Ijahis idja -konsearta njuolggosáttan borgemánus

/in , /by

Ijahis idja -festivála konsearta sáddejuvvo njuolggosáttan 15.8.2020 Anáris, sámekulturguovddáš Sajosis. Konseartasáddaga čuovvun lea nuvttá, báikki ala geahččit eai beasa. Konsearttas loaiddastit rap-artista Ailu Valle, Gájanas-joavku sihke juoigit Iŋgá-Máret Gaup-Juuso ja Juha Tornensis.

Ijahis idja Suoma Giehtaruohttasa duoddariid beales

Giehtaruohttasa guovlu lea dál ruvkeindustriija fidnuid čuozáhahkan. Ruvkedoaimmain livčče bissetmeahttun vahátlaš čuovvumušat Giehtaruohttasa duottarguovllu rašes lundui ja elliide. Guovllu eallinfápmu vuođđuduvvá luonddu suvdilis geavaheapmái, dego luondduealáhusaide, luondduturismii ja virkkosmahttingeavahussii. Ruvkedoaimmas leat duššadeaddji váikkuhusat buhtes čáziide, elliide ja eatnamiidda. Ijahis idja -festivála háliida čájehit iežas doarjaga Giehtaruohttasa guovllu árbevirolaš geavaheaddjiide ja dadjat ovttas ii fal ruvkedoaimmaide Sámis. Temákonsearttas juiget Iŋgá-Máret Gaup-Juuso ja Juha Tornensis. Dasa lassin gullat olbmuid, geat barget árbevirolaš ealáhusaiguin guovllus.

Ailu Valle ja Gájanas-joavku fállet modeardna sámemusihka

Ailu Valle lea rap-artista, guhte loaiddasta davvisámegillii, suomagillii ja eaŋgalasgillii. Su stiillas ovttastuvvet servodatlaš bealiváldin, teknihkalašvuohta ja dovdu. Ailu Valle almmustahtii goalmmát studioálbuma ”Viidon sieiddit” 27.7.2019. Álbumas Valle guorahallá dálkkádatrievdama áigodaga doaladumiid ja luonddugaskavuođa čiekŋalis filosofalaš vugiin, man metodan leat luohti ja spoken word sihke davvisámegielat, suomagielat ja eaŋgalašgielat rap. Ijahis idja -konsearttas Ailu Valle mielde leat DJ Uyarakq sihke dánsut Janita Rantanen ja Niina Rajaniemi.

Gájanas-musihkkajoavku čuojaha sámegielat etno-proge-musihka. Ohcejot-anárlaš joavku lea earret eará válljejuvvon beakkán Kaustinen-álbmotmusihkkafestivála jagi musihkkajoavkun 2017. Joavkku musihkas skádja sápmelaš árbevierru, mii gávnnada dálááiggiin ja buvttada ivdnás loahppabohtosa. Gájanasa musihkas sáhttá gullat dialoga árbevirolaš ja modeardna sámemusihka gaskkas. Dasa lassin das deattohuvvá eamiálbmoga nana oktavuohta lundui. Sierra stiillat ovttastuvvet ja hábmejit juoga ođđa ja iežaslágána.

Ijahis idja -konsearta njuolggosáttan lávvardaga 15.8. dmu 19.00 rájes čujuhusas www.sajos.fi/live. Konseartta lágidit ovttasbarggus Ijahis idja -festivála, Anára Sámisearvi rs, Suoma Sámedikki sámemusihkkaguovddáš, sámekulturguovddáš Sajos ja Sámi oahpahusguovddáža medialinnjá.

Lassedieđut:

Buvttadeaddji Oula Guttorm
+358 40 667 4545
oula.guttorm(at)samediggi.fi
www.ijahisidja.fi
www.sajos.fi/live

Sámediggi almmuha ohcanláhkai birasčálli virgesadjásašvuođa

/in , /by

Sámediggi almmuha ohcanláhkai birasčálli virgesadjásašvuođa áigodahkii 10.8.2020 – 31.8.2024.  Birasčálli bargun lea dikšut birasfuolaheapmái ja eanageavaheapmái gullevaš áššiid. Barggut mearrašuvvet Sámedikki bargoortnega 26 b  §:a mielde. Seađavuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit heivvolaš allaskuvladutkkus, birasáššiid ja hálddahusbargguid dovdan sihke doarvái buorre eaŋgalsgiela dáidu. Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV-II mielde (vuođđobálká almmá lasiid haga 2518,95 – 2625,08 euro/mb). Virggi deavdimis čuvvojuvvo guovtti mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 15.7.2020 rádjai čujuhusas https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?be6207bf

Lassidieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 040-7262688.  Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 17.6.2020

Sámediggi

Sámedikki čállingoddi lea gitta 18.6.

/in /by

Sámedikki čállingoddi lea gitta 18.6.2020.

Sámediggi sávvá buriid mihcamáraid buohkaide!

Govva: Ville Fofonoff

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu joatkašuvvá jagiin – Sámediggi ja Ohcejohka illudit!

/in , /by

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu oaččui joatkkaruhtadeami oahpahus- ja kulturministeriijas. Ministeriija mieđihii fidnui 235 000 euro ruhtadeami jahkái 2021. Fitnu jođiha Ohcejoga gielda ja oktavuođaid gielddaide ja gávpogiidda koordinere Sámediggi.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu lei nohkame jagi loahpas. Ministeriijain dahkkon ráđđádallamiin goittotge gávnnahuvvui, ahte joatkkajahki lea dárbbašlaš. Dalle sámeoahpahusa ovddidanbargojoavkku, man ministeriija lea ásahan, geargá oažžut barggus gárvvisin. Sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavkku bargu joatkašuvvá jagi lohppii ja dan bargun gullá ee. válmmaštallat evttohusaid sámeoahpahusa bissovaš čoavddusin sámiid ruovttuguovlu gielddaid olggobealde.

– Gáiddusoahpahusfitnu joatkkajahki lea erenomáš buorre ođas, dadjá Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso. – Mearrádus addá doaivaga das, ahte oahpahus sámiid ruovttuguovllu olggobealde oaččolii viimmat buori coavcci. Sámemánát- ja nuorat ásset maŋimus statistihkaid (2019) mielde ruovttuguovllu olggobealde sullii 2000.

– Fidnu lea olahan sámemánáid ja -nuoraid dán rádjái bures, muhto stuorámus oassi sis lea liikká ain sámeoahpahusa olggobealde. Gáiddusoahpahusfidnu lea dahkan buori barggu ja lean hui ilus das, ahte Sámedikki ja Ohcejoga gieldda ovttasbargu doaibmá njuovžilit, muitala Juuso.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu prošeaktahoavda Hanna Helander Ohcejoga gielddas illuda erenomážit das, ahte gielddat fidnejit oahpahusa boahtte jagi álkibut ja hálbbibut dán jagi ektui. – Dán rádjai gielddat leat máksán oahpahussii oassálastimis sullii 1000 oahppi nammii. Boahtte jagi máksu lea dušše 100 euro. –Mii sávvat, ahte ministeriija mearrádusa mielde ohppiidlohku ain lassána, dadjá Helander.

Fidnu álggii čakčat 2018 hui jođánit ja vuosttaš lohkanjagi oahpahussii bohte mielde 19 davvisámegiela, 18 anárašgiela ja 16 nuortalašgiela oahppi. – Boahtte lohkanjagi ohppiidlohku lassána 81 oahppái, sis 41 davvisámegillii, 24 anárašgillii ja 16 nuortalašgillii, muitala prošeaktakoordináhtor Arla Magga Sámedikkis. – Fidnu addá oahpahusa boahtte lohkanjagi 16 ovda- ja vuođđooahpahusjovkui ja guovtti logahatjovkui.

Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti ságadoalli Tauno Ljetoff illuda das, ahte fitnu ruhtademiin bastit ovddidit maiddái gáiddusoahpahusas dárbbašlaš oahppamateriála. – Fitnu ruhtademiin leat dál guokte geasi bálkáhan skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahaga geassebargui oahppamateriálabargiid buot golmma sámegillii.

Sámedikki skuvlenčálli ja OKM sámeoahpahusa ovddidanbargojoavkku lahttu Ulla Aikio-Puoskari muitala, ahte dál leat maŋimus bottut čoavdit oahpahusa sajádaga ruovttuguovllu olggobealde. – Menddo máŋga ahkejoavkku leat juo measta manahuvvon, go oahpahusa ii leat bastán ordnet. – Fidnu álggaheapmi jagi 2018 mearkkašii vuosttas lávkki oahpahusdili čoavdimis ruovttuguovllu gielddaid olggobealde. Oahpahusas, man fidnu dahká vejolažžan, illudit erenomážit sámemánáid vánhemat, geat ásset ruovttuguovllu olggobealde, muitala Aikio-Puoskari.

Lassedieđut:

Prošeaktahoavda Hanna Helander, 040 7012 094, hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi
Prošeaktakoordináhtor Arla Magga, 040 1985 033, arla.magga(at)samediggi.fi

https://www.saamenetaopetus.com/
https://www.samediggi.fi/doaibma/skuvlen-ja-oahppamateriala/?lang=dav

Sámedikki nuoraidčállin Elli-Marja Hetta

/in , /by

Pedagogihka magisttar Elli-Marja Hetta nammaduvvui Sámedikki nuoraidčálli virgái. Sámedikki stivra mearridii namahusas čoahkkimisttis 11. geassemánu 2020.

Vuohččulaš Elli-Marja Hetta lea skuvlejumi beales pedagogihka magisttar, ja son lea dikšon nuoraidčálli virgesadjásašvuođa 1,5 jagi. Nuoraidčálli doaibmá nuoraidráđis áššegieđahallin ja čállin ja su bargui gullá ee. válmmaštallat sámenuoraid eallindillái ja buresveadjimii guoski áššiid, ovddidit sápmelaš nuoraidbarggu ovttas sámenuoraiguin ja ordnet sámenuoraid konfereanssa.

– Mu mielas lea buorre, ahte sámenuorat sáhttet oahpuid maŋŋá máhccat ja oažžut barggu sámeguovllus sihke bargat barggu sámeservodaga buorrin. Lean ovdal doaibman nuoraidráđis lahttun ja iežan virgesadjásašvuođa áigge leamašan fiinna ášši fuomášit, mo nuoraidráđis doaibman lea ovddiduvvon ovdamearkka dihtii iešguđet projeavtta bokte. Sámenuoraid oasálašvuođa nannen iešguđet láhkai lea nuoraidčálli okta deaŧalamos bargguin ja válddán barggu iluin vuostá, muitala Elli-Marja Hetta go gulai válljemis.

Sámedikki čuovvovaš čoahkkin ordnejuvvo gáiddusoktavuođaiguin

Sámedikki čoahkkin 2/2020 dollojuvvo 26.6.2020 diibmu 12 rájes gáiddusčoahkkimin. Čoahkkima sáhttá čuovvut dábálaš láhkai live striim bokte čujuhusas www.samediggi.fi/live. Sáddagis sáhttá guldalit maiddái tulkoma.

– Sámedikki stivra lea mearridan čoahkkima ordnemis gáiddusoktavuođaiguin koronapandemiija dagahan dili geažil. Vaikke fámus orru ráddjemiid mielde eanemustá 50 olbmo čoahkkimiid sáhttá jo dál ordnet, de bođiimet dan bohtosii, ahte ordnet gáiddusčoahkkima, vai sáhtášeimmet ordnet čoahkkima nu koronadorvvolaččat go vejolaš, dadjá ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

Ollesčoahkkimis gieđahallojit jagi 2019 rehketdoalloloahpahus ja doaibmačilgehus, evttohus sámi kulturmearreruhtan jagi 2022, evttohus sámegielat árrabajásgeassinbálvalusaid dorvvasteapmi ja ovddideapmi jagi 2022, evttohus sámegielat oahppamateriála válmmašteapmin jagi 2022, evttohus sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid dorvvasteapmin jagi 2022 ja oktasašdavviriikalaš sámegielaid ámmát- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu njuolggadusat.

Stivra geavai dasa lassin sáttaságastallama sápmelaš dálkkádatpolitihka ovddideamis sihke háleštii duohtavuođa- ja soabadanproseassa ovdáneamis ja mearridii joatkkadoaimmain. Stivra dieđiha duohtavuođa- ja soabadanproseassa čuovvovaš doaimmain, go dat leat áigeguovdil.

Lassedieđut:

Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Jiekŋameara ruovdemáđija bissu eanangoddelávas viiddes vuostálastimis fuolakeahttá

/in , /by

Lappi lihtu stivra mearridii geassemánu 8. beaivve dohkkehit vástagiid Davvi-Lappi eanangoddelávvaevttohusas ožžojuvvon eiseválddiid cealkámušaide ja ain ásahit lávvaevttohusa almmolaččat oaidnin láhkai, ja dákko bokte ii váldán vuhtii áššis addojuvvon oainnuid. Jiekŋameara ruovdemáđija bissu eanangoddelávas viiddes vuostálastimis fuolakeahttá.

Sámediggi lea máŋgii iešguđet bealiváldimiin ja cealkámušain ovdanbuktán vuostálastit Jiekŋameara ruovdemáđija merkema eanangoddelávvii oba rávaláganin. Sámediggi ovdanbuvttii iežas oainnu maiddái cealkámušastis eanangoddelávvaevttohusas, mas eiseválddit adde cealkámušaid 28.1.-28.2.

Politihkalaš mearrádus máđija linnjemis Davvi-Suoma guovllus lea dahkkojuvvon Lappi lihtus almmá doarvái viiddes váikkuhusaid árvvoštallama haga, iige dat dákko bokte vuođđuduva áššáigullevaš plánemii ja válmmaštallamii. Jiekŋameara ruovdemáđidjii laktáseaddji plánaid mielde sámiid eallinbirrasii, gillii, servošii ja árbevirolaš ealáhusaide čuohcá stuorra áitta, daningo máđija luddešii buot golmma sámegiela váimmusguovlluid.

– Sámedikki oainnu mielde lávvamerkejupmái, mii dahká Jiekŋameara ruovdemáđija vejolažžan, eai leat dohkálaš ákkat. Bukten vel Lappi lihtu stivrra čoahkkimis ovdan, ahte lávain leat ruossalasvuođat Suoma vuođđolágain ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid olis eamiálbmogiidda dorvvastuvvon vuoigatvuođaiguin ja danin eanangoddelávva galggašii máhcahuvvot válmmaštallamii ja Jiekŋameara ruovdemáđija -merkejupmi galggašii váldojuvvot eret eanangoddelávas, dadjá Sámedikki I várresátnejođiheaddji Anni Koivisto.

Koivisto lea nammaduvvon Sámedikki ovddasteaddjin Lappi lihtu stivrii ja oassálasttii stivrra čoahkkimii geassemánu 8. beaivve. Sámedikki áššedovdilahtus lea Lappi lihtu stivrra čoahkkimiin oassálastin- ja hállanvuoigatvuohta, muhto ii vuoigatvuohta dahkat evttohusaid dahje jienastit. Stivrra čoahkkimis dahkkojuvvui evttohus máđidjamerkejumi eretváldimis, muhto evttohus fámohuvai, go dat ii guottihuvvon.

Máđidjafidnu vuostálastojuvvo viidát maiddái eará doibmiid siste. Sámedikki lassin negatiivvalaš oainnu leat ovdanbuktán Nuortalaččaid siidačoahkkin, Bálgosiid ovttastus, Sámemusea Siida, guovllu bálgosat, Ohcejoga gielda, máŋggat sáme- ja eará searvvit, gilidoaibmagottit ja máŋggat priváhttaolbmot. Anára gielda evttohii, ahte ruovdemáđidjalinnjen čujuhuvvo dušše oktavuođadárbun dahje sulalaš avádahkan Anárjávri lulábealde. Johtolat- ja dieđujuohkinministeriija buvttadan čielggadeami mielde Jiekŋameara ruovdemáđija ii leat ekonomalaččat gánnáhahtti.

Sámedikki cealkámuš Davvi-Lappi eanangoddeláva 2040 -evttohusas

Lassedieđut:

I várresátnejođiheaddji Anni Koivisto tlf. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Govva: Anja Vest

Sámediggi doarjala sisministarii Norgga rádjejohtolaga rahpama dihte

/in , /by

Sámediggi doarjala sisministtar Maria Ohisaloi Norgga ja Suoma gaskasaš ráji rahpama dihte. Koronavirusa dihte mearriduvvon johtinráddjehusat leat čuohcán mearkkašahtti ládje Davvi-Suoma rádjeguovlluid sámiide.

– Sámeservošis lea hui dábálaš, ahte servoša ja sogaid lahtut orrot juogo fásta dahje gaskaboddasaččat ránnjáriikka guovllus dahje barget ránnjáriikkas. Koronavirusa dihte mearriduvvon johtinráddjehusat leat váikkuhan negatiivvalaččat mearkkašahtti ládje sámiid bargamii, birgenláhkái ja johtimii, ja maiddái sosiála- ja bearašgaskavuođaid doalaheapmái, gávnnaha sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Giđa koronaepidemiija dagahan rájiid gidden lea lassin váikkuhan sakka sámiid árbevirolaš ealáhusaid hárjeheddjiid doaibmaneavttuide ja johtimii. Johtinráddjehusat leat dagahan stuorra váikkuhusaid sámeservošiidda maiddái muđuid.

– Sámedikki ipmárdusa mielde dáláš koronadilli ii gáibit šat rádjegiddema doalaheami Norgga ja Suoma gaskasaš rájis, muhto rádjegidden galggašii burgojuvvot ollásit dahje ceahkkálastimiin. Juos rádjegidden jotkojuvvo, árbevirolaš ealáhusaid hárjeheaddjit, degomat boazodoallit, gártet váttes dillái. Rádjegiddema burgin livččii vealtameahttun maiddái danin, ahte iešguđet riikkaid guovllus orodeaddji bearraša ja sohkaservoša lahtut beasašedje deaivat, ja ahte dorvvastuvvo daid olbmuid birgenláhki, geat dábálaččat barget sierra riikkain, joatká Juuso.

Sámediggi ovdanbuktá appellašuvnnas, ahte sámiin lea vuoigatvuohta oassálastit alcceseaset guoski mearrádusbargamii. Riikkaidgaskasaš rájiid juohkin eamiálbmogis lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit rájiid rasttideaddji ovttasbarggu ja gaskavuođaid. Sámediggi bivdáge, ahte boahttevuođas sámeguovllus stáhtaid rájiide guoski mearrádusbargamis váldojuvvojit vuhtii váikkuhusat eamiálbmogii ja dorvvastuvvo Sámediggái sámiid virggálaš ovddastusdoaibmaorgánan vejolašvuohta ovdanbuktit oainnu áššis.

Sámekultuvrii gullá čavga soga ja servoša oktavuođadoallan ja buotlágan ovttasbargu ealáhusaid, gávppašeami ja eallima eará osiid olis. Ovttasbargu riikkaid gaskkas lea dábálaččat intensiivvalaš ja vealtameahttun sámiid árbevirolaš ealáhusaid hárjeheddjiid siste.

Sámedikki appellašuvdna sisministarii Norgga rádjejohtolaga rahpama dihte (10.6.2020)

Lassedieđut:

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

vs. láhkačálli Kalle Varis tlf. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

 

Govva: Tarja Länsman

Sámemusihka konsearttat njuolggosáttan Sajosis

/in /by

Sámedikki sámemusihkkaguovddáš ja sámekulturguovddáš Sajos lágidit livestream-konsearttaid ráiddu geassemánus. Konsearttat sáddejuvvojit njuolggosáttan sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris ja daid sáhttá čuovvut nuvttá. Konseartabáikái eai váldojuvvo olbmot. Konsearttaid sáhttá čuovvut čujuhusas sajos.fi/live.

Konsearttaid ráiddu álggaha gaskavahku 10.6. nuortalašgielat Suõmmkar-joavku. Suõmmkar ovttastahttá boares nuortalaš árbemusihka ođđaáigásaš máilmmimusihkkii. Joavkkus lávluba ja leuddeba nuortalaš Anna Lumikivi ja Hanna-Maaria Kiprianoff, geat leaba váldán sogaideaskka giela ja kultuvrra ruovttoluotta easka rávesolmmožin ja oahpahallan álbmogeaskka musihkkaárbevieru arkiivvaid bagadallamis. Musihkkajoavku almmustahtii vuosttaš albuma Suõmmkar borgemánus 2018, ja lea bárrásiin bargame nuppi albuma.

Duorastaga 11.6. konseartta doallá Ulla Pirttijärvi-Länsman ovttas Ulda-joavkkuin. Pirttijärvi-Länsman lea okta dovdoseamos sámemusihkar earenoamážit árbevirolaš vokálamusihka, juoigama olis ja luohti lea nannosit mielde maiddái Uldda musihkas. Joavku lea vuođđuduvvon jagi 2009 ja dat lea almmustahttán guokte albuma; Ulda (2012) ja Roijk (2016). Goalmmát album lea boahtime.

Gaskavahku 17.6. loaiddasta Ante Aikio joavkkuinis. Aikio lea anárlaš musihkar ja girječálli, guhte lea almmustahttán máŋggaid čálalaš bargguid ja juoigan publihkkii juo jahkeviissaid. Son lea leamaš mielde Korpiklaani-joavkku njunnoša, Jonne Järvelä, guovtti soloalbumis ja loaiddastan Saimaa Sinfonietta -orkestera juoigansolistan. Mannan gease son almmustahtii iežas vuosttaš persovnnalaš single, Šuvvá, man buvttadii ruoŧŧelaš ráppejeaddji Kitok. Miessemánus 2020 Aikio almmustahtii iežas vuosttaš albuma Eret.

Konsearttaid ráiddu loahpaha 24.6. Wimme & Rinne. Wimme Saari ja Tapani Rinne leaba bargan musihka ovttas juo badjel njealjádasjahkečuođi ja leaba johtán loaiddasteame iešguđet nannámiin. Láveš guoktá dáláš čoakkádus lea duo, Wimme & Rinne, mas guktuid persovnnaid duogáš ja vásáhus ovttastuvvet. Boađusin lea hearkkes ja fámolaš musihkka, mii lea mielde dás ja dál.

Buot konsearttat álget dmu 19.00 ja daid sáhttá čuovvut čujuhusas sajos.fi/live

 

Konsearttat

10.6. Suõmmkar

11.6. Ulla Pirttijärvi & Ulda

17.6. Ante Aikio

24.6. Wimme & Rinne

 

Lassedieđut:

Sámemusihkkaguovddáža plánejeaddji
Oula Guttorm
oula.guttorm(at)samediggi.fi
040 6674545

Sámeparlamentarihkkáriid konferánsa 2020 sirdašuvvá 

/in , /by

Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivra čoahkkanii gáiddusoktavuođaid bokte 3.6. ja ságastalai čoahkkimisttis sámeparlamentarihkkáriid konferánssa lágideamis. Konferánssa galge lágidit Anáris 13.-14. borgemánu 2020. Stivra mearridii čoahkkimisttis, ahte konferánsa sirdojuvvo koronaviruspandemiija dihte. Konferánssa ođđa lágidanáiggis áigot mearridit maŋŋelis geasi áigge.  

– Dađi bahábut eat oainne áššis eará molssaeavttu ráđđejeaddji pandemiija dihte. Konferánsa lágiduvvo goittotge dalán, go dilli dan suovvá.  Riikkarájiid rasttideaddji sámepolitihkalaš ovttasbarggu dáfus lea dehálaš, ahte sámeparlamentarihkkárat čoahkkanit, ja ahte sis lea vejolašvuohta beassat ságastallat oktasaš áššiin ja hástalusain, dadjá SPR sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso konferánssa sirdimis. 

Sámeparlamentarihkkáriid konferánsa lágiduvvo juohke goalmmát jagi. Sámi parlamentáralaš ráđđi vástida sámeparlamentarihkkáriid konferánssa praktihka lágideamis, ja jagi 2020 konferánssa praktihka lágidanovddasvástádus gullá Suoma sámediggái. Konferánssas, mii lágiduvvo Anáris, leat juo golbma váldotemá: dálkkádatrievdan, maŋemuš áiggiid sámiid vuoigatvuođaid ovdáneapmi ja sámedikkiid oktasaš válgabeaivi.  

Maiddái sámenuoraid konferánssa galge lágidit borgemánus parlamentarihkkáriid konferánssa olis.   Oktasaš davviriikkalaš nuoraid konferánsa lágiduvvo guovtti jagi gaskkaid ja boahttevaš temán lea mearriduvvon dálkkádatrievdan.  

– Dađi bahábut dán dilis eai leat eará molssaeavttut. Eat sáhte goittotge diktit dili heajudit sámenuoraid váikkuhanvejolašvuođaid rájiid rastá, nappo SPR nuoraidráđđi čielggada dál vejolašvuođaid lágidit sámenuoraid konferánssa dahje oasi das gáiddusin, gávnnaha nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio. 

Lassedieđut 

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi 

nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio, 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

vs. nuoraidčálli Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Sátnejođiheddjiid gažadandiibmu joavkochatas

/in , /by

Nuoraidráđđi lágida vuosttaš geardde historjjás sátnejođiheddjiid gažadandiimmu, mas nuorat ieža leat jearadeame. Sámedikki sátnejođiheaddjit Tuomas Aslak Juuso, Anni Koivisto ja Leo Aikio illosedje oaččodettiineaset bovdehusa. – Lea somá oažžut dákkár vejolašvuođa beassat ságastallat njuolga sámenuoraiguin ođđalágan kanála bokte, sii kommenterejit boahttevaš dáhpáhusa.

Joavkochat lágiduvvo 9.6.2020 dmu 18-19 golmma sámegillii. -Nuorat leat ovdagovat máŋggasámegielatvuođas ovdamearkka dihte sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ja Sohkaršohka bokte. Lea buorre, ahte sámenuorat hástalit min ipmirdit ja doaibmat juohke sámegillii roahkkadit, sátnejođiheaddjit gávnnahit. Joavkochat gávdno www.nuor.fi -siidduid DU SEARVVUŠ -oasis ja neahttasiidduid buot giellaveršuvnnain ovdasiidui boahtá liŋka, mii doalvu chatii.

Nuor.fi -siiddut leat gárgehuvvon oassin DigiÁrran-fitnus, man ulbmil lea ovddidit sámegielat, sámenuoraide oaivvilduvvon diehto- ja rávvenbálvalusa ja digitála nuoraidbarggu. Fitnu ruhtada Lappi guovlohálddahusvirgedoaimmahat, nuoraidráđđi ja Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat.

Lassedieđut:

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso, tel. 040 594 5060, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I várreságadoalli Anni Koivisto, tel. 040 594 5060, anni.koivisto(at)samediggi.fi

II várreságadoalli Leo Aikio, tel. 040 594 5060, leo.aikio(at)samediggi.fi

vs. nuoraidčálli, Elli-Marja Hetta, tel. 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi