Ijahis idja -konsertti suoratoistona elokuussa

/in , /by

Ijahis idja -festivaalin konsertti lähetetään suoratoistona 15.8.2020 Inarista, saamelaiskulttuurikeskus Sajoksesta. Konserttilähetyksen seuraaminen on maksutonta, paikan päälle yleisöä ei oteta. Konsertissa esiintyvät rap-artisti Ailu Valle, Gájanas-yhtye sekä joikaajat Iŋgá-Máret Gaup-Juuso ja Juha Tornensis.

Ijahis idja Suomen Käsivarren suurtuntureiden puolesta

Käsivarren alueelle kohdistuu tällä hetkellä useita kaivosalan hankkeita. Kaivostoiminnalla olisi peruuttamattomat seuraukset Käsivarren erämaan herkälle luonnolle sekä eläinkunnalle. Alueen elinvoima perustuu luonnon kestävään käyttöön, kuten luontaiselinkeinoihin, luontomatkailuun ja virkistyskäyttöön. Kaivostoiminnalla on tuhoisat vaikutukset puhtaille vesille, eläimille ja maalle. Ijahis idja -festivaali haluaa osoittaa tukensa Käsivarren alueen ikimuistoisille käyttäjille ja sanoa yhdessä ei kaivostoiminnalle Saamenmaalle. Teemakonsertissa esiintyvät joikaajat Iŋgá-Máret Gaup-Juuso ja Juha Tornensis. Lisäksi ääneen pääsevät alueen perinteisten elinkeinojen harjoittajat.

Ailu Valle ja Gájanas-yhtye tarjoavat modernia saamelaismusiikkia

Ailu Valle on pohjoissaameksi, suomeksi ja englanniksi esiintyvä rap-artisti, jonka tyylissä yhdistyvät kantaaottava sanoma, teknisyys ja tunne. Valle julkaisi kolmannen studioalbuminsa ”Viidon sieiddit” eli “Laajentuneet Seidat” 27.7.2019. Albumilla Valle pohtii ilmastonmuutoksen aikakauden asenteita ja luontosuhdetta syvän filosofisella otteella; keinoinaan joiku ja spoken word sekä pohjoissaamen-, suomen- ja englanninkielinen rap. Ijahis idja -konsertissa Ailu Vallen mukana ovat DJ Uyarakq sekä tanssijat Janita Rantanen ja Niina Rajaniemi.

Gájanas on saamenkielistä etno-proge-musiikkia esittävä yhtye Suomen huipulta, Utsjoki-Inari akselilta. Yhtye on valittu muun muassa Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vuoden yhtyeeksi vuonna 2017. Yhtyeen musiikissa kaikuu saamelainen perinne, joka kohtaa nykyhetken värikkäänä yhteensulautumisena. Gájanaksen musiikissa voi kuulla vuoropuhelua perinteisen ja modernin saamelaismusiikin välillä. Lisäksi siinä korostuu alkuperäiskansan vahva yhteys luontoon. Eri tyylit yhdistyvät luoden jotain uutta ja uniikkia.

Ijahis idja -konsertti suoratoistona lauantaina 15.8. klo 19.00 alkaen osoitteessa www.sajos.fi/live. Konsertin järjestävät yhteistyössä Ijahis idja -festivaali, Anára Sámisearvi ry, Suomen Saamelaiskäräjien saamelaismusiikkikeskus, saamelaiskulttuurikeskus Sajos ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinja.

Lisätiedot:

Tuottaja Oula Guttorm
+358 40 667 4545
oula.guttorm(at)samediggi.fi
www.ijahisidja.fi
www.sajos.fi/live

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi ympäristösihteerin viransijaisuuden

/in , /by

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi ympäristösihteerin viransijaisuuden ajalle 10.8.2020 – 31.8.2024. Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja maankäyttöön liittyviä asioita. Tehtävät määräytyvät Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 26 b §:n mukaan. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, ympäristöasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä riittävä englannin kielen taito. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV-II mukaan (peruspalkka ilman lisiä 2518,95 – 2625,08 euroa/kk). Viransijaisuuden täyttämisessä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.7.2020 mennessä osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?be6207bf.

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 040-7262688. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 17.6.2020 Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjien sihteeristö on suljettu 18.6.

/in /by

Saamelaiskäräjien sihteeristö on suljettu 18.6.2020.

Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää juhannusta kaikille!

Saamelaiskäräjät kampanjoi yhdenvertaisten sote-palveluiden puolesta

/in , /by

Suomen hallituksen käynnistämän sote-uudistuksen tavoitteena on, että sote-palvelut toteutetaan yhdenvertaisesti kaikille. Lisäksi Marinin hallitusohjelmassa on selkeät linjaukset kielellisten oikeuksien käytännön toteutumisen turvaamisesta saamen kielellä. Tämä on asettanut korkeita odotuksia myös saamelaisten sote-palvelujen kehittämisen osalta.

– Olen huolissani, että tavoitteet eivät näy riittävällä tavalla maanantaina lausuntokierrokselle lähteneessä esitysluonnoksessa, vaan nyt keskitytään ylläpitämään nykytilaa, jossa erilaisten selvitysten ja tutkimusten mukaan saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat heikosti, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Palveluita omalla kielellä, kulttuuritausta huomioiden

Saamelaiskäräjät haluaa olla kehittämässä sote-uudistusta niin, että myös saamelaisten tarpeet tunnistetaan ja otetaan uudistuksessa huomioon. Saamelaisväestön odotuksille toivotaan lausuntokierroksen aikana näkyvyyttä, ja sen myötä tarpeellisia korjauksia lakiesityksiin. Tämän takia Saamelaiskäräjät käynnistää oman kampanjan pääviestinä yhdenvertaisuuden edistäminen sote-uudistuksessa.

– Yhdenvertaisuuden pitäisi näkyä lainsäädännössä linjakkaasti aina palvelujen järjestämisvastuusta osallisuuteen ja riittävään rahoitukseen. Näitä teemoja haluamme kampanjallamme konkretisoida, jatkaa I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Kampanjalla halutaan tuoda esille, että yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisten palveluiden tarjoamista kaikille, vaan asiakkaiden erilaisten tarpeiden huomioimista. Saamelaisten osalta yhdenvertaisuus toteutuu, kun saamelaiset saavat palveluita omalla kielellään ja niin, että saamelainen kulttuuritausta huomioidaan.

Tutustu Saamelaiskäräjien kampanjaan yhdenvertaisista sote-palveluista kampanjasivustolla www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Ota osaa keskusteluun sosiaalisessa mediassa tunnisteilla:

#sote-uudistus #saamelaiset #yhdenvertaisuus

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Kuva: Ville Fofonoff

Saamen kielten etäopetushanke sai jatkovuoden – Saamelaiskäräjät ja Utsjoki iloitsevat!

/in , /by

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke sai jatkorahoituksen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankkeelle 235 000 euron rahoituksen vuodelle 2021. Hanketta johtaa Utsjoen kunta ja yhteyksiä kuntiin ja kaupunkeihin koordinoi Saamelaiskäräjät.

Saamen kielten etäopetushankkeen oli määrä päättyä kuluvan vuoden lopussa. Ministeriön kanssa käydyissä neuvotteluissa kuitenkin päädyttiin siihen tulokseen, että jatkovuosi on tarpeen, jotta ministeriön asettama saamen opetuksen kehittämistyöryhmä ehtii saada työnsä valmiiksi. Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän työ jatkuu kuluvan vuoden loppuun ja sen tehtävänä on mm. valmistella ehdotukset saamen opetuksen pysyviksi ratkaisuiksi saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella.

– Etäopetushankkeen jatkovuosi on erittäin hyvä uutinen, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. – Päätös antaa toivoa siihen, että saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella annettava opetus saataisiin viimein tukevalle pohjalle. Saamelaislapsia ja -nuoria asuu viimeisten tilastojen (2019) mukaan kotiseutualueen ulkopuolella noin 2000.

– Hanke on tavoittanut saamelaislapsia ja -nuoria tähän mennessä hyvin, mutta suuri osa heistä on kuitenkin edelleen saamen opetuksen ulkopuolella. Etäopetushankkeessa on tehty hyvää työtä ja olen iloinen siitä, että yhteistyö Saamelaiskäräjien ja Utsjoen kunnan välillä sujuu saumattomasti, sanoo Juuso.

Saamen kielten etäopetushankkeen projektipäällikkö Hanna Helander Utsjoen kunnasta iloitsee erityisesti siitä, että kunnat saavat ensi vuonna hankkeesta opetuksen helpommin ja halvemmalla.

– Tähän saakka kunnat ovat maksaneet opetukseen osallistumisesta n. 1000 euroa oppilasta kohden. Ensi vuonna oppilaskohtainen maksu tulee olemaan vain 100 euroa.

– Toivomme ministeriön päätöksen johtavan yhä kasvavaan oppilasmäärään, sanoo Helander.

Hanke käynnistyi syksyllä 2018 hyvin nopeasti ja sen piiriin saatiin heti ensimmäisenä lukuvuonna 19 pohjoissaamen kielen, 18 inarinsaamen kielen ja 16 koltansaamen kielen oppilasta. – Ensi lukuvuodelle oppilasmäärä kasvaa 81 oppilaaseen, joista 41 pohjoissaamen, 24 inarinsaamen ja 16 koltansaamen oppilasta, kertoo hankekoordinaattori Arla Magga Saamelaiskäräjiltä. – Hankkeessa annetaan ensi lukuvuonna opetusta 16 esi- ja perusopetuksen ryhmälle ja kahdelle lukiolaisryhmälle.

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan puheenjohtaja Tauno Ljetoff on iloinen siitä, että hankevaroin pystytään kehittämään myös etäopetuksessa tarvittavaa oppimateriaalia.

– Olemme nyt kahtena kesänä voineet palkata hankevaroin koulutus- ja oppimateriaalitoimiston kesätyöhön oppimateriaalityöntekijöitä kaikkiin kolmeen saamen kieleen.

Saamelaiskäräjien koulutussihteeri ja OKM:n saamen opetuksen kehittämistyöryhmän jäsen Ulla Aikio-Puoskari sanoo, että on viimeinen hetki ratkaista kotiseutualueen ulkopuolella annettavan opetuksen asema. – Liian monta ikäryhmää on jo ehditty lähes menettää, koska opetusta ei ole voitu järjestää. – Hankkeen käynnistyminen vuonna 2018 merkitsi ensimmäistä askelta kotiseutualueen kuntien ulkopuolisen opetuksen tilanteen ratkaisemiseksi. Hankkeen mahdollistamasta opetuksesta iloitsevat erityisesti kotiseutualueen ulkopuolella asuvat saamelaislasten huoltajat, sanoo Aikio-Puoskari.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Hanna Helander
040 7012 094
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi

hankekoordinaattori Arla Magga
040 1985 033
arla.magga(at)samediggi.fi

https://www.saamenetaopetus.com/
https://www.samediggi.fi/toiminta/koulutus-ja-oppimateriaali/

Saamelaiskäräjien nuorisosihteeriksi Elli-Marja Hetta

/in , /by

Kasvatustieteiden maisteri Elli-Marja Hetta nimitettiin Saamelaiskäräjien nuorisosihteerin virkaan. Saamelaiskäräjien hallitus päätti nimityksestä kokouksessaan 11. kesäkuuta 2020. 

Vuotsolainen Elli-Marja Hetta on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri, ja hän on hoitanut nuorisosihteerin viransijaisuutta 1,5 vuotta. Nuorisosihteeri toimii nuorisoneuvoston esittelijänä ja sihteerinä ja hänen työhönsä kuuluu mm. valmistella saamelaisnuorten elinoloja ja hyvinvointia koskevia asioita, kehittää saamelaista nuorisotyötä yhdessä saamelaisnuorten kanssa ja järjestää saamelaisnuorten konferenssi.

– Mielestäni on hienoa, että saamelaisnuoret voivat opiskelujen jälkeen palata ja työllistyä saamelaisalueelle sekä tehdä työtä saamelaisyhteisön hyväksi. Olen aiemmin toiminut nuorisoneuvoston jäsenenä ja viransijaisuuteni aikana on ollut hienoa huomata, kuinka nuorisoneuvoston toimintaa on kehitetty esimerkiksi eri hankkeiden kautta. Saamelaisnuorten osallisuuden vahvistaminen eri tavoin on yksi tärkeimmistä nuorisosihteerin tehtävistä ja otan työn ilolla vastaan, kertoo Elli-Marja Hetta kuultuaan valinnasta.

Saamelaiskäräjien seuraava kokous järjestetään etäyhteyksin

Saamelaiskäräjien kokous 2/2020 pidetään 26.6.2020 klo 12 alkaen etäkokouksena. Kokousta voi seurata tavalliseen tapaan live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Lähetyksessä voi kuunnella myös tulkkausta.

– Saamelaiskäräjien hallitus on päättänyt kokouksen järjestämisestä etäyhteyksin koronapandemian aiheuttaman tilanteen takia. Vaikka voimassa olevien rajoitusten mukaan enintään 50 hengen kokouksia voi jo nyt järjestää, päädyimme etäkokoukseen, jotta pystymme järjestämään kokouksen mahdollisimman koronaturvallisesti, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Täyskokouksessa käsitellään vuoden 2019 tilinpäätös ja toimintakertomus, esitys saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi vuonna 2022, esitys saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi vuonna 2022, esitys saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseksi vuonna 2022, esitys saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi vuonna 2022 ja yhteispohjoismaisen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldun säännöt.

Hallitus kävi lisäksi lähetekeskustelun saamelaisen ilmastopolitiikan kehittämisestä sekä keskusteli totuus- ja sovintoprosessin etenemisestä ja päätti jatkotoimista. Hallitus tiedottaa totuus- ja sovintoprosessin seuraavista toimista, kun se on ajankohtaista.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Muumilaakson hahmoihin tarvitaan lisää koltansaamenkielisiä ääninäyttelijöitä

/in , /by

Koltansaamenkielisen Muumilaakson koe-esiintymiset järjestetään heinäkuun alussa Inarissa. Äänitestit pidetään 1.-5.7.2020 Sajoksen studiossa. Aikaisempaa kokemusta näyttelemisestä ei tarvita, tule rohkeasti kokeilemaan ääninäyttelemistä. Muutama hahmo laulaa, joten mukaan tarvitaan myös laulutaitoisia. Tammikuussa 2020 ääninäytteet antaneiden ei tarvitse tulla uudestaan testeihin, vaan ne otetaan huomioon valinnoissa. Nyt tarvitaan lisää ääniä, sillä hahmoja on paljon.

Koltansaameksi tehdään toisen kauden jaksot 1 sekä 9 – 13. Muumilaaksoon voi tutustua Yle Areenassa https://areena.yle.fi/1-4529479. Valituille ääninäyttelijöille järjestetään vielä heinäkuun viimeisellä viikolla harjoitukset, joissa harjoitellaan yhdessä sekä ääninäyttelemistä että ääntämistä käsikirjoituksen mukaisesti.

Tule mukaan tekemään koltansaamenkielistä Muumilaaksoa!

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Saamelaiskäräjien elokuvakeskuksen suunnittelija Tarja Porsanger:

  • tarja.porsanger(at)samediggi.fi
  • 050 569 6065

Huom! 19.-28.6.2020 välisenä aikana sähköpostilla tai tekstiviestillä, muulloin myös puhelimitse.

Kuva: Gutsy Animations

Jäämerenrata pysyy maakuntakaavassa laajasta vastustuksesta huolimatta

/in , /by

Lapin liiton hallitus päätti 8. kesäkuuta hyväksyä vastineet Pohjois-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta saatuihin viranomaislausuntoihin ja edelleen asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville, sivuuttaen näin asiasta annetut näkemykset. Jäämerenrata pysyy maakuntakaavassa laajasta vastustuksesta huolimatta.

Saamelaiskäräjät on useaan otteeseen eri kannanotoissa ja lausunnoissa tuonut esille vastustavansa Jäämerenradan merkitsemistä maakuntakaavaan edes ohjeellisena. Saamelaiskäräjät toi kantansa esille myös lausunnossaan maakuntakaavaehdotuksesta, joka oli viranomaislausunnoilla 28.1.-28.2.

Poliittinen päätös radan linjauksesta Pohjois-Lapin alueella on tehty Lapin liitossa ilman riittävää vaikutusten arviointia, eikä se näin ollen perustu asianmukaiseen suunnitteluun ja valmisteluun. Jäämerenrataan liittyvien suunnitelmien myötä saamelaisten elinympäristöön, kieleen, yhteisöön ja perinteisiin elinkeinoihin kohdistuu suuri uhka, sillä rata halkoisi kaikkien kolmen saamen kieliryhmän ydinalueita.

– Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Jäämerenrataa mahdollistavalle kaavamerkinnälle ei ole hyväksyttäviä perusteita. Toin vielä Lapin liiton hallituksen kokouksessa esille, että kaava on ristiriidassa Suomen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten nojalla alkuperäiskansoille turvattujen oikeuksien kanssa ja siksi maakuntakaava pitäisi palauttaa valmisteluun ja poistaa Jäämerenrata -merkintä maakuntakaavasta, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Koivisto on nimetty Saamelaiskäräjien edustajaksi Lapin liiton hallitukseen ja osallistui hallituksen kokoukseen 8. kesäkuuta. Saamelaiskäräjien asiantuntijajäsenellä on Lapin liiton hallituksen kokouksissa osallistumis- ja puheoikeus, mutta ei oikeutta tehdä esityksiä tai äänestää. Hallituksen kokouksessa tehtiin esitys ratamerkinnän poistamisesta, mutta esitys raukesi kannattamattomana.

Ratahanketta vastustetaan laajalti myös muiden toimijoiden keskuudessa. Saamelaiskäräjien lisäksi kielteisen kannan ovat ilmaisseet Kolttien kyläkokous, Paliskuntain yhdistys, Saamelaismuseo Siida, alueen paliskunnat, Utsjoen kunta, useat saamelais- ja muut yhdistykset, kylätoimikunnat sekä useat yksityiset henkilöt. Inarin kunta esitti, että ratalinjaus osoitetaan ainoastaan yhteystarpeena tai suurpiirteisenä vyöhykkeenä Inarijärven eteläpuolitse. Jäämeren rata on todettu liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä selvityksessä taloudellisesti kannattamattomaksi.

Saamelaiskäräjien lausunto Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 -ehdotuksesta

Lisätietoja:

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Kuva: Anja Vest

Saamelaiskäräjät vetoaa Norjan rajaliikenteen vapauttamiseksi

/in , /by

Saamelaiskäräjät vetoaa sisäministeri Maria Ohisaloon Norjan ja Suomen välisen rajan avaamiseksi. Koronaviruksen takia määrätyt liikkumisrajoitukset ovat kohdistuneet merkittävällä tavalla Pohjois-Suomen raja-alueiden saamelaisväestöön.

– Saamelaisyhteisössä on hyvin tavallista, että yhteisön ja sukujen jäseniä asuu joko vakituisesti tai tilapäisesti naapurivaltion alueella tai käy naapurivaltiossa työssä. Koronaviruksen takia määrätyt liikkumisrajoitukset ovat aiheuttaneet merkittäviä negatiivisia vaikutuksia saamelaisväestön työhön, toimeentuloon ja liikkumiseen, ja lisäksi sosiaalisten- ja perhesuhteiden ylläpitoon, toteaa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Kevään koronaepidemiasta johtunut rajojen sulkeutuminen on aiheuttanut lisäksi huomattavia vaikutuksia saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajien toimintaedellytyksille ja liikkumiselle. Liikkumisrajoitukset ovat aiheuttaneet huomattavia vaikutuksia saamelaisyhteisöille myös muutoin.

– Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan tämänhetkinen koronatilanne ei edellytä enää rajasulun ylläpitoa Norjan ja Suomen välisellä rajalla, vaan rajasulku tulisi joko purkaa kokonaan tai asteittain. Mikäli rajasulkua jatketaan, joutuvat perinteisten elinkeinojen, kuten esimerkiksi poronhoidon harjoittajat vaikeaan tilanteeseen. Rajasulun purku olisi välttämätöntä myös eri valtioiden alueella oleskelevien perheen ja sukuyhteisön jäsenten tapaamisten mahdollistamiseksi ja eri valtioissa normaalisti työtä tekevien henkilöiden työn ja toimeentulon turvaamiseksi, jatkaa Juuso.

Saamelaiskäräjät tuo esille vetoomuksessa, että saamelaisilla on oikeus osallisuuteen itseään koskevassa päätöksenteossa. Kansainvälisten rajojen jakamalla alkuperäiskansalla on oikeus ylläpitää ja kehittää rajat ylittävää yhteistyötä ja suhteita. Saamelaiskäräjät pyytääkin, että tulevaisuudessa saamelaisalueella valtion rajoja koskevassa päätöksenteossa otetaan huomioon vaikutukset alkuperäiskansaan ja turvataan Saamelaiskäräjille saamelaisten virallisena edustuselimenä mahdollisuus ilmaista kanta asiaan.

Saamelaiseen kulttuuriin kuuluu kiinteänä osana suvun ja yhteisön yhteydenpito ja kaikenlainen yhteistyö elinkeinojen, kaupankäynnin ja muiden elämän osa-alueiden saralla. Yhteistyö valtioiden välillä on tavanomaisesti kiinteää ja välttämätöntä saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajien keskuudessa.

Saamelaiskäräjien vetoomus sisäministerille Norjan rajaliikenteen vapauttamiseksi (10.6.2020)

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Vs. lakimiessihteeri Kalle Varis puh. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

 

Kuva: Tarja Länsman

Saamelaismusiikin konsertteja suoratoistona Sajoksesta

/in /by

Saamelaiskäräjien saamelaismusiikkikeskus ja saamelaiskulttuurikeskus Sajos järjestävät livestream-konserttien sarjan kesäkuussa. Konsertit lähetetään suoratoistona saamelaiskulttuurikeskus Sajoksesta, Inarista ja niiden seuraaminen on maksutonta. Paikan päälle yleisöä ei oteta. Konsertteja voi seurata osoitteessa sajos.fi/live.

Konserttien sarjan aloittaa keskiviikkona 10.6. koltansaamenkielinen Suõmmkar-yhtye. Suõmmkar yhdistelee vanhaa kolttasaamelaista perinnemusiikkia nykyaikaiseen maailmanmusiikkiin. Yhtyeessä laulavat ja leuddaavat kolttasaamelaiset Anna Lumikivi ja Hanna-Maaria Kiprianoff, jotka ovat ottaneen sukujensa kielen ja kulttuurin takaisin vasta aikuisiällä ja opetelleet kansansa musiikkiperinnettä arkistojen ohjauksessa. Yhtye julkaisi debyyttialbuminsa Suõmmkar elokuussa 2018, ja on parhaillaan työstämässä toista albumiaan.

Torstaina 11.6. konsertoi Ulla Pirttijärvi-Länsman yhdessä Ulda-yhtyeen kanssa. Pirttijärvi-Länsman on yksi tunnetuimpia saamelaismuusikoita erityisesti perinteisen vokaalimusiikin, joiun saralta ja joiku on vahvasti läsnä myös Uldan musiikissa. Yhtye on perustettu vuonna 2009 ja se on julkaissut kaksi albumia; Ulda (2012) ja Roijk (2016). Kolmas albumi on työn alla.

Keskiviikkona 17.6. esiintyy Ante Aikio yhtyeineen. Aikio on inarilainen muusikko ja kirjailija, joka on julkaissut useita kirjallisia teoksia ja joikannut julkisesti jo vuosien ajan. Hän on vieraillut Korpiklaani-bändin nokkamiehen Jonne Järvelän kahdella sooloalbumilla ja esiintynyt Saimaa Sinfonietta -orkesterin joikusolistina. Viime kesänä hän julkaisi ensimmäisen henkilökohtaisen singlensä, Šuvvá, jonka tuotti ruotsalaisräppäri Kitok. Toukokuussa 2020 Aikio julkaisi debyyttialbuminsa Eret.

Konserttien sarjan päättää keskiviikkona 24.6. Wimme & Rinne. Wimme Saari ja Tapani Rinne ovat tehneet musiikkia yhdessä yli neljännesvuosisadan ajan ja kiertäneet esittämässä sitä eri mantereilla. Ystävysten nykyinen kokoonpano on duo, Wimme & Rinne, jossa molempien persoonien taustat ja kokemus yhdistyvät. Tuloksena on herkkää ja voimakasta musiikkia, joka on läsnä tässä ja nyt.

Kaikki konsertit alkavat klo 19.00 ja niitä voi seurata osoitteessa sajos.fi/live.

 

Konsertit:

10.6. Suõmmkar

11.6. Ulla Pirttijärvi & Ulda

17.6. Ante Aikio

24.6. Wimme & Rinne

 

Lisätiedot:

Saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija
Oula Guttorm
oula.guttorm(at)samediggi.fi
040 6674545