Sámediggi ii dohkket Vuohču badjeskuvlaoahpahusa sirdima girkosiidii

Sámediggi ii dohkket Vuohču skuvlla badjeluohkáid oahpahusa sirdima girkosiidii. Soađegili gielda pláne oktan čuvgehusdoaimma seastindoaibman sirdit badjeskuvlla ohppiid čavčča 2022 rájes Tähtikunta skuvlii.

Sámediggi lea addán 25.8. gildii ášši birra cealkámuša, mas dat muittuha ee. sámegiela ja sámegielat oahpahusa sierraruhtadeamis, mii lea leamaš fámus jagi 1999 álggu rájes. Ruhtadeapmi lea mearkkašahtti, daningo dat gokčá praktihkas sámegiela ja sámegielat oahpahusa oahpaheddjiid bálkágoluid. Sámeoahpahusa goasttádusaid máksá dađi lági mielde stáhta. Dát stáhtaoassevuogádaga olggobeale ruhtadeapmi ii leat váldojuvvon vuhtii rehkenastimiin, maid konsuleanta lea ráhkadan gildii.

– Sámeoahpaheddjiid ja -ohppiid fievrrideapmi čuođi, juobe 120 kilomehtera duohkái ja ruovttoluotta beaivválaččat ii leat seastindoaibma, muhto baicca lassegollu. Lassin dan haddin lea hedjoneaddji oktavuohta iežas servošii, iežas gillii ja kultuvrii, Sámediggi gávnnaha cealkámušastis.

Sámediggi lea fuolas ohppiid ja bearrašiid veadjimis ja earenoamážit sámegiela ja sámegielat oahpahusa dilis ja joatkašuvvamis Vuohčus. – Dát lea seamma ášši go fuolla sámegiela boahttevuođas dán guovllus, dadjá Sámediggi sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.  – Soađegili gielda ii min jáhku mielde diđolaččat háliit heajudit sámegiela sajádaga, mii lea juo ovddežisnai geahnoheapme, muhto oahpahusa sirdin juobe muhtun oassái eret lunddolaš birrasisttis mearkkašivččii dan goittotge.

Sámediggi lea bivdán gielddas Sámediggelága 9 § mielde ráđđádallamiid ja rehkenastimiid Vuohču skuvlla

  • sáme- ja suomagielat oahpahusa oahppieinnostusain, main váldojuvvo vuhtii vuolleskuvlla sámegielat oahpahusa dáláš ohppiid sirdašuvvan badjeskuvlii,
  • oahpahusgoasttádusain, main leat sirrejuvvon sámegiela ja sámegielat oahpahusa golut ja daid vuođul gieldda oažžun sierraruhtadeapmi
  • ohppiid fievrrideamis beaivválaččat Soađegillái ja ruovttoluotta. Skuvlasáhttorehkenastimiin galgá váldit vuhtii sáhtuid gitta gieldda davverájis ja maiddái árktalaš dálvvi dagahan čuvges áiggi oanehisvuohta, mii guhkida skuvlamátkkiid bistima.

Loga olles cealkámuša dás.

Lassedieđut:

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, 040 767 3101 / 010 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Sátnejođiheddjiid geahčastat dievasčoahkkimis 26.6.2020

Dievasčoahkkimis 26.6.2020 mearriduvvui almmustahttit sátnejođiheddjiid geahčastat bloggačálusin Sámedikki neahttasiidduin.

Sátnejođiheaddji Duomis Áslat Juuso

Koronaáigge Sámedikki doaimmat ja áššit leat dikšojuvvon čuovvovaš ládje: Sámekulturguovddáš Sajos lea leamaš gitta 16.3. rájes. Stivra mearridii doallat gitta Sajosa miessemánu loahpa rádjái. Sámediggi váldobargovuohki lea leamaš gáiddusbargu doaisttážii, eaige virgemátkkit leat dahkkojuvvon spiehkastatdili áigge. Gearggusvuođajoavku ásahuvvui ja joavku lea čoahkkimastán oktiibuot vihttii.

Sámedikki lágidan seminárat, dilálašvuođat ja dáhpáhusat šluhttejuvvojedje miessemánu loahpa rádjái ja čoahkkimiidda leat oassálastán gáiddusoktavuođaiguin. Maiddái geassemánu dievasčoahkkin lágiduvvui gáiddusoktavuođaiguin geavahemiin Interprefy-gáiddusdulkonapplikašuvnna. Gáiddusbargan burgojuvvo 3.8.2020 rájes juos dávdadilli lea bisson guovllus eiseválddiid ávžžuhan dásis.

Giđđat spiehkastatdili áigge Sámediggi sáddii 23.3.2020 appellašuvnna oaiveministarii ráddjen dihte Suoma siskkáldas johtima, vai koronavirusa leavvama basttášedje njozodit ja suodjalit riskajoavkkuid. Sámedikki nubbi appellašuvdna sáddejuvvui sisministarii 10.6.2020 rahpan dihte Norgga ja Suoma gaskasaš ráji, go dilli davvin gávnnahuvvui ráfálažžan. Koronavirusa dihte mearriduvvon johtinráddjehusat lea čuohcán mearkkašahtti ládje Davvi-Suoma rádjeguovlluid sámeálbmogii.

Deaivvadeapmi presideanta Sauli Niinistöin ordnašuvai 6.3.2020. Galledeapmi vuođđuduvai mannan válgabaji áigge dahkkojuvvon bovdehussii fitnat galledeame Sámi ođđasit. Deaivvadeamis ságastallojuvvui dálkkádatrievdamis ja dan váikkuhusain sámekultuvrii, vaššiságain, Suoma olmmošvuoigatvuođageatnegasvuođain ja sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna vuođđudeamis.

Sámediggelágaođasmahttinproseassa lea maid leamaš jođus. Fáttá birra leat čađahuvvon ráđđádallamat sámediggelága 9 § mielde sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagotti ásaheamis. Ráđđádallamiin gieđahallojuvvui doaibmagotti mandáhta. Dát ráđđádallan ja proseassa vuođđuduvvet Suomas hálddahusprográmma girjemii. Ovdal doaibmagotti barggu lea doaibman sámediggelága ođasmahttimii guoski ovdačielggadanjoavku.

Váhčira meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas ráđđádallojuvvui giđa áigge Meahciráđđehusain sámediggelága 9 § mielde. Oppalaččat ráđđádallamiin lei buorre vuoigŋa, muhto máŋgga áššis ii gávdnon oktasaš ipmárdus.

Sámediggelága 9 § mielde ráđđádallojuvvui giđa áigge bargo- ja ealáhusministeriijain guovlluid ovddideamis ja Eurohpa uniovnna guovlo- ja ráhkaduspolitihka ruhtafoanddaide guoski láhkaásaheami ođasmahttimis. Sámedikki guovddáš evttohusat dán láhkaásaheami ođasmahttimis leat, ahte láhkaásaheamis, mii ođasmahttojuvvo, galgá dorvvastit Sámedikki ollislaš oassálastima sámeguovllu ovddideapmái, láhkaevttohussii čáhkaduvvo njuolggadus, man mielde sámeguovllu ovdáneapmi ii oaččo váikkuhit negatiivvalaččat sámekultuvrii, guovlluid ođasmahttima ráđđádallangotti čoakkádussii lasihuvvo Sámedikki ovddasteaddji, sámiid rájiid rasttildeaddji ovttasbargu dorvvastuvvo ja ahte sámeealáhusaide vuođđuduvvo ealáhusfoanda.

Ráđđádallamat sámediggelága 9 § mielde Lappi lihtuin Davvi-Lappi eanangoddelávva 2040 -áššis ledje miessemánus. Jiekŋameara ruovdemáđija orru bissume lávas viiddes vuostálastimis fuolakeahttá. Plánain lea maid šleađgalinnjá Ohcejohkii. Almmolaččat sáhttá gávnnahit, ahte Sámedikki fuomášumit eai leat váldojuvvon mielde eanangoddelávas viidáseappot.

Sámediggelága 9 § mielde lei miessemánu loahpas birasministeriijain ráđđádallan, mii guoskkai luonddusuodjalanláhkaásaheami ođasmahttin -fidnu prošeakta II goaskinbuhtadusaide. Sámediggi ovttas Bálgosiid ovttastumiin lea dolvon ovddasguvlui evttohusa. Ekologalaš kompensašuvnna ja luonddu máŋggahámatvuođa nannejeaddji buhtadusvuogádaga geahččalit gárgehit. Sámedikki vuolggasadji lea almmolaččat ovddidit luonddusuodjalanláhkaásaheami 16 § sisdoalu.

Eanangeavahan- ja huksenlága ođasmahttin lea maid jođus. Birasministeriija lea ovdanbuktán proseassa Sámediggái ja aitosaš ráđđádallamiid áigot álggahit čakčat.

Sámediggelága 9 § mielde ráđđádallan stivrra evttohushápmosa birra riikabeivviide láhkan huksenárbbi suodjaleamis addojuvvon lága ja rihkuslága 48 logu 6 § rievdadeami birra čađahuvvui geassemánus birasministeriijain. Proseassa ii oro váldime vuhtii sámiid vuoigatvuođa hálddašit iešmearrideami vuođul oktasaččat sámečuozáhagaid, mat leat sámiid huksenárbelága vuolde.

Suoma sátnejođihanvuorru Sámi Parlamentáralaš ráđis lea dál jođus. Dán áigge leat čoahkkimastán virtuálalaččat, gieđahallojuvvon dehálaš áššit earret eará rájiid rasttildeaddji skuvlejumi birra, ságastallojuvvon earret eará COVID-19 -dilis, álbmotluohteáššis ja ávnnahis kulturárbeáššis, vuođđuduvvon Interreg-bargojoavku, mii adnojuvvo dehálaš rahpamin, vai sámiid dárbbuid sáhttet identifiseret ovttas čuovvovaš ruhtadanbaji olis. Sámeparlamentarihkkáriid čoahkkin lea sirdojuvvon ja beaivemearri ii leat vuos sohppojuvvon.

“Enhanced participation” lea ON eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođa ovddidanproseassa, mas Sámedikki sátnejođiheaddji lea aktiivvalaččat leamaš mielde.

Sámediggi lea oassálastán biodiversitehtastrategiijai ja -doaibmaprográmmii guoski álgočielggadanbargui, mas LUKE:in (Luondduriggodatguovddáš) lea leamaš ovttasbargu das, mot prográmma lea doaibman ja maid ođđa strategiijas galggašii váldit vuhtii.

Bistevaš ovdáneami doaibmagottis Suopma lea raporteren ON:ide bistevaš ovdáneami mihttomeriin, ja Sámediggi lea vuosttaš geardde leamaš mielde ráhkadeame raportta.

Sámediggi lea bovdejuvvon dálkkádatpolitihka jorba beavddi gurrii, masa oassálastá sátnejođiheaddji. Dálkkádatpolitihka jorba beavddi lea vuođđudan oaiveministtar ja dan guoras leat álggahuvvon ságastallamat, mat gusket dasa, man guvlui Suoma dálkkádatpolitihka lea manname.

Sámediggi oainnu mielde Interreg-prográmmaid ovddideamis lea dehálaš doallat Sápmi-prográmmaoasi sierra ja sihkkarastit dan boahttevuođas. Prográmma sisdoalu olis lea ulbmil álkidahttit uhcit doibmiid geavahit dán ruhtadeami ja ovddidit árbevirolaš ealáhusaid, degomat ovddidit duoji ealáhussan.

I várresátnejođiheaddji Anni Koivisto

Sode-ođasmahttima birra: Sámediggelága 9 § mielde ledje ráđđádallamat gáiddusoktavuođaiguin sosiála- ja dearvvašvuođaministeriijain sode-áššiid birra miessemánu álggus. Sámediggi oččoda buorádusaid sámegielat ja kultuvrralaš bálvalusaid praktihka ollašuvvamii. Dát eaktudivččii čielga sámegielat bálvalusaid lágidanovddasvástádusa ja doarvái ja riekta čuozihuvvon ruhtadeami. Sode-ođasmahttimii guoski láhkahápmosiin Sámedikki mihttomearit eai oidno doarvái ja váikkuhanbargu jotkojuvvo.

Sode-ođasmahttima ovdii leat maiddái bargan kampánjeremiin ovttaveardásaš sode-bálvalusaid beales. Sode-kampánja sisttisdoallá ođasreivviid, video, oaivilčállosiid ja iežas neahttasiidduid oassin Sámedikki neahttasiidduin.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun dahjege komissáran bohte mearreáigge siste 16 evttohusa, 14 Sámediggái ja guokte Nuortalaččaid siidačoahkkimii. Evttohuvvon olbmot leat oktiibuot 10. Komissáraid válljenproseassa joatkašuvvá čakčat, goas lágiduvvojit gullandilálašvuođat.

Suoma ja Norgga gaskasaš ráđđádallamat Deanu guolástannjuolggadusa ođasmahttimis álge geasset. Suoma ráđđádallandelegašuvnnas Sámedikki ovddasteaddji ja delegašuvnna nubbi várresátnejođiheaddji lea Anne Nuorgam. Stáhtaráđđi attii delegašuvnna ásaheami oktavuođas cealkámuša, mii deattuha luossanáli ealáskeami dorvvasteami, sámiid vuoigatvuođaid ovddideami ja riikkabeivviid cealkámušaid vuhtiiváldima.

Sámediggi lea doallan dán jagi bealde ovtta deaivvadeami Sámedikkiin ja riikkabeaibellodagaid ovttasbargojoavkku olis. Ovttasbargojoavkku čoahkkin lei geassemánus ja deaivvadeamis gieđahallojuvvojedje Sámedikki áigeguovdilis áššit.

Oahpahus- ja kulturministeriija ásahan sámeoahpahusa ovddidanbargojoavku lea doaibman njukčamánu rájes. Bargojoavkku bargu lea dárkkodit sámegielat árrabajásgeassima, kultur- ja giellabeassedoaimma, sámeoahpahusa ja -skuvlejumi dili oktan ollisvuohtan. Sámedikki bealis joavkkus leat lahttun Ulla Aikio-Puoskari ja Anne-Kirste Aikio ja áššedovdičállin Arla Magga ja Petra Kuuva.

Sámediggi lea cealkán oahppogeatnegasvuođa viiddideapmái guoski láhkaođasmahttimiin deattuhemiin sámenuoraid gielalaš vuoigatvuođaid ja vuoigatvuođa čađahit oahppogeatnegasvuođa oahpa árbevirolaš dáidduid. Sámediggi celkkii guovttejahkásaš ovdaoahpahusa geahččaladdamis deattuhemiin, ahte vuoigatvuođat sámegielat doaibmamii eai oaččo hedjonit geahččaladdama čuovvumuššan.

Lassin Sámediggi celkkii Yleisradio ođđa strategiijas ja evttohii, ahte sápmelaččat, sápmelašvuohta ja sámegielat prográmmat vuhtiiváldojuvvošedje buorebut.

II várresátnejođiheaddji Leo Aikio

Boazodolliid sadjásašveahkki -ášši. Sámedikki evttohus ovddidan dihte boazodolliid sadjásašveahki: boazodolliid ovttaveardásašvuohta sadjásašveahkkevuogádagas, sadjásašveahki mearreruđa ja diibmomeari lokten vástidit boazoealáhusa dáláš dárbbu, hohpolaš doaimmat boazodolliid, luopmudanbálvalusaid ovddideapmin láhkaásaheami dásis, sápmelaš boazodolliid sosiáladorvvu ollašuvvan, barggus veadjin ja bargojagiid guhkideapmi oassin sadjásašveahkke- ja sadjásašveahkkeluopmudanvuogádagas, ovttaveardásašvuođa ovddideapmi Mela iežas doaimmain ovttaveardásašvuođaplána bokte.

Tukesiin lea ráđđádallojuvvon sámediggelága  9 § mielde Hankaoja ja Rove vero -ohcamušaid birra ja maiddái gollerogganlobit leat gieđahallojuvvon.

Boazoáššit: EU-doarjjaáššis Sámediggi lea evttohan, ahte ealliboazodoarjja loktejuvvo 28,5 €:s 36 €:i. Bohccobierggu njuolggovuovdima ovddideamis ulbmil leat álkidahttit ja geahpedit njuolggovuovdima eavttuid nu, ahte boazodoallit bastet prinsihpalaččat vuovdit sámeguovllus dihto kilomeari siste (1500 kg čuhppojuvvon bohccobierggu ja 500 kg goikebierggu jagis/bohccobierggu vuovdi) vuovdit bohccobierggu restoráŋŋaide, vehádatgávpejasaide ja golaheddjiide.

Sámediggi lea aktiivvalaččat čuvvon muohtadili dagahan earenoamášdili ja doallan oktavuođa ášši olis eanan- ja vuovdedoalloministeriijai, eanan- ja vuovdedoalloministeriija spesiálaveahkeheaddji lea fitnan oahpásmuvvame muohta- ja guohtundillái. Cealkámuša bivdima bokte gárgehit ja ovddidit dutkamuša MAKERA-ruhtadeami olis: Iešguđet eanangeavahanvugiid váikkuhus boazobargovugiide ja árbedihtui – dáhpáhusdutkamuš Suoma sámiid ruovttuguovllus ja boazodoalu rievdadusat ja vuogáiduvvanvuogit iešguđet eanangeavahanvugiid ruossalas deattuid vuolde. Boraspire čanasjoavkodilligeahčastat.

Sámediggi lea maid sádden appellašuvnna Meahciráđđehussii, vai bohccuid guohtunráffi ja boazodoalu almmolaš doaibmaneavttut dorvvastuvvojit spiehkkaseaddji diliin: Sámediggi doarjala Meahciráđđehussii, ahte dat ii mieđihivčče dáláš giđđa ja geassebajis bivdo- ja johtinlobiid sámiid ruovttuguovllus ja beavttálmahtášii goziheami eastin dihte lobihis johtima.

Dál dálkkádatrievdamii laktáseaddji fáttát ja proseassat Suomas, maidda Sámediggi lea oassálastán dahje oassálastá, leat: Sámiid dálkkádatpanela ja sámiid vuogáiduvvan dálkkádatrievdama vuogáiduvvanprográmma. Dát ovddiduvvo bárrásii ja ulbmil lea čađahit sáttaságastallama čuovvovaš dievasčoahkkimis. Climini-fitnus dárkkodit boazodoalu vuogáiduvvanvugiid dálkkádatrievdamii. Leo Aikio lea oassálastán bagadallanjoavkku bargamii. Aikio oassálasttii Climate Emergency and Indigenous People in the Arctic -panelii Helssegis 12.3.2020. Dálkkádatlága ođasmahttin lea jođus ja ulbmil lea buktit ovdan Sámedikki oainnuid.

Sámediggái lea boahtán diehtu ruvkevárremis Jiehtáčearu guovllus Eanodagas ja Sámediggi váidalii das earenoamážit dan vuođul, ahte sámi giellaláhka ii váldojuvvon vuhtii. Dál ruvkelága ođasmahttin lea jođus ja ulbmil lea čađahit čakčat sámediggelága 9 § mielde ráđđádallamiid bargo- ja ealáhusministeriijain.

Sámediggi oassálasttii luonddu máŋggahámatvuođa vahkkui oanehis some-videoiguin, mat lasihuvvojedje Sámedikki some-kanálaide oktiibuot 5. Dáin gieđahallojuvvojedje sámiid luonddugaskavuohta, luonddu árvvolašvuohta ja máŋggahámatvuohta ja ovttasorrun luondduin.

Ságajođiheaddji
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101

I várreságajođiheaddji
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969

II várreságajođiheaddji
Leo Aikio
leo.aikio(at)samediggi.fi
040 621 6505 / 010 839 3180

Sámedikki čuovvovaš čoahkkin 3/2020 dollojuvvo 17. – 18.9.2020 dmu 10 – 18 Anáris (Sajos).

Sámegielaid gáiddusoahpahusa goalmmát lohkanjahki álggii – ohppiidlohku lassána

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta goalmmát doaibmanjahki ja ođđa lohkanjahki lea álgán. Prošeavtta ohppiid- ja studeanttaidlohku lea lassánan sullii 20 ohppiin. Mannan lohkanjagi sámegiela oahpahusa ožžo sullii 60 oahppi ja studeantta. Dál álgán lohkanjahkái leat almmuhuvvon badjelaš 80 oahppi ja studeantta miehtá Suoma.

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeakta fállá anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela vuođđooahpahusa ja logahatskuvlejumi dievasmahtti oahpahusa guokte vahkkodiimmu oahpahusjoavkku nammii. Prošeakta váldá oahpahussii mielde maiddái ovdaskuvlaohppiid. Oahpahus lea oaivvilduvvon sámeohppiide sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobealde. Prošeakta ii fála oahpahusa rávesolbmuide.

Almmuhanáigi sámegielaid gáiddusoahpahussii nogai njukčamánus. Vaikke aitosaš almmuhanáigi lea nohkan, de prošeakta váldá ain ođđa ohppiid mielde oahpahussii vel čakčamánu loahpa rádjái. Oahpahussii beassama eaktun lea, ahte sámegiela gáiddusdiimmut heivejit oahppi lohkanortnegii ja ahte oahppái gávdno pedagogalaččat vuogas oahpahusjoavku. Oahppi ii goittotge dárbbaš máhttit sámegiela, muhto oahpahus vuolgá maid vuođđoáššiin.

Vánhemat sámiid ruovttuguovllu olggobealde, geat háliidivčče mánáidasaset anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiela gáiddusoahpahusa, sáhttet váldit oktavuođa Arla Maggai, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033.

Oulu, Roavvenjárgga ja Helssega gávpogat lágidit davvisámegiela oahpahusa lagašoahpahussan. Jos háliidat oahpahusa, de váldde oktavuođa iežas skuvlla rektorii dahje iežat gávpoga skuvladoaimmahahkii.

Lassedieđut

Prošeaktahoavda Hanna Helander
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi
040 7012 094

Koordináhtor Arla Magga,
arla.magga(at)samediggi.fi
040 1985 033

https://www.saamenetaopetus.com/

Spiehkkaseaddji dálvvi dagahan boazodoallovahágiidda galgá gávdnat čovdosa

Luondduriggodatguovddáža (Luke) čielggadeami mielde dálvvi 2019-2020 dálke-, muohta- ja luonddudilli ledje boazodollui earenoamáš váddásat. Bálgosiidda dahkkojuvvon gažadeami mielde boazodoalu goasttádusat lassánedje 80-90 proseantta ovddit jagiid ektui.  Eanan- ja vuovdedoalloministeriija vuordá loahpalaš dieđuid njuovvanmeriin ja boazojávkku sturrodagas čavčča njuovvanbaji áigge.

Čielggadeami mielde luonddudili hárrái spiehkkaseaddji dálvi dagahii boazodollui mearkkašahtti lassegoluid ja elliid manahemiid. Bálgosat árvvoštallet boahtte njuovvanbaji miesseproseantta njiedjat sullii 45 prosentii ja njuovvanbohccuid meari báhcit 66 prosentii ovddit jagiid ektui.

– Boazoealáhus galgá bastit luohttit stáhtii ja dasa, ahte boazovahátláhka doaibmá. Dákkár katastrofalaš jagi maŋŋá lea earenoamáš dehálaš doarjut boazodolliid, vai boazovahátlágas livččii obalohkái mearkkašupmi, dadjá II várreságadoalli Leo Aikio.

Boazodoalu deaividan vahágiid buhtten -lága (987/2011) ulbmil lea veahkehit boazodoalu doibmiid ceavzit viiddes ja vuordemeahttun boazodollui čuohcán vahágiin. Lágas luonddubárti ja eará sorbmi mearkkašit spiehkkaseaddji dálke- ja luonddudili, mat mearkkašahtti ládje estet bohccuid geavaheamis dábálaš guohtumiiddiset ja dagahit mearkkašahtti lassebiebmandárbbu, dagahit muđui bohccuid jápmima dahje heajudit muđui mearkkašahtti ládje bohccuid vejolašvuođaid ceavzit luonddus.

– Dál stáhta guovllus galggašedje reageret johtilit, oktageardánit ii leat áigi vuordit čavčča njuovvanmeriid. Lea gutneheapme, ahte mearrádusa gártá vuordit gitta čuovvovaš dálvvi rádjái, dillái galggašii bastit gávdnat čovdosa, joatká ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

– Luondduriggodatguovddáža čielggadeapmi, bálgosiid girjejuvvon dieđut ja jápmán bohccuid mearit čájehit, ahte buhtadus dárbbašuvvo. Dáid dieđuid vuođul galggašii bastit juo juoga ládje álkidahttit boazodolliid ekonomalaččat váttes dili, vaikko loahpalaš dieđut njuovvanbohccuid meriin ja boazojávkkuin boađášedjege maŋŋeleappos, dadjá ealáhusčálli Sarita Kämäräinen.

Luondduriggodatguovddáža mielde bálgosiidda dahkkojuvvon gažadandutkamuš buvttadii árvalusaid ja ovdadieđuid boazojávkku ja njuovvanbohtosa meriin. Eanan- ja vuovdedoalloministeriija vuordá loahpalaš dieđuid njuovvanbohccuid meriin ja boazojávkku sturrodagas čavčča njuovvanbaji áigge, ovdal go ášši ovdána mearrádusbargamii.

Dálvvi 2019−2020 spiehkkaseaddji dálke-, muohta ja luonddudilli ja váikkuhusat boazodollui -čielggadeapmi dahkkojuvvui eanan- ja vuovdedoalloministeriija bivdaga vuođul. Luondduriggodatguovddáš ráhkadii boazovahátlágas (987/2011) oaivvilduvvon čielggadeami muohtadilis lágas oaivvilduvvon vejolaš jápmun ja dan váikkuhusain boazodollui.

Vel dalle go guottetáigi álggii, muohta lei olu ja dilli lei hui hástaleaddji guotteheami dáfus. Govva: Johanna Alatorvinen

 

Lassedieđut

II várreságadoalli  Leo Aikio tlf. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tlf. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Nuortalašgiela ja davvisámegiela digitála sátnegirjjit válbmanan

Oulu universitehta Giellagas-instituhta almmustahttá nuortalašgiela ja davvisámegiela digitála sátnegirjjiid. Buohkaide rabas sátnegirjjiid almmustahttindilálašvuohta lágiduvvo disdaga borgemánu 25. beaivve dmu 10 čujuhusas https://oulu.zoom.us/j/69319349687.

Goabbáge sátnegirji lea doaimmahuvvon váldoáššis Oahpahus- ja kulturministeriija sierraruhtademiin, mii juolluduvvui Oulu universitehta Giellagas-instituhttii. Suoma-nuortalašgiella-sátnegirji lea ollašuhttojuvvon Sámedikki, Oulu universitehta Giellagas-instituhta, Helssega universitehta ja Romssa universitehta ovttasbargun. Originála suoma-nuortalašgiella-sátnegirjji dahkkivuoigatvuođat leat Sámedikkis.

“Anán hui dehálažžan dan, ahte maiddái sámegielaid sátnegirjebargu eallá áiggi mielde. Dáid digitála sátnegirjjiid almmustahttin rahpá áibbas ođđa vejolašvuođaid nuortalašgiela ja davvisámegiela sátnegirjjiid geavaheapmái, dasgo dat leat rabas buohkaide ja daid geavaheapmi lea vejolaš ja álki gos beare.” illuda Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso sátnegirjjiid almmustahttima.

Sámediggi lea leamaš nannosit mielde sátnegirjefitnus. Suoma-nuortalašgiella-sátnegirjji doaimmahusbargui oassálasttiiga eatnigielat lahttun Sámedikki nuortalašgiela jorgaleaddji Merja Fofonoff ja oahppamateriálabargi Raija Lehtola. Nuortalašgiela giellageavaheddjiide lea dehálaš ášši, ahte sátnegirji viimmat almmustahttojuvvo.

“Sátnegirjái lea leamaš garra ja bistevaččat lassáneaddji dárbu. Earenoamáš dehálaš lea dat, ahte almmustahttojuvvon sátnegirjjis leat buorit sátneráhkadanmállet normerejuvvon čállinhámis. Sátnegirjji dárkkistanbarggu galggašii goittotge ain joatkit, dasgo sátnegirjji giehtačálus sisttisdoallá olu earenoamášsátneráju ja dan gieđahallamis dárbbašuvvojit eanet iešguđet surggiid áššedovdamuš ja giellajuhkosa návccat”, muitaleaba Fofonoff ja Lehtola vásáhusaineaskka sátnegirjebarggus.

Nuortalašgiela sátnegirjebarggu áigge dihttui dárbu maid ođđa normeremiidda. Giellanormerenbargu dahkkojuvvuige earenoamážit Suoma, Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiid oktasaš davviriikkalaš giellaovttasbargoorgána Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi (Sámi Giellagáldu) nuortalašgiela giellabargi Mervi Semenoffain ja nuortalašgiela giellajuhkosiin.

Ođđa digitála suoma-nuortalašgiella sátnegirjjis leat suomagielat ohcansánit badjel 16 000 ja nuortalašgielat vástagat lagabui 19 000. Sátnegirji vuođđuduvvá Pekka Sammallahti ja Jouni Moshnikoff jagi 1991 almmustahttin bargui, man Jouni ja Satu Moshnikoff leaba dievasmahttán earenoamážit 2000-logu álgojagiid. Sátnegirji almmustahttojuvvo Romssa universitehta sámi giellateknologiija guovddáža, Giellatekno, vuođus ja dat lea čujuhusas https://saan.oahpa.no/fin/sms. Sátnegirji almmustahttojuvvo maiddái prentejuvvon veršuvdnan maŋŋelis čakčat 2020.

Davvisámi-suoma digitála sátnegirjji giehtačállosa lea ráhkadan emeritusprofessor Pekka Sammallahti ovddit sátnegirjjiidis (1989 ja 1993) vuođul. Sátnegirji sisttisdoallá olles 50 000 ohcansáni ja dahkki beaivvadahttá dan olles áigge. Sammallahti sátnegirji almmustahttojuvvo Romssa universitehta Divvun-prošeavtta vuođus, čujuhusas http://satni.org/sammallahtismefin (liŋka doaibmá 25.8.2020 rájes).

Digitála sátnegirjjit leat dehálaččat máŋgga ládje. Daid bokte lea vejolaš geavahit sátnegirjjiid jođánit gos ja goas beare, ja lassin dat rahpet vejolašvuođaid gárgehit iešguđetlágan giellateknologalaš applikašuvnnaid ja maiddái beaivvadahttit ja dievasmahttit materiála. Digitála sátnegirjjit leat mearka maiddái das, ahte giella eallá ja ovdána.

Lassedieđut:

Sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Gielladorvočálli Anne-Kirste Aikio tlf. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Má. sámi giellaáššiidčálli Marko Marjomaa tlf. 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Ođđa davvisámegiela eatnigiela oahppogirji almmustuvvan

Biellocizáš 8 lea eatnigiela oahppogirji vuođđoskuvlla 8. luohká oahppiide. Girjái gullá maiddái hárjehusgirji.

Dán girjji sisdoallu lea juhkkojuvvon njealji oassái: čakča, skábma, dálvi ja giđđa. Girjeráiddus lea almmustuvvan ovdalis Biellocizáš 7 ja hárjehusgirji.

Oahppogirjji dahkki: Helmi Länsman, bearbmagovva Esther Berelowitsch

 

Girjjiid sáhttá diŋgot min neahttagávppis:

https://www.samediggi.fi/tuote/biellocizas-8/?lang=dav

https://www.samediggi.fi/tuote/biellocizas-8-harjehusgirji/?lang=dav

 

Sámediggi 2020, skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

Nationála ja riikkaidgaskasaš sámi giellavahkku 2020

Sámi giellavahkku 2019 joatká lihkostuvvama, ja bovde Sámi giellavahkkui 2020. 43. vahkus, dahje dárkileappot golggotmánu 19.-25. b., lágiduvvo dán jagi giellavahkku. Mihttomearrin vahkuin lea oažžut oidnosii sámegielaid ja loktet diehtomielalašvuođa daid birra.

Mihttomearrin sámi giellavahkuin lea oažžut oidnosii sámegielaid almmolašvuođas, loktet máhtu sámegielaid birra ja lokte gielaid stáhtusa. Dat golbma sámedikki Norggas, Ruoŧas ja Suomas háliidit ahte sámegielat galget oidnot, gullot ja geavahuvvot buot servodatsurggiin giellavahkus.

– Mii háliidit juohkit iežamet rikkes gielaid miehtá servodaga ja Sámi, ja loktet beroštumi riikkarájáid rastá. Illudahttá go mii várret olles vahku dasa ahte bidjat liige fokusa daidda sámegielaide mat mis leat, dadjá sámediggepresideanta Aili Keskitalo.

Giellavahkku 2019 lihkostuvai bures, ja giellavahku oktavuođas čađahuvvojedje ollu lágideamit ja doaimmat. Gonagaslaš Majestehta Gonagas Harald V lei mielde Kárášjogas ja gielddat, priváhta ja almmolaš ásahusat ja eará doaimmaheaddjit ledje mielde oainnusmahttimin sámegielaid báikkálaččat ja sosiála mediain.

Maiddái Suoma ja Ruoŧa bealde presideanttat dorjot Norgga bealde sámediggepresideantta. Ruoŧa bealde sámediggepresideanta Per-Olof Nutti oaivvilda ahte sámi álbmogii lea giellagáhtten deaŧalaš sámi kultuvrra jotkkolašvuhtii ja gaskkusteapmái.

– Giella beassanbileahtta eallimii. Áitojuvvon gillii leat mánáid ja nuoraid giellamáhttu eallindáhkádus dannego mánát lea giela boahttevuođa kulturguoddit, dadjá Per-Olof Nutti.

Tuomas Aslak Juuso Suomas ávžžuha buohkaid searvat dán giellaáŋgiruššamii oažžun dihtii sámegielaid oidnosii.

– Giellavahkku fállá vejolašvuođa sámiide čalmmustahttit sámegielaid, muhto seammás sávan ahte maiddái eiseválddit ja fitnodagat davviriikkain válddašedje sámegielaid oassin sin doaimmaid giellavahkku áigge sidjiide heivvolaš vugiin, lohka Tuomas Aslak Juuso ja hástala buohkaid searvat giellavahkkui.

Muitte beivviid – Mušte peeivijd – Muuʹšt peeivid!

Sámegielaid birra:

Sámegielat leat dán áigge 9–10, dan mielde, ahte rehkenastojuvvogo Ruoššas hubmojuvvon áhkilsámegiella juo jáddan vai ii. Riikkaidgaskasaš oktavuođas adnojuvvojit buot sámegielat áitojuvvon, duođalaččat áitojuvvon ja masá jápmán giellan. Sámi giellaguovllut gokčet árbevirolaččat stuorra osiid Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, Guoládatnjárggas davvinuortan Engerdala rádjai Lulli-Norggas ja Eajra rádjai Lulli-Ruoŧas. Sámegillii dát guovlu gohčoduvvo Sápmin.

Lassedieđut:

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, tlf. 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

sámi giellaáššiidčálli Marko Marjomaa, tlf. 010 839 3183/ 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Giellavahkku plakat:

Ođđa álgooahpahusa riektačállinplakáhtat leat almmustuvvan

Álgooahpahusa riektačállinplakáhtat leat dál almmustuvvan digitála hámis. Plakáhtaid lea plánen oahpaheaddji Aura Pieski, govaid lea sárgon Nora Bäck ja Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat almmustahttá dán plakáhtaráiddu.

Álgooahpahusa riektačállinplakáhtat nannejit oahppi davvisámegiela riektačállima, ja daid sáhttá geavahit lohkan- ja čállinoahpahusa olis. Dát lassemateriála lea jurddašuvvon eatnigiela álgooahpahussii, muhto dat sáhttá leat ávkkálaš maiddái eará luohkkádásiid oahpahusas. Plakáhtat muittuhit riektačállima vuođđoáššiin. Plakáhtaráiddus leat oktiibuot oktanuppelogi (11) plakáhta. Ráidu álmmuhuvvo maiddái stávvalastojuvvon hámis ja oahpaheaddji sáhttá čálihit skuvllas daid dárbbu mielde. Aura Pieski lea čállán ráidui oahpaheaddjirávvagiid ja maiddái ideaid riektačállinplakáhtaid geavaheapmái.

Oahppomateriála heive bures maiddái gáiddusoahpahussii. Materiála sáhttá diŋgot Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas.

Liŋka: https://www.samediggi.fi/tuote/riektacallinplakahtat-digi/?lang=dav

Sámediggi deaivá ministtar Kiuru sode-áššiin – bálvalusaid dáládili dorvvasteapmi ii leat doarvái buorre mihttomearri

Sámediggi deaivá bearaš- ja vuođđobálvalusministtar Kiuru otne borgemánu 17. beaivve Roavvenjárggas ráđđehusa sode-eanangoddedeaivvademiid oktavuođas.  Deaivvadeamis Sámediggi ovdanbuktá ee. ovttaveardásašvuođa ja sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama ja doarvái buori ja čuozihuvvon ruhtadeami dorvvasteami sámiid bálvalusaid oasil sode-ođastusas. 

Sámedikki ovddasteaddjit oassálastet Roavvenjárggas 17.8.2020 ráđđehusa sode-eanangoddedeaivvademiid dilálašvuhtii, man maŋŋel sii deivet bearaš- ja vuođđobálvalusministtar Krista Kiuru. Sámediggi álggahii geassemánus kampánjja ovttaveardásaš sode-bálvalusaid ovdii, ja čalmmustahttá kampánjja sága dál maid ministarii.

– Ovttaveardásašvuođa ollašuvvan sámiid buohta eaktuda positiivvalaš sierradoaimmaid, dasgo sámegielat bálvalusat ja bálvalusat kultuvrra mielde eai ollašuva doarvái bures dálá dilis. Dán dáfus dáládili dorvvasteapmi ii leat doarvái buorre mihttomearri, muhto baicca sode-ođastusa joatkkaválmmaštallamiin galgá duođalaččat váldit vuhtii sámiid gielalaš ja vuođđolágalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama, linnje Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

–  Sámiide galgá lassin dorvvastit doarvái buori sajádaga eamiálbmogin váikkuhit alcceseaset guoski áššiide, dasgo sámit eai leat dušše našuvnnalaš giellaunnitlohku, joatká Juuso.

Suoma ráđđehusa álggahan sode-ođastusa mihttomearri lea, ahte sode-bálvalusat ollašuhttojuvvojit ovttaveardásaččat buohkaide. Sámediggi háliida leat mielde ovddideame sode-ođastusa nu, ahte maiddái sápmelaččaid dárbbut dovdájuvvojit ja váldojuvvojit ođastusas vuhtii. Sámeálbmoga vuordámušaide sávvet cealkámušjorrosa áigge oinnolašvuođa, ja dan mielde dárbbašlaš divuhusaid láhkaevttohusaide.

Sámediggi čalmmustahttá kampánjjastis, ahte ovttaveardásašvuohta ii mearkkaš dan, ahte seammalágan bálvalusat fállojuvvojit buohkaide, muhto baicca dan, ahte áššehasaid iešguđetlágan dárbbut váldojuvvojit vuhtii. Sápmelaččaid oasil ovttaveardásašvuohta ollašuvvá, go sápmelaččat ožžot bálvalusaid iežaset gillii ja nu, ahte sámi kulturduogáš váldojuvvo vuhtii, dahjege sode-bálvalusain dat eaktudivččii dađi lági mielde dihto áššiid oasil positiivvalaš sierrameannudeami.

Oahpásmuva Sámedikki kampánjii ovttaveardásaš sode-bálvalusaid birra čujuhusas www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Oassálastte ságastallamii sosiála medias dovddaldagaiguin: #sodeođastus #sápmelaččat #ovttaveardásašvuohta

 

Lassedieđut:

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II várreságadoalli Leo Aikio tlf. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

sosiála- ja dearvvašvuođačálli Anne Länsman-Magga tlf. 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Sámediggi ordne gullamiid duohtavuohta- ja soabadankomissáraid válljemiin

Sámediggi ordne gullamiid duohtavuohta- ja soabadankomissáraid válljemiin čavčča 2020 áigge. Gullandilálašvuođat ordnejuvvojit sámiid ruovttuguovllu juohke gielddas. Dan lassin ordnejuvvo fierbmegullan ja vejolašvuohta buktit ovdan iežas oainnu poastta dahje šleađgapoastta bokte.

Gullandilálašvuođain lea vejolašvuohta buktit ovdan iežas oainnu komissárain gáibiduvvon iešvuođain ja máhttimis sihke buktit ovdan iežas doarjaga evttohusa vuloš olbmuide. Komissáraevttohasat eai ieža leat báikki alde dilálašvuođain, muhto buot evttohasaid bivdit govvet videomuitalusa, mas sii vástidit ovddalgihtii meroštallojuvvon gažaldagaide duohtavuohta- ja soabadanproseassas, muitala ságadoalli Tuomas Aslak Juuso gullandilálašvuođaid luonddu birra.

Sámedikki stivra meroštalai gullandilálašvuođaid geavatlaš ordnedemiid dan láhkai, ahte ordnedemiin váldojit vuhtii ee. dilálašvuođaid gudnejahtti vuoigŋa ja koronadorvvolašvuohta. Dilálašvuođaide ordnejuvvo dasa lassin tulkon.

– Sámediggi dahká mearrádusa evttohuvvon komissárain jagi 2020 áigge, áiggi mearramis váldojuvvo vuhtii koronadilli. Duohtavuohta- ja soabadanproseassa lea Sámediggái deaŧalaš ja háliidat beassat áššis ovddos guvlui, muhto dikšut dáid šihttojuvvon ordnedemiid fuolalaččat, joatká II várreságadoalli Leo Aikio.

Fysalaš gullamiid lassin ordnejuvvo fierbmegullan eandalii sámeguovllu olggobealde ássi olbmuide. Nuoraid gullan ordnejuvvo ovttas nuoraidráđiin ja dasa lassin juohkehaččas lea vejolašvuohta buktit ovdan iežas oainnu poastta- dahje šleađgapoastta bokte.

Gullandilálašvuođaid geahččalit ordnet čavčča 2020 áigge. Dárkilut áiggit mearrašuvvet koronadili ja sápmelaš jahkediimmu mielde. Sámediggi almmustuhttá iežas siidduid duohtavuohta- ja soabadanproseassas. Siidduin almmuhuvvo čoahkkáigeassu evttohuvvon olbmuin oktan duogášdieđuiguin ja vuođustallamiiguin sihke dieđihuvvo prosessii guoski áigeguovdilis áššiin.

Lassedieđut

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II várreságadoalli Leo Aikio tel. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

ságadoalli veahkki Laura Olsén-Ljetoff tel. 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi