24.9.2020 /
Saamelaiskäräjien kokous päätti 18. syyskuuta Saamelaiskäräjien lausunnosta Suomen hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Saamelaiskäräjien mukaan nykytilan vahvistaminen ei ole riittävä tavoite saamelaisväestön terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Esityksen mukaan uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ja turvata sote-maakunnan järjestämät laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut suomen, ruotsin ja saamen kielillä. Ehdotetuilla lainmuutoksilla pyritään varmistamaan saamelaisten kielellisten oikeuksien säilyminen vähintään nykytasolla. Samalla kuitenkin esityksessä todetaan, että THL:n arviointiraportin mukaan monien saamenkielisten palveluiden saatavuudessa on puutteita tai niitä ei ole ollenkaan saatavilla.
– Saamelaisten yhdenvertaisen aseman toteutuminen sote-palveluissa edellyttäisi tiettyjen asioiden osalta positiivista erityiskohtelua. Useat Suomen ratifioimista ihmisoikeussopimuksista kumpuavat velvoitteet edellyttävät Suomen valtion toteuttamaan positiivista erityiskohtelua, jotta ryhmän riittävä edistys ja sopimusten mukaiset ihmisoikeuksien toteutuminen turvataan, Saamelaiskäräjät toteaa lausunnossaan.
Saamelaiskäräjät toteaa, ettei esityksessä ole huomioitu riittävästi saamelaisten asemaa sekä saamen kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa, jonka ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarpeellisia tehtäviä Saamelaiskäräjät hoitaa.
Lakiesitys ei tunnista saamelaisia alkuperäiskansana, jolloin on vaarana, etteivät saamelaisten perustuslailliset oikeudet tule riittävästi tai lainkaan turvattua. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema ja saamelaisten kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityistarpeet tulee toimeenpanna nykyistä selkeämmin käytäntöön, sillä esityksen mukaan saamelaiset tulevat kohdelluiksi vain kielellisenä vähemmistöryhmänä.
Saamelaisväestön kannalta palvelujen yhdenvertainen saatavuus on keskeinen uudistuksen tavoite ja sen toteutumista lakiesityksessä tulee arvioida suhteessa saamelaisten perusoikeuksiin.
Tutustu Saamelaiskäräjien sote-kampanjaan tästä.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga puh. 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi
vs. lakimiessihteeri Kalle Varis puh. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi
kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio puh. 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
ma. suunnittelija Lydia Heikkilä puh. 040 592 5531, lydia.heikkila(at)samediggi.fi
Liite 3 Saamelaiskäräjien esitykset kokonaisuudessaan
SOTE-MAAKUNTALAKI
Saamelaiskäräjien esitys lain uudeksi sisällöksi:
14 § Sote-maakunnan ja kuntien neuvottelu
Sote-maakunnan, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, on Saamelaiskäräjien kanssa neuvoteltava valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta.
4. luku Sote-maakuntavaltuusto
Sote-maakunnan valtuustoon ja maakunnan hallitukseen varattaisiin kiintiöön perustuvat edustuspaikat saamelaisille edustajille, joiden valinta tapahtuisi Saamelaiskäräjien toimesta.
33 § Kansalliskielilautakunta ja saamen kielen lautakunta
Saamelaiskäräjät esittää, että vähintään puolet lautakunnan jäsenistä on nimettävä saamelaiskäräjien esittämistä henkilöistä. Vähintään yksi jäsen on nimettävä Kolttien kyläkokouksen esittämistä henkilöistä.
34 § Viestintä
Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä, otettava huomioon sote-maakunnan eri asukasryhmien tarpeet ja saamen kielilain velvoitteet.
41 § Sote-maakuntastrategia
Sote-maakunnan, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, on neuvoteltava Saamelaiskäräjien kanssa saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon alaisuuteen kuuluvista asioista.
140 § Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus
Saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon alaisuuteen kuuluvasta päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja sote-maakuntavalituksen saa tehdä myös Saamelaiskäräjät.
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAKI
10 § Asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen
Säädöskohtaisiin perusteluihin kirjataan, että sote-maakunnan, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, velvollisuudeksi säädettäisiin huolehtia, että saamenkielinen asiakas- ja palveluohjausmalli toteutuu.
Saamelaiskäräjät esittää, että pykälän 2 momentin säädöskohtaisiin perusteluihin lisätään viittaus saamen kielilakiin.
27 § Sote-maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta ja arviointivelvollisuus
Säädöskohtaisiin perusteluihin lisätään, että sote-maakunnan olisi erityisryhmiä koskevien seuranta- ja arviointivelvollisuuden täyttämiseksi hyödynnettävä monipuolisesti alueellisia ja kansallisia rekisteri- ja tilastoaineistoja sekä alan tutkimustuloksia. Lakitekstissä tai vähintään asetuksen tasolla on säädettävä yhdenvertaisuuden toteutumisen seurannan mahdollistavan tiedon tuotannosta. Valtionhallinnon toimijat ja muut viranomaiset tarvitsevat tätä tietoa myös kansainvälisten sopimustensa raportointiin. Seurantatiedon on oltava riittävän spesifiä, että se mahdollistaa yhdenvertaisuuden seurannan eri väestöryhmien osalta.
Lisäksi hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vähimmäistietosisältö on määriteltävä niin, että se mahdollistaa ja velvoittaa saamelaisten (ja muiden vähemmistöasemassa olevien kansojen ja väestöryhmien) terveyden ja hyvinvoinnin seurannan.
28 § Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arviot
Asiantuntija-arvion valmistelussa on tehtävä yhteistyötä kyseisten erityisalojen muissa organisaatioissa toimivienasiantuntijoiden kanssa, jotta saadaan riittävän kattava kuva yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.
Saamelaiskäräjät esittää, että lisätään maininta saamelaiset erityisryhmien kohdalla. Lisäksi, että THL hyödyntää asiantuntija-arvioiden laatimisessa myös erityisalojen asiantuntijoita.
Lisätään, että erityisryhmien osalta tieto tulee hankkia kattavasti myös muilta alan erityisosaamista tuottavilta organisaatioilta.
4 mom. perusteluihin lisätään maininta, että sote-maakunnan seurantatiedoissa huomioidaan erityisryhmiä koskevat tiedontarpeet.
Lisäksi, että sote-maakunta velvoitetaan käyttämään sote-huollon tehtäviensä toteutuksen kannalta tarpeellista tietoa.
57 § Henkilön ammattitaidon ylläpito
Saamelaiskäräjät esittää, että sote-maakunnan velvollisuudeksi säädettäisiin huolehtia siitä, että Lapin sote-maakunnalle säädetään velvollisuudeksi huolehtia, että sosiaalihuollon ja terveydenhuollon henkilöstö osallistuu erityisosaamista kehittävään ja ylläpitävään koulutukseen saamen kieltä ja kulttuuria koskevissa koulutuksissa.
Saamelaiskäräjien esitys lain uudeksi sisällöksi:
4 § Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
Saamelaiskäräjät esittää, että pykäkään lisättäväksi, että sosiaali- ja terveyspalveluja toteutettaessa on edistettävä kielellistä ja kulttuurista saavutettavuutta.
5 § Palvelun kieli
Saamelaisten kotiseutualueella sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että saameksi. Asiakkaalla olisi myös oikeus käyttää saamen kieltä koko Lapin sote-maakunnan alueella tuotettavissa sellaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joita tuotetaan vain kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitsevissa toimintayksiköissä. Lisäksi asiakkaalla olisi oikeus käyttää saamen kieltä Lapin sote-maakunnassa kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitsevissa toimintayksiköissä tuotettavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka Lapin sote-maakunta on osoittanut kotiseutualueen kuntien asukkaiden käytettäviksi 4 §:ssä tarkoitetun palvelujen saavutettavuuden perusteella.
6 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa
Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvan kunnan on laadittava saamelaisia koskeva hyvinvointikertomus ja -suunnitelma yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa.
7 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-maakunnassa
Sote-maakunnan, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, hyvinvointikertomus ja -suunnitelma laaditaan yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa.
Sote-maakunnan, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä yhteistyötä Saamelaiskäräjien kanssa.
8 § Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu
Saamelaiskäräjät esittää, että Lapin sote-maakunnalla on lisäksi saamelaisten kotiseutualueella oltava riittävä osaaminen, toimintakyky, valmius ja henkilöstö saamen kielellä järjestettävien saamelaiskulttuurin mukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi.
11 § Palvelustrategia
Sote-maakunnan, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, palvelustrategia laaditaan yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa.
21 § Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi
Valtakunnallista strategiaa laadittaessa on neuvoteltava saamelaisten terveyteen, hyvinvointiin ja palveluihin liittyen myös Saamelaiskäräjien kanssa sekä kuultava saamelaisasioista vastaavien ministeriöiden edustajia ja muita alan asiantuntijoita kulloisenkin tarpeen mukaan.
27 § Sote-maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta ja arviointivelvollisuus
27 §:ään lisätään maininnat eri väestöryhmistä, palvelujen yhdenvertaisesta toteutumisesta, yhdenvertaisuudesta sekä, että EU:n tietosuojadirektiivin määrittelemien erityisten henkilötietoryhmien osalta (mm. etninen alkuperä) tiedonkäsittely tulee toteuttaa erityisiä tietosuojavaatimuksia noudattaen.
28 § Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arviot
Saamelaiskäräjät esittää lisättäväksi maininnan siitä, että THL hyödyntää asiantuntija-arvioiden laatimisessa myös erityisalojen asiantuntijoita.
29 § Sosiaali- ja terveysministeriön vuosittainen selvitys
Saamelaiskäräjät esittää lisättäväksi, että THL valmistelee vuosittaiset asiantuntija-arviot yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.
Saamelaiskäräjät esittää, että saamelaisväestön terveyttä ja hyvinvointia koskevaa tiedontuotantoa varten luodaan selkeät rakenteet, joissa toteutuu EU:n tietossuojadirektiivien mukaiset, erityisiä henkilötietoryhmiä koskevat vaatimukset sekä saamelaisten perustuslain mukaiset oikeudet kansaansa koskevaan tiedontuotantoon.
30 § Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta sote-maakunnassa
Sote-maakunnan, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, sote-maakunta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen kehittämisestä yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa.
Sote-alan kehittämistoimintaa ei tulisi kuitenkaan siirtää yleiskatteellisen rahoituksen piiriin, vaan se tulisi säilyttää erillisenä momenttina varmistaen riippumattoman kehittämistoiminnan edellytykset. Sote-maakunnan rahoituslakiesityksestä ei selviä millä perusteella kehittämistoiminta on tarkoitus rahoittaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon osaamis- ja työvoimatarpeen arviointia ja ammatillisen osaamisen kehittämistä on tehtävä yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa sekä muiden koulutusviranomaisten, työhallinnon ja maakuntien liittojen kanssa.
31 § Ruotsinkielisten ja saamenkielisten palveluiden kehittämisen tukeminen
Saamelaiskäräjät pitää kannatettavana sitä, että Lapin sote-maakunnan erityistehtäväksi säädetään saamenkielisten palvelujen kehittämisen tukeminen koko maassa ja esittää, että lisäksi Lapin sote-maakunnan tehtäväksi säädetään edistää saamelaisten sosiaali- ja terveydenhuollon rajayhteistyöstä.
PELASTUSTOIMEN JÄRJESTÄMISLAKI
Saamelaiskäräjien esitys lain säännöskohtaisiin perusteluihin uudeksi sisällöksi:
3 § Pelastustoimen palvelutaso
Saamelaisten kotiseutualueella pelastustoimen palveluja järjestettäessä ja tuotettaessa huolehditaan pelastustoimen palveluiden kattavuudesta.
Pelastustoimen palvelutason määrityksessä, ml. ensihoitopalvelutehtävissä, huomioidaan alueelle matkailun tuoman henkilömäärän kasvu.
4§ Järjestämisvastuu pelastustoimessa
Pelastustoimen hoitaessa ensihoito- ja ensivastetehtäviä edistetään edelleen suunnitelmallista rajaseutuyhteistyötä pyrkien poistamaan sitä haittaavia esteitä.
Pelastustoimen hoitaessa ensihoito- ja ensivastetehtäviä turvataan saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet.
Saamelaisten kotiseutualueella toimivan pelastustoimen hoitaessa ensihoito- ja ensivastetehtäviä, henkilöstö osallistuu erityisosaamista kehittävään ja ylläpitävään koulutukseen saamen kieltä ja kulttuuria koskevissa koulutuksissa.
Saamelaiskäräjien esitys lain uudeksi sisällöksi:
9 § Pelastustoimen neuvottelukunta
Saamelaiskäräjät esittää, että neuvottelukunnassa varataan edustus Saamelaiskäräjille.
MAAKUNTIEN RAHOITUSLAKI
Saamelaiskäräjien esitys lain uudeksi sisällöksi ja säännöskohtaisiin:
2§ Määritelmät:
Saamelaiskäräjät esittää, että mikäli henkilömäärään perustuvaa määräytymiskriteeriä käytetään saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen rahoituksen laskennallisena perusteena saamenkielisyyslisä -kategoria tulee korvata saamelaisuuslisä -sanalla, jolloin se ei viittaa äidinkieleen väestötietojärjestelmässä, vaan saamelaisväestön määrään alueella.
3 § Valtion rahoitus sote-maakunnille
Saamenkielisyyslisä muutetaan muotoon: saamelaisuuslisä, kuten se oli lakivalmistelun alkuvaiheessa. Määräytymistekijän painoa ei voida määrittää riittävän eksaktisti, koska sitä koskeva tieto puuttuu. Rahoitus tulee määräytyä suhteessa saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen järjestämisen tosiasiallisiin kustannuksiin.
Saamelaiskäräjät esittää, että 3 §:n pykälän säännöskohtaisiin perusteluihin lisätään:
Lapin maakunnalle saamelaisväestön osuuden perusteella maksettavaan lisäosaan sisällytetään velvoite saamenkielisten palvelujen järjestämiseen ja tätä tarkoitusta varten myönnettävän määrärahan käyttötarkoitus sidotaan saamenkielisten palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Päätöksenteko saamenkielisten palvelujen kohdentamisen suhteen tulee tapahtua yhteisymmärryksessä Saamelaiskäräjien kanssa tai Saamelaiskäräjien suostumuksella. Yhteisymmärryksen saavuttamiseksi tai suostumuksen saamiseksi Saamelaiskäräjiltä Lapin maakunnan tulee neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa.
6 § mukaan valtion rahoituksen taso kullekin varainhoitovuodelle perustuu sote-maakuntien edellisen vuoden laskennallisiin kustannuksiin. Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen osalta ei kattavaa seurantatietoa vielä ole saatavilla, ja sen vuoksi sen taso joudutaan arvioimaan erikseen muiden tietolähteiden valossa.
4 § Sote-maakunnan päätösvalta rahoituksen käytössä
Saamelaiskäräjät esittää, että Lapin maakunnalle saamelaisväestön osuuden perusteella maksettavaan lisäosaan sisällytetään velvoite saamenkielisten palvelujen järjestämiseen ja tätä tarkoitusta varten myönnettävän määrärahan käyttötarkoitus sidotaan saamenkielisten palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Päätöksenteko saamenkielisten palvelujen kohdentamisen suhteen tulee tapahtua yhteisymmärryksessä Saamelaiskäräjien kanssa tai Saamelaiskäräjien suostumuksella. Yhteisymmärryksen saavuttamiseksi tai suostumuksen saamiseksi Saamelaiskäräjiltä Lapin maakunnan tulee neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa.
15 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin
Saamelaisväestön osalta hyte-kerroin joudutaan määrittelemään erikseen sovittavin tavoin. Asetuksessa on turvattava, että indikaattorit ovat riittävän edustavia ja ottavat huomioon eri väestöryhmien aseman ja erityistarpeet.
20 § Saamenkielisyyslisä
Saamelaiskäräjät esittää, että saamenkielisyyslisä muutetaan muotoon: saamelaisuuslisä, kuten se oli lakivalmistelun alkuvaiheessa.
Lisäosan määräytymisperusteena tulee olla saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen tosiasialliset kustannukset.
Saamenkielisyyden lisäosan perusteena käytettävän saamenkielisyyden perushinnan määräytyminen tulee esittää yksityiskohtaisesti, mikäli sellaista tullaan käyttämään.
Lisäosan määräytymistä varten tulee luoda yhtenäinen tietoperusta saamelaisväestön terveyden ja hyvinvoinnin sekä palvelutarpeiden ja saatavuuden seurannaksi. THL:n tiedontuotannon osaksi on luotava järjestelmä, joka mahdollistaa Saamelaiskäräjien oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien toteutumisen saamelaisia koskevaan tiedontuotantoon.
Mikäli henkilömäärään perustuvaa laskentatapaa kuitenkin käytetään, tulee määräytymisperusteena olla saamelaisväestön määrä, ei saamenkielisten määrä väestötietojärjestelmässä.
21 § Pelastustoimen laskennallisten kustannusten perusteet
Saamelaiskäräjät esittää, että asukaskohtaisessa perushinnassa tule huomioida Lapin maakunnan osalta myös kieliolosuhteet, pitkät etäisyydet, harva asutus ja rajat ylittävän ensihoito- ja pelastustoiminnan yhteistyön edellytykset.
SAAMEN KIELILAKI
Saamelaiskäräjien esitys lain uudeksi sisällöksi:
8 § Viranomaisten tiedottaminen
Saamelaiskäräjät esittää, että viranomaisten tiedottaminen pitää sisällään myös verkossa tapahtuvan saamenkielisen tiedottamisen.
12 §:n oikeus käyttää saamen kieltä viranomaisissa
Saamelaiskäräjät esittää, että 12 § Saamelaisella on oikeus käyttää viranomaisessa asioidessaan valintansa mukaan suomen tai saamen kieltä ja oikeus saada julkisia palveluja saamen kielellä.
Sama oikeus on saamelaisella saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolellakin valtion viranomaisissa silloin, kun nämä muutoksenhakuviranomaisina käsittelevät kotiseutualueen viranomaisessa vireille tulleita asioita.
31 § Valtion taloudellinen vastuu
Saamelaiskäräjien esittää, että saamen kielilain 31 §:n mukaisiin kustannuksiin varattua määrärahaa korotetaan vastaamaan todellisia tarpeita.
