Juuso, Nuorgam, Näkkäläjärvi, Scheinin ja Varis ovddasteaddjin sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagoddái

/in , /by

Sámedikki stivra nammadii vihtta lahtu ja sidjiide várrelahtuid sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagoddái 6.7.2020. Nammaduvvon lahtut leat Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis  sihke várrelahtut Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen. Dan lassin Siiri Jomppanen nammaduvvui doaibmagoddái Sámedikki beales áššedovdin. Doaibmagotti doaibmabadji lea 1.8.2020-31.1.2021.

Suoma stáhta lea álggahan proseassa ođasmahttit sámediggelága ja bivddii nammadanbivdagiinnis 26.6.2020 Sámedikki nammadit lahtuidis rievdadeami válmmaštalli doaibmagoddái. Ráđđehusbellodagat nammadit guhtege ovtta lahtu, oktiibuot vihtta lahtu doaibmagoddái. Sámedikkis addojuvvon lága dárkkisteapmi lea dárbbašlaš, dasgo lága njuolggadusat leat oassái boarásmuvvan, ja njuolggadusaid doaibmivuođas leat fuomášuvvon váttisvuođat.

– Sámedikki oktan váldoulbmilin jahkái 2020 lea nammaduvvon sámediggelága rievdadeami válmmaštallan. Rievdadeapmi válmmaštallogođii vuoigatvuođaministtar Henrikssoniin, nugo lei šihttojuvvon, borgemánus 2019. Stivra dagai mearrádusa nammademiin, dasgo áigetávvalii guoski sivaid geažil ášši ii lean vejolaš doalvut Sámedikki čoahkkimii, dadjá ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

Sámedikki stivra vuođustallá válljemiiddis, ahte nammaduvvon olbmuin buohkain lea nana dovdamuš ja máhttu sámeáššiin. Stivra deattuha earenoamážit válljejuvvon čoakkádusa vuoigatvuođalaš máhtu, sámediggelága dovdama ja ráđđádallandáidduid.

Oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusa prográmma 10.12.2019 mielde bargu sámediggelága ođasmahttima várás jotkojuvvo. Ráđđehusprográmma mielde ráđđehus gudnejahttá ja ovddida buot sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvama váldimiin vuhtii riikkaidgaskasaš soahpamušaid.

– Vuordámuš doaibmagotti bargui lea, ahte sámediggeláhka rievdaduvvogoahtá álgoálbmogiid vuoigatvuođaid vuođul, vuhtii váldimiin KP-soahpamuša geatnegasvuođaid ja gudnejahttimiin UN olmmošvuoigatvuođakomitea addin čovdosiid. Suopma lea čatnasan ollašuhttit UN álgoálbmogiid julggaštusa ja dat galgá oidnot komitea barggus, joatká Juuso iežas vuordámušain doaibmagotti barggus.

Doaibmagotti bargun lea válmmaštallat dárbbašlaš rievdadusaid sámedikkis addojuvvon láhkii. Doaibmagotti barggu vuođđun leat vuođđovuoigatvuođat ja vuođđolágas ásahuvvon eará geatnegasvuođat, Suoma čatnet riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušat, UN álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus sihke rievtti ja riikkaidgaskasaš rievtti eará ovdáneapmi sihke dáid maŋimuš áiggiid čovdosat. Sámedikki nammadan ovddasteaddjit ovttasbarget Sámedikki stivrrain.

Vuoigatvuođaministeriija ásahii 13.1.2020 bargojoavkku válmmaštallat álgui sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagotti barggu. Bargojoavkku čoaggin diehtu ja fuomášumit leat čohkkejuvvon muittuhančállagii. Bargojoavkku doaibmabadji nogai 31.3.2020.

Sámediggelága rievdadeapmi: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM002:00/2020

Lassedieđut

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Sámi parlamentáralaš ráđi cealkámuš Girjás čearu riektedáhpáhusas

/in , , /by

Sámi parlamentáralaš ráđi stivra dohkkehii čoahkkimisttis 3.6.2020 oktasaš cealkámuša Girjás čearu riektedáhpáhusas.

Ođđajagimánu 22 beaivvi 2020 celkkii Ruoŧa Alimus duopmostuollu duomu Girjásáššis mii lea dehálaš prinsihpalaš duopmu, ja man guhká leat vuordán. Duomus doarju Alimus duopmostuollu Girjás čearu gáibádusa Ruoŧa stáhta vuostá, bivdo- ja guolástanvuoigatvuođaid dáfus čearu eatnamiin gilvinráji bajábealde.

Alimus duopmostuolu duopmu Girjás-áššis ii boađe buktit váikkuhusaid dušše Ruoŧa beale riektedilálašvuođaide, das boahtá maid leat stuora mearkkašupmi Finnmárkokommišuvnna boahttevaš bargui, ja dan áššái mii Suoma bealde lea jođus sámiid guollevuoigatvuođaid birra, ja mii fargga galgá ovdan riikka Alimusrievttis.

Sámi parlamentáralaš ráđi cealkámuš Alimus Duopmostuolu duomu birra Girjásáššis

Lassedieđut

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Sámedikki čállingotti telefonguovddáš lea gitta 1.-31.7.

/in /by

Sámedikki čállingotti telefonguovddáš lea gitta 1.- 31.7.2020 gaskasaš áigge.

Sámediggi sávvá buori geasi buohkaide!

Čállingotti oktavuođadieđut

Ságajođiheaddji geahčastat jahkái 2019

/in /by

Jahki 2019 lei Sámedikki válgajahki ja válggat lágiduvvojedje čakčamánus, vaikko Sámediggi evttohii geassit stáhtaráđđái Sámedikki válggaid áigemuttu rievdadeami.  Evttohusa duogábealde lei Ovttastuvvan našuvnnaid  olmmošvuoigatvuođakomitea guovvamánus 2019 addin guokte čovdosa, maid mielde Suopma galgá meroštallat ođđasis sápmelaš meroštallama dan sihkkarastima dihte, ahte Sámedikki válggain  gáibádusat jienastanvuoigatvuođa ektui meroštallojuvvojit ja gáibádusat heivehuvvojit nu ahte gudnejahttojuvvo sápmelaččaid vuoigatvuohta geavahit sin siskkáldas iešmearridanvuoigatvuođaid riikkavuloš- ja politihkalašvuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša mielde. Lea dehalaš muitit, ahte Suopma lea ratifiseren riikkavuloš- ja politihkalašvuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša ja ná čatnasan nationálalaččat gudnejahttit ja ollašuhttit soahpamuša.

Čakčamánus Sámi parlamentáralaš ráđi (SPN) ságajođiheapmi  sirdašuvai Ruoŧa Sámedikkis  Suoma Sámediggái čuovvovaš 16 mánotbadjái. Suoma Sámedikki ságajođihanbaji  váldoulbmilat leat ee. Sámegielaid ámmát- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu doaimma fitnašuvvan fásta doaibman, davviriikkalaš sámesoahpamuša ovddideapmi  sihke eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođaid buorideapmi ON bires.

Sámediggi ja Meahciráđđehus beasaiga gaskavuođa ipmárdussii Akwé: Kon -rávvagiid doaibmanmálle ođasmahttimis ja heivehahttimis. Mearkkašahtti doaibmanmálle ođasmahttimis lea Akwé: Kon váikkuhusaid árvvoštallan, bargama lassiresurssaid, oassálastin- ja váikkuhanvejolašvuođaid nannen proseassa sierra muttuin sihke dieđiheami lasiheapmi.

Jagis 2019 doalaimet ON riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid gielaid temájagi.  Sámediggi lei nannosit fárus temájagi ollašuhttimis movttiidahttimin maid eará doaibmiid váldit oasi temájahkái. Máŋggat eiseválddit váldege hástalusa vuostá ja danne Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkiid organiseren sámegielaid vahkku golggotmánus oidnui maid Suomas riikkaviidosaččat.

Eamiálbmogiid gielaid temájahki oidnui positiivvalaš ja oainnus gielaid ovddidanprojeaktan, main stuorámussan sáhttá máinnašit Frozen 2 -animašuvnna, mii lei globála čalmmustahttin  sámekultuvrii ja -gielaide ja mii dahkkui lagaš ovttasbarggus sámeáššedovdiiguin. Dán lassin maid Yle almmuhii njukčamánus, ahte buvttada Mumenvággi-ráiddus sámegielat veršuvnnaid  Sámedikki evttohusa mielde.

Jagis 2019 vuoigatvuođalaš ovdáneami govvidit olmmošvuoigatvuođakomitea mearrádusaid lassin vuoigatvuođakánslera čovdosat vuoigatvuođaid ollašuhttimis mii guoská Sápmelaččaid vuoigatvuođa sámegielat bálvalussii Kelas (OKV/1161/1/2018) ja Sámediggelága ráđđádallan geatnegasvuođa hilggodeamis, man ollašuhtii  bargo- ja ealáhusministeriija (OKV/8/50/2019). Orru leamen nu, ahte vuoigatvuođakánslera rolla lea servvodagas dehalaš maid Sápmelaččaid oaidninvuogi dáfus.

Njukčamánus Ohcejogas njeallje sápmelačča vuite Lappi gearretrievttis guollebivdovuoigatvuođa guoski ášši. Gearretrievtti mielde guollebivdoláhka ráddjii sápmelaččaide vuođđolágas ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođas dorvvastuvvon vuoigatvuođa guolástit ruovttuguovllus. Dáhpáhusat eai ožžon lága fámu, muhto dat manne alimus rievtti gieđahallama láhkai  ovdalunddotvuođa dihte.

Duohtavuohta- ja soabahankomišuvnna guoski ráđđádallamat loahpahuvvojedje stáhta, Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoahkkima gaskkas. Sámedikki maŋimuš dievasčoahkkin dohkkehii evttohusa Sápmelaččaid duohtavuohta -ja soabahankomišuvnna ásaheami várás . Sámediggi doallá dehalažžan, ahte stáhtaráđđi oktasašbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ásaha duohtavuohta- ja soabahankomišuvnna čohkket ja duođaštit sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra eiseválddiid sámekultuvrra ja dan materiálalaš vuođu rihkku doaimmain ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dain leat leamašan ja ain lea sápmelaččaide eamiálbmogin ja dan lahtuide ovttaskas olmmožin, sihke dahkat dán oassin dovddastuvvon ipmárdusa das, mii min historjá ja min dálááigi lea. Sámediggi oaidná komišuvnna ásaheami mearkkašeamen, ahte almmolaččat dovddastuvvo ahte stáhta assimilašuvdnapolitihka váikkuhusat gáibidit doaimmaid mat njulgejit áššiid.

Duodje-akademiija doaimma álgin  lei fiinna dovddastus duodji-árbevirrui ja -máhttimii. Duodje-akademiija, man doaimma lea boahtteáiggis ulbmil oažžut fásta doaibman Sámedikki oktavuhtii, lea buorre ođđalágan doaibma ja álgu ovddos guvlui, mainna lasihuvvo searvvušvuohta sihke nannejuvvo duodji-máhttu Eanodagas ja viidásabbot sámeservošis oppa Suomas.

Stuorra giitosat bargovehkii buoris barggus ja viššalvuođas Sápmelaččaid áššiid ovddideami beales. Lassin stuorra giitosat luohttámušolbmuide, erenoamážit ovddit ságajođiheaddjái Tiina Sanila-Aikioi ja I várreságajođiheaddjái Heikki Palttoi, čanusjoavkkuide ja oktasašbargoguimmiide, erenoamážit Sámiráđđái, Nuortalaččaid siidačoahkkimii oktan nuortalašráđiin, sámeservviide, sámiid ruovttuguovllu bálgosiidda ja ovttaskas sápmelaččaide, geat bealuštit sámiid vuoigatvuođaid ja barget garrasit sámekultuvrra ovddideami ovdii, dávjá buorre muddui eaktodáhtos geavahemiin dasa iežaset áiggi.

Sámedikki čoahkkin 26.6.2020 dohkkehii Sámedikki doaibmačilgehusa jagis 2019. Loga oppa doaibmačilgehusa dáppe.

 

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji  Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Ságajođiheaddji  veahkki Rosa-Máren Magga tel. 040 617 5113, rosa-maren.magga(at)samediggi.fi