Juuso, Nuorgam, Näkkäläjärvi, Scheinin ja Varis edustajiksi saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevaan toimikuntaan

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi viisi jäsentä ja heille varajäsenet saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevaan toimikuntaan 6.7.2020. Nimetyt jäsenet ovat Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin, ja Kalle Varis sekä varajäsenet Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen. Lisäksi Siiri Jomppanen nimettiin toimikuntaan Saamelaiskäräjien osalta asiantuntijaksi. Toimikunnan toimikausi on 1.8.2020-31.1.2021.

Suomen valtio on aloittanut prosessin saamelaiskäräjälain uudistamiseksi ja pyysi nimeämispyynnöllään 26.6.2020 Saamelaiskäräjiä nimeämään jäsenensä muuttamista valmistelevaan toimikuntaan. Hallituspuolueet nimeävät kukin yhden jäsenen, yhteensä viisi jäsentä toimikuntaan. Saamelaiskäräjistä annetun lain tarkistaminen on tarpeellista, sillä lain säädökset ovat osittain vanhentuneita, ja säännösten toimivuudessa on havaittu ongelmia.

– Saamelaiskäräjien yhdeksi päätavoitteeksi vuodelle 2020 on nimetty saamelaiskäräjälain muutoksen valmistelu. Muutoksen valmistelu aloitettiin oikeusministeri Henrikssonin kanssa sovitusti elokuussa 2019. Hallitus teki päätöksen nimeämisistä, sillä aikataulullisista syistä asiaa ei ollut mahdollista viedä Saamelaiskäräjien kokoukseen, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien hallitus perustelee valintaansa, että kaikilla nimetyillä henkilöillä on vahva tuntemus ja osaaminen saamelaisasioista. Hallitus korostaa erityisesti valitun kokoonpanon oikeudellista osaamista, saamelaiskäräjälain tuntemusta ja neuvottelutaitoja.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman 10.12.2019 mukaan työtä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi jatketaan. Hallitusohjelman mukaan hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset.

– Odotusarvo toimikunnan työlle on, että saamelaiskäräjälakia lähdetään muuttamaan alkuperäiskansojen oikeuksien pohjalta, KP-sopimuksen velvoitteet huomioiden ja YK:n ihmisoikeuskomitean antamia ratkaisuja kunnioittaen. Suomi on sitoutunut YK:n alkuperäiskansojen julistuksen toimeenpanoon ja se tulee näkyä komitean työskentelyssä, jatkaa Juuso odotuksistaan toimikunnan työstä.

Toimikunnan tehtävänä on valmistella tarpeelliset muutokset saamelaiskäräjistä annettuun lakiin. Toimikunnan työn perustana ovat perusoikeudet ja muut perustuslain asettamat velvoitteet, Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus sekä muu oikeuden ja kansainvälisen oikeuden kehitys sekä viimeaikaiset ratkaisut. Saamelaiskäräjien nimeämät edustajat tekevät yhteistyötä Saamelaiskäräjien hallituksen kanssa.

Oikeusministeriö asetti 13.1.2020 työryhmän esivalmistelemaan saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevan toimikunnan työtä. Työryhmän keräämä tieto ja havainnot on koottu muistioon. Työryhmän toimikausi päättyi 31.3.2020.

Saamelaiskäräjälain muuttaminen: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM002:00/2020

 

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston lausunto Girjás-paliskunnan oikeustapauksesta

Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston hallitus hyväksyi kokouksessaan 3.6.2020 yhteisen lausunnon Girjás-paliskunnan (lapinkylä, ruotsiksi sameby) oikeustapauksesta.

Ruotsin Korkein tuomioistuin antoi tammikuun 22. päivänä 2020 tuomionsa Girjásasiassa. Tuomio oli kauan odotettu sekä tärkeä periaatteellinen tuomio. Korkein tuomioistuin tukee tuomiossaan Girjás paliskunnan vaatimusta Ruotsin valtiota kohtaan metsästys- ja kalastusoikeuksien puolesta paliskunnan mailla viljelyalueen yläpuolella.

Korkeimman tuomioistuimen tuomiosta Girjás-asiassa ei ole vaikutuksia ainoastaan Ruotsin puolen oikeustapauksiin, vaan sillä tulee olemaan iso merkitys Finnmarkin komission tulevaan työhön sekä Suomen puolella vireillä olevaan asiaan saamelaisten kalastusoikeuksista, mikä tulee pian esille maan korkeimmassa oikeudessa.

Sámi parlamentáralaš ráđi cealkámuš Alimus Duopmostuolu duomu birra Girjásáššis

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 1.-31.7.

Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 1.-31.7.2020 välisen ajan.

Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää kesää kaikille!

Sihteeristön yhteystiedot

Puheenjohtajan katsaus vuoteen 2019

Vuosi 2019 oli Saamelaiskäräjien vaalivuosi ja vaalit toimitettiin syyskuussa, vaikka Saamelaiskäräjät esitti kesällä valtioneuvostolle Saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttamista. Esityksen taustalla oli Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaisen määritelmä sen varmistamiseksi, että edellytykset äänioikeudelle Saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. On tärkeä muistaa, että Suomi on ratifioinut kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja täten sitoutunut kansallisesti kunnioittamaan ja toimeenpanemaan sopimusta.

Syyskuussa Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) puheenjohtajuus siirtyi Ruotsin Saamelaiskäräjiltä Suomen Saamelaiskäräjille seuraavaksi 16 kuukaudeksi. Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajuuskauden päätavoitteet ovat mm. Saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldu:n toiminnan vakinaistamisen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisen sekä alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien parantamisen YK:n piirissä.

Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus pääsivät yhteisymmärrykseen Akwé: Kon -ohjeiden toimintamallin päivittämisestä ja soveltamisesta. Merkittävää toimintamallin päivittämisessä on Akwé: Kon vaikutustenarviointi työskentelyn lisäresurssit, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen prosessin eri vaiheissa sekä viestinnän lisääminen.

Vuonna 2019 vietettiin YK:n kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta. Saamelaiskäräjät oli vahvasti mukana teemavuoden toteuttamisessa kannustaen myös muita toimijoita osallistumaan teemavuoteen. Monet viranomaiset tarttuivatkin haasteeseen ja tämän johdosta Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien organisoima saamen kielten viikko lokakuussa näkyi myös Suomessa valtakunnallisesti.

Alkuperäiskansojen kielten teemavuosi näkyi positiivisina ja näkyvinä kielten edistämishankkeina, joista suurimpana voidaan mainita Frozen 2 -animaatio, joka oli globaali näkyminen saamelaiskulttuurille ja -kielille ja joka tehtiin läheisessä yhteistyössä saamelaisasiantuntijoiden kanssa. Tämän lisäksi myös Yle ilmoitti maaliskuussa, että tuottaa Muumilaakso-sarjasta saamenkieliset versiot Saamelaiskäräjien esityksen mukaisesti.

Vuonna 2019 oikeudellista kehityskulkua kuvaavat ihmisoikeuskomitean päätösten lisäksi oikeuskanslerin ratkaisut oikeuksien toteuttamisesta koskien Saamelaisten oikeutta saamenkieliseen palveluun Kelassa (OKV/1161/1/2018) ja Saamelaiskäräjälain neuvottelu velvoitteen laiminlyönnistä työ- ja elinkeinoministeriön toimesta (OKV/8/50/2019). Näyttää siltä, että oikeuskansleri rooli yhteiskunnassa on tärkeä myös Saamelaisten näkökulmasta.

Maaliskuussa Utsjoella neljä saamelaista voitti Lapin käräjäoikeudessa kalastusoikeutta koskevan asian. Käräjäoikeuden mukaan kalastuslaki rajoitti saamelaisille perustuslaissa ja kansainvälisessä oikeudessa turvattua oikeutta kalastaa kotiseudullaan. Tapaukset eivät saaneet lainvoimaa, vaan ne etenivät korkeimman oikeuden käsiteltäviksi ennakkoluonteisuutensa vuoksi.

Totuus- ja sovintoprosessia koskevat neuvottelut saatiin päätökseen valtion, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen välillä. Saamelaiskäräjien viimeinen täyskokous hyväksyi ehdotuksen Saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi. Saamelaiskäräjät katsoo tärkeäksi, että valtioneuvosto yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa asettaa totuus- ja sovintokomission kokoamaan ja todistamaan saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten saamelaiskulttuuria ja sen aineellista pohjaa rikkovista toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, sekä tekemään tämän osaksi tunnustettua käsitystä siitä, mikä historiamme ja nykyisyytemme on. Saamelaiskäräjät katsovat komission asettamisen merkitsevän, että julkisesti tunnustetaan valtion assimilaatiopolitiikan vaikutusten vaativan korjaavia toimenpiteitä.

Duodje-akatemian toiminnan käynnistyminen oli hieno tunnustus duodji-perinteelle ja -osaamiselle. Duodje-akatemia, joka on tulevaisuudessa tarkoitus vakinaistaa pysyväksi toiminnaksi Saamelaiskäräjien yhteyteen, on hyvä uudenlainen toimi ja alku eteenpäin, jolla lisätään yhteisöllisyyttä sekä vahvistetaan duodji-osaamista Enontekiöllä ja laajemmin saamelaisyhteisössä koko Suomessa.

Suuret kiitokset henkilöstölle hyvästä työstä ja ahkeruudesta Saamelaisten asioiden edistämisen puolesta. Lisäksi suuret kiitokset luottamushenkilöille, erityisesti edelliselle puheenjohtajalle Tiina Sanila-Aikiolle ja I varapuheenjohtajalle Heikki Paltolle, sidosryhmille ja yhteistyötahoille, erityisesti Saamelaisneuvostolle, Kolttien kyläkokoukselle kolttaneuvostoineen, saamelaisyhdistyksille, saamelaisten kotiseutualueen paliskunnille ja yksittäisille saamelaisille, jotka puolustavat saamelaisoikeuksia ja tekevät kovaa työtä saamelaiskulttuurin edistämisen eteen, usein pitkälti vapaaehtoisesti omalla ajallaan.

Saamelaiskäräjien kokous 26.6.2020 hyväksyi Saamelaiskäräjien toimintakertomuksen vuodelta 2019. Lue koko toimintakertomus täältä.

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Puheenjohtajan avustaja Rosa-Máren Magga puh. 040 617 5113, rosa-maren.magga(at)samediggi.fi