastusta.

Saamelaiskäräjien edustajina katselmukseen osallistuvat II varapuheenjohtaja Leo Aikio, elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, vs. lakimiessihteeri Kalle Varis sekä vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio, puh. 040 621 6505 / 010 839 3180,  leo.aikio(at)samediggi.fi

elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

vs. lakimiessihteeri Kalle Varis, puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär, puh. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Saamen kielten ja kulttuurin osaamisesta pulaa sote-alalla – kyselyllä selvitetään täydennyskoulutuksen tarvetta

/in , /by

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) selvittää kyselyllä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten saamen kieliin ja saamelaiseen kulttuuriin liittyviä osaamistarpeita. Tulosten perusteella toteutetaan sosiaali- ja terveysalalle räätälöityä ammatillista täydennyskoulutusta. Kysely on osa Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Posken toteuttamaa Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille (MoniSoTe) -hanketta (ESR-rahoitteinen). Sen tavoitteena on saada tietoa Lapissa toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten monialaisista osaamistarpeista.

Työelämän ajankohtaisiin osaamistarpeisiin pyritään vastaamaan monialaisen ja –tieteisen sote-alan ammatillisen täydennyskoulutuksen avulla. Tähän liittyen vahvistetaan saamen kieliin ja kulttuuriin liittyvää osaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa.

”Toivomme, että osaamistarpeiden kartoittamisen ja lisäkoulutuksen avulla voisimme tukea sellaisten palveluiden toteuttamista, joissa otetaan entistä paremmin huomioon saamelaisten asiakkaiden ja potilaiden tarpeet. Olemme kiinnostuneet saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisesta laajasti: sekä kieliosaamisesta että ammatillisesta osaamisesta.” kertoo Posken saamelaisyksikön suunnittelija Lydia Heikkilä.

Lydia Heikkilä on huolissaan nykytilanteesta, jossa saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisesta ei ole tarkkaa tietoa. ”Saamenkielisistä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on kova pula, mutta samalla emme välttämättä osaa hyödyntää olemassa olevien kielitaitoisten ammattilaisten osaamista kaikessa laajuudessaan”, hän pohtii.

Heikkilä pitää tärkeänä saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamistarpeiden kartoittamista erityisesti sote-uudistuksen takia. ”Sote-uudistus muuttaa tapoja järjestää kaikkia sosiaali-ja terveyspalveluja. Saamenkielisten ammattilaisten osaamistarpeiden selvittäminen auttaa meitä suunnittelemaan sellaisia tulevaisuuden saamenkielisiä palveluja, jotka vastaavat paremmin saamelaisyhteisön tarpeisiin”.

Kyselyyn voi vastata osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/7D42DA9A2AC28BD4

Vastausaikaa on 22.9.2020 asti.

Lisätietoja

Lydia Heikkilä
Suunnittelija
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, saamelaisyksikkö
lydia.heikkila(at)samediggi.fi
puh. 040 592 5531

 

        

Uutta oppimateriaalia inarinsaamenkieliseen opetukseen

/in , /by

Inarinsaamenkieliseen perusopetukseen on julkaistu uutta oppimateriaalia. Uutta materiaalia on ilmestynyt sekä äidinkielen että vieraan kielen opetukseen. Materiaalia ovat työstäneet oppimateriaalin kesätyöntekijä Anne Seipiharju ja suunnittelija Miina Seurujärvi.

Äidinkielen Virkkuuvääri-sarja on täydentynyt toisen luokan kuuntelukappaleilla, neljännen luokan oppilaan tekstikirjalla ja viidennen luokan digiharjoituksilla. Vieraan kielen Hitruu-sarjaan on valmistunut lisämateriaalia:  Hitruus sánádâh digihárjuttâsah (sanaston digiharjoitukset), Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás (kielioppi- ja sanastoharjoituksia tulostettavaksi) ja Hitruu 1, 2, 3 ja 4 digimateriaalia sanaston harjoitteluun.

Virkkuuvääri 2 kuuntelukappaleet syksy ja kevät

Kuuntelukappaleet ovat osa Virkkuuvääri 2 -kirjan tarinoita. Sekä digimateriaalissa että varsinaisessa kirjassa on kuuntelukappaleisiin liittyvät kuvat ja sisältđkysymykset. Syksykirjan tekstit ovat lukeneet Heli Huovinen, Ritva Kangasniemi ja Hannu Kangasniemi. Kevätkirjan lukijat ovat Martta Alajärvi ja Jussa Seurujärvi. Tarinat on kirjoittanut Petter Morottaja.

Virkkuuvääri 4 äidinkieli ja kirjallisuus -kirja

Neljännen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen tarkoitetun kirjan perustana on Otavan Kipinä 4 materiaali. Virkkuuvääri-kirjan jatkotarinat on kirjoittanut Petter Morottaja. Muut tekijät ovat Miina Seurujärvi ja Mika Kolehmainen (kuvitus ja taitto).

Virkkuuvääri 5 digiharjoitukset

Viidennen luokan materaalista ensimmäisenä valmistuvat digiharjoitukset. Materiaalissa on lyhyitä opetustekstejä ja niihin liittyviä harjoituksia sekä otteita kirjallisuudesta. Harjoitusten pohjana ovat Otavan Kipinä 5 harjoitukset, ne on sovittanut inarinsaamen kieleen ja kulttuuriin Henna Aikio. Digiharjoitukset on tehnyt Miina Seurujärvi.

Hitruus sanasto digiharjoitukset

Hitruus sánádâh digihárjuttâsah -materiaalin toinen puolisko on Hitruus kielioppiharjoitukset, Hitruus kielâoppâ digihárjuttâsah. Digiharjoituksilla voi opetella myös sanojen ääntämistä, lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi. Samaa materiaalia voi käyttää paperisena kun tulostaa Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás -materiaalin. Digimateriaaleissa on lisämateriaalia  (muistikortit ja bingoalustat tulostamista varten sekä linkit quizlet-harjoituksiin), jota ei ole tulostettavassa paperimateriaalissa.

Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás

Hitruus kielioppi ja sanasto -materiaali täydentää Hitruu-sarjaa erillisillä kielioppi- ja sanastoharjoituksilla. Materiaali on tarkoitettu peruskoulun 3-6 luokille. Materiaalia voi käyttää paperisena (pdf-sivut tulostettaviksi) tai digitaalisinena (Hitruus kielâoppâ digiharjoitukset ja Hitruus sánádâh digiharjoitukset). Materiaalin tekijät ovat Miina Seurujärvi ja Petter Morottaja, kuvat Riitta Ahonen.

Hitruu 1 ja 2 digimateriaalit

Hitruu 1 ja 2 digimateriaaleista voi lukea ja kuunnella Hitruu 1 ja 2 kirjojen tekstejä sekä harjoitella kuvien sanastoa. Hitruu-sarjan on kirjoittanut Teija Linnanmäki ja kuvittanut Riitta Ahonen. Digimateriaalin on toteuttanut Anne Seipiharju ja hän myös lukee  kuvien sanat materiaalissa.

Hitruu 3 ja 4 digimateriaalit

Hitruu 3 ja 4 digimateriaaleista voi lukea ja kuunnella Hitruu 3 ja 4 kirjojen tekstejä sekä harjoitella kuvien sanastoa. Hitruu-sarjan on kirjoittanut Teija Linnanmäki ja kuvittanut Riitta Ahonen. Digimateriaalin on toteuttanut Anne Seipiharju ja hän myös lukee  kuvien sanat materiaalissa.

 

Lisätietoja:

oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi, 010 839 3115 / 050 364 1385, hannu.kangasniemi(at)samediggi.fi

inarinsaamen oppimateriaalisuunnittelija Miina Seurujärvi, 010 839 3193 / 050 344 0504, miina.seurujarvi(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien oppimateriaalit

Tomi Guttorm / Sámediggi

Saamelaiskäräjät vetoaa ministeri Kiuruun poronhoitajien loppuvuoden 2019 maksamatta olevien sijaisapukorvausten maksamiseksi

/in , /by

Saamelaiskäräjät vetoaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuruun, että sosiaali- ja terveysministeriö varaa vuoden 2020 lisätalousarviossa erillisen lisämäärärahan poronhoitajien loppuvuoden 2019 edelleen maksamatta olevien sijaisapukorvausten kattamiseksi.  

Kevään 2020 aikana Saamelaiskäräjät on toimittanut esityksen ja käynyt keskustelua sosiaali- ja terveysministeriön sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) edustajien kanssa poronhoitajien sijaisavusta ja sen kehittämisestä. Saamelaiskäräjät on tuonut esille huolensa saamelaisten poronhoitajien sosiaaliturvan toteutumista, työssäjaksamista ja työurien pidentämistä koskien. Lisäksi Saamelaiskäräjät on esittänyt, että lakia poronhoitajien sijaisavusta (1238/2014) tulisi uudistaa siten, että se takaisi poronhoitajille yhdenvertaisen aseman muiden eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajien kanssa.

– Yhteiskunnan rakenteet asettavat poronhoitajat usein jo lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan muihin eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajiin nähden. Olisi täysin kohtuutonta, että vuonna 2019 maksamatta jääneet sijaisapukorvauksetkin jäisivät poronhoitajien itsensä maksettavaksi, toteaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Vuonna 2019 poronhoitajien sijaisapukorvauksien tarve ylitti niihin sosiaali- ja terveysministeriön talousarviossa varatun määrärahan. Tämän seurauksena MELA ei ole voinut maksaa poronhoitajille sijaisapukorvauksia loppuvuoden 2019 osalta. Nämä sijaisapukorvaukset ovat edelleen maksamatta, mikä heikentää entisestään poronhoitajien jo muutoinkin haastavaa taloudellista tilannetta poikkeuksellisen vaikean talven 2019–2020 jälkeen. Sijaisapu on merkittävä osa poronhoitajien sosiaaliturvaa, ja sen tarkoitus on tukea poronhoitajan työssä jaksamista, terveyttä ja toimintakykyä.

Vuonna 2019 poronhoitajilla oli oikeus käyttää 200 sijaisaputuntia, mikä on runsaat 100 tuntia vähemmän kuin esim. maatalousyrittäjät käyttivät keskimäärin vuonna 2019. Vuonna 2020 poronhoitajien sijaisaputuntien määrää vähennettiin entisestään 80 tunnilla, minkä seurauksena poronhoitajalla on tällä hetkellä oikeus enää 120 sijaisaputuntiin poronhoitajaa kohden.

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan tilanne on jo lähtökohtaisesti poronhoidon näkökulmasta taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätön ja asettaa poronhoitajat ei-yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin maatalouden muotoina pidettävien elinkeinojen harjoittajiin. Saamelaiskäräjät vetoaakin ministeri Kiuruun, että sosiaali- ja terveysministeriö varaa vuoden 2020 lisätalousarviossa erillisen lisämäärärahan poronhoitajien loppuvuoden 2019 edelleen maksamatta olevien sijaisapukorvausten kattamiseksi.

Vetoomus Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle koskien poronhoitajien sijaisavun maksamista

Esitys poronhoitajien sijaisavun kehittämiseksi

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio, 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff, 040 617 5113 / 010 839 3190, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Kuva: Tomi Guttorm