Háliidan giitit Suoma Sámedikki áirasiid ja maiddái álbmoga dán stuorra ovddasvástádusas, man lean dál ožžon. Válddán Sámedikki sátnejođiheaddji virggi vuostá stuorra vuollegašvuođain ja boađán áŋgiruššat olles Sámi álbmoga vuoigatvuođaid ja áššiid beales.

Sámediggi lea dehálaš orgána Sámi álbmogii, min bargu lea gohcit ja ovddidit Sámi álbmoga ovdduid, rivttiid ja beroštumiid. Suoma vuođđolága ja Suoma riikkaidgaskasaš čanastumiid ferte duohtan dahkat ja maiddái dan bokte nannet ja ovddidit Sámedikki sámiid gielalaš ja kultuvrralaš iešstivrenorgánan. Namalassii Sámi álbmoga ovddasdeaddji orgánan.

Sámediggeláhka lea áibbas guovddážis dás, mot min iešstivren boahtá šaddat. Lea dehálaš muitit ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat galget leat vuođđun Sámedikki sajádaga ovddideames. Earenoamážit Ovttastuvvon Našuvnnaid julggaštus álgoálbmogiid vuoigatvuođain ferte leat ofelaš midjiide buohkaide ja dat ahte Sámediggi lea huksejuvvon sápmelaš árvvuid nala.

Dálkkádatrievdan lea diehttelas maid sámiid gaskavuođas stuora áitta. Varraseamos dutkamuša mielde dálkkádatrievdan lea váikkuhan čiekŋalasat sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin bargamii, ja earenoamážit vuogáiduvvamii boazobarggu olis. Otná doaibmaplánas nai dálkkádatrievdan lea loktejuvvon dehálaš ja nummárastojuvvon dehálaš áššin ja diehttelas buorre nu. Jáhkán ahte leat buohkat hui stuorra ovttamielalašvuođain bidjame vuoruheami dálkkádatrievdamii, sámeealáhusaide ja luonddu máŋggahápmásašvuhtii dego dat čuožžu doaibmaplánasge. Sámediggi galgá bargat garrasit dan ovdii, ahte boahttevaš dálkkádatlága ođasnuhttimis galgá sámi dálkkádatrievdan oažžut deattu. Sámi dálkkádatpanela livččii okta stuorra lávki oažžut sámiid iežaset jiena vuhtii váldojuvvot.

Sámedikki oktan guhkkit áigge hástalussan lea leamaš Sámi álbmoga eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid ovddideapmi. Mii fertet joatkit dan barggu ja ovddidit min vuoigatvuođaid dovddasteami ja duohtan dahkama. ILO 169 -soahpamuša ratifiseren lea dehálaš ášši álbmogii, maiddai eará oktavuođain nugo láhkaásahemiin ja eatnamiid ja čázádagaid ávkkástallama ja hálddašeami mearrádusproseassain sávan min nagodit bealuštit ja ovddidit álbmoga vuoigatvuođaid álgoálbmogin.

Hálidan čalmmustahttit hui prinsihpalaš mearrádusa, man Ruoŧa alimus riekti attii Girjjása čearu ja Ruoŧa stáhta riektegiččus. Suoma riektehistorjá lea ovttalágán Ruoŧa riektehistorjjáin. Girjjása čearru vuittii Ruoŧa stáhta ruoŧŧelaš alimus riektevuogádagas. Alimus riekti mearridii, ahte Girjjása čearus lea aktoriekti mearridit, mot bivdu ja guolástus čearu viidodagas mearriduvvo. Duopmu lea ovdadáhpáhus ja dan vuordit váikkuhit maid eará sámi servošiid juridihkalaš sajádahkii Ruoŧas ja maiddái Suomas ja Norggas. Ruoŧa alimus rievtti mearrádusa mielde sápmelaččain lea riekti mearridit iežaset kultuvrras, ealáhusain ja identiteahtas. Mu oainnu mielde Girjjása čearu ovdadáhpáhusa ferte váldit vuhtii Suomas sámediggelága ođasnuhttima olis ja muđuid mearridettiin sápmelaččaid riektesajádagas Suomas ja earenoamážit sámiid ealáhusaid rivttiin ja iešmearrideamis.

Eatnašat sámediggeáirasiin leat mediadieđuid mielde deattuhan, ahte sámediggelága ođasnuhttin ja iešmearrideapmi dan olis leat dán válgabaji mávssolalaččamuš áššit.

Háliidan ieš joatkit nana vuoruheami sámiid árbevirolaš ealáhusaid sajádaga ovddideames! Earet eará sámi boazodoallu, guolásteapmi, bivdu ja duodji leat min kultuvra vuođđu ja dehálaš oassi min buohkaid eallimis. Sámi álbmot lea bastán ceavzit iešguđet áiggiin ja diliin ja sávan, ahte min barggu vuođđun lea árbevirolaš ealáhusaid seailluheapmi ja ovddideapmi. Sávan maiddái nana ovttasbarggu buot ealáhussurggiiguin ja lean oaidnán ahte Sámedikkis lea leamaš veahkki ovdamearkan sámeboazodoalu iešguđet diliide. Oainnán maiddái sámiid árbevirolaš máhtu guovddážis, ahte makkár árvvuin ja oainnuin Sámediggi boahtá lávket ain ovddosguvlui.

Seammás go min kultuvra vuođuid dikšun lea dehálaš, mii eallit ođđa hástalusaid siste álbmogin. Dálá diliin eanaš oassi min nuorain ja mánáin orrot Sámi ruovttuguovllu olggobealde ja sin gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ovddideapmi ja dorvvasteapmi berre vuoruhuvvot. Sápmelaččat ruovttuguovllus ja ruovttuguovllu olggobealde dárbbašit doarjaga ja veahki Sámedikkis gielalaš rivttiid ollašuhttimis ja muđuinge kultuvra nannemis. Maiddái sámegiela ja sámegielat oahpahusa guoskevaš áššit leat dál sávvamis ođastusaid vuolde ja sávan duođaid buriid bohtosiid dán barggus.

Min kultuvra aktiivvat ja siviilaservodat lea doaibman guhká hui áŋgirit ja unna resurssaiguin. Sávan ahte mii Sámedikki beales nagodit ain buorebut doarjut kultuvra ja dáidaga suorggis doaibmi olbmuid. Maiddái Sámedikki siste iešguđet kultuvrra surggiin doaibmi guovddážiid rolla nannen lea dehálaš. Lean earenomážit ilus Duodjeakademiija ásaheami guoskevaš proseassas ja sávan ahte bastit sihkkarastit dan doaimma fásta doaibman.

Mii Sámi álbmogin eallit 4 riikkas, nana ovttasbargu Sámi parlamentáralaš ráđis lea hui dehálaš. Sámi parlamentáralaš ráđđi doaibmaplána lea identifiseren čielga doaimmaid, mot min ovttasbarggu ain ovddidit, ovdamearkan oktasaš válgabeaivi buot Sámedikkiin lea miellagiddevaš jurdda. Maiddái oktasaš kulturárbbi vuođu huksema lea dehálaš ovddidit ain ovddosguvlui eará plánaid oktavuođas. Háliidan cealkit, ahte boađán bargat buot maid sáhtán, ahte SPR jođiheapmi Suoma Sámedikkis joatkašuvvá nu njuovžilit go vejolaš.

Sámediggi bargá čađat áigge, leat olu proseassat jođus juste dál, go mii leat organisereme iežamet. Iešguđet láhkabarggut ja bargojoavkkut leat jođus: Luonddusuodjalanláhka, ruvkeláhka, sámediggeláhka, sámegiela ja sámegielat oahpahusa ja árrabajásgeassima ja giellabeassedoaimma ovddideapmi sihke sosiála- ja dearvvasvuođa suorggi ođđasit organiseren leat ovdamearkkat, ahte mii fertet nannosit joatkit Sámedikki barggu.

Min áigumušaid identifiseren lea dieđusge deháleamos bargoreaidu, maid mii dán áigodagas áigut olahit ja doaimmahit. Válgaáigodaga doaibmaprográmmii sávange dis hui aktiivvalaš váikkuheami, man birra ollesčoahkkin ferte de lagaš boahtteáiggis mearridit.

Mun lean rabas ságastallamiidda iešguđet áššiin ja sávan buori ja aktiivvalaš gulahallama dinguin buorit Sámedikki áirasat.

Maŋimužžan sávan midjiide buohkaide bargoráfi ja návccaid bargat sámeáššiiguin. Lea hui dehálaš fuomášuhttit, ahte áššálaš láhtten ja čállingotti bargoráfi sihkkarastin ferte leat min buohkaid ovddasvástádus.

Giitu buohkaide!

Tuomas Aslak Juuso
Sámedikki ságajođiheaddji
28.2.2020, Anár