Oahpahus- ja kulturministeriijas ruhtadeapmi Dihtosis-fitnu goalmmát jahkái

/in , /by

Sámedikki Nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fitnu doaibma viiddiduvvo maiddái vuolleskuvllaide.

– Oahpahus- ja kulturministeriija juohkin ruhtadeapmi addá nuoraidráđđái vejolašvuođa joatkit dárbbašlaš barggu diđolašvuođa lasiheami ovdii. Skuvlagalledeamit leat leamaš earenoamáš bivnnuhat, mii čájeha maiddái dan, ahte dat dárbbašuvvojit. Skuvlagalledeamit leat diŋgojuvvon váldoáššis máttimus Supmii, nappo leat seammás maiddái joksan sámenuoraid, geat ásset sámeguovllu olggobealde. Vuordit movtta, ahte prošeakta álgá ja sávvat ahte galledeamit stáđásmuvvet lunddolaš oassin oahpahusas, gávnnaha Sámedikki nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio.

Sámedikki nuoraidráđđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-oktasašfitnu bokte leat dahkan guovtti lohkanjagi áigge sámevuođa oahpisin badjeskuvllaide oaivvilduvvon sámefáttát skuvlagalledemiid ja fáttá iehčanas oahpahussii oaivvilduvvon metodapáhka ja mobiilaspealu bokte. Dál fitnu čuozáhatjoavku viiddiduvvo maiddái vuolleskuvlla beallái. Lassin jorgaluvvo davvisámegillii fitnus buvttaduvvon mobiilaspeallu, mii gieđahallá sámevuođa.

Sámenuorat doibmet fitnus skuvlagalledeaddjin. Ođđa skuvlagallededdjiid ohcagohtet álgočavčča áigge. Skuvlagallededdjiid skuvlejupmi dollojuvvo golggotmánus, man maŋŋel skuvlagalledeamit biddojuvvojit johtui. Skuvlagalledeamit ollašuhttojuvvojit lohkanjagis 2020-2021 maiddái spiehkkaseaddji láhkái gáiddusoktavuođaiguin.

– Lei hui somá gullat, ahte fidnu beassá joatkašuvvat! Lean maid ilus das, ahte boahttevuođas bastit joksat ain viidásabbot oahppiid miehtá Suoma, illuda nuoraidráđi várrelahttu Mira Pohjanrinne, guhte lea doaibman fitnu skuvlagalledeaddjin oaivegávpotguovllus. -Oahppolágádusaid ja skuvllaid galledettiin álot fuobmá, ahte dieđu oažžumii lea stuorra dárbu. Dalle álo maid ádde, ahte go fáddá ii leat doarvái oahpis máŋggaide oahpaheaddjiidege, de min rolla sámekultuvrra ovdanbuktimis lea earenoamáš stuoris. Dehálaš barggu lassin ieš návddašan hui olu das, ahte beasan deaivat nuoraiguin – máŋgii metodabáhka bohciidahttán ságastallan leage bidjan muge oaidnit áššiid ođđa láhkái, joatká Pohjanrinne.

Fitnu váldoulbmil lea lasihit eanetlohkui gullevaš nuoraid diđolašvuođa sámiin ja sámekultuvrras ja dákko bokte eastadit sámiide čuohcci vaššiságaid ja vealaheami. Lohkanbajis 2019-2020 fitnus ollašuhttojuvvojedje oktiibuot 86 skuvlagalledeami oktiibuot 14 skuvlagallededdjiin. Álgodálvve 2020 almmustahttojuvvui Sukellus saamelaiskulttuuriin (Buokčaleapmi sámekultuvrii) -mobiilaspeallu ja speallu heivehuvvui giđa áigge maiddái gáiddusoahpahussii.

Dihtosis-fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Fidnoáigi: 1.9.2020-30.6.2021.

Lassedieđut:

Sámediggi

Nuoraidráđi sátnejođiheaddji
Anni-Sofia Niittyvuopio
tlf. 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuoraidčálli
Elli-Marja Hetta
tlf. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Nuoraid Akademiija

Prošeaktahoavda, Ulla Saalasti
Tlf. 040 567 4203
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Plákahtta-gilvu: Dalkadat rievda – váldde beali!

/in , /by

”Ilmastonmuutos etenee Pohjois-Suomessa etelää nopeammin. Vuoteen 2040 mennessä lämpötilan odotetaan nousevan Suomessa kahdella asteella 1900-luvun loppuun verrattuna.” (ilmasto-opas.fi)

PLÁKAHTTA-GILVU lea ráhpon dal 11.11.2020 rádjai

Sárggo, mále, čuohpa dahje liibme kollášan. Govvii sáhtat láktit maid teavstta. Hutkka ieš!- muhto muitte VÁIKKUHIT ja VÁLDIT BEALI iežat govain dálkádat rievdadeapmái.

Dálkádat rievdá, dat boahtá váikkuhit davvin eanemusat.Leatgo boahtte áiggis sámi ealáhusat? Leatgo muhtun eallit dušše girjjiin gávdnamis? Čierrugo jiekŋaguovža go jiekŋa suddá dan orrunguovllus? Makkar dilis sámit ja eará davvi-guovllu álgoálbmogat leat jus dálkádat rievda beare jođanit?

Joavkut:

7-9 j.      10-12 j.    13-15 j.     16-18 j.

Rávvagat> Gova sturrodat: A3 dahje A2 Teknihkka: friddjá.

Muitte čállit iežat dieđuid (namma, ahki ja guovlu) sierra ja sádde gova mielde.

Váldde gova iežat plákahtas ja sádde čujuhussii: petra.magga(at)samediggi.fi  FUOM! Juohke joavkku buoremus bálkašuvvo. Árvvoštallama dahka duopmargoddi. Plakahtain ráhkaduvvo čájáhus.

Cealkke dearvvuođaid 6 – sámegiela vieris giela gursagirji lea almmustuvvan

/in , /by

Helmi Länsman davvisámegiela vieris giela gursagirjjiin Cealkke dearvvuođaid lea almmustuvvan 6. oassi.

Dán guđat gurssa fáttát gieđahallet luonddu, álgoálbmogiid gaskavuođa lundui ja sámiealáhusaid.

Girjjis gávdnojit fáddáide laktáseaddji hárjehusat, giellaoahppa ja sánit.

 

16,00 €

Materiála sáhttá diŋgot Sámedikki neahttagávppis.

Sámedikki čoahkkin 17.-18.9. lágiduvvo osohahkii gáiddusin

/in , , /by

Sámedikki čoahkkin 3/2020 lágiduvvo 17.-18.9.2020 Sajosis, Anáris ja gáiddusoktavuođaiguin. Guovttebeaivásaš čoahkkin mearrida ee. Sámedikki doaibmaprográmmas badjái 2020-2023 ja cealkámušas sode-eanangottiid vuođđudeapmái ja sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ja gádjundoaimma lágideami ođastussii guoski láhkaásaheapmin. Parlameantasálii eai váldojuvvo geahččit koronadili dihte.

Sámedikki čoahkkin mearrida Sámedikki doaibmabaji 2020-2023 doaibmaprográmmas ja ekonomiijaplánas, cealkámušas sode-eanangottiid vuođđudeapmái ja sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ja gádjundoaimma lágideami ođastussii guoski láhkaásaheapmin, lahtuid nammadeamis Sámi Giellagáldu stivrii ja nuoraidráđi lahtu válljemis earu bivdán lahtu sadjái.

Čoahkkimis čađahuvvojit lassin golbma sáttaságastallama. Stivra lea válmmaštallan Sámedikki čoahkkima sáttaságastallamii sámi dálkkádatpolitihka ovddideami, ruvkelága ođasmahttima ja sámediggelága ođasmahttima.

Čoahkkima 3/2020 áššelistu leat dokumeantabáŋkkus.

Parlameantasálii eai váldojuvvo geahččit

Sámedikki lahtut oassálastet guovttebeaivásaš čoahkkimii juogo báikki alde Sajosis dahje gáiddusoktavuođaiguin. Koronadili dihte álbmot ja media sáhttet čuovvut čoahkkima dušše live stream -sáddaga bokte čujuhusas www.samediggi.fi/live. Sáddagis lea oažžun láhkai dulkon buot golmma sámegillii ja suomagillii. Sajosa parlameantasálii ii váldojuvvo álbmot báikki ala.

Lassedieđut:

Sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, tlf. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tlf. 010 839 3100 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

dieđihančálli Johanna Alatorvinen, tlf. 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

“DÁIDU-DOALUT DUODDARIS” 19.9.

/in , /by

Áigi: lávvordaga 19.9.2020   dmu: 12-15   (7 >12 j.)

Báiki: Skierri luondduguovddaš Heahttá

dmu 12.00 Álggaheapmi olgun

Bargobájit:

12.15-13.15 A) Duodji B) Hip Hop C) Govven

13.15-13.45 Boddu: sáfta+gaskabihttá-keaksa

13.45-15.00 A)Duodji B) Govven C) Hip Hop

Bargobájiin oahpahit: Ánná-Katri Helander (hip hop), Johanna Labba (govven) ja Mathis Ole Vars (duodji). Almmuheami oktavuođas vállje guokte báji masa áiggut. Bargobájit leat seamma áigge doaimmas. Váldde fárrui olgobiktasiid.

ALMMUHEAMIT OVDALGIHTII 15.9.2020 rádjái petra.magga(at)samediggi.fi  dahje  040-732 5503

Juohkehaš muitá ahte dáhpáhussii beassa dušše dearvvašin boahtit ja earáide galga doallat doarvai gaskka. Jus dus lea nuorvu, gosahat dahje eará influensii gullevaš sivat, báze mielas ruoktot. Dáhpáhusa áigge galga doallat giehtahygieniijás fuola.

 

MÁNNU  sámediggi

Sámediggi oassálastá alimus hálddahusrievtti geahčalmassii Palsinojas

/in , /by

Sámediggi oassálastá 8.-9.9.2020 alimus hálddahusrievtti doallan geahčalmassii Palsinoja guovllus Anáris. Geahčalmasa ulbmil lea čielggadit, makkár oktasašváikkuhusaid Palsinoja birrasa gollerogganfitnut dagahit čázádahkii ja árbevirolaš sámeealáhusaid hárjeheapmái.

Geahčalmas laktása Sámedikki ohcan váidinlohpái Davvi-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahaga addin mearrádusas (nr 66/2018/1), mas mieđihit biraslobi mašiinnalaš golledoidimii Palsinoja guovllus. Sámediggi gáibida vuosttaš sajis, ahte Davvi-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahaga biras- ja čáhcedoallolohpemearrádusat gomihuvvojit ja nuppi sajis, ahte čáhcedárkomii laktáseaddji mearrádusat lasihuvvojit čáhcedoallolobi lohpemearrádusaide.

Sámediggi buktá váidagis ovdan, ahte Davvi-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahaga mašiinnalaš golledoidima biraslohpi ja čáhcedoallolohpi heajudit sámiid eavttuid hárjehit árbevirolaš sámeealáhusaid sámiid ruovttuguovllus. Lohpeárvvoštallamis eai leat váldán vuhtii guovllu sajádaga Bátneduoddara meahcceguovllus, eaige meahccelága ulbmila. Lassin doaibma heajudivččii sápmelaš boazodoalu ekonomalaš gánnáhahttivuođa ja hárjehaneavttuid, ja maiddái sámiid vuoigatvuođa hárjehit guollebivddu.

Sámedikki ovddasteaddjin geahčalmassii oassálastet II várreságadoalli Leo Aikio, ealáhusčálli Sarita Kämäräinen, vs. láhkačálli Kalle Varis ja vs. birasčálli Tiina Lovisa Solbär.

Lassedieđut:

II várreságadoalli Leo Aikio, 040 621 6505 / 010 839 3180,  leo.aikio(at)samediggi.fi

ealáhusčálli Sarita Kämäräinen, 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

vs. láhkačálli Kalle Varis, 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

vs. birasčálli Tiina Lovisa Solbär, 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Sode-suorggis vátni sámegielaid ja kultuvrra máhtuin – gažademiin čielggadit dárbbu dievasmahttinskuvlejupmái

/in , /by

Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš (Poske) čielggada gažademiin, makkár sámegielaide ja sámekultuvrii laktáseaddji máhttindárbbut sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi ámmátlaččain leat. Bohtosiid vuođul ollašuhtto sosiála- ja dearvvašvuođasuorgái heivehuvvon ámmátlaš dievasmahttinskuvlejupmi. Gažadeapmi lea oassi Lappi universitehta, Lappi ámmátallaskuvlla ja Poske ollašuhttán Máŋggasuorggat ja -dieđalaš máhttu sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ámmátolbmuide (MoniSoTe)-fitnus (ESR-ruhtadan). Dan ulbmilin lea oažžut dieđu Lappi guovllu sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ámmátlaččaid máŋggasuorggat máhttindárbbuin.

Bargoeallima áigeguovdilis máhttindárbbuide geahččalit vástidit máŋggasuorggat ja -dieđalaš ámmátlaš dievasmahttinskuvlejumiin. Dainna nannejit maid sámegielaide ja kultuvrii laktáseaddji máhtuid sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusas.

”Mii sávvat, ahte go čielggadit máhttindárbbuid ja ordnet lasseskuvlejumi, sáhtášeimmet doarjut diekkár bálvalusaid ollašuhttima, mainna váldit sámi áššehasaid ja pasieanttaid dárbbuid buorebut vuhtii go ovdal. Mii leat beroštuvvan sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi ámmátlaččaid máhtuin oalle viidát: sihke giellamáhtus ja ámmátlaš máhtuin”, muitala Poske sámeossodaga plánejeaddji Lydia Heikkilä.

Lydia Heikkilä lea fuolas dála dilis, go sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargiid máhtuin eai leat dárkilis dieđut. ”Mis lea vátni sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargiin, muhto seammá áigge sáhttá geavvat nu, ahte mii eat máhte ávkkástallat buot sámegielat ámmátlaččat máhtuid olles viidodagas”, son suokkarda.

Heikkilä oaidná sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi máhttindárbbuid čielggadeami dehálažžan erenomážit sode-ođastusa dihte. ”Sode-ođastus rievdá vugiid ordnet buot sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid. Sámegielat ámmátlaččaid máhttindárbbuid čielggadeami veahkeha min plánet boahttevuhtii diekkár sámegielat bálvalusaid, mat vástidit buorebut sámeservoša dárbbuide”.

Gažadeapmái sáhttá vástidit čujuhusas https://link.webropolsurveys.com/S/7D42DA9A2AC28BD4

Vástidanáigi lea 22.9.2020 rádjái.

Lassedieđut

Lydia Heikkilä
Plánejeaddji
Davvi Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš, sámeossodat
lydia.heikkila(at)samediggi.fi
tel. 040 592 5531

        

Ođđa oahppamateriála anárašgielat oahpahussii

/in , /by

Anárašgielat vuođđooahpahussii lea almmustahtton ođđa oahppamateriála. Ođđa materiála lea almmustahtton sihke eatnigiela ja vieris giela oahpahussii. Materiála leaba ráhkadan oahppamateriála geassebargi Anne Seipiharju ja plánejeaddji Miina Seurujärvi.

Eatnigiela Virkkuuvääri-ráidu lea dievasmahtton nuppi luohká guldalanbihtáiguin, njealját luohká oahppi teakstagirjjiin ja viđát luohká digihárjehusaiguin. Vieris gielat Hitruu-ráidui lea boahtán lassemateriála: Hitruus sánádâh digihárjuttâsah (sátneráju digihárjehusat), Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás (giellaoahppa- ja sátnerádjohárjehusat, maid sáhttá printet) ja Hitruu 1, 2, 3 ja 4 digimateriála sátneráju hárjehallamii.

Virkkuuvääri 2 guldalanbihtát čakča ja giđđa 

Guldalanbihtát leat oassi Virkkuuvääri 2 -girjji máidnasiid. Sihke digimateriála ja aitosaš girjjis leat govat ja sisdoallogažaldagat, mat laktásit guldalanbihtáide. Čakčagirjji teavsttaid leat lohkan Heli Huovinen, Ritva Kangasniemi ja Hannu Kangasniemi. Giđđagirjji lohkkit leat Martta Alajärvi ja Jussa Seurujärvi. Máidnasiid lea čállán Petter Morottaja.

Virkkuuvääri 4 eatnigiella ja girjjálašvuohta -girji 

Njealját luohká eatnigiela ja girjjálašvuođa oahpahussii oaivvilduvvon girjji vuođđun lea Otava Kipinä 4 materiála. Virkkuuvääri-girjji joatkkamáidnasiid lea čállán Petter Morottaja. Eará dahkkit leat Miina Seurujärvi ja Mika Kolehmainen (govven ja doadjin).

Virkkuuvääri 5 digihárjehusat

Viđát luohká materiálas vuosttažin válmmaštuvvet digihárjehusat. Materiálas leat oanehis oahpahusbihtát ja daidda gullevaš hárjehusat ja oasit girjjálašvuođas. Hárjehusaid vuođđun leat  Otava Kipinä 5 hárjehusat, daid lea heivehan anárašgillii ja kultuvrii Henna Aikio. Digihárjehusaid lea ráhkadan Miina Seurujärvi.

Hitruus sátneráju digihárjehusat

Hitruus sánádâh digihárjuttâsah -materiála nubbi oassi lea Hitruus giellaoahppahárjehusat, Hitruus kielâoppâ digihárjuttâsah. Digihárjehusaiguin sáhttá oahpahallat maiddái sániid jietnadeami, lohkama ja čállima lassin.  Seamma materiála sáhttá geavahit báberveršuvdnan go printe Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás -materiála. Digimateriálain lea lassemateriála (muitokoarttat ja bingovuođut prentema várás ja liŋkkat quizlet-hárjehusaide), mat eai leat bábirveršuvdnan ja prentenládje.

Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás

Hitruus giellaoahppa ja sátnerádju -materiála dievasmáhttá Hitruu-ráiddu sierra giellaoahppa- ja sátnerádjohárjehusaiguin. Materiála lea oaivvilduvvon vuođđoskuvlla 3-6 luohkáin. Materiála sáhttá geavahit báberveršuvdnan (pdf-siiddut, maid sáhttá printet) dahje digitála hámis (Hitruus kielâoppâ digihárjehusat ja Hitruus sánádâh digihárjehusat). Materiála dahkkit leat Miina Seurujärvi ja Petter Morottaja, govat Riitta Ahonen.

Hitruu 1 ja 2 digimateriálat

Hitruu 1 ja 2 digimateriálain sáhttá lohkat ja guldalit Hitruu 1 ja 2 girjjiid teavsttaid ja hárjehallat govaid sátneráju. Hitruu-ráiddu lea čállán Teija Linnanmäki ja govaid sárgon Riitta Ahonen. Digimateriála lea ollašuhttán Anne Seipiharju ja son maiddái lohká govaid sániid materiálas.

Hitruu 3 ja 4 digimateriálat

Hitruu 3 ja 4 digimateriálain sáhttá lohkat ja guldalit Hitruu 3 ja 4 girjjiid teavsttaid ja hárjehallat govaid sátneráju. Hitruu-ráiddu lea čállán Teija Linnanmäki ja govaid sárgon Riitta Ahonen. Digimateriála lea ollašuhttán Anne Seipiharju ja son maiddái lohká govaid sániid materiálas.

Lassedieđut

oahppamateriálačálli Hannu Kangasniemi, hannu.kangasniemi(at)samediggi.fi, 050-364 1385

anárašgielat oahppamateriála plánejeaddji Miina Seurujärvi, miina.seurujarvi(at)samediggi.fi, 050-344 0504

Sámedikki oahppamateriálat

Sámediggi doarjala ministtar Kiurui boazodolliid loahppajagi 2019 mávssekeahtes sadjásašveahkkebuhtadusaid máksima várás

/in , /by

Sámediggi doarjala bearaš- ja vuođđobálvalusministtar Krista Kiurui, ahte sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija várre jagi 2020 lasseruhtadoalloárvalusas sierra lassemearreruđa boazodolliid loahppajagi 2019 ain mávssekeahtes sadjásašveahkkebuhtadusaid máksima várás.

Giđa 2020 áigge Sámediggi lea doaimmahan evttohusa ja ságastallan sosiála- ja dearvvašvuođaministeriijain ja Eanandoallofitnodatolbmuid ealáhatlágádusa (MELA) ovddasteddjiiguin boazodolliid sadjásašveahkis ja dan ovddideamis. Sámediggi lea ovdanbuktán fuolas sápmelaš boazodolliid sosiáladorvvu ollašuvvama, barggus veadjima ja bargojagiid guhkideami birra. Lassin Sámediggi lea evttohan, ahte lága boazodolliid sadjásašveahkis (1238/2014) galggašii ođasmahttit dađi lági mielde, ahte dat dáhkidivččii boazodolliide ovttaveardásaš sajádaga eanandoalu iešguđet hámiid eará hárjeheddjiiguin.

– Servodaga ráhkadusat ásahit boazodolliid dávjá juo vuolggasajis sierraárvosaš sajádahkii eanandoalu iešguđet hámiid eará hárjeheddjiid ektui. Livččii áibbas gutneheapme, ahte jagi 2019 mávssekeahttá báhcán sadjásašveahkkebuhtadusatge bázášedje boazodolliide alcceseaset máksin láhkai, gávnnaha II várreságadoalli Leo Aikio.

Jagi 2019 boazodolliid sadjásašveahkkebuhtadusaid dárbu manai sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija ruhtadoalloárvalusas várrejuvvon mearreruđa badjel. Dán geažil MELA ii leat sáhttán máksit boazodolliide sadjásašveahkkebuhtadusaid loahppajagi 2019 oasil. Dát sadjásašveahkkebuhtadusat leat ain mávssekeahttá, mii ain hedjonahttá boazodolliid ekonomalaš dili, mii lea juo muđuige hástaleaddji spiehkkaseaddji váttes dálvvi 2019–2020 maŋŋá. Sadjásašveahkki lea mearkkašahtti oassi boazodolliid sosiáladorvvus, ja dan ulbmil lea doarjut boazodoalli barggus veadjima, dearvvašvuođa ja doaibmannávccaid.

Jagi 2019 boazodolliin lei vuoigatvuohta geavahit 200 sadjásašveahkkediimmu, mii lea olles 100 diimmu uhcit maid omd. eanandoallofitnodatolbmot geavahedje gaskamearálaččat jagi 2019. Jagi 2020 boazodolliid sadjásašveahkkediimmuid mearri geahpeduvvui ovddežis 80 diimmuin, man geažil boazodoallis lea dál vuoigatvuohta šahten 120 sadjásašveahkkediibmui boazodoalli nammii.

Sámedikki oainnu mielde dilli lea juo prinsihpalaččat boazodolliid geahččanguovllus ekonomalaččat ja sosiálalaččat gierdameahttun ja ásaha boazodolliid ii-ovttaveardásaš sajádahkii eanandoalu iešguđet ealáhusaid eará hárjeheddjiid ektui. Sámediggi doarjalage ministtar Kiurui, ahte sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija várre jagi 2020 lasseruhtadoalloárvalusas sierra lassemearreruđa boazodolliid loahppajagi 2019 ain mávssekeahtes sadjásašveahkkebuhtadusaid gokčama várás.

Vetoomus Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle koskien poronhoitajien sijaisavun maksamista

Esitys poronhoitajien sijaisavun kehittämiseksi

Lassedieđut:

II várreságadoalli  Leo Aikio, 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

ságadoalli veahkki Laura Olsén-Ljetoff, 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Govva: Tomi Guttorm