Saamelaiskäräjät ei hyväksy Vuotson yläkouluopetuksen siirtämistä kirkonkylään

/in , /by

Saamelaiskäräjät ei hyväksy Vuotson koulun yläluokkien opetuksen siirtämistä kirkonkylään. Sodankylän kunta suunnittelee yhtenä sivistystoimen säästötoimista yläkoulun oppilaiden siirtämistä syksystä 2022 alkaen Tähtikunnan kouluun.

Saamelaiskäräjät muistuttaa kuntaa 25.8. asiassa antamassaan lausunnossa mm. saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen erityisestä rahoituksesta, joka on ollut voimassa vuoden 1999 alusta lähtien. Rahoitus on merkittävä, koska se kattaa käytännössä saamen kielen ja saamenkielistä opetusta antavien opettajien palkkamenot. Saamen opetuksen kustannukset maksaa siten valtio. Konsulttien kunnalle valmistamassa laskelmassa ei ole otettu huomioon tätä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolista rahoitusta.

– Saamen opettajien ja oppilaiden kuljettaminen sadan, jopa 120 kilometrin päähän ja takaisin päivittäin ei ole säästötoimi, vaan päinvastoin lisäkustannus. Lisäksi sen hintana on heikkenevä yhteys omaan yhteisöön, omaan kieleen ja kulttuuriin, Saamelaiskäräjät toteaa lausunnossaan.

Saamelaiskäräjät on huolissaan oppilaiden ja perheiden jaksamisesta sekä erityisesti saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen tilanteesta ja jatkuvuudesta Vuotsossa. – Tämä tarkoittaa samaa kuin huoli saamen kielen tulevaisuudesta tällä alueella, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.  – Sodankylän kunta ei nähdäksemme tietoisesti haluaa heikentää entisestään heikkoa saamen kielen asemaa, mutta opetuksen osittainenkin siirtäminen pois luonnollisesta ympäristöstään tulisi sitä joka tapauksessa tarkoittamaan.

Saamelaiskäräjät on pyytänyt kunnalta Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluita ja laskelmia Vuotson koulun

  • saamen- ja suomenkielisen opetuksen oppilasennusteista, joissa otetaan huomioon nyt alakoulussa saamenkielistä opetusta saavien oppilaiden siirtyminen yläkouluun,
  • opetuskustannuksista, joissa ovat eriteltyinä saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen menot ja siitä kuntaan saatava erityinen rahoitus, sekä
  • oppilaiden kuljettamisesta päivittäin Sodankylään ja takaisin. Koulukuljetuslaskennassa tulee ottaa huomioon kuljetukset kunnan pohjoisrajalta saakka sekä arktisen talven aiheuttama valoisan ajan lyhyys, joka pidentää koulumatkoihin käytettävää aikaa.

Lue koko lausunto tästä.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, 040 767 3101 / 010 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Puheenjohtajiston katsaus yleiskokouksessa 26.6.2020

/in /by

Puheenjohtajiston katsaus yleiskokouksessa 26.6.2020 päätettiin julkaista blogikirjoituksena Saamelaiskäräjien nettisivuilla.

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso

Korona-aikana on Saamelaiskäräjien toimintaa ja asioita hoidettu seuraavasti: Saamelaiskulttuurikeskus Sajos on ollut suljettuna 16. maaliskuuta lähtien. Hallitus päätti pitää Sajoksen suljettuna toukokuun loppuun saakka. Saamelaiskäräjät on käyttänyt etätyötä toistaiseksi pääasiallisena työskentelymuotona, eikä virkamatkoja ole tehty poikkeustilan aikana. Valmiusryhmä asetettiin ja ryhmä on pitänyt kokouksia yhteensä viisi kertaa.

Saamelaiskäräjien järjestämät seminaarit, tilaisuudet ja tapahtumat peruttiin toukokuun loppuun saakka ja kokouksiin on osallistuttu etäyhteyksin. Myös kesäkuun yleiskokous järjestettiin etäyhteyksin käyttämällä Interprefy-etätulkkaussovellusta. Etätyöskentely puretaan 3.8.2020 alkaen edellyttäen, että tautitilanne alueella on pysynyt viranomaisten suosittamalla tasolla.

Keväällä poikkeustilan aikana Saamelaiskäräjät lähetti vetoomuksen pääministerille Suomen sisäisen liikkumisen rajoittamiseksi 23.3.2020, jotta koronaviruksen leviämistä saadaan hidastettua ja riskiryhmiä suojattua. Saamelaiskäräjien toinen vetoomus lähetettiin sisäministerille Norjan ja Suomen välisen rajan avaamiseksi 10.6.2020, kun tilanne pohjoisessa todettiin rauhalliseksi. Koronaviruksen takia määrätyt liikkumisrajoitukset ovat kohdistuneet merkittävällä tavalla Pohjois-Suomen raja-alueiden saamelaisväestöön.

Presidentti Sauli Niinistö tapaaminen järjestyi 6.3.2020. Vierailu perustui viime vaalikauden aikaiseen esitettyyn kutsuun käydä saamen maalla uudella vierailulla. Tapaamisessa keskusteltiin ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista saamelaiselle kulttuurille, vihapuheesta, Suomen ihmisoikeusvelvoitteista ja saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustamisesta.

Saamelaiskäräjälakiuudistusprosessi on myös ollut käynnissä. Aiheesta on käyty saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevan toimikunnan asettamisesta, jossa käsiteltiin toimikunnan mandaattia. Tämä neuvottelu ja prosessi perustuu Suomen hallitusohjelman kirjaukseen. Toimikunnan työtä on edeltänyt saamelaiskäräjälain uudistamista koskeva esiselvitystyöryhmä.

Vätsärin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta on käyty saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut Metsähallituksen kanssa kevään mittaan. Yleisesti ottaen neuvottelut käytiin hyvässä hengessä, mutta monissa asiakohdissa ei löydetty yhteisymmärrystä

Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa alueiden kehittämistä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta käytiin kevään mittaan. Saamelaiskäräjien keskeiset ehdotukset tässä lainsäädäntöuudistuksessa ovat, että Saamelaiskäräjien täysimääräinen osallistuminen saamelaisalueen kehitykseen on turvattava uudistettavassa lainsäädännössä, lakiesitykseen sisällytetään säännös, jonka mukaan saamelaisalueelle suuntautuvalla kehitykselle ei saa olla haittavaikutuksia saamelaiskulttuurille, alueiden uudistamisen neuvottelukunnan kokoonpanoon lisätään Saamelaiskäräjien edustaja, saamelainen rajat ylittävä yhteistyö turvataan ja että saamelaiselinkeinoille perustetaan elinkeinorahasto.

Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut käytiin Lapin liiton kanssa Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 -asiasta toukokuussa. Jäämerenrata vaikuttaa pysyvän kaavassa laajasta vastustuksesta huolimatta. Suunnitelmissa on myös sähkölinja Utsjoelle. Yleisesti voidaan todeta, että Saamelaiskäräjien huomioita ei ole otettu mukaan maakuntakaavassa laajemmin.

Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu ympäristöministeriön kanssa luonnonsuojelulainsäädännön uudistus -hanke projekti II:sta koskien kotkakorvauksia käytiin toukokuun lopulla. Saamelaiskäräjät yhdessä Paliskuntain yhdistyksen kanssa on vienyt eteenpäin esitystä. Ekologinen kompensaatiota ja luonnonmonimuotoisuuden vahvistavaa korvausmenetelmää yritetään kehittää. Saamelaiskäräjien lähtökohtana on yleisesti edistää luonnonsuojelulainsäädännön 16 §:n sisältöä.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on myös käynnissä. Prosessi on esitelty ympäristöministeriön toimesta Saamelaiskäräjille ja varsinaiset neuvottelut on tarkoitus aloittaa syksyllä.

Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laiksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain ja rikoslain 48 luvun 6 §:n muuttamisesta käytiin kesäkuussa ympäristöministeriön kanssa. Prosessi ei näytä huomioivan saamelaisten oikeutta itsemääräämisen pohjalta yhteisesti hallinnoida saamelaisten rakennusperintölain alla olevien saamelaiskohteiden osalta.

Saamelaisen Parlamentaarisen neuvoston Suomen puheenjohtajuuskausi on käynnissä. Tänä aikana on kokouksia pidetty virtuaalisesti, käyty tärkeitä asioita läpi muun muassa rajat ylittävään koulutukseen liittyen, keskusteltu muun muassa COVID-19-tilanteesta, kansallisjoikuasiasta ja aineettomasta kulttuuriperintöasiasta, perustettu Interreg-työryhmä, joka nähdään tärkeänä avauksena, jotta saamelaisten tarpeita voidaan identifioida yhdessä seuraavaan rahoituskauteen liittyen. Saamelaisten parlamentaarikkojen kokous on siirretty ja päivämäärää ei ole vielä sovittu.

“Enhanced participation” on YK:n alkuperäiskansojen osallistumisoikeuden edistämisprosessi, jossa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja on aktiivisesti ollut mukana.

Saamelaiskäräjät on osallistunut biodiversiteettistrategian ja –toimintaohjelmaa koskevan alustavan selvitystyöhön, jossa LUKE:n kanssa on tehty yhteistyötä siitä, miten ohjelma on toiminut ja mitä uudessa strategiassa tulisi huomioida.

Kestävän kehityksen toimikunnassa Suomi on raportoinut YK:lle kestävän kehityksen tavoitteista, ja Saamelaiskäräjät ovat ensimmäistä kertaa olleet mukana muokkaamassa raporttia.

Saamelaiskäräjät osallistuu kutsuttuna puheenjohtajan osallistumisen kautta ilmastopolitiikan pyöreään pöytään, jonka pääministeri on perustanut ja jossa on aloitettu keskustelut, jotka koskevat Suomen ilmastopolitiikan suuntaa.

Interreg-ohjelmiston kehittämisessä tärkeinä asioina Saamelaiskäräjät näkee Sápmi-ohjelmaosuuden erillään pitämisen ja sen varmistamisen tulevaisuudessa. Ohjelman sisältöön liittyvänä seikkana on tarkoituksena helpottaa pienempiä toimijoita käyttää tätä rahoitusta ja perinteisten elinkeinojen kehittäminen, kuten duodjin kehittäminen elinkeinona.

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto

Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu käytiin sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sote-asioista etäyhteyksin toukokuun alussa. Saamelaiskäräjät tavoittelee parannuksia saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden käytännön toteutumiseen. Tämä edellyttäisi selkeää saamenkielisten palveluiden järjestämisvastuuta sekä riittävää ja oikein kohdennettua rahoitusta. Sote-uudistusta koskevissa lakiluonnoksissa Saamelaiskäräjien tavoitteet eivät näy riittävästi ja vaikuttamistyötä jatketaan.

Sote-uudistuksen eteen on myös tehty työtä kampanjan kautta yhdenvertaisten sote-palveluiden puolesta. Sote-kampanja sisältää uutiskirjeet, video, mielipidekirjoitukset ja omat nettisivut osana Saamelaiskäräjien nettisivuja.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi eli komissaariksi saapui määräaikaan mennessä 16 esitystä, 14 Saamelaiskäräjille ja kaksi Kolttien kyläkokoukselle. Esitettyjä henkilöitä on yhteensä 10. Prosessi komissaarien valitsemiseksi jatkuu yleisten kuulemistilaisuuksien järjestämisellä syksyllä.

Suomen ja Norjan väliset neuvottelut Tenon kalastussäännön uudistamisesta alkoivat kesällä. Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa Saamelaiskäräjien edustajana ja valtuuskunnan toisena varapuheenjohtajana toimii Anne Nuorgam. Valtioneuvosto antoi neuvotteluvaltuuskunnan asettamisen yhteydessä lausuman, joka korostaa lohikantojen elpymisen turvaamista, saamelaisten oikeuksien edistämistä sekä eduskunnan lausumien huomiointia.

Saamelaiskäräjät on pitänyt tämän vuoden puolella yhden tapaamisen Saamelaiskäräjien ja eduskuntapuolueiden yhteistyöryhmän tiimoilta. Yhteistyöryhmän kokous käytiin kesäkuussa ja tapaamisessa käytiin läpi Saamelaiskäräjille ajankohtaisia asioita.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama saamelaisopetuksen kehittämistyöryhmä on toiminut maaliskuusta alkaen. Työryhmän tehtävänä on tarkastella saamenkielisen varhaiskasvatuksen, kulttuuri- ja kielipesätoiminnan, saamelaisopetuksen ja -koulutuksen tilaa yhtenä kokonaisuutena. Ryhmässä Saamelaiskäräjien osalta jäseninä toimivat Ulla Aikio-Puoskari ja Anne Kirste Aikio sekä asiantuntijasihteereinä Arla Magga ja Petra Kuuva.

Saamelaiskäräjät on lausunut oppivelvollisuuden laajentamista koskevista lakiuudistuksista painottaen saamelaisnuorten kielellisiä oikeuksia sekä oikeutta suorittaa oppivelvollisuutta perinteisiä taitoja oppien. Saamelaiskäräjät lausui kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta korostaen, etteivät oikeudet saamenkieliseen toimintaan saa kokeilun seurauksena heikentyä.

Lisäksi Saamelaiskäräjät lausui Yleisradion uudesta strategiasta esittäen saamelaisten, saamelaisuuden ja saamenkielisten ohjelmien parempaa huomiointia.

II varapuheenjohtaja Leo Aikio

Saamelaiskäräjien esitys poronhoitajien sijaisavun kehittämiseksi: poronhoitajien yhdenvertaisuus sijaisapujärjestelmässä, poronhoitajien sijaisavun määrärahan ja tuntimäärän nostaminen vastaamaan nykyistä poroelinkeinon tarvetta, kiireelliset toimet poronhoitajien lomituspalveluiden kehittämiseksi lainsäädännön tasolla, saamelaisten poronhoitajien sosiaaliturvan toteutuminen, työssä jaksaminen ja työurien pidentäminen osana sijaisapu- ja sijaisapulomitusjärjestelmää, yhdenvertaisuuden edistäminen Melan omassa toiminnassa yhdenvertaisuussuunnitelmalla.

Tukesin kanssa on käyty saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut Hankaojan ja Rove vero –hakemuksista ja myös kullankaivuulupia on käsitelty.

EU-tukiasiassa Saamelaiskäräjät on esittänyt eloporotukea nostettavan 28,5 eurosta 36 euroon. Poronlihan suoramyynnin kehittämisessä tarkoituksena on helpottaa ja keventää suoramyynnin ehtoja, niin että poronhoitajat lähtökohtaisesti saamelaisalueella pystyvät myymään tietyn kilomäärän puitteissa (1500 kg leikattua poronlihaa ja 500 kg kuivalihaa vuodessa/poronlihan myyjä) myymään poronlihaa ravintoloille, vähittäiskauppiaille ja kuluttajille.

Saamelaiskäräjät on aktiivisesti seurannut lumiolosuhteen aiheuttamaa erityistilannetta ja pitänyt yhteyttä asian tiimoilta maa- ja metsätalousministeriöön, maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja on käynyt tutustumassa lumi- ja laiduntilanteeseen. Lausunnon pyytäminen tutkimuksen kehittämiseen ja edistämiseen MAKERA-rahoittamiseen liittyen: Eri maankäyttömuotojen vaikutus porotyömalleihin ja perinteiseen tietoon – tapaustutkimus Suomen saamelaisten kotiseutualueelta ja poronhoidon muutokset ja sopeutumiskeinot eri maankäyttömuotojen ristipaineessa. Suurpeto sidosryhmätilannekatsaus.

Saamelaiskäräjät on myös lähettänyt vetoomuksen Metsähallitukselle porojen laidunrauhan ja poronhoidon yleisten toimintaedellytysten turvaamiseksi poikkeuksellisissa olosuhteissa: Saamelaiskäräjät vetoaa Metsähallitukseen, että se pidättyisi kuluvan kevään ja kesäkauden osalta kaikesta pyynti- ja kulkulupien myöntämisestä saamelaisten kotiseutualueella ja tehostaisi valvontaa kaiken luvattoman liikkumisen estämiseksi.

Tällä hetkellä ilmastonmuutokseen liittyvät aiheet ja prosessit Suomessa, joihin Saamelaiskäräjät on osallistunut tai osallistuu, ovat: Saamelaisten ilmastopaneeli ja saamelaisten sopeutuminen ilmaston muutoksen sopeutumisohjelma. Tätä edistetään parhaillaan ja tarkoituksena on käydä lähetekeskustelua seuraavassa täyskokouksessa. Climini-hankkeessa tarkastellaan porotalouden sopeutumiskeinoja ilmastonmuutokseen. Leo Aikio on osallistunut ohjausryhmän työskentelyyn. Aikio osallistui Climate Emergency and Indigenous Peoples in the Arctic -paneeliin Helsingissä 12.3.2020. Ilmastolain uudistus on käynnissä ja tarkoituksena on tuoda esille Saamelaiskäräjien näkemyksiä.

Saamelaiskäräjille on tullut tiedoksi kaivosvaraus Hietakeron alueella Enontekiöllä ja Saamelaiskäräjät teki tästä valituksen erityisesti kielilain huomioon ottamatta jättämisen perusteella. Tällä hetkellä kaivoslain uudistus on käynnissä ja tarkoituksena on syksyllä käydä saamelaiskäräjien 9 §:n mukaiset neuvottelut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Saamelaiskäräjät osallistui luonnonmonimuotoisuuden viikkoon lyhyillä some-videoilla, joita lisättiin Saamelaiskäräjien somekanaville yhteensä 5 kappaletta. Näissä käsiteltiin saamelaisten luontosuhdetta, luonnon arvokkuutta ja monimuotoisuutta ja yhteiseloa luonnon kanssa.

Puheenjohtaja
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101

I varapuheenjohtaja
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969

II varapuheenjohtaja 
Leo Aikio
leo.aikio(at)samediggi.fi
040 621 6505 / 010 839 3180

Saamelaiskäräjien seuraava kokous 3/2020 pidetään 17. – 18.9.2020 klo 10 – 18 Inarissa (Sajos).

Kuva: Ville Fofonoff

Saamen kielten etäopetuksen kolmas lukuvuosi käynnistyi – oppilasmäärä kasvaa

/in , /by

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen kolmas toimintavuosi ja uusi lukuvuosi on käynnistynyt. Hankkeen oppilas- ja opiskelijamäärä on kasvanut noin 20 oppilaalla. Viime lukuvuonna hankkeen tarjoamaa saamen kielen opetusta sai noin 60 oppilasta ja opiskelijaa. Alkaneelle lukuvuodelle on ilmoitettu reilut 80 oppilasta ja opiskelijaa ympäri Suomen.

Saamen kielten etäopetushanke tarjoaa inarin-, koltan- ja pohjoissaamen perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävää opetusta kaksi viikkotuntia ryhmää kohden. Hanke ottaa mukaan myös esiopetuksen oppilaita. Opetus on tarkoitettu saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella asuville saamelaisoppilaille. Hanke ei tarjoa opetusta aikuisille.

Ilmoittautumisaika saamen kielten etäopetukseen päättyi maaliskuussa. Vaikka varsinainen ilmoittautumisaika on päättynyt, hanke ottaa edelleen uusia oppilaita mukaan vielä syyskuun loppuun asti. Opetukseen pääsyn edellytyksenä on, että saamen etätunnit sopivat oppilaan lukujärjestykseen, ja että oppilaalle löytyy pedagogisesti sopiva ryhmä. Oppilaan ei kuitenkaan tarvitse osata saamea ennestään, opetus voi alkaa myös alkeista.

Inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kielen opetusta lapsilleen haluavat huoltajat saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella voivat ottaa yhteyttä Arla Maggaan, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033.

Oulun, Rovaniemen ja Helsingin kaupungit järjestävät pohjoissaamen kielen opetusta lähiopetuksena. Halutessasi opetukseen, ota yhteys oman koulun rehtoriin tai kaupunkisi kouluvirastoon.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Hanna Helander
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi
040 7012 094

Koordinaattori Arla Magga
arla.magga(at)samediggi.fi
040 1985 033

https://www.saamenetaopetus.com/

Poikkeuksellisen talven poronhoidolle aiheuttamiin vahinkoihin löydettävä ratkaisu

/in , /by

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan talven 2019-2020 sää-, lumi- ja luonnonolosuhteet olivat poronhoidolle erityisen vaikeat. Paliskunnille tehdyn kyselyn mukaan poronhoidon kustannukset nousivat 80-90 prosenttia tavanomaista korkeammiksi.  Maa- ja metsätalousministeriö odottaa lopullisia tietoja teuraiden määristä ja porohävikin suuruudesta syksyn teuraskauden aikana.

Selvityksen mukaan luonnonolosuhteiltaan poikkeuksellinen talvi aiheutti poronhoidolle merkittäviä lisäkuluja ja eläintappioita. Paliskunnat arvioivat tulevan teuraskauden vasaprosentin putoavan noin 45 prosenttiin ja teuraiden määrän jäävän 66 prosenttiin aikaisemmasta.

– Poroelinkeinon on pystyttävä luottamaan valtioon ja porovahinkolain toimivuuteen. Tällaisen katastrofaalisen vuoden jälkeen poronhoitajien tukeminen on nyt erittäin tärkeää, jotta porovahinkolailla olisi ylipäätään merkitystä, sanoo II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Lain porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta (987/2011) tavoitteena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista poronhoitoon kohdistuneista vahingoista. Laissa luonnononnettomuudella ja muulla tuholla tarkoitetaan poikkeuksellisia sää- ja luonnonolosuhteita, jotka merkittävällä tavalla estävät poroja käyttämästä tavanomaisia laitumiaan ja aiheuttavat huomattavaa lisäruokinnan tarvetta, aiheuttavat muuten porojen menehtymistä tai heikentävät muuten merkittävästi porojen mahdollisuutta selviytyä luonnossa.

– Nyt kaivataan nopeaa reagointia valtion suunnalta, syksyn teurasmäärien odottamiseen ei yksinkertaisesti ole aikaa. On kohtuutonta, että päätöstä joudutaan odottamaan seuraavaan talveen, tilanteeseen olisi pystyttävä löytämään ratkaisu, jatkaa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Luonnonvarakeskuksen selvitys, paliskuntien kirjanpito sekä kuolleiden porojen määrä osoittavat korvauksen tarpeellisuuden. Näiden tietojen pohjalta tulisi pystyä jo jollain tavalla helpottamaan poronhoitajien taloudellisesti vaikeaa tilannetta, vaikka lopulliset tiedot teuraiden määristä ja porohävikistä tulisivatkin myöhemmin, sanoo elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Luonnonvarakeskuksen mukaan paliskunnille tehty kyselytutkimus tuotti arviot ja ennakkotietoa porohävikin ja teurastuoton määristä. Maa- ja metsätalousministeriö odottaa lopullisia tietoja teuraiden määristä ja porohävikin suuruudesta syksyn teuraskauden aikana, ennen kuin asia etenee päätöksentekoon.

Talven 2019−2020 sää-, lumi- ja luonnonolosuhteiden poikkeuksellisuus ja vaikutukset poronhoitoon -selvitys tehtiin maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä. Luonnonvarakeskus laati porovahinkolaissa (987/2011) tarkoitetun selvityksen lumiolosuhteista mahdollisena laissa tarkoitettuna tuhona sekä sen vaikutuksista poronhoitoon.

Vielä vasonnan alkaessa lunta oli paljon ja olosuhteet vasomiselle hyvin haastavat. Kuva: Johanna Alatorvinen

 

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Koltansaamen ja pohjoissaamen digitaaliset sanakirjat valmistuneet

/in , /by

Oulun yliopiston Giellagas-instituutti julkaisee koltansaamen ja pohjoissaamen digitaaliset sanakirjat. Kaikille avoin sanakirjojen julkaisutilaisuus järjestetään tiistaina 25. elokuuta klo 10 osoitteessa https://oulu.zoom.us/j/69319349687.

Molempien sanakirjojen toimitustyö on tehty pääosin Opetus- ja kulttuuriministeriön Oulun yliopiston Giellagas-instituutille myöntämän erityisrahoituksen turvin. Suomi–koltansaame-sanakirjan toteutus on ollut Saamelaiskäräjien, Oulun yliopiston Giellagas-instituutin, Helsingin yliopiston ja Tromssan yliopiston yhteistyötä. Alkuperäisen suomi–koltansaame-sanakirjan tekijänoikeudet ovat Saamelaiskäräjien.

”Näen erittäin tärkeänä sen, että myös saamen kielten sanakirjatyö elää ajan mukana. Näiden digitaalisten sanakirjojen julkaiseminen avaa aivan uusia mahdollisuuksia koltansaamen ja pohjoissaamen sanakirjojen käytölle, sillä ne ovat avoimia kaikille ja niiden käyttö on mahdollista ja helppoa missä vain”, iloitsee Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanakirjojen julkaisua.

Saamelaiskäräjät on ollut vahvasti mukana sanakirjahankkeessa. Suomi-koltansaame sanakirjan toimitustyöhön osallistuivat työryhmän äidinkielisinä jäseninä Saamelaiskäräjien koltansaamen kääntäjä Merja Fofonoff ja oppimateriaalityöntekijä Raija Lehtola. Koltansaamen kielenkäyttäjille on merkittävä asia, että sanakirja viimein julkaistaan.

”Sanakirjalle on ollut kova ja jatkuvasti lisääntyvä tarve. Erityisen tärkeää on se, että julkaistussa sanakirjassa löytyy hyviä sananmuodostusmalleja normitetussa kirjoitusasussa. Sanakirjan tarkistustyötä tulisi kuitenkin yhä jatkaa, sillä sanakirjan käsikirjoitus sisältää paljon erityissanastoa ja sen käsittelyyn tarvitaan lisää eri alojen asiantuntemusta sekä kielijaoston panosta”, kertovat Fofonoff ja Lehtola kokemuksistaan sanakirjatyöstä.

Koltansaamen sanakirjatyön aikana ilmeni tarve myös uusille normituksille. Kielennormitustyötä tehtiinkin erityisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien yhteispohjoismaisen kieliyhteistyöelimen Sääʹm Ǩiõllkaʹlddin (Sámi Giellagáldun) koltansaamen kielityöntekijä Mervi Semenoffin ja koltansaamen kielijaoston kanssa.

Uudessa digitaalisessa suomi-koltansaame sanakirjassa suomenkielisten hakusanojen määrä on yli 16.000 ja koltankielisten vastineiden lähes 19 000. Sanakirjan pohjana on Pekka Sammallahden ja Jouni Moshnikoffin vuonna 1991 julkaisema teos, jota Jouni ja Satu Moshnikoff ovat täydentäneet erityisesti 2000-luvun alkuvuosina. Sanakirja julkaistaan Tromssan yliopiston saamen kieliteknologian keskuksen, Giellateknon, alustalla ja se löytyy osoitteesta  https://saan.oahpa.no/fin/sms/. Sanakirja tullaan julkaisemaan myös painettuna versiona myöhemmin syksyllä 2020.

Pohjoissaame-suomi digitaalisen sanakirjan käsikirjoituksen on tehnyt emeritusprofessori Pekka Sammallahti aikaisempien sanakirjojensa (1989 ja 1993) pohjalta. Sanakirja sisältää runsaat 50 000 hakusanaa ja tekijä päivittää sitä jatkuvasti. Sammallahden sanakirja julkaistaan Tromssan yliopiston Divvun-projektin alustalla, osoitteessa http://satni.org/sammallahtismefin (linkki toimii 25.8.2020 lähtien).

Digitaaliset sanakirjat ovat tärkeitä monella tapaa. Ne mahdollistavat sanakirjojen helpon nopean käytön missä ja milloin tahansa, ja lisäksi avaavat mahdollisuuksia erilaisten kieliteknologisten sovellusten kehittämiseen ja aineiston päivittämiseen ja täydentämiseen. Digitaaliset sanakirjat ovat merkki myös elävästä ja kehittyvästä kielestä.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kieliturvasihteeri Anne-Kirste Aikio puh. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

ma. saamen kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa puh. 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Uusi pohjoissaamen äidinkielen oppikirja ilmestynyt

/in , /by

Biellocizáš 8 on pohjoissaamen äidinkielen oppikirja peruskoulun 8. luokan oppilaille. Kirjaan kuuluu myös harjoituskirja. Kirja on jaettu neljään osaan: syksy, kaamos, talvi ja kevät. Kirjasarjassa on aiemmin ilmestynyt Biellocizáš 7 sekä siihen kuuluva harjoituskirja.

Oppikirjan tekijä: Helmi Länsman, kannen kuvitus Esther Berelowitsch

 

Kirjoja voi tilata nettikaupastamme:

https://www.samediggi.fi/tuote/biellocizas-8/

https://www.samediggi.fi/tuote/biellocizas-8-harjehusgirji/

Saamelaiskäräjät 2020, koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

Kansallinen ja kansainvälinen saamen kielten viikko 2020

/in , , /by

Saamen kielten viikko 2019 oli menestys ja nyt kutsumme Saamen kielten viikkoon 2020. Viikolla 43, tarkemmin 19.-25. lokakuuta järjestetään tämän vuoden saamen kielten viikko. Viikon tarkoituksena on tuoda esille saamen kieliä ja lisätä tietoisuutta saamen kielistä.

Saamen kielten viikon tavoitteena on tuoda saamen kieliä näkyväksi virallisissa yhteyksissä, lisätä tietämystä saamen kielistä ja nostaa kielten arvoa. Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät haluavat, että saamen kielet näkyvät, kuuluvat ja niitä käytetään kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla kieliviikon yhteydessä.

– Me haluamme jakaa meidän rikkaan kielemme koko yhteiskunnan ja Saamenmaan kanssa, sekä herättää enemmän kiinnostusta kieliin valtion rajojen yli. On ilahduttavaa, että meillä on koko viikko omistaaksemme saamen kielille, sanoo Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo.

Kieliviikko 2019 oli menestys ja viikon yhteydessä järjestettiin useita tapahtumia ja aktiviteetteja. Norjan kuningas Harald IV vieraili Kaarasjoella ja kunnat, yritykset, järjestöt ja viranomaiset sekä muut toimijat olivat mukana lisäämässä saamen kielten näkyvyyttä, niin paikallisesti kuin sosiaalisessa mediassa.

Suomen ja Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtajat tukevat Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtajaa kieliviikon järjestämisessä. Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Per-Olof Nutti uskoo, että saamelaisille kielen säilyminen on tärkeää saamelaisen kulttuurin jatkuvuuden ja kulttuurin sisältävän tiedon välittämisen kannalta.

– Kieli on pääsylippu elämään. Lasten ja nuorten kielitaidolla voimme varmistaa, että uhanalaiset kielet säilyvät, sillä lapset ovat kielten kautta tulevia kulttuurin kantajia, jatkaa Per-Olof Nutti.

Tuomas Aslak Juuso Suomesta kehottaa kaikkia osallistumaan kieliviikkoon saamen kielten näkyvyyden lisäämiseksi.

– Kieliviikko tarjoaa mahdollisuuden saamelaisille nostaa saamen kieliä esille, mutta toivoisin, että myös viranomaiset ja yritykset ottaisivat saamen kielet asiakseen saamen kielten viikolla, jokainen omalla tavallaan, rohkaisee Tuomas Aslak Juuso osallistumaan kieliviikkoon.

Muitte beivviid – Mušte peeivijd – Muuʹšt peeivid

Saamen kielet

Saamen kieliä on tällä hetkellä 9–10, riippuen, siitä lasketaanko Venäjän alueelle sijoittuvan akkalansaamen sammuneen vai ei. Kansainvälisen mittapuun mukaan kaikkia saamen kieliä pidetään uhanalaisina, vakavasti uhanalaisina tai lähes sammuneina kielinä. Saamen kielialue ulottuu perinteisesti Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueille, Kuolan niemimaalta idässä, Engerdaliin saakka Etelä-Norjassa ja Idreen (Eaijra) saakka Etelä-Ruotsissa. Tämän alueen saamenkielinen nimi on Sápmi.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa, puh. 010 839 3183/ 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

 Saamen kielten viikon juliste                          Pieni sanakirja

Uudet alkuopetuksen oikeinkirjoitusjulisteet ovat ilmestyneet

/in , /by

Alkuopetuksen oikeinkirjoitusjulisteet ovat nyt ilmestyneet digitaalisessa muodossa. Opettaja Aura Pieski on suunnitellut julisteet, kuvittanut Nora Bäck ja Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto julkaisee tämän julistesarjan.

Alkuopetuksen oikeinkirjoitusjulisteet vahvistavat oppilaan pohjoissaamenkielen oikeinkirjoitusta ja julisteita voidaan käyttää luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa. Tämä lisämateriaali on suunniteltu äidinkielen alkuopetukseen, mutta julistesarja voi olla hyödyllinen muidenkin luokkatasojen opetuksessa. Julisteet kertaavat oikeinkirjoituksen perusasioita. Julistesarjassa on yhteensä yksitoista (11) julistetta. Sarja julkaistaan myös tavutettuna ja opettaja voi tulostaa julisteet luokkaansa. Aura Pieski on kirjoittanut sarjaan lyhyen opettajanoppaan ja ideoita siitä, miten julistesarjaa voidaan käyttää opetuksen tukena.

Tämä oppimateriaali soveltuu hyvin myös etäopetukseen. Tätä oppimateriaalia voi tilata Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta.

Linkki: https://www.samediggi.fi/tuote/riektacallinplakahtat-digi/

Saamelaiskäräjät tapaa ministeri Kiurun sote-asioissa – palvelujen nykytilan turvaaminen ei riittävä tavoite

/in , /by

Saamelaiskäräjät tapaa perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun tänään 17. elokuuta Rovaniemellä hallituksen sote-maakuntakierroksen yhteydessä.  Tapaamisessa Saamelaiskäräjät nostaa esille mm. yhdenvertaisuuden ja saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisen sekä riittävän ja kohdennetun rahoituksen takaamisen saamelaisten palvelujen osalta sote-uudistuksessa.

Saamelaiskäräjien edustajat osallistuvat Rovaniemellä 17.8.2020 järjestettävään hallituksen sote-maakuntakierroksen tilaisuuteen, jonka jälkeen he tapaavat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun. Saamelaiskäräjät aloitti kesäkuussa kampanjan yhdenvertaisten sote-palvelujen puolesta, ja tuo kampanjan viestiä esille nyt myös ministerille.

– Yhdenvertaisuuden toteutuminen saamelaisten kohdalla edellyttää positiivisia erityistoimia, koska saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut eivät toteudu riittävän hyvin nykyisellään. Tässä mielessä nykytilan turvaaminen ei ole riittävä tavoite, vaan sote-uudistuksen jatkovalmistelussa pitää ottaa aidosti huomioon saamelaisten kielellisten ja perustuslaillisten oikeuksien toteutuminen, linjaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Saamelaisille on lisäksi turvattava riittävä asema alkuperäiskansana vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, sillä saamelaiset eivät ole ainoastaan kansallinen kielivähemmistö, jatkaa Juuso.

Suomen hallituksen käynnistämän sote-uudistuksen tavoitteena on, että sote-palvelut toteutetaan yhdenvertaisesti kaikille. Saamelaiskäräjät haluaa olla kehittämässä sote-uudistusta niin, että myös saamelaisten tarpeet tunnistetaan ja otetaan uudistuksessa huomioon. Saamelaisväestön odotuksille toivotaan lausuntokierroksen aikana näkyvyyttä, ja sen myötä tarpeellisia korjauksia lakiesityksiin.

Saamelaiskäräjät nostaa kampanjassaan esille, että yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisten palveluiden tarjoamista kaikille, vaan asiakkaiden erilaisten tarpeiden huomioimista. Saamelaisten osalta yhdenvertaisuus toteutuu, kun saamelaiset saavat palveluita omalla kielellään ja niin, että saamelainen kulttuuritausta huomioidaan, eli sote-palveluissa se edellyttäisi siten tiettyjen asioiden osalta positiivista erityiskohtelua.

Tutustu Saamelaiskäräjien kampanjaan yhdenvertaisista sote-palveluista osoitteessa www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Ota osaa keskusteluun sosiaalisessa mediassa tunnisteilla: #soteuudistus #saamelaiset #yhdenvertaisuus

 

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga puh. 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät järjestää kuulemisia totuus- ja sovintokomissaarien valinnoista

/in , /by

Saamelaiskäräjät järjestää kuulemisia totuus- ja sovintokomissaarien valinnoista syksyn 2020 aikana. Kuulemistilaisuuksia järjestetään jokaisessa saamelaisten kotiseutualueen kunnassa. Lisäksi järjestetään verkkokuuleminen ja mahdollisuus ilmaista oma mielipiteensä postitse tai sähköpostitse.

– Kuulemistilaisuuksissa on mahdollisuus esittää näkemyksensä komissaareilta vaadittavista ominaisuuksista ja osaamisesta sekä ilmaista tukensa ehdolla oleville henkilöille. Komissaariehdokkaat eivät itse ole paikalla tilaisuuksissa, vaan jokaista ehdokasta pyydetään kuvaamaan videoesittely, jossa he vastaavat ennalta määriteltyihin kysymyksiin totuus- ja sovintoprosessista, kertoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kuulemistilaisuuksien luonteesta.

Saamelaiskäräjien hallitus linjasi kuulemistilaisuuksien käytännönjärjestelyitä siten, että järjestelyissä huomioidaan mm. tilaisuuksien kunnioittava ilmapiiri ja koronaturvallisuus. Tilaisuuksiin järjestetään lisäksi tulkkaus.

– Saamelaiskäräjät tekee päätöksen esitettävistä komissaareista vuoden 2020 aikana, ajankohdan määräytymisessä huomioidaan koronatilanne. Totuus- ja sovintoprosessi on Saamelaiskäräjille tärkeä ja haluamme päästä asiassa eteenpäin, mutta hoitaa nämä sovitut järjestelyt huolellisesti, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Fyysisten kuulemisten lisäksi järjestetään verkkokuuleminen erityisesti saamelaisalueen ulkopuolella asuville henkilöille. Nuorten kuuleminen järjestetään yhdessä nuorisoneuvoston kanssa ja lisäksi jokaisella on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä postitse tai sähköpostitse.

Kuulemistilaisuudet pyritään järjestämään syksyn 2020 aikana. Tarkemmat ajankohdat määräytyvät koronatilanteen ja saamelaisen vuosikellon mukaan. Saamelaiskäräjät julkaisee oman sivuston totuus- ja sovintoprosessista. Sivustolla julkaistaan kooste esitetyistä henkilöistä taustatietoineen ja perusteluineen sekä tiedotetaan prosessia koskevista ajankohtaisista asioista.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff puh. 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi