Saavâjođetteijei kejâstâh almosčuákkimist 26.6.2020

/in /by

Saavâjođetteijei kejâstuv almosčuákkimist 26.6.2020 meridii almostittiđ blogičaalân Sämitige nettisiijđoin.

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso

Korona-ääigi láá Sämitige tooimah já ääših hoittájum čuávvoo náál: Säämi kulttuurkuávdáš Sajos lii lamaš kiddâ njuhčâmáánu 16 peeivi rääjist. Stivrâ meridij toollâđ Sajos kiddâ vyesimáánu loopâ räi. Sämitiggeest lii lamaš káiduspargo válduášálâš pargovyehhin tuáistáážân, iäge virgemääđhih lah tohhum spiekâstâhtile ääigi. Kiärgusvuotâjuávkku asâttui já juávkku lii čuákkimistám ohtsis vittii.

Sämitige ornim seminaarijd, tilálâšvuođâid já tábáhtusâid kessii meddâl vyesimáánu loopâ räi já čuákkimáid láá uásálistám káidusohtâvuođâi peht. Meid kesimáánu almosčuákkim uárnejui káidusohtâvuođâi peht kevttimáin Interprefy-káidustulkkumheiviittâs. Káidusporgâm jaska 3.8.2020 rääjist, toin iävttoin, ete tavdâtile kuávlust lii pissoom virgeomâhái avžuuttem tääsist.

Kiđđuv spiekâstâhtile ääigi Sämitigge vuolgâttij áánnum uáiviministerân Suomâ siskáldâs jotteem raijiimân 23.3.2020, vâi koronavirus levânem puávtáččii hitodiđ já riskâjuávhuid suoijiđ. Sämitige nubbe áánnum vuolgâttui sisministerân Taažâ já Suomâ koskâsii rääji lekkâm várás 10.6.2020, ko tile tavveen pahudui rávhálâžžân. Koronavirus tiet meridum jotteemraijiittâsah láá čuáccám merhâšitteht Tave-Suomâ räjikuávlui sämmilâšaalmugân.

President Sauli Niinistö teivâm ornášui 6.3.2020. Kolliistâllâm vuáđudui moonnâm valjâpaje ääigi oovdânpuohtum povdiittâsân kolliđ uđđâsist sämikuávlust. Teivâmist savâstâllii šoŋŋâdâhnubástusâst já ton vaikuttâsâin sämmilii kulttuurân, vajosaavâin, Suomâ olmoošvuoigâdvuotâkenigâsvuođâin já sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio vuáđđudmist.

Sämitiggelahâuđâsmittemproosees lii meid lamaš joođoost. Fáddán láá lamaš sämitiggelaavâ 9 § miäldásiih ráđádâlmeh sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkode aasâtmist, mast kieđâvuššui toimâkode mandaat. Taat ráđádâllâm já proosees vuáđuduveh Suomâ haldâttâsohjelm kirjiimân. Ovdil toimâkode pargo lii toimâm sämitiggelaavâ uđâsmitmân kyeskee ovdâčielgiittâspargojuávkku.

Vääččir meccikuávlu tipšo- já kevttimvuáváámist láá lamaš sämitiggelaavâ 9 § miäldásiih ráđádâlmeh Meccihaldâttâssáin kiđđuv. Almolávt ráđádâlmijn lâi pyeri vuoiŋâ, mutâ maaŋgâ ääšist ij kavnum ohtsâšibárdâs.

Sämitiggelaavâ 9 § miäldásiih ráđádâlmeh pargo- já iäláttâsministeriöin kuávlui oovdedmist já Euroop union kuávlu- já ráhtuspolitiik ruttâráájoid kyeskee lahâasâttem uđâsmitmist lijjii kiđđuv. Sämitige kuávdáš iävtuttâsah taan lahâasâttemuđâsmitmist láá, ete Sämitige oles uásálistem sämikuávlu ovdánmân kalga turviđ uđâsmittemnáál lahâaasâtmist, lahâiävtuttâsân siskálmittoo njuolgâdus, mon mield sämikuávlun čyeccee ovdánem ij uážu tovâttiđ hemâdâs sämmilâškulttuurân, kuávlui uđâsmittem ráđádâllâmkode čuákánpiejâmân lasettuvvoo Sämitige ovdâsteijee, sämmilâš raajijd rastaldittee oovtâstpargo torvejuvvoo já sämmilâšiäláttâssáid vuáđuduvvoo iäláttâsruttârááju.

Sämitiggelaavâ 9 § miäldásiih ráđádâlmeh Laapi litoin Tave-Laapi eennâmkoddekaava 2040 -ääšist lijjii vyesimáánust. Jieŋâmerârađe oro pisomin kaavast vijđes vuástálistmist peerusthánnáá. Vuáváámist lii meid šleđgâlinjâš Ucjuuhân. Almolávt puáhtá pahudiđ, ete Sämitige huámmášuumijd iä lah váldám mieldi eennâmkoddekaavast vijđásubbooht.

Sämitiggelaavâ 9 § miäldásâš ráđádâllâm pirâsministeriöin, mii kuoskâi luándusuojâlemlahâasâttem uđâsmittem -haavâ proojeekt II kuáskimsajanmávssoid, lâi vyesimáánu loopâst. Sämitigge oovtâst Palgâsij ovtâstussáin lii tuálvum iävtuttâs ovdâskulij. Ekologâlii kompensaatio já luándu maaŋgâhámásâšvuođâ nanodeijee sajanmáksuvyevi viggeh ovdediđ. Sämitige vuolgâsaijeen lii almolávt ovdediđ luándusuojâlemlahâasâttem 16 § siskáldâs.

Eennâmkevttim- já huksimlaavâ uđâsmittem lii meid joođoost. Proosees lii oovdânpuohtum pirâsministeriö tooimâst Sämitiigán já eidusijd ráđádâlmijd lii tárguttâs algâttiđ čohčuv.

Sämitiggelaavâ 9 § miäldásâš ráđádâllâm haldâttâs iävtuttâshammiittâsâst ovdâskoodán laahân rakânâsäärbi suojâlmist adelum laavâ já rikoslaavâ 48 lovo 6 § nubásmitmist lâi kesimáánust pirâsministeriöin. Proosees ij oro väldimin huámmášumán sämmilij vuoigâdvuođâ jiešmeridem vuáđuld oovtâst haldâšiđ sämmilij rakânâsärbilaavâ vyelni orroo sämmilâščuosâttuvâi uásild.

Säämi Parlamentaarlii rääđi Suomâ saavâjođettempaje lii tääl joođoost. Taan ääigi láá čuákkimistám virtuaallávt, iällám tehálijd aašijd čoođâ eereeb iärrás raajijd rastalditttee škovlim háárán, savâstâllum eereeb iärrás COVID-19-tiileest, aalmuglâšjuoigâääšist já immateriaallii kulttuurärbiääšist, vuáđudum Interreg-pargojuávkku, mii annoo tehálâš lekkâmin, vâi sämmilij táárbuid puáhtá identifisistiđ oovtâst čuávvoo ruttâdempaje háárán. Sämmilij parlamiänttárij čuákkim lii sirdum já peivimeeri ij lah vala soppum.

“Enhanced participation” lii OA algâaalmugij uásálistemvuoigâdvuođâ ovdedemproosees, mast Sämitige saavâjođetteijee lii aktiivlávt lamaš mieldi.

Sämitigge lii uásálistám biodiversiteetstrategia já –toimâohjelmân kyeskee vuáđusteijee selvâttempaargon, mast láá porgâm LUKE:in (Luánduriggodâhkuávdáš) oovtâstpargo tast, maht ohjelm lii toimâm já maid uđđâ strategiast kolgâččij väldiđ huámmášumán.

Kilelis ovdánem toimâkoddeest Suomâ lii raportistâm OA:n kilelis ovdánem uulmijn, já Sämitigge lii vuossâmuu keerdi lamaš mieldi hammiimin raapoort.

Sämitigge uásálist puávdejum saavâjođetteijee uásálistem peht šoŋŋâdâhpolitiik pirrâ piävdán, mon uáiviminister lii vuáđudâm já mast láá algâttâm savâstâlmijd, moh kyeskih Suomâ šoŋŋâdâhpolitiik sunde.

Interreg-ohjelmij oovdedmist tehálâš äššin Sämitigge ana Sápmi-ohjelmuási sierâ toollâm já ton visásmittem puátteevuođâst. Ohjelm siskáldâsân lohtâseijee äššin lii tárguttâs älkkeedittiđ taan ruttâdem kevttim ucebij tuáimei peeleest já ärbivuáválij iäláttâsâi ovdedem, tego tyeje ovdedem iäláttâssân.

I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto

Soti-uđâsmitmist: Sämitiggelaavâ 9 § miäldásâš ráđádâllâm lâi sosiaal- já tiervâsvuođâministeriöin soti-aašijn káidusohtâvuođâiguin vyesimáánu aalgâst. Sämitigge háputtâl pyereedmijd sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi keevâtlii olášumán. Taat váđáččij čielgâ sämikielâlij palvâlusâi ornimovdâsvástádâs sehe kelijdeijee já olmânáál čuosâttum ruttâdem. Soti-uđâsmitmân kyeskee lahâhammiittâsâin Sämitige ulmeh iä oinuu tuárvi já vaiguttempargo juátkoo.

Soti-uđâsmittem oovdân láá meid porgâm kampanja peht, oovtviärdásij soti-palvâlusâi peeleest. Soti-kampanja ana sistees uđâsreeivâid, video, uáivilčalluid já jieijâs nettisiijđoid uássin Sämitige nettisiijđoid.

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin ađai komissaarin pottii meriääigi räi 16 iävtuttâssâd, 14 Sämitiigán já kyehti Nuorttâlij sijdâčuákkimân. Iävtuttum ulmuuh láá ohtsis 10. Proosees komissaarij valjiimân juátkoo nuuvt, ete almoliih kuullâmtilálâšvuođah uárnejuvvojeh čohčuv.

Suomâ já Taažâ koskâsiih ráđádâlmeh Tiänu kuálástusnjuolgâdus uđâsmitmist algii keessiv. Suomâ ráđádâllâmairâskoddeest Sämitige airâsin já airâskode nubben värisaavâjođetteijen tuáimá Anne Nuorgam. Staatârääđi adelij ráđádâllâmairâskode asâttem ohtâvuođâst ciälkkámuš, mii tiäddut luosânaalij iällám turvim, sämmilij vuoigâdvuođâi ovdedem sehe ovdâskode ciälkkámušâi huámmášem.

Sämitigge lii toollâm taan ive peln oovtâ teivâm Sämitige já ovdâskoddepiäláduvâi oovtâstpargo vuáđuld. Oovtâstpargojuávhu čuákkim lâi kesimáánust já teivâmist ellii čoođâ Sämitiigán äigikyevdilis aašijd.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö asâttem sämimáttááttâs ovdedempargojuávkku lii toimâm njuhčâmáánu rääjist. Pargojuávhu pargon lii tarkkuđ sämikielâlii arâšoddâdem, kulttuur- já kielâpiervâltooimâ, sämimáttááttâs já -škovlim tile ohtân olesvuottân. Juávhust Sämitige uásild jesânin tuáimih Ulla Aikio-Puoskari já Anne Kirste Aikio sehe äššitobdeečällen Arla Magga já Petra Kuuva.

Sämitigge lii celkkim oppâkenigâsvuođâ viijđedmân kyeskee lahâuđâsmitmijn tiädutmáin säminuorâi kielâlijd vuoigâdvuođâid sehe vuoigâdvuotâ čođâldittiđ oppâkenigâsvuotâ ärbivuáválijd tááiđuid oppâmáin. Sämitigge ceelhij kyevti ive pištee ovdâmáttááttâs keččâlmist já tiäduttij, ete vuoigâdvuođah sämikielâlii tooimân iä uážu hiäjusmuđ keččâlem čuávumuššân.

Toos lasseen Sämitigge ceelhij Yleisradio uđđâ strategiast já iävtuttij sämmilij, sämmilâšvuođâ já sämikielâlij ohjelmij pyereeb huámmášumán väldim.

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio

Sämitige iävtuttâs puásuituállei sajasâšiše ovdedem várás: puásuituállei oovtviärdásâšvuotâ sajasâšiševuáháduvâst, puásuituállei sajasâšiše meriruuđâ já tijmemere pajedem vâi tot västid tááláá puásui-iäláttâs táárbun, huápuliih tooimah puásuituállei luámusajasâšpalvâlusâi oovdedmân lahâasâttem tääsist, sämmilij puásuituállei sosiaaltorvo olášume, pargoost vaijaam já pargokarrieerij kuhedem uássin sajasâšiše- já sajasâšišeluámusajasâšvuáháduv, oovtviärdásâšvuođâ ovdedem Mela jieijâs tooimâst oovtviärdásâšvuotâvuáváámijn.

Tukesijn láá lamaš sämitiggelaavâ 9 § miäldásiih ráđádâlmeh Hankaoja já Rove vero –ucâmusâin já meid kollekuáivumloveh láá kieđâvuššum.

EU-toorjâääšist Sämitigge lii iävtuttâm, ete elettempuásuitoorjâ aleduvvoo 28,5 eurost 36 euron. Poccuupiärgu njuolgâvyebdim oovdedmist ulmen lii älkkeedittiđ já kepidiđ njuolgâvyebdim iävtuid, nuuvt ete puásuituálleeh prinsiiplávt sämikuávlust pasteh vyebdiđ tiätu kiilumere raamij siste (1500 kg čuoppum poccuupiärgu já 500 kg koškepiärgu ivveest/poccuupiärgu vyebdee) poccuupiärgu raavvâdviäsoid, pođoivyebdeid já kulâtteijeid.

Sämitigge lii aktiivlávt čuávvum muotâtile tovâttem spesiaaltile já toollâm ohtâvuođâ ääši ooleest eennâm- já meccituáluministeriön, eennâm- já meccituáluminister sierânâsišedeijee lii iällám uáppáásmin muotâ- já kuáttumtilán. Ciälkkámuš pivdem tutkâmuš oovdedmân MAKERA-ruttâdem háárán: Sierâ eennâmkevttimhaamij vaikuttâs puásuipargomallijd já ärbitiätun – tábáhtustutkâmuš Suomâ sämmilij päikkikuávlust já puásuituálu nubástusah já vuáhádumvyevih sierâ eennâmkevttimhaamij ruossâlâs tiädui vyelni. Stuorrâpiätu čonâsjuávkkutilekejâstâh.

Sämitigge lii meid vuolgâttâm áánnum Meccihaldâttâsân poccui kuáttumráávhu já puásuituálu almolij toimâhinái turviimân spiekâstâhlii tiileest: Sämitigge kiäsá Meccihaldâttâsân, ete tot ij mieđeet taan kiiđâ já kesipaje ääigi pivdo- já jotteemluuvijd sämmilij päikkikuávlun já ete tot pehtilitáččij kocceem, vâi estih puoh lovettes jotteem.

Tääl šoŋŋâdâhnubástusân lohtâseijee fáádáh já proseseh Suomâst, moid Sämitigge lii uásálistám tâi uásálist, láá: Sämmilij šoŋŋâdâhpaaneel já sämmilij vuáhádume šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumohjelm. Taat ovdeduvvoo eidu já ulmen lii toollâđ vuolgâttâssavâstâllâm puáttee tievâsčuákkimist. Climini-haavâst tárkkojeh puásuituálu vuáhádumvuovijd šoŋŋâdâhnubástusân. Leo Aikio lii uásálistám stivrimjuávhu paargon. Aikio uásálistij Climate Emergency and Indigenous Peoples in the Arctic -panelân Helsigist 12.3.2020. Šoŋŋâdâhlaavâ uđâsmittem lii joođoost já ulmen lii pyehtiđ oovdân Sämitige uáinuid.

Sämitiigán lii puáttám tiättun kuáivuttâhväridem Hietakero kuávlust Iänuduvâst já Sämitigge toovâi täst väidim eromâšávt ton vuáđuld, ete iä váldám kielâlaavâ huámmášumán. Tääl kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem lii joođoost já ulmen lii čohčuv toollâđ sämitige 9 § miäldásijd ráđádâlmijd pargo- já iäláttâsministeriöin.

Sämitigge uásálistij luándu maaŋgâhámásâšvuođâ ookon uánihis some-viedoiguin, moh lasettuvvojii Sämitige somekanaváid ohtsis 5 pitá. Tain kieđâvuššii sämmilij luándukoskâvuođâ, luándu mávsulâšvuođâ já maaŋgâhámásâšvuođâ já oovtâst eellim luánduin.

Saavâjođetteijee
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101

I värisaavâjođetteijee
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969

II värisaavâjođetteijee
Leo Aikio
leo.aikio(at)samediggi.fi
040 621 6505 / 010 839 3180

Sämitige čuávuvâš čuákkim 3/2020 tuálloo 17. – 18.9.2020 tme 10 – 18 Anarist (Sajos).

Spiekâstâhlii täälvi puásuituálun tovâttem vahâgáid kalga kavnâđ čuávdus

/in , /by

Luánduriggodâhkuávdáš (Luke) čielgiittâs mield täälvi 2019-2020 šoŋŋâ-, muotâ- já luándutile lâi puásuituálun eromâš vaigâd. Palgâsáid tohhum koijâdâllâm mield puásuituálu koloh lasanii 80-90 prosenttid táváliist. Eennâm- já meccituáluministeriö vuárdá lopâlijd tiäđuid njuovvâmpoccui meereest já puásuitáápu stuáruduvâst čoovčâ njuovvâmpaje ääigi.

Čielgiittâs mield luándutile peeleest spiekâstâhlâš tälvi tovâttij puásuituálun merhâšittee lasekoloid já elleetáápuid. Palgâseh árvuštâleh, ete puáttee njuovvâmpaje vyesiprooseent vuállán suulân 45 prosenttân já njuovvâmpoccui meeri páácá 66 prosenttân ovdiist.

– Puásuiiäláttâs kalga pasteđ lyettiđ staatân já toos, ete puásuivaahâglaahâ tuáimá. Tággáár katastrofaallii ive maŋa lii tääl eromâš tehálâš tuárjuđ puásuiulmuid, vâi porovaahâglaavâst ličij ubânâsân merhâšume, iätá II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Laavâ puásuituálun čuáccám vahâgij sajanmáávsust (987/2011) ulmen lii išediđ puásuituálu tuáimeid cevziđ vijđes já vyerdimettum puásuituálun čuáccám vahâgijn. Laavâst luánduluhottesvuođáin já eres hiävvoin uáivildeh spiekâstâhlii šoŋŋâ- já luándutile, mii merhâšitteht iästá poccuid kevttiđ toi táválijd kuátumijd já toovât merhâšittee lasepiemmâm táárbu, toovât mudoi poccui jäämmim tâi hiäjusmit mudoi merhâšitteht poccui máhđulâšvuođâ cevziđ luándust.

– Tääl käibidep jotelis reagistem staatâ sundeest, čoovčâ njuovvâmmeerij vyerdimân ij oovtkiärdánávt lah asto. Lii liijgás ennuv, ete miärádâs kalga vyerdiđ puáttee táálván, tilán kolgâččii kavnâđ čuávdus, juátká saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

– Luánduriggodâhkuávdáá čielgiittâs, palgâsij kirjetuálu sehe jáámmám poccui meeri čáittá, ete sajanmááksun lii tárbu. Tâi tiäđui vuáđuld kolgâččij pasteđ jo mottoom náál helppiđ puásuituállei ekonomâlávt vaigâdis tile, veikâ lopâliih tiäđuh njuovvâmpoccui meereest já puásuitáápuin puáđáččii-uv maŋeláá, iätá iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen.

Luánduriggodâhkuávdáá mield palgâsáid tohhum koijâdâllâmtutkâmuš pyevtittij árvuštâlmijd já munetiäđu puásuitáápu já njuovvâmpyevtittâs meerijn. Eennâm- já meccituáluministeriö vuárdá lopâlijd tiäđuid njuovvâmpoccui meereest já puásuitáápu stuáruduvâst čoovčâ njuovvâmpaje ääigi, ovdil ko äšši ovdán miärádâstohâmân.

Täälvi 2019−2020 šoŋŋâ-, muotâ- já luándutile spiekâstâhlâšvuotâ já vaikuttâsah puásuituálun -čielgiittâs tohhui eennâm- já meccituáluministeriö pivdem vuáđuld. Luánduriggodâhkuávdáš toovâi puásuivaahâglaavâst (987/2011) uáivildum čielgiittâs muotâtiileest máhđulâš laavâst uáivildum hiävvun sehe ton vaikuttâsâin puásuituálun.

Vala talle ko kyeddim aalgij, te lâi ennuv muotâ já tile eromâš hástulâš kyeddimân. Kove: Johanna Alatorvinen

 

Lasetiäđuh:

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Nuorttâsämikielâ já tavesämikielâ digitaallâš sänikirjeh láá valmâštum

/in , /by

Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut almostit nuorttâsämikielâ já tavesämikielâ digitaallâš sänikiirjijd. Puohháid ávus sänikiirjij almostittemtilálâšvuotâ lii majebaargâ 25.porgemáánu tme.10  čujottâsâst https://oulu.zoom.us/j/69319349687.

Kuohtui sänikiirjij toimâttempargo lii porgum válduääšist Máttááttâs- já kulttuurministeriö Giellagas-instituutân mieđettâm sierânâsruttâdem vievâst. Suomâ-nuorttâsämikielâ-sänikirje olášuttem lii lamaš Sämitige, Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut, Helsig ollâopâttuv já Romsa ollâopâttuv ohtsâšpargo. Algâalgâlâš suomâ-nuorttâsämikielâ tahheevuoigâdvuođah láá Sämitiggeest.

“Uáinám uáli tehálâžžân, ete meid sämikielâi sänikirjepargo iälá ääigist. Tai digitaallâš sänikiirjij almostittem liäkká aaibâs uđđâ máhđulâšvuođâid nuorttâsämikielâ já tavesämikielâ sänikiirjij kevttimân, tastko toh láá ávus puohháid já sänikiirjij kevttim lii máhđulâš já älkkee kost peri.” illood Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso sänikiirjij almostittem.

Sämitigge lii lamaš nanosávt mieldi sänikirjehaavâst. Suomâ-nuorttâsämikielâ sänikirje toimâttempaargon uásálistijn pargojuávhu eenikielâlâš jesânin Sämitige nuorttâsämikielâ jurgâleijee Merja Fofonoff já oppâmateriaalpargee Raija Lehtola. Nuorttâsämikielâ kielâkevtteid lii merhâšittee äšši, ete sänikirje almostittoo viijmâg.

“Sänikiirján lii lamaš korrâ já lasaneijee tárbu. Eromâš tehálâš lii tot, ete sänikirjeest kávnojeh sänirähtimmaalih normâdum čäällimhäämist. Sänikirje tärhistempargo kolgâččij kuittâg ain juátkiđ, tastko sänikirje kietâčaalâ siskeeld ennuv eromâšsánáduv já tom kietâdâlmân tarbâšičij eenâb eres áámmátsuorgij äššitubdâm sehe kielâjuáhus miärádâsâid”, muštâlává Fofonoff já Lehtola fiäránijn sänikirjepargoost.

Nuorttâsämikielâ sänikirjepargo ääigi šoodâi meid tárbu uđđâ normâttemijd. Kielânormâdempargo tohhui eromâšávt Suomâ, Taažâ já Ruotâ Sämitiigij ohtsâštave-eennâmlâš kielâohtsâšpargo Säämi Kielâkäldee (Sámi Giellagáldu) nuorttâsämikielâ kielâpargee Mervi Semenoffáin já nuorttâsämikielâ kielâjuáhusáin.

Uđđâ digitaallâš suomâ-nuorttâsämikielâ sänikirjeest suomâkiel uuccâmsaanij meeri lii paijeel 16.000 já nuorttâsämikielâlij vastui mestâ 19 000. Sänikirje vuáđđun lii Pekka Sammallahti já Jouni Moshnikoff ive 1991 almostittum kirje, maid Jouni já Satu Moshnikoff lává tievâsmittâm eromâšávt 2000-lovo aalgâst. Sänikirje almostittoo Romsa ollâopâttuv säämi kielâteknologia kuávdáá, Giellatekno, siijđost já tot kávnoo čujottâsâst https://saan.oahpa.no/fin/sms/. Sänikirje almostittoo meid teddilum version maŋeláá čohčuv 2020.

Tavesämikielâ-suomâ digitaallâš sänikirje kietâčalluu lii čáállám emeritusprofessor Pekka Sammallahti suu ovdebij sänikiirjij (1989 já 1993) vuáđuld. Sänikirje siskeeld suullân 50.000 uuccâmsäännid já čällee lasseet saanijd sänikiirján eivi. Sammallahti sänikirje almostittoo Romsa ollâopâttuv Divvun-proojeekt siijđost čujottâsâst http://satni.org/sammallahtismefin (liŋkkâ tuáimá 25.8.20 rääjist).

Digitaallâš sänikirjeh láá teháliih maaŋgânáál. Toh taheh máhđulâžžân sänikiirjij kevttim älkkeht já jotelávt, kost já kuás peri, já lasseen lekkâseh máhđulâšvuođah jieškote-uvlágán kielâteknologisâš heiviittâsâi oovdedmân já amnâstuvâi peividmân já tievâsmittemân. Digitaallâš sänikirjeh láá meerhah meid kielâst mii iälá já ovdán.

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Kielâtorvočällee Anne-Kirste Aikio tel. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Mä. säämi kielâašijčällee Marko Marjomaa tel. puh. 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Aalmuglâš já aalmugijkoskâsâš sämikielâi okko 2020

/in , /by

Sämikielâi okko 2019 lâi miänástus já tääl mij povdip Sämikielâi ookon 2020. Ohhoost 43, tärhibeht roovvâdmáánu 19.-25. peeivi uárnejuvvoo taan ive sämikielâi okko. Oho ulmen lii pyehtiđ oovdân sämikielâid já lasettiđ tiäđulâšvuođâ sämikielâin.

Sämikielâi oho ulmen lii pyehtiđ sämikielâid uáinusân virgálijn ohtâvuođâin, lasettiđ tiäđu sämikielâin já luptiđ kielâi áárvu. Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigeh halijdeh, ete sämikielah uáinojeh, kullojeh já toh kiävttojeh puoh ohtsâškode uásisuorgijn kielâoho ohtâvuođâst.

– Mij halijdep jyehiđ mii riges kielâ oles ohtsâškuddijn já Sämienâmáin, sehe ravkkâđ eenâb perustume kieláid staatâ raajij rasta. Lii ilosmittee, ete mij pyehtih oles oho adeliđ huámmášume sämikieláid, iätá Taažâ Sämitige president Aili Keskitalo.

Kielâokko 2019 lâi miänástus já oho ohtâvuođâst uárnejii maaŋgâid tábáhtusâid já aktiviteetijd. Taažâ kunâgâs Harald IV kollij Kárášjuuvâst já kieldah, irâttâsah, seervih já virgeomâhááh sehe eres tuáimeeh lijjii mieldi lasseetmin sämikielâi oinum, nuuvt páihálávt ko meid sosiaallii mediast.

Suomâ ja Ruotâ Sämitiigij saavâjođetteijeeh tuárjuh Taažâ Sämitige president kielâoho orniimist. Ruotâ Sämitige saavâjođetteijee Per-Olof Nutti osko, ete sämmiláid kielâ siäilum lii tehálâš sämmilii kulttuur jotkuuvâšvuođâ já kulttuur siskeldeijee tiäđu sirdem tááhust.

– Kielâ lii siisâpeessâmlippu elimân. Párnái já nuorâi kielâmáttoin mij pyehtip visásmittiđ, ete uhkevuálásiih kielah siäiluh, ko párnááh láá kielâi peht puáttee kulttuur kyeddeeh, juátká Per-Olof Nutti.

Tuomas Aslak Juuso Suomâst avžuut puohâid uásálistiđ kielâookon vâi sämikielâi oinum lassaan.

– Kielâokko fáálá máhđulâšvuođâ sämmiláid pyehtiđ sämikielâid uáinusân, mutâ siämmást meid tuáivuččim, ete virgeomâhááh já irâttâsah tave-enâmijn váldáččii sämikielâid uássin sii toimâidis kielâoho ääigi sijjân hiäivulijn vuovvijn, ruokâsmit Tuomas Aslak Juuso servâđ kielâookon.

Muitte beivviid – Mušte peeivijd – Muuʹšt peeivid!

Sämikielah:

Sämikielah láá tääl 9 tâi 10, ton mield reknistuvvoo-uv Ruošâbeln sarnum äkkilsämikielâ mield vâi ij. Aalmugijkoskâsávt mittedmáin puoh sämikielâid nabdeh uhkevuálásâš tâi masa jáámmám kiellân. Säämi kielâkuávlu uulât ärbivuáválávt Taažâ, Ruotâ, Suomâ já Ruošâ kuávloid, nuortâ Kuáládâhnjaargâ rääjist Maadâ-Taažâ Engerdal já Maadâ-Ruotâ Idre (Eaijra) räi. Taan kuávlu sämikielâlâš nommâ lii Säämi.

Lasetiäđuh:

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

kielâašijčällee Marko Marjomaa, puh. 010 839 3183/ 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Sämikielâi oho poster:                                         Sänikirjáš

 

Sämitigge tiäivá minister Kiuru soti-aašijn – palvâlusâi tááláá tile turvim ij kelijdeijee ulme

/in , /by

Sämitigge tiäivá peerâ- já vuáđupalvâlemminister Kiuru onne porgemáánu 17. peeivi Ruávinjaargâst haldâttâs soti-eennâmkoddejotteem ohtâvuođâst. Teivâdmist Sämitigge paajeed oovdân ei. oovtviärdásâšvuođâ já sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi olášume sehe kelijdeijee já čuosâttum ruttâdem tähidem sämmilij palvâlusâi uásild soti-uđâsmitmist.

Sämitige ovdâsteijeeh uásálisteh Ruávinjaargâst 17.8.2020 ornimnáál haldâttâs soti-eennâmkoddejotteem tilálâšvuotân, mon maŋa sij teivih peerâ- já vuáđupalvâlemminister Krista Kiuru. Sämitigge algâttij kesimáánust kampanja oovtviärdásij soti-palvâlusâi peeleest, já puáhtá kampanja saavâ oovdân tääl meid ministerân.

– Oovtviärdásâšvuođâ olášume sämmilij puotâ váátá positiivlijd sierânâstooimâid, tast ko sämikielâliih ja kulttuurmiäldásiih palvâlusah iä olášuu tuárvi pyereest tääl. Tondiet tááláá tile turvim ij lah kelijdeijee ulme, peic soti-uđâsmittem jotkâvalmâštâlmist kalga väldiđ tuođâi huámmášumán sämmilij kielâlij já vuáđulavâlij vuoigâdvuođâi olášume, linjáá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

– Sämmiláid kalga toos lasseen turviđ kelijdeijee sajattuv algâaalmugin vaiguttiđ olssis kyeskee aššijd, tast ko sämmiliih iä lah tuš aalmuglâš kielâucceebloho, juátká Juuso.

Suomâ haldâttâs joton piejâm soti-uđâsmittem ulmen lii, ete soti-palvâlusah olášuttojeh oovtviärdásávt puohháid. Sämitigge haalijd leđe oovdedmin soti-uđâsmittem tienuuvt, ete meid sämmilij táárbuh tubdâstuvvojeh já váldojeh uđâsmitmist huámmášumán. Sämiaalmug vuorduid tuáivuh ciälkkámušrieggee ääigi oinum, já ton mield tárbulijd tivomijd lahâiävtuttâssáid.

Sämitigge paajeed kampanjast oovdân, ete oovtviärdásâšvuotâ ij uáivild siämmáálágánij palvâlusâi faallâm puohháid, peic äššigâsâi sierâlágán táárbui huámmášumán väldim. Sämmilij uásild oovtviärdásâšvuotâ olášuvá, ko sämmiliih finnejeh palvâlusâid jieijâs kielân ja tienuuvt, ete sämmilâš kulttuurtuávááš váldoo huámmášumán, ađai soti-palvâlusâin tot váđáččij tienuuvt tiätuaašij uásild positiivlii sierânâskohtâlem.

Uáppáásm Sämitige kampanjan oovtviärdásijn soti-palvâlusâin čujottâsâst www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Uásálist savâstâlmân sosiaallii mediast tubdâlduvâiguin: #sotiuđâsmittem #sämmiliih #oovtviärdásâšvuotâ

 

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga puh. 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Sämitigge uárnee kulâmijd tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissaarij valjimijn

/in , /by

Sämitigge uárnee kulâmijd tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissaarij valjimijn čoovčâ 2020 ääigi. Kuullâmtilálâšvuođah uárnejuvvojeh sämmilij päikkikuávlu jyehi kieldâst. Toos lasseen uárnejuvvoo viermikuullâm já máhđulâšvuotâ adeliđ jieijâs uáivil poostâ tâi šleđgâpoostâ peht.

– Kuullâmtilálâšvuođâin lii máhđulâšvuotâ oovdânpyehtiđ uáivilis komissaarijn vattum jiešvuođâin já mättimist sehe adeliđ torjuus iävtukkâssân orroo ulmuid. Komissaareh iä jieš lah saje alne tilálâšvuođâin, peic jyehi iävtukkâs pivdoo kuvviđ video-oovdânpyehtim, mast sij västideh muuneeld miäruštâllum koččâmuššáid tuotâvuotâ- já sovâdâttâmprosesist, muštâl saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso kuullâmtilálâšvuođâi luándust.

Sämitige stivrâ linjij kuullâmtilálâšvuođâi keevâtlijd ornimijd tienuuvt, ete ornimijn váldoo huámmášumán ei. tilálâšvuođâi kunnijâttee pirrâdâh já koronatorvolâšvuotâ. Tilálâšvuođáid uárnejuvvoo toos lasseen tulkkum.

– Sämitigge taha miärádâs iävtuttemnáál komissaarijn ive 2020 ääigi, äigimudo meerridmist váldoo huámmášumán koronatile. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees lii Sämitiigán tehálâš já mij halijdep peessâđ ääšist ovdâskulij, mutâ hoittáđ taid soppum ornimijd huolâlávt, juátká II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Fyysisij kulâmij lasseen uárnejuvvoo viermikuullâm eromâšávt sämikuávlu ulguubeln ässee ulmui várás. Nuorâi kuullâm uárnejuvvoo oovtâst nuorâirađđijn já toos lasseen juáhháást lii máhđulâšvuotâ adeliđ uáivilis poostâ tâi šleđgâpoostâ peht.

Kuullâmtilálâšvuođâid viggâp orniđ čoovčâ 2020 ääigi. Tärhibeh äigimudoh meriduvvojeh koronatile já sämmilij ihetiijme mield. Sämitigge almostit jieijâs siijđoid tuotâvuotâ- já sovâdâttâmprosesist. Siijđoin almostittep čuákánkiäsu iävtuttum ulmuin tuávááštiäđuiguin já vuáđustâsâiguin sehe tieđettep prosesân kyeskee äigikyevdilis aašijn.

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

saavâjođetteijee išedeijee Laura Olsén-Ljetoff puh. 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Nuorâirääđi saavâjođetteijee kejâstâh

/in , /by

Ko mun algâttim nuorâirääđi saavâjođetteijen, te jiem máttám jurdâččiđ, ete kiđđâ lii tággáár. Nuorâirääđi uđđâ jesânáid, projektáid, ohtsâšpargokuoimijd já eres pargoid lii kolgâm uápásmuđ káidusin. Nuorâirääđi jesâneh iä lah vala ohtiigin teivâm njunáluvâi, mutâ tuáivu mield toos šadda nubástus taan čoovčâ ääigi.

Eromâš kiiđâst peerusthánnáá pargo säminuorâi oovdân ij lah koskâldum. Säminuorâi vuoigâdvuođâid já uásálistem láá viggâm  nanodiđ maaŋgânáál. Oppâkenigâsvuođâ kuhedem, šoŋŋâdâhlaavâ já sämitiggelaavâ uđâsmittem láá jotkum oles kiiđâ virgeolmooštääsist. Nuorâirääđi lii-uv uásálistám oppâkenigâsvuođâ kuhheedmân kyeskee ciälkkámuš valmâštâlmân oovtâst Sämitige 1. värisaavâjođetteijein, škovlimčällein já škovlim- já oppâmateriaallävdikuddijn. Mij lep meid ornim pirâsministeriöin kuullâmtilálâšvuođâ säminuoráid šoŋŋâdâhnubástus uđâsmittem háárán. Tilálâšvuotâ uárnejui káidusohtâvuođâiguin.

Eromâš kiđđâ lii puáhtám meid máhđulâšvuođâid. Mij lep škuávlejum nuorâirađđijn oovtâstpargoost Olmoošvuoigâdvuotâlittoin (Ihmisoikeusliitto). Mij lep meid váldám anon uđđâ porgâmvuovijd já teivâm káidusin nuorâi- já sämmilâšservijguin. Káidusporgâm lii älkkeedittâm já jođálmittâm teivâdmijd. Káidusin teivâm ij kuássin lah siämmáš ko njunáluvâi teivâm, mutâ tot addel lase ääigi sierâ toimáid, ko ij taarbâš ain mađhâšiđ čuođijd kilomeetterijd muádi tiijme teivâm várás. Káidusporgâm lii eromâš lase njunáluvâi tohhum teivâdmáid já taha porgâmist intensiivlub já návt meid uásild pehtilub.

Ohtâ nuorâirääđi stuárráámusijn aašijn kiđđuv lâi ohtsâš uáivilalmottâs haldâttâspiäláduvâi nuorâirađijguin, ”Kuáivuttuvváid ij saje sämmilij päikkikuávlust”. Uáivilalmottâssáin mij puovtijm Suomâ staatâ haldâttâsân čielgâ uáivil: kuáivuttuvváid ij lah saje, mij lep tulkkum ráđádâllâđ fáádást ain uđđâsist. Hietakero kuávluväridem ij lah vala roččum, te pargo lii ain porgâmnáál. Hietakero páihálijn ulmuin lii kuittâg noonâ toorjâ nuuvt sii jieijâs siärváduv ko meid válduaalmug juávhust. Nuorâirääđi já haldâttâspiäláduvâi uáivilalmottâs puáhtá luuhâđ nuorâirääđi nettisiijđoin.

Mun uásálistim kesimáánust Sämitige nube tievâsčuákkimân nuorâirääđi ovdâsteijen. Mun lam meid uásálistám SPR stiivrâ čuákkimáid kiiđâ já algâkeesi ääigi.  SPR stivrâ lii čohčuv 2019 toohâm miärádâs pivdeđ nuorâi lävdikode ovdâsteijee čuákkimáid nuorâi aašij äššitobdee roolist. Toos lasseen nuorâi ovdâsteijee pivdoo puátteevuođâst meid SPR olesčuákkimáid. Tienávt SPR ulmen lii nanodiđ já lasettiđ säminuorâi uásálistem já vaikuttemmáhđulâšvuođâid sehe lasettiđ nuorâi kullum sämisiärvádâhân.

SPR vuálásâš nuorâirääđi uárnee kyevti ive kooskâi Tave-eennâmlii säminuorâi konferens. Konferens uárnejuvvoo oovtâstpargoost Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitiigij nuorâituáimeiguin. Konferens lâi tárguttâs orniđ Anarist 13-14.8.2020, mutâ lii meridum, ete tot uárnejuvvoo koronaviruspandemia tiet maŋeláá. Konferens teeman lii meridum šoŋŋâdâhnubástus. Nuorâirääđi seelvât máhđulâšvuođâid orniđ konferens teikâ ton oosijd káidusin.

Mij ornijm kesimáánust meid saavâjođetteijei koijâdâllâmtiijme juávkkuchat peht, já toos uásálistii puoh kulmâ Sämitige saavâjođetteijee. Tot chat lâi meid mii vuossâmuš chat, moos puovtij uásálistiđ kuulmâ sämikielân já suomâkielân siämmáá ääigi. Syeinimáánust mij ornijm kesikulâmeh-juávkkuchat kuulmâ sämikielân. Chat-toimâ ovdeduvvoo ubâ paje já puátteevuođâst lii ulmen orniđ juávkkuchat-savâstâlmijd sierâlágán teemain. Keesi ääigi mij lep meid peividâm nuorâirääđi tiätu- já ravvimsiijđoid. Nuor.fi siijđoh láá ovdedum uássin DigiÁrran haavâ, mon ulmen lii ovdediđ sämikielâlii, säminuoráid uáivildum tiätu- já ravvimpalvâlem já digitaallii nuorâipargo.

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Nuorâirääđi saavâjođetteijee
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

www.nuor.fi

Kove: Mari Molkoselkä

Laura Olsén-Ljetoff lii nomâttum Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso išedeijen

/in /by

Kove: Johanna Alatorvinen/ Sämitigge

Laura Olsén-Ljetoff lii nomâttum saavâjođetteijee išedeijen 10.8.2020 rääjist, ko Rosa-Máren Magga lii sirdâšum uđđâ paargon porgemáánu 2020 aalgâst. Olsén-Ljetoff tuáimá pargoost valjâpaje 2020–2023 ääigi já parga Anarist Sajosist.

Išedeijee pargoid kulá saavâjođetteijee išedem sunjin uáivildum pargoin. Išedeijee valmâštâl já oovdânpuáhtá táárbu mield stiivrâ, tige já lävdikuudij čuákkimist suu toimâsuárgán kullee aašijd já olášut toi miärádâsâid. Haldâttâhhovdâ nomâttij Olsén-Ljetoff toimâpajan saavâjođetteijee išedeijen saavâjođetteijee iävtuttâs vuáđuld Sämitige pargo-oornig saje 7 b § mield.

Olsén-Ljetoff lii porgâm Sämitiggeest ovdil kuohtii vistig ive 2016 Nuorâirääđi Oahppoofelaš -haavâst já ive 2019 aalmugijkoskâsij aašij čällee virgesajasâžžân. Ovdil ko algâttij saavâjođetteijee išedeijee pargoost sun poorgâi Nuorttâlâškulttuursiättusist haavâst, mii kieđâvušâi nuorttâlij kuáláástmân lohtâseijee ärbitiäđu. Toos lasseen sun lii ovdil porgâm ei. Laapi ollâopâttuv Arktâsii kuávdáást totken sierâlágán sämmilij vuoigâdvuođáid já ohtsâškodálii sajattâhân lohtâseijee tutkâmhaavâin.

Ohtâvuotâtiäđuh

laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

puh. 040 617 5113

Porgemáánu 9. peeivi ávudijm aalmugijkoskâsii maailm algâaalmugij peeivi

/in , /by

Jieht 9.8.2020 ávudijm aalmugijkoskâsii maailm algâaalmugij peeivi. Peeivi ulmen lii levâttiđ já lasettiđ almolávt tiäđu algâaalmugáid kyeskee koččâmušâin sehe pajediđ oovdân algâaalmugij vuoigâdvuođâi suojâlem já ovdedem merhâšume.

Sämmiliih láá ohtâ maailm algâaalmugijn sehe áinoo Euroop Union kuávlust já Suomâst riävtálávt tubdâstum algâaalmug.  Sämitigge parga juátkojeijee pargo sämmilij aašij já vuoigâdvuođâi ovdedem pyerrin nuuvt aalmuglii ko aalmugijkoskâsii-uv tääsist.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso ana, ete aalmugijkoskâsii maailm algâaalmugij peeivi merhâšume lii tehálâš eromâšávt eidu tiäđu lasettem tááhust.  -Mun tuáivum, ete ovdâmerkkân algâaalmugij vuoigâdvuođâi olášume finniiččij almolávt eenâb saje jyehipiäiválijn savâstâlmijn já, ete toh valduuččii tuođâlávt huámmášumán sierâ tuáimei juávhust sii pargoost.

Ive 2020 aalmugijkoskâsii maailm algâaalmugij peeivi teeman lii COVID-19 já algâaalmugij naavcah vuástálistiđ tom (eŋgâlâskielân COVID-19 and indigenous peoples’ resilience). Algâaalmugeh pirrâ maailm kärttih kuáhtáđ argâstis sierâlágán hástusijd, já COVID-19 pandemia lii maaŋgâin soojijn toohâm sii tile ovdiist vaigâdubbon.

Ovtâstum aalmugeh (OA) pajedeh oovdân aalmugijkoskâsii maailm algâaalmugij piäiván kyeskee tiäđáttâsâst meid algâaalmugij naavcâid vuáháduđ tilán já uuccâđ sii ärbivuáválii tiätun já vuáháduvváid vuáđudeijee vuovijd taistâlmist pandemia vuástá. Ohtân tehálâš vyehhin ovdediđ algâaalmugij tile pandemia ääigi mainâšuvvoo meid tiervâsvuođâhuolâttâs palvâlusâi visásmittem algâaalmugij jieijâs kielân, sehe sii eromâš tile huámmášumán väldim.

Saavâjođetteijee Juuso tiäddut, ete sämikielâlâš viestâdem já sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi olášume ovdâmerkkân tiervâsvuođâhuolâttâs pirrâduvâst lii tehálâš mušteđ meid mist Suomâst. Toos lasseen sämmilii kulttuur huámmášumán väldee palvâlusâi faallâm kolgâččii pasteđ pyerebeht visásmittiđ. Sämitigge algâttij kesimáánust kampanja oovtviärdásij soti-palvâlusâi peeleest. Uáppáásm Sämitige kampanjan oovtviärdásijn soti-palvâlusâin kampanjasiijđost www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Sämitigge viggá jieijâs uásild ovdediđ sämikielâlii tiäđu finnim já jyehim koronavirustile háárán nettisijđoinis.

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi