Oahpahus- ja kulturministeriija juolludan “juovlaskeaŋkaruhta” sámegielat kultuvrra ovddideapmái

Sámedikki kulturlávdegoddi jugii 19.5.2020 čoahkkimis ng. juovlaskeaŋkaruđa, man riikkabeaivvit lasihedje stáhta jagi 2020 ruhtadoalloárvalussii. Ruđa juhke oktiibuot 100 000 euro, mas 45 000 € sámegielat kultuvrra ovddideapmái.

Doarjagat juolluduvvojedje golggotmánu 2019 ohcamušaid vuođul.

Kulturmearreruhta juhkkojuvvui čuovvovaččat:

Oahpahus- ja kulturministeriija juolludan juovlaskeaŋkaruhta sámegielat kultuvrra ovddideapmái

Lassedieđut:

kulturčálli Riitta Orti-Bergis 010 839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

kulturlávdegodde sj. Pirita Näkkäläjärvis 040 357 7006, pirita.nakkalajarvi(at)gmail.com

Govva: Johanna Alatorvinen

Sámegielat musihkkaboddu 27. miessemánu neahtas

Skuvllat leat rahpasan maid Sámis muhto dat ii dárkkut ahte buot áššit lea vel nu álki ordnet oktasaš deaivvademiin. MÁNNU ordne sámegielat musihkkabottu nehtii. Fárus leat  Aslak Holmberg, Máret-Elle Valkeapää, Aimo Aikio, Inga-Máret Gaup-Juuso, Heli Aikio, Matias Niemelä ja Tiina Sanila-Aikio. Juohkehaš sis lea govven iežas ovdanbuktima dieid vugiiguin movt lea vejolaš iežas  dáiddu ja áiggi dáfus. Bottu ulbmilin lea lasihit sámegielat vásáhusaid sámiide álkkes vugiiguin. Musihkkaboddu bistá sullii 20 min.

Dan dáhpáhusa buohta mii sávvat didjiide geain álga luopmu,

– Buori geasi ja bissot ain dearvvašin!

 

Bures boahtin Musihkkaboddui 27.5. rájes čujuhusas:

Fb@saamelainenlastenkulttuurikeskus ja www.samediggi.fi

 

Lássedieđuid addá petra.magga(at)samediggi.fi  tel. 040-7325503

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun 16 evttohusa

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun dahjege komissáran bohte mearreáigge siste oktiibuot 18 evttohusa, 14 Sámediggái ja guokte Nuortalaččaid siidačoahkkimii. Evttohuvvon olbmot leat oktiibuot 10. Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin bivde evttohusaid kommišuvnna lahttun 17. miessemánu rádjái. Áiggi jotke spiehkastatdili dihte.

”Sámediggi joatkkaválmmaštallá proseassa ja komissáraválljejumiid vuhtiiváldimiin koronadili. Dán muttus lea hástaleaddji lágidit dorvvolaččat fysalaš gullandilálašvuođaid ja dievasčoahkkima, nu ahte dain sáhtášii suddjet iežas koronas. Dát leat hástalusat, mat eai leat vuos čovdojuvvon.”, muitala ságadoalli Tuomas Aslak Juuso proseassa ovdáneami birra.

Sámediggi áigu lágidit gullamiid evttohuvvon komissáraid válljejumis ovdal go dahket mearrádusa. Sámedikki dievasčoahkkin dahká loahpalaš válljejumi guovtti evttohuvvon komissáras. Nuortalaččaid siidačoahkkimii dahkkojuvvon komissáraevttohusat gieđahallojuvvojit Njellim-Keväjärvi ja Njávdáma guovlluid nuortalaččaid oktasaš siidačoahkkimis, gos mearridit ovtta komissára evttoheamis stáhtaráđđái. Proseassa ovdáneamis dieđihit eambbo, go dihtet áigedávvala dárkileappot.

”Lea dehálaš, ahte sámeálbmot beassá váldit beali dasa, makkár iešvuođat ja máhttu vurdojuvvo lahtuin, geat válljejuvvojit kommišuvdnii. Ulbmil lea válljet olbmuid, geat návddašit luohttámuša servošis viidát, ja geat bastet doaibmat dán erenomáš mearkkašahtti doaimmas”, joatká I várreságadoalli Anni Koivisto ja sávvá seammás maiddái stáhtaráđi bealde rabasvuođa válljenproseassas, daningo buot olbmuin, geat válljejuvvojit, vurdojuvvo viiddes sihke sáme- ja suopmelaš servodaga luohttámuša.

“Vaikko nuortalaččaid siidačoahkkimii leat evttohan dušše ovtta olbmo, gieđahallat ášši soahpamiin oktasaš siidačoahkkimis, ja evttohuvvon olmmoš bovdejuvvo dohko gullan láhkai. Ná dáhkiduvvo rabasvuohta ja sáhttit gávnnahit luohttámuša ja viiddes doarjaga”, muitala nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff evttohusaid gieđahallama birra.

Kommišuvnnas galget leat lahtut, geain lea erenomáš máhttu sámiid dilis, gielas ja kultuvrras. Kommišuvnnas leat vihtta komissára, geain válljejit guokte stáhtaráđi evttohusa vuođul, guokte Sámedikki evttohusa vuođul ja ovtta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusa vuođul.

Duohtavuođa- ja soabadanproseassa ulbmilin lea dovdát ja árvvoštallat historjjálaš ja dáláš vealaheami, masa gullet maiddái stáhta assimilerenpolitihkka ja vuoigatvuođaid loavkideamit. Ulbmil lea maiddái čielggadit mot dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis, ja evttohit mot sáhtášedje ovddidit oktavuođa sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid siste.

Sámediggái evttohuvvon olbmot sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun:

Evttoheaddji Evttohus
Sámisoster ry Vuoigatvuođadiehtagiid kandidáhta Heikki Hyvärinen
Kirsti Ranta ja Into Veskoniemi Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Juha Joona
Aslak Pekkala Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Juha Joona
Sámi Duodji ry Sámegiela lektor Marjaana Aikio
Sámi siida ry Biret Ovllá Ásllat, Aslak A Pieski
Anarâšah ry Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Juha Joona
Magreta Sara Ánttá Máreha Máreha Inga-Sárá Petteri, Petteri Länsman
Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff Hálddahusdiehtagiid magisttar Irja Jefremoff
Sámiráđđi, Suoma juogus Nils-Henrik Valkeapää
Kari Toivo Lukkari Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Juha Joona
Martta Alajärvi Filosofiija magisttar Miina Seurujärvi
Aanaar sämmiliih ry Yrjö Musta
Kari Akujärvi Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Juha Joona
Minority Rights Group Suoma juogus Filosofiija doavttir Irja Seurujärvi-Kari

Nuortalaččaid siidačoahkkimii evttohuvvon olbmot sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun:

Evttoheaddji Evttohus
Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff Hálddahusdiehtagiid magisttar Irja Jefremoff
Tiina Sanila-Aikio, Anna Lumikivi ja 38 eará vuolláičálli Hálddahusdiehtagiid magisttar Irja Jefremoff

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mandáhtta.

Lassidieđut:

Sámediggi
Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso, +358 40 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I várreságadoalli Anni Koivisto, +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Nuortalaččaid siidačoahkkin
Nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff, +358 50 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Govva: Anja Vest

Ijahis idja -eamiálbmogiid musihkkafestivála šluhttejuvvo koronaviruspandemiija dihte

Ijahis idja -eamiálbmogiid musihkkafestivála šluhttejuvvo koronaviruspandemiija dihte. Festivála galggai lágiduvvot 14.–15.8.2020 Anáris.

Ijahis idja -festivála lágideaddjit atnet festiválagallededdjiid ja bargiid dorvvolašvuođa sihkkarastima buot diliin dehálamos áššin dáhpáhusa lágideamis. Lágideaddjit leat čuvvon COVID-19 -dili ovdáneami guhká, muhto dál lea čielggas, ahte riikkaidgaskasaš dáhpáhusa lágideapmi dorvvolaččat borgemánu beallemuttus lea veadjemeahttun. Festivála šluhtten lea váidalahtti, muhto áidna rivttes ja vásttolaš mearrádus dán dilis.

Festivála lágida vejolašvuođaid mielde eará doaimmaid ja dieđiha daid birra maŋŋelabbos.

Ijahis ija ordnejit ovttasbarggus Anára Sámisearvi rs, Suoma Sámediggi, Sámekulturguovddáš Sajos, Sámi oahpahusguovddáš, Sámemusea Siida, Anára gielda ja Yle Sápmi.

Lassedieđut:

buvttadeaddji
Oula Guttorm
oula.guttorm(at)samediggi.fi
+358 40 667 4545

Sámediggi almmuha ohcanláhkái musihkkaguovddáža prošeaktabargi mearreáigásaš doaimma – Ohcanáigi lea jotkojuvvon

Ohcanáigi lea jotkojuvvon 22.5. dmu 16.00 rádjái

Bargu álgá 8.6. ja bistá 31.8.2020 rádjai. Prošeaktabargi bargguide gullet ee. sámemusihkkaguovddáža veahkkin doaibman sihke Ijahis idja -eamiálbmogiid musihkkafestivála veahkkebuvttadeaddji barggut. Barggu menestuvvi dikšumis veahkehit heivvolaš skuvlejupmi, sámegiela máhttu sihke doarvái buorre eaŋgalsgiela máhttu. Prošeaktabargi bálká mearrašuvvá Suoma sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VII/I mielde (vuođđobálká 1 803,58 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi sihke ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde. Prošeaktabargi doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis. Barggu álgima eaktun lea, ahte koronavirusepidemiija lea meaddel ja festivála ollašuhtto plánaid mielde. Loahpalaš mearrádus festivála lágideamis dahkko miessemánu loahpas.

Ohcamušaid oktan mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 22.5.2020 dmu 16.00 rádjai čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?84f019f1.

Lassedieđuid barggu birra addá sámemusihkkaguovddáža plánejeaddji Oula Guttorm tel. 040 667 4545, oula.guttorm(at)samediggi.fi.

Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi ja Ijahis idja -eamiálbmogiid musihkkafestiválii čujuhusas www.ijahisidja.fi.

Anáris 24.4.2020 Sámediggi

Sámediggi oassálastá luonddu máŋggahámatvuođa vahkkui

Sámediggi oassálastá luonddu máŋggahámatvuođa globála temávahkkui 18.-22.5. almmustahttimiin vahku áigge juohke beaivve filmma, mii laktása luonddu máŋggahámatvuhtii ja sámekultuvrii. Vahku temát leat heivehuvvon sámekultuvrii, ja ulbmilin lea čalmmustahttit sámekultuvrii dehálaš fáttáid, mat laktásit luonddu máŋggahámatvuhtii ja dasa laktáseaddji árbedihtui.

ON lea cealkán miessemánu 22. beaivvi globálan luonddu máŋggahámatvuođa beaivin. Beaivvi ulbmilin lea lasihit ipmárdusa ja diđolašvuođa luonddu máŋggabealatvuođas ja dan mearkkašumis.

Dán jagi luonddu máŋggahámatvuođa beaivi viidána olles vahkkun. Vahku juohke beaivve lea luonddu máŋggahámatvuhtii laktáseaddji iežas temá, mii čatnasa luonddu máŋggahámatvuhtii guoski globála barggu váldofáttáide. Vahku áigge miehtá máilmmi dahket beavttálmahttojuvvon lundui laktáseaddji dieđujuohkima.

Sámedikki temát vahku iešguđet beivviid leat:

Má 18.5. Árbediehtu ja dan mearkkašupmi luonddu máŋggahámatvuhtii.

Dis 19.5. Luonddu máŋggahámatvuohta ja suodjalanguovllut ja árbevirolaš ealáhusat.

Gas 20.5. Luonddu máŋggahámatvuohta ja árbevirolaš biebmu, guollebivdu ja biebmodorvu.

Duo 21.5. Luonddu máŋggahámatvuohta ja kultuvra: duodji.

Bea 22.5. Doaimmat maiguin sáhttá eastit luonddu máŋggahámatvuođa goarráneami sámi geahččanguovllus

Somes sáhttá geavahit dáid fáddágilkoriid #luondu2020 #máŋggahámatvuohta #luonddumáŋggahámatvuohta

Duogáš

Biologalaš máŋggahámatvuhtii guoski ON oktasašsoahpamuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) rahppojuvvui vuolláičállot ON biras- ja ovdánankonferánssas (UNCED) Rio de Janeiros jagi 1992. Suopma lea ratifiseren biodiversitehtasoahpamuša jagi 1994. Biodiversitehtasoahpamuša ulbmilin lea suddjet eananspáppa ekovuogádaga, ealli- ja šaddošlájaid ja daid árbedahkkiid máŋggahámatvuođa, geavahit luondduriggodagaid suvdilit ja juohkit luonddu genetihkalaš resurssaid geavaheamis ožžojuvvon ávkkiid vuoiggalaččat.

Biodiversitehtasoahpamuša  artihkal 8(j) geatnegahttá soahpamuša oassebeliid suodjalit eamiálbmogiid biodiversitehtii laktáseaddji árbedieđu. Artihkal mearrida, ahte soahpamuša oassebealit galget našuvnnalaš láhkaásaheami mielde gudnejahttit, suodjalit ja doalahit biologalaš máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus mearkkašahtti eamiálbmogiid ja árbevirolaš eallinvuogi mielde ealli báikkálaš servošiid dieđu, innovašuvnnaid ja geavadagaid, ja ovddidit ja viiddidit daid heiveheami dán dieđu innovašuvnnaid ja geavadagaid oamasteddjiid lobiin ja váikkuhit miehtemielalaččat ja roahkasmahttit, vai dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadagaid geavaheamis ožžojuvvon ávkkit juhkkojuvvojit dássálasat.

Artihkal guoská Suomas sámiide ja dat suddje sámiid luonddugeavaheapmái laktáseaddji árbedieđu.

Jahki 2020 lea ng. luonddu máŋggahámatvuođa super-jahki. Jagi áigge lea ulbmilin ráđđádallat luonddu máŋggahámatvuhtii guoski máilmmiviidosaš ođđa rámmaid (post-2020 global biodiversity framework) ja lágidit luonddu máŋggahámatvuhtii guoski ON njunuščoahkkima. Kiinnás galge lágidit ON biodiversitehtasoahpamuša oassebeliid čoahkkima (CBD COP15), muhto konferánssa lágideapmi sirdašuvai COVID-19 pandejmiija geažil boahtte jahkái.

Lassidieđut

ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi