Eana- ja meahccedoalloministeriija čielggada spiehkastatmuohtadili váikkuhusaid boazodollui

Eana- ja meahccedoalloministeriija lea addán 5.3.2020 mearrádusa Bálgosiid ovttastusa álgaga vuođul vahága čielggadeamis, mii lea deaividan boazodoalu. Mearrádusa mielde Luondduriggodatguovddáš ráhkada boazovahátlágas dárkkuhuvvon čilgehusa muohtadili dihtii lágas dárkkuhuvvon vejolaš vahágin sihke dan váikkuhusain boazodollui. Čielggadeapmi ráhkaduvvo 2.8.2020 rádjai.

Eana- ja meahccedoalloministeriija oaidná mearrádusastis čielga áššin, ahte muohtadilli lea dán dálvve váddásut go gaskamearálaččat. Dálvvi 2019-2020 gassamuohttaga sáhttá maiddái gávnnahit dálkediehtaga lágádusa statistihkain. Eana- ja meahccedoalloministeriija oaivvilda, ahte dat addá doarvái vuođustallon siva álgit vahága čielggadeapmái boazovahátlága mielde.

“Sámediggi atná buorrin, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija lea álggahan čielggadit spiehkastatmuohtadili duođalašvuođa boazodoalloguovllus”, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ministeriija geahčai goittotge, ahte vahága viidodaga ii sáhte luohtehahtti láhkai čielggadit boazovahátlágas máinnašuvvon njealji vahku áigemearis, dasgo muohtadili guhkkodat ja dan váikkuhusat nugo eallit guđđon bohccuid jámut ja miesseproseanta čilget easkka maŋŋelabbos giđđat ja álgogeasi. Nugo maiddái vejolaš vahágat ja jámut leat duođaldeamis maŋŋá ee. boazologuid gárvánettiin.

”Lea fuotni, go dillái ii bastojuvvo reageret dál dalán go dasa livččii dárbu. Muohtadilli ja jiekŋagearddit skálvviid siste leat dagahan lassibiebmama dárbbu máŋggain bálgosiin. Jođánis reageremiin livčče vejolaččat sáhttán eastadit stuorát vahágiid”, joatká II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

”Rievdi dálkkádaga geažil bálgosiid ja siiddaid návcca reageret jođánit rievdi luonddudiliide deattuhuvvá. Lea dehálaš, ahte badjealbmát bastet ieža meroštallat iežaset doaimmaid luonddudili mielde”, loahpaha ságajođiheaddji Juuso.

Sámediggi doarjalii eana- ja meahccedoalloministeriijai, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija álggahivčče nu jođánit go vejolaš dahkat čilgehusa das, sáhttágo dán dálvvi muohtadili doallat dakkár boazodoalu deaividan áššin, man vuođul badjealbmáide livčče vejolaš oažžut luonddudili dagahan ekonomalaš massimiidda buhtadusa Bálgosiid ovttastusa álgaga mielde.

Govva: Tarja Länsman

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 1871 331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II várreságajođiheaddji Leo Aikio tel. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tel. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus šluhttejuvvo

Sámediggi skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat almmuha, ahte Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa leat mearridan šluhttet koronavirusa njoammuma eastadeami dihte. Guovttebeaivásaš dáhpáhus livččii lágiduvvon Anáris Sajosis ja Rivdolis Vasatokkas 15.-16.4.

”Hui váivi go gártat šluhttet Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa, muhto dán dilis dat orru leame áidna molssaeaktu. Dáhpáhusas lea hui stuorra mearkkašupmi sámemánáide ja -nuoraide, ja dan vurdet ja dasa ráhkkanit birra jagi,” muitala dáiddadáhpáhusa prošeaktabargi Unna-Maari Pulska. – Lea hui surgat ja morašlaš šluhttet dáhpáhusa. Čielggadit dili riikkaviidosaš lágideddjiiguin ja dutkat sirdašuvvágo dánsuntemá jagiin ovddosguvlui.

Lassedieđut koronavirusa eastadeamis THL neahttasiidduin (Dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádus): https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/mers-koronavirus

Lassedieđut:

Unna-Maari Pulska
unna.pulska@samediggi.fi
040 614 5949

Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa bargobájiide lea álgán

Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa bargobájiide lea rahpasan. Almmuheapmi lea rabas 9.3.-25.3.2020. Bargobájit leat gaskavahku Vasatokkas Rivdolis dmu 15 rájes. Juohkehaš sáhttá oassálastit ovtta bargobádjái. Juohke bargobádji lea moddii, daningo mii viggat dahkat vejolažžan dan, ahte buohkat beasašedje aiddo dan bargobádjái, masa háliida. Resurssat leat goittotge rájálaččat, ja sávvat din ipmirdit ahte ovtta bargobádjái eai sáhte mannat oktanaga ovdamearkka dihte 100 olbmo. Mii ordnet bargobájiid buoremus lági mielde, ja sávvat ahte buohkat ožžot somás vásáhusaid bargobájis ja beassá aiddo dan bargobádjái, gosa háliida!

 

Liŋka almmuhanskovvái:  https://link.webropolsurveys.com/S/C746299D8A0734DD

 

ÁIGETÁVVAL

Gaskavahkku 15.4.

14                                                Soundcheck prográmma mielde, Sajos

14:45                                           Ollen Vasatokkai Rivdolii, almmuheapmi

15-18:30                                      Boradeapmi ja bargobájit

19-20                                           Dánsungieddi, rahpandoalut

20                                                Sirdáseapmi idjadanbáikkiide

 

Duorastat 16.4.2020

8-9:30                                        Soundcheck prográmma mielde

08-09:30                                    Iđitborramuš

10-12                                         Dáiddadáhpáhus álgá Sajosis, Flashmob Sajosa šiljus, Drone-govven

12-13:30                                    Boradeapmi, duopmárat čoahkkánit

13:30                                         Konsearta

15:30                                         Vuolgit ruoktot

 

 

Lassedieđut:

unna.pulska@samediggi.fi

+358 40 614 5949

Ságajođiheaddji Juuso deaivvadii presideanta Niinistöin Leammis

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso deaivvadii Suoma dásseválddi presideanta Sauli Niinistöin Leammis odne njukčamánu 6. beaivve. Presideanta oahpásmuvai galledeami áigge sámekultuvrii ja boazodollui Paltto boazodálu oktavuođas ja maiddái meahcis.

Deaivvadeamis ságajođiheaddji Juuso ovdan buvttii áigeguovdilis áššin dálkkádatnuppástusa ja dan mielddisbuktán hástalusaid sámiid árbevirolaš ealáhusaide, sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu, vaššisága, mii čuozihuvvo sámiide, ja riikkaidgaskasaš olmmošriektegeatnegasvuođaid ollašuvvama Suomas.

Paltto bearaš doaivvuhii presidentii bures boahtima Leammái.

Paltto bearaš doaivvuhii presidentii bures boahtima Leammái.

Sámediggi skeŋkii presidentii luhka, masa leat hervejuvvon su nammabustávat.

Presideanta galledii njukčamánu 6. beaivve Leammis Anáris, gos son deaivvadii Sámedikki ovddasteaddjiid lassin nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroffiin ja Anára gieldda gielddahoavda Toni K. Lainein.

Lassidieđut

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Sámedikki muittuhančála presideanta Niinistöi

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso sáhkavuorru Sámedikki ortniiduvvančoahkkima oktavuođas

Háliidan giitit Suoma Sámedikki áirasiid ja maiddái álbmoga dán stuorra ovddasvástádusas, man lean dál ožžon. Válddán Sámedikki sátnejođiheaddji virggi vuostá stuorra vuollegašvuođain ja boađán áŋgiruššat olles Sámi álbmoga vuoigatvuođaid ja áššiid beales.

Sámediggi lea dehálaš orgána Sámi álbmogii, min bargu lea gohcit ja ovddidit Sámi álbmoga ovdduid, rivttiid ja beroštumiid. Suoma vuođđolága ja Suoma riikkaidgaskasaš čanastumiid ferte duohtan dahkat ja maiddái dan bokte nannet ja ovddidit Sámedikki sámiid gielalaš ja kultuvrralaš iešstivrenorgánan. Namalassii Sámi álbmoga ovddasdeaddji orgánan.

Sámediggeláhka lea áibbas guovddážis dás, mot min iešstivren boahtá šaddat. Lea dehálaš muitit ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat galget leat vuođđun Sámedikki sajádaga ovddideames. Earenoamážit Ovttastuvvon Našuvnnaid julggaštus álgoálbmogiid vuoigatvuođain ferte leat ofelaš midjiide buohkaide ja dat ahte Sámediggi lea huksejuvvon sápmelaš árvvuid nala.

Dálkkádatrievdan lea diehttelas maid sámiid gaskavuođas stuora áitta. Varraseamos dutkamuša mielde dálkkádatrievdan lea váikkuhan čiekŋalasat sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin bargamii, ja earenoamážit vuogáiduvvamii boazobarggu olis. Otná doaibmaplánas nai dálkkádatrievdan lea loktejuvvon dehálaš ja nummárastojuvvon dehálaš áššin ja diehttelas buorre nu. Jáhkán ahte leat buohkat hui stuorra ovttamielalašvuođain bidjame vuoruheami dálkkádatrievdamii, sámeealáhusaide ja luonddu máŋggahápmásašvuhtii dego dat čuožžu doaibmaplánasge. Sámediggi galgá bargat garrasit dan ovdii, ahte boahttevaš dálkkádatlága ođasnuhttimis galgá sámi dálkkádatrievdan oažžut deattu. Sámi dálkkádatpanela livččii okta stuorra lávki oažžut sámiid iežaset jiena vuhtii váldojuvvot.

Sámedikki oktan guhkkit áigge hástalussan lea leamaš Sámi álbmoga eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid ovddideapmi. Mii fertet joatkit dan barggu ja ovddidit min vuoigatvuođaid dovddasteami ja duohtan dahkama. ILO 169 -soahpamuša ratifiseren lea dehálaš ášši álbmogii, maiddai eará oktavuođain nugo láhkaásahemiin ja eatnamiid ja čázádagaid ávkkástallama ja hálddašeami mearrádusproseassain sávan min nagodit bealuštit ja ovddidit álbmoga vuoigatvuođaid álgoálbmogin.

Hálidan čalmmustahttit hui prinsihpalaš mearrádusa, man Ruoŧa alimus riekti attii Girjjása čearu ja Ruoŧa stáhta riektegiččus. Suoma riektehistorjá lea ovttalágán Ruoŧa riektehistorjjáin. Girjjása čearru vuittii Ruoŧa stáhta ruoŧŧelaš alimus riektevuogádagas. Alimus riekti mearridii, ahte Girjjása čearus lea aktoriekti mearridit, mot bivdu ja guolástus čearu viidodagas mearriduvvo. Duopmu lea ovdadáhpáhus ja dan vuordit váikkuhit maid eará sámi servošiid juridihkalaš sajádahkii Ruoŧas ja maiddái Suomas ja Norggas. Ruoŧa alimus rievtti mearrádusa mielde sápmelaččain lea riekti mearridit iežaset kultuvrras, ealáhusain ja identiteahtas. Mu oainnu mielde Girjjása čearu ovdadáhpáhusa ferte váldit vuhtii Suomas sámediggelága ođasnuhttima olis ja muđuid mearridettiin sápmelaččaid riektesajádagas Suomas ja earenoamážit sámiid ealáhusaid rivttiin ja iešmearrideamis.

Eatnašat sámediggeáirasiin leat mediadieđuid mielde deattuhan, ahte sámediggelága ođasnuhttin ja iešmearrideapmi dan olis leat dán válgabaji mávssolalaččamuš áššit.

Háliidan ieš joatkit nana vuoruheami sámiid árbevirolaš ealáhusaid sajádaga ovddideames! Earet eará sámi boazodoallu, guolásteapmi, bivdu ja duodji leat min kultuvra vuođđu ja dehálaš oassi min buohkaid eallimis. Sámi álbmot lea bastán ceavzit iešguđet áiggiin ja diliin ja sávan, ahte min barggu vuođđun lea árbevirolaš ealáhusaid seailluheapmi ja ovddideapmi. Sávan maiddái nana ovttasbarggu buot ealáhussurggiiguin ja lean oaidnán ahte Sámedikkis lea leamaš veahkki ovdamearkan sámeboazodoalu iešguđet diliide. Oainnán maiddái sámiid árbevirolaš máhtu guovddážis, ahte makkár árvvuin ja oainnuin Sámediggi boahtá lávket ain ovddosguvlui.

Seammás go min kultuvra vuođuid dikšun lea dehálaš, mii eallit ođđa hástalusaid siste álbmogin. Dálá diliin eanaš oassi min nuorain ja mánáin orrot Sámi ruovttuguovllu olggobealde ja sin gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ovddideapmi ja dorvvasteapmi berre vuoruhuvvot. Sápmelaččat ruovttuguovllus ja ruovttuguovllu olggobealde dárbbašit doarjaga ja veahki Sámedikkis gielalaš rivttiid ollašuhttimis ja muđuinge kultuvra nannemis. Maiddái sámegiela ja sámegielat oahpahusa guoskevaš áššit leat dál sávvamis ođastusaid vuolde ja sávan duođaid buriid bohtosiid dán barggus.

Min kultuvra aktiivvat ja siviilaservodat lea doaibman guhká hui áŋgirit ja unna resurssaiguin. Sávan ahte mii Sámedikki beales nagodit ain buorebut doarjut kultuvra ja dáidaga suorggis doaibmi olbmuid. Maiddái Sámedikki siste iešguđet kultuvrra surggiin doaibmi guovddážiid rolla nannen lea dehálaš. Lean earenomážit ilus Duodjeakademiija ásaheami guoskevaš proseassas ja sávan ahte bastit sihkkarastit dan doaimma fásta doaibman.

Mii Sámi álbmogin eallit 4 riikkas, nana ovttasbargu Sámi parlamentáralaš ráđis lea hui dehálaš. Sámi parlamentáralaš ráđđi doaibmaplána lea identifiseren čielga doaimmaid, mot min ovttasbarggu ain ovddidit, ovdamearkan oktasaš válgabeaivi buot Sámedikkiin lea miellagiddevaš jurdda. Maiddái oktasaš kulturárbbi vuođu huksema lea dehálaš ovddidit ain ovddosguvlui eará plánaid oktavuođas. Háliidan cealkit, ahte boađán bargat buot maid sáhtán, ahte SPR jođiheapmi Suoma Sámedikkis joatkašuvvá nu njuovžilit go vejolaš.

Sámediggi bargá čađat áigge, leat olu proseassat jođus juste dál, go mii leat organisereme iežamet. Iešguđet láhkabarggut ja bargojoavkkut leat jođus: Luonddusuodjalanláhka, ruvkeláhka, sámediggeláhka, sámegiela ja sámegielat oahpahusa ja árrabajásgeassima ja giellabeassedoaimma ovddideapmi sihke sosiála- ja dearvvasvuođa suorggi ođđasit organiseren leat ovdamearkkat, ahte mii fertet nannosit joatkit Sámedikki barggu.

Min áigumušaid identifiseren lea dieđusge deháleamos bargoreaidu, maid mii dán áigodagas áigut olahit ja doaimmahit. Válgaáigodaga doaibmaprográmmii sávange dis hui aktiivvalaš váikkuheami, man birra ollesčoahkkin ferte de lagaš boahtteáiggis mearridit.

Mun lean rabas ságastallamiidda iešguđet áššiin ja sávan buori ja aktiivvalaš gulahallama dinguin buorit Sámedikki áirasat.

Maŋimužžan sávan midjiide buohkaide bargoráfi ja návccaid bargat sámeáššiiguin. Lea hui dehálaš fuomášuhttit, ahte áššálaš láhtten ja čállingotti bargoráfi sihkkarastin ferte leat min buohkaid ovddasvástádus.

Giitu buohkaide!

Tuomas Aslak Juuso
Sámedikki ságajođiheaddji
28.2.2020, Anár

2.3. Suoma Sámedikki vuođđudanbeaivi (1996)

Sámediggi lea jagi 1996 álggus iežas lágain vuođđuduvvon sámiid iešráđđenorgána, mii ovddasta sámiid bargguidasas gullevaš áššiin nu sisriikkalaččat go riikkaidgaskasaččatge. Sámediggi vuođđuduvvui jagi 1995 ođasmahtton vuođđolága vuođul. Sámedikki ovdal jagiid 1973 – 1995 doaimmai sámi parlameanta, mii lei vuođđuduvvon das addon stáhtaráđi ásahusain.

Sámedikki 21 lahttu ja njeallje várrelahttu válljejuvvojit sámiid gaskavuođas juohke njealját jagi doaimmahuvvon válggain. Sámiid ruovttuguovllu juohke gielddas galget leat uhcimustá golbma ovddasteaddji ja okta várrelahttu.

Sámedikki váldodoaibma

Sámi leavgga leavgabeaivvit