Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem sämikielâlii kulttuur ovdedem ”juovlâskeŋkkâruttâ”

Sämitige kulttuurlävdikodde juovij 19.5.2020 čuákkimist staatâ ive 2020 budjetist ovdâskode lasettem nk. juovlâskeŋkkâruuđâ ohtsis 100 000 eurod, main 45 000 sämikielâlii kulttuur oovdedmân.

Torjuid mieđettii roovvâdmáánu 2019 ucâmušâi vuáđuld.

Kulttuurmeriruttâ juohhui čuávuvávt:

Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem sämikielâlii kulttuur ovdedem juovlâskeŋkkâruttâ

Lasetiäđuh:

kulttuurčällee Riitta Orti-Bergist 010-839 3103 riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

kulttuurlävdikodde sj. Pirita Näkkäläjärvis 040-357 7006 pirita.nakkalajarvi(at)gmail.com

Kove: Johanna Alatorvinen

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin 16 iävtuttâssâd

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin ađai komissaarin pottii meriääigi räi ohtsis 16 iävtuttâssâd, 14 Sämitiigán já kyehti Nuorttâlij sijdâčuákkimân. Iävtuttum ulmuuh lijjii ohtsis 10. Sämitigge já Nuorttâlij sijdâčuákkim pivdii iävtuttâsâid komissio jesânin vyesimáánu 17. peeivi räi. Spiekâstâhtile tiet jotkii ääigi.

”Sämitiggeest valmâštâleh ain proosees já komissaarvaljimijd koronatile huámmášumán väldimáin. Tääl fyysisij kuullâmtilálâšvuođâi já tievâsčuákkim ornim nuuvt, ete tot ličij torvolâš korona vuástá suoijim uáinust toovât hástusijd, maid ep lah vala čuávdám”, muštâl saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso proosees ovdánmist.

Sämitiggeest lii tárguttâs orniđ kulâmijd iävtuttum komissaarij valjiimist ovdil miärádâstoohâm. Sämitige tievâsčuákkim taha lopâlii valjim kyehti iävtuttemnáál komissaarist. Nuorttâlij sijdâčuákkimân tohhum komissaariävtuttâsâid kieđâvušeh Njellim-Kiđđâjäävri já Njiävđám kuávlui ohtsii nuorttâlij sijdâčuákkimist, kuás merideh oovtâ komissaar iävtutmist staatârááđán. Proosees ovdánmist tieđetteh lase, ko äigitavlu lii tärhibeht tiäđust.

”Lii tehálâš, ete sämiaalmug piäsá vaiguttiđ toos, ete magarijd jiešvuođâid já mättim vyerdip valjimnáál komissaarijn. Ulmen lii valjiđ ulmuid, kiäid siärvádâh luáttá vijđáht já kiäh pasteh toimâđ taan eromâš merhâšittee tooimâst.”, juátká I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto já tuáivu siämmást meid staatârääđi uásild ávusvuođâ valjimprosesist, tastko puoh valjimnáál ulmuin vuárdoo vijđes sämmilii ko meid syemmilii ohtsâškode luáttámuš.

“Veikâ Nuorttâlij sijdâčuákkimân láá iävtuttâm tuše oovtâ ulmuu, te mij kieđâvuššâp ääši ohtsii sijdâčuákkimist, kuus iävtuttum olmooš pivdoo kuullâmnáál. Návt mij tähidep ávusvuođâ sehe pastep tuođâštiđ luáttámuš já vijđes torjuu”, muštâl nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff iävtuttâsâi kieđâvušmist.

Komissiost kalgeh leđe jesâneh, kiäin lii eromâš máttu sämmilij tiileest, kielâst já kulttuurist. Komissiost láá vittâ komissaar, main kyehti väljejuvvojeh staatârääđi iävtuttâsâst, kyehti Sämitige iävtuttâsâst já ohtâ Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâsâst.

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ulmen lii tubdâstiđ já árvuštâllâđ historjálii já tááláá olgoštem, mieldi luhâmáin staatâ suddâluttempolitiik, sehe vuoigâdvuođâi luávkkámijd, selvâttiđ tai vaikuttâsâid sämmiláid já sii siärvádâhân tááláá tiileest já iävtuttiđ, ete maht puávtáččii ovdediđ ohtâvuođâ sämmilij já Suomâ staatâ kooskâ sehe sämmilij juávhust.

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin Sämitiigán iävtuttum ulmuuh:

Iävtutteijee peeli Iävtuttâs jesânin
Sámisoster ry riehtitiettuu kand. Heikki Hyvärinen
Kirsti Ranta já Into Veskoniemi OTT Juha Joona
Aslak Pekkala OTT Juha Joona
Sámi Duodji ry sämikielâ lehtor Marjaana Aikio
Sámi siida ry Biret Ovllá Ásllat, Aslak A Pieski
Anarâšah ry OTT Juha Joona
Magreta Sara Ánttá Máreha Máreha Inga-Sárá Petteri, Petteri Länsman
Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff HTM Irja Jefremoff
Sämirääđi, Suomâ juávus Nils-Henrik Valkeapää
Kari Toivo Lukkari OTT Juha Joona
Martta Alajärvi FM Miina Seurujärvi
Aanaar sämmiliih ry Yrjö Musta
Kari Akujärvi OTT Juha Joona
Minority Rights Group Suomâ juávus FT Irja Seurujärvi-Kari

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin Nuorttâlij sijdâčuákkimân iävtuttum ulmuuh:

Iävtutteijee peeli Iävtuttâs jesânin
Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff HTM Irja Jefremoff
Tiina Sanila-Aikio, Anna Lumikivi já 38 eres vuáláčälled HTM Irja Jefremoff

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio mandaat.

Lasetiäđuh:

Sämitigge
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, +358 40 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Nuorttâlij sijdâčuákkim
Nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff, +358 50 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Kove: Anja Vest

Ijâttes ijjâ -algâaalmugij muusikfestivaal ij uárnejuu koronaviruspandemia tiet

Ijâttes ijjâ -algâaalmugij muusikfestivaal ij uárnejuu koronaviruspandemia tiet. Ijâttes iijâ lâi tárguttâs orniđ 14.–15.8.2020 Anarist.

Ijâttes ijjâ -festivaal uárnejeijeeh aneh, ete aalmug já pargei torvolâšvuođâ tähidem jyehi tiileest lii ornim tááhust tehálumos äšši. Uárnejeijeeh láá čuávvum COVID-19 -tile ovdánem kuhháá, mutâ tääl lii čielgâs, ete aalmugijkoskâsii aalmugtilálâšvuođâ ornim torvolávt porgemáánu pelimuddoost lii máhđuttem. Lii vaidâlittee, ete festivaal ij uárnejuu, mutâ tot lii áinoo olmâ já ovdâsvástádâslâš miärádâs tááláá tiileest.

Ijâttes ijjâ uárnee máhđulâšvuođâi mield eres tooimâ já tieđeet ääšist maŋeláá.

Ijâttes iijâ uárnejeh oovtâstpargoost Anára Sámisearvi ry, Sämitigge, Sämikulttuurkuávdáš Sajos, Säämi máttááttâskuávdáš, Säämimuseo Siida, Aanaar kieldâ já Yle Sápmi.

Lasetiäđuh

pyevtitteijee
Oula Guttorm
oula.guttorm(at)samediggi.fi
+358 40 667 4545

Sämitigge almoot uuccâmnáál muusikkuávdáá proojeektpargee meriáigásii tooimâ – Sämitigge juátká uuccâmääigi

Sämitigge juátká uuccâmääigi 22.5. tme 16.00 räi

Pargo álgá 8.6 já pištá 31.8.2020 räi. Proojeektpargee pargoid kuleh el. säämi muusikkuávdáá išedeijen toimâm sehe Ijâttes ijjâ -algâaalmugij muusikfestivaal išepyevtitteijee pargoh. Pargo miänástuvvee hoittám išedeh hiäivulâš škovlim, sämikielâ táiđu sehe kelijdeijee eŋgâlâskielâ táiđu. Proojeektpargee pälkki miärášuvá Suomâ sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi VII/I mield (vuáđupälkki 1 803,58 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh. Proojeektpargee toimâsaje lii säämi kulttuurkuávdáš Sajosist. Pargo älgim iähtun lii, ete koronavirusepidemia lii lappâd já pyehtip olášuttiđ festivaal vuáváámij mield. Toohâp lopâlii miärádâs festivaal orniimist vyesimáánu loppâbeln.

Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 22.5.2020 tme 16.00 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?84f019f1.

Lasetiäđuid pargoost addel säämi muusikkuávdáá vuávájeijee Oula Guttorm p. 040 667 4545, oula.guttorm(at)samediggi.fi.

Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi já Ijâttes ijjâ- algâaalmugij muusiktábáhtusân čujottâsâst www.ijahisidja.fi

Anarist 24.4.2020 Sämitigge

Sämitigge uásálist luándu maaŋgâhámásâšvuođâ ookon

Sämitigge uásálist aalmugijkoskâsii luándu maaŋgâhámásâšvuođâ teemaookon 18.-22.5. nuuvt, ete tot almostit oho jyehi peeivi video, mii lohtâs luándu maaŋgâhámásâšvuotân já sämikulttuurân. Oho teemah láá heiviittum sämikulttuurân, já ulmen lii tiäduttiđ sämikulttuurân tehálijd fáádáid, moh lohtâseh luándu maaŋgâhámásâšvuotân sehe toos lohtâseijee ärbivuáválii tiätun.

OA lii kulluuttâm vyesimáánu 22. peeivi aalmugijkoskâsâš luándu maaŋgâhámásâšvuođâ peivin. Peeivi ulmen lii lasettiđ ibárdâs sehe tiäđu, mii kulá luándu maaŋgâhámásâšvuotân já ton merhâšumán.

Taan ive luándu maaŋgâhámásâšvuođâ peivi vijđán oles ookon. Oho jyehi peeivi várás lii jieijâs, luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee teema, mii lohtâs aalmugijkoskâsii luándu maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee pargo váldufáádáid. Oho ääigi maailm sierâ soojijn taheh pehtilittum luánduviestâdem.

Sämitige teemah oho peivijd láá:

Vu 18.5. Ärbivuáválâš tiätu já ton merhâšume luándu maaŋgâhámásâšvuotân.

Ma 19.5. Luándu maaŋgâhámásâšvuotâ já suojâlemkuávluh sehe ärbivuáváliih iäláttâsah.

Ko 20.5. Luándu maaŋgâhámásâšvuotâ já ärbivuáválâš purrâmuš, kuálástem sehe purrâmuštorvo.

Tu 21.5. Luándu maaŋgâhámásâšvuotâ já kulttuur: tyeji.

Vá 22.5. Toimâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ kievhum estim várás sämmilii uáinust.

Somettiđ puáhtá tubdâldâsâiguin #luándu2020 #maaŋgâhámásâšvuotâ #luándumaaŋgâhámásâšvuotâ

Tuávááš

Biologilii maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee OA almossopâmuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) lekkui vuáláčäällim várás OA pirâs- já ovdedemkonferensist (UNCED) Rio de Janeirost ive 1992. Suomâ lii ratifisistâm biodiversiteetsopâmuš ive 1994. Biodiversiteetsopâmuš ulmen lii eennâmpáálu ekosysteemij, ellee- já šaddošlaajâi sehe tai geeniárbáduv maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem, luánduriggoduvâi kilelis kiävttu sehe luándu geenikäldee kiävtust finnejum hiäđui vuoigâlâš jyehim.

Biodiversiteetsopâmuš artikkâl 8(j) kenigit sopâmušuásipeelijd suojâliđ algâaalmugij biodiversiteetân kullee ärbivuáválii tiäđu. Artikkâl meerrid, ete sopâmušuásipeleh kalgeh aalmuglii lahâasâttem miäldásávt kunnijâttiđ, suojâliđ já paijeentoollâđ biologilii maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já kilelis kiävtu tááhust mávsulii algâaalmugij já ärbivuáválii eellimtäävi haldâšeijee páihálij siärváduvâi tiäđu, innovaatioid já vuáháduvâid, sehe ovdediđ já vijđediđ toi heiviittem taan tiäđu, innovaatioi já vuáháduvâi omâsteijei luuvijn já iššijn sehe ruokâsmittiđ taan tiäđu, innovaatioi já vuáháduvâi kiävtust finnejum hiäđui täsipiälásii jyehim.

Artikkâl kuáská Suomâst sämmiláid já tot syeijee sämmilij luándukiävtun lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu.

Ihe 2020 lii nk. luándumaaŋgâhámásâšvuođâ superihe. Ive ääigi lii tárguttâs ráđádâllâđ uđđâ luándu maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee maailmvijđosii raami (post-2020 global biodiversity framework) sehe orniđ Luándu maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee OA ollâ tääsi čuákkim. Kiinast lâi lasseen tárguttâs orniđ OA biodiversiteetsopâmuš uásipeelij čuákkim (CBD COP15), mutâ konferens ornim sirdâšui COVID-19 pandemia tiet puáttee ihán.

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi