Äigi iävtuttiđ jesânijd Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission juátkoo

Jesânijd Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission kiergân iävtuttiđ 17. vyesimáánu 2020 räi. Sämitigge já Nuorttâlij sijdâčuákkim meridáin juátkiđ ääigi spiekâstâhtile keežild.

”Mij lep meridâm adeliđ laseääigi komissaarij iävtutmân, ko Sämitiggeest lii tárguttâssân orniđ ovdil miärádâstoohâm kulâmijd iävtuttum komissaarij valjiimist. Taan spiekâstâhtiileest ij lah máhđulâš orniđ kulâmijd, muštâl Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso miärádâsâst.

Komissiost kalgeh leđe jesâneh, kiäin lii eromâš máttu sämmilij eellimtiilijn, kielâst já kulttuurist. Staatârääđi aasât komissio čapo ohtsâšpargoost Sämitiggijn já Nuorttâlij sijdâčuákkimáin. Komissiost láá vittâ komissaar. Komissaarijn kyehti väljejuv staatârääđi iävtuttâsâst, kyehti väljejuv Sämitige iävtuttâsâst já ohtâ Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâsâst.

”Mij pivdep sämisiärváduv iävtuttiđ komissio jesânin ađai komissaarin tagarijd ulmuid, kiäid siärvádâh ana hiävulâžžân tooimân. Sämitige čuákkim pargon lii talle meridiđ kyevti komissaar iävtutmist staatârááđán, Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto juátká.

Nuorttâlij sijdâčuákkimân tohhum iävtuttâsah komissaarin kieđâvuššojeh Njellim-Kiäváájäävri já Njiävđám kuávlui nuorttâlij ohtâsâš sijdâčuákkimist, kost meriduvvoo oovtâ komissaar iävtutmist staatârááđán. “Čuákkim ornim ij lah spiekâstâhtiileest máhđulâš. Mij pivdep iävtuttâsâid nuorttâlijn já komissaarin iävtuttum ulmuuh puávdejuvvojeh sijdâčuákkimân kuullâm várás”, iätá nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff.

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesâneh láá ulmuuh, kiäin lii vijđes luáttámuš sehe sämmilii já syemmilii siärváduvâst. Jesâneh láá jiešmerideijeeh iäge oovdâst ton uásipele, mii lii sii iävtuttâm teikâ valjim. Komissio noomâtmist väldih täsipiälásávt huámášumán jieškote-uv säämi kielâjuávhuid. Komissio noomâtmist viggeh väldiđ huámášumán suhâpelij täsipiälásii ovdâstem.

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ulmen lii tubdâđ já árvuštâllâđ historjálii já tááláá olgoštem, meiddei staatâ suddâdempolitik, sehe vuoigâvuođâi luávkkimijd, čielgâdiđ maht toh vaigutteh sämmiláid já sii siärvádâhân tááláá tiileest já iävtuttiđ, maht sämmilij já Suomâ staatâ koskâsii sehe sämmilij koskânâs ohtâvuođâ puávtáččij ovdediđ.

Iävtuttâsâid Sämitiigán pivdeh 17.5.2020 räi jo-uv poostâ peht Sämitigge, Sajos, 99870 AANAAR tâi šleđgâpoostâ peht info@samediggi.fi. Iävtuttum ulmui mietâmâš tooimân kalga visásmittiđ muuneeld tienuuvt, ete iävtuttum olmooš tiävdá lahtosin orroo luámáttuv.

Iävtuttâsâid Nuorttâlij sijdâčuákkimân pivdeh 17.5.2020 räi jo-uv poostâ peht Nuorttâlij sijdâčuákkim, Sevettijärventie 9080, 99930 SEVETTIJÄRVI tâi šleđgâpoostâ peht kolttien.kylakokous(at)saamisiidsaabbar.fi. Iävtuttum ulmui mietâmâš tooimân kalga visásmittiđ muuneeld tienuuvt, ete iävtuttum olmooš tiävdá lahtosin orroo luámáttuv.

Lasetiäđuh

Sämitigge
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, +358 40 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Nuorttâlij sijdâčuákkim
Nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff, +358 50 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Kove: Anja Vest

Sämikielâi tulkkumškovlim álgá – Sämitigge avžuut uuccâđ škovliimân

Sämitige kuhesáigásâš tuoivâ sämikielâi tulkkumškovliimist olášuvá viijmâg, ko Säämi máttááttâskuávdáš aalgât tulkkumškovlim čohčuv oovtâst Diakonia-áámmátollâškovláin já Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituutáin. Haahâ ruttâduvvoo Euroop sosiaalruttârááju ruđâiguin já mieldi haavâ ruttâdmist láá meid sämmilij päikkikuávlu kieldâin Aanaar, Ucjuuhâ já Iänudâh sehe Sämitigge.

Haavâst olášuttoo maaŋgâhámásâš škovliimin 25 uáppučuággá vijđosâš sämikielâi tulkkâškovlimolesvuotâ luuhâmive 2020–2021. Škovlim lii čujottum eromâšávt sämikielâ tulháid, kiäh jo tuáimih  kuávlust, mutâ tot heivee meid iärásáid, kiäin lii miinii nube tääsi škovlimijd, já kiäin lii kelijdeijee njálmálâš já kirjálâš kielâtáiđu suomâkielâst já monnii kuulmâ sämikielâst.

Sämitige kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio

Sämitigge avžuut sämikielâlijd ulmuid uuccâđ škovliimân, ko sämikielâi tuulhâi tárbu lii styeres. Sämitigge iššeed virgeomâháid kavnâđ tuulhâid, mutâ tiätá, ete tile tuulhâi finniimist lii vaigâd ko tuulhah iä lah ennuv. Tuulhâ pargo heivee pyereest sämmilii eellimvuáhán, ko tom puáhtá heiviittiđ ärbivuáválij iäláttâsâi lasseen pargon uáppeid tâi irâtteijeid, skovgâl kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, kote lii ovdil jieš-uv toimâm kuhháá tulkkân.

– Tuulhâ pargoh lijjii tuođâi šiev lasepargo uápui paaldân já siämmást tot lii šiev vyehi finniđ lasetiennâs eres pargoi lasseen, veikâ tuáijáráid tâi jurgâleijeid. Tuulhâ pargo lii mielâkiddiivâš, hästee já fáálá meid máhđulâsvuođâ čuávvuđ já oppâđ maaŋgâin aašijn lase. Tuulhâ pargo peht mun lam peessâm mađhâšiđ, teivâđ luhâmettum mere ulmuid já vijđediđ mättim ohtsâškode sierâ sektorijn.

Sämitigge taarbâš tuulhâid čuákkimáid, já nuuvt meid kieldah já eres virgeomâhááh. Luuvâ lase tulkkâškovliimist já ton siskáldâsâst Säämi máttááttâskuávdáá siijđoin.

 

Uuccâm škovliimân lii ávus 3.4.2020 räi.

Uuccâmluámáttuvah láá tääbbin.

 

Lasetiäđuh haavâst já škovliimân ucâmist SMK nettisiijđoin

Iiris Mäenpää, SMK, iiris.maenpaa@sogsakk.fi, 040 487 6887

Tiisu-Maria Näkkäläjärvi, SMK, tiisu-maria.nakkalajarvi@sogsakk.fi, 040 378 0304

teikâ

kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio@samediggi.fi, 010 839 3124 / 040 707 5626

Tiäđuh koronavirusist sämikielân

Sämitigge čuákkee taan siijđon almostittum ravvuid já tiäđáttâsâid koronavirusist sämikielân.

Lah-uv tun huámášâm eres sämikielâlijd ravvuid tâi lah-uv viestâdâm sämikielân koronavirustiileest? Vuolgât čujottâsân: tiedotus(at)samediggi.fi

Lasetiäđuh:

Kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sosiaal- já tiervâsvuođâščällee Anne Länsman-Magga, 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Viestâdemčällee Johanna Alatorvinen, 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ fáálá sämikielâi oppâtiijmijd päikkiškovlâláid

Sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ uárnee puohháid ávus nuorttâlâš, anarâš- já orjâlâškielâ oppâtiijmijd neetist. Oppâtijmeh láá uáivildum eromâšávt škovlâláid.

Haahâ fáálá oppâtijmijd jieškote-uv sämikielâst čuávuvávt:

Nuorttâlâškielâ paješkovlâláid já luvâttâhuáppeid koskoho 25.3., 1.4. já 8.4. tme 10.00–10.45

Anarâškielâ 3.–6. luokaláid tuorâstuv 26.3., 2.4. já 9.4. tme 10.00–10.45

Orjâlâškielâ 0–2. luokaláid vástuppeeivi 27.3., 3.4. já vuossaargâ 6.4. tme 14.00–14.45

 

Uásálistemravvuuh kávnojeh täst. Tijmijd ij taarbâš almottâttâđ muuneeld!

Bures boahtin! Tiervâpuáttim! Tiõrv pueʹttem! Bures boahtin! Tervetuloa!

www.saamenetaopetus.com

Sämitigge kiäsá Suomâ siskáldâs jotteem raijiimân

Sämitigge kiäsá uáiviministerân Suomâ siskáldâs jotteem raijiimân, vâi pastep hitodiđ koronavirus levânem já suoijiđ riskâjuávhuid.

Oholoopâ ääigi maaŋgah mediah láá almostittâm uđđâsijd maađhâšmist Suomâ siste já luámui viettimist Laapist, veikâ Suomâ haldâttâs lii stivrim velttiđ sosiaallijd ohtâvuođâid já kiäldám paijeel 10 ulmuu almolijd čokkânmijd.

– Mun lam čuávvum tile viehâ huolâstum já tääl juáháš kolgâččij väldiđ tile tuođâlávt já nuávdittiđ adelum ravvuid. Mij ep haalijd pieijâđ riskâjuávhuid vaarân, eromâšávt sämmiliih elilâmulmuuh láá juávkku, mon mij kolgâp tääl suojâliđ, tiäddut Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitige mield Suomâ siskáldâs jotteem raijim ličij pyeremus vyehi vaiguttiđ toos, ete suoijip sämmilâšaalmug já eromâšávt riskâjuávhuid, tego sämmilijd elilâmulmuid njuámumist já turvâstep kelijdeijee tipšo. Sämikielâ mättee tiervâsvuođâhuolâttâs pargeeh láá tääl-uv uccáá já eromâšávt huápulii tipšo ohtâvuođâst já kriisâtiileest jieškielâlii palvâlem merhâšume lii styeres.

Sämmilijn elilâmulmuin merhâšittee uási áásá sämmilij päikkikuávlust. – Sämitigge kiäsá uáiviministerân, ete sun tovâččij tárbulijd tooimâid vâi tušes mađhâšem Suomâ siste nuvâččij, looppât saavâjođetteijee Juuso.

Sämikielâlii viestâdem kalga lasettiđ

Sämitigge muštoot sierâ virgeomâhâšpeelijd, tego THL já staatâräädi kanslia, sämikielâlii viestâdem tehálâšvuođâst. Sämitigge lii oovdânpuáhtám sämikielâlii viestâdem lasettem já pyeredem säämi kielâlaavâ vuáđuld já almos torvolâšvuođâ tiet. Viestâdmist kalga meid väldiđ huámmášumán sämikielâlij sierânâstáárbuid juksâmvuotâvátámâšâi tááhust, tego tom, ete maaŋgah sämikielâliih iä määti luuhâđ jieijâs eenikielân.

– Tiäđui muttum ohtânmaanoost ij pyevti leđe vuáđustâssân toos, ete almoliih ravvuu iä jurgâluu sämikielân, peic sämikielâlii viestâdmist kalga meid ovdániđ vuáválávt já peividiđ ravvuid, rävvee kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio. – Tääl kalgeh meid sierâ virgeomâhááh huolâttiđ eromâšávt tast, ete sämmilij kielâliih vuoigâdvuođah olášuveh já olmooš šadda iberduđ meid sämikielân, veikâ ko sun suáittá etikuávdážân tâi tiervâsvuotâkuávdážân, jis eeppid koronanjuámmum.

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, 010 839 3101 / 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sosiaal-já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga, 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Sämitige tievâsčuákkim já vaaljâpaje lekkâmtilálâšvuotâ sirdâšuveh maajeeb äigimuudon

Sämitige cuáŋuimáánu tievâsčuákkim já vaaljâpaje 2020-2023 lekkâmtilálâšvuotâ sirdâšuveh koronavirustile keežild maajeeb äigimuudon, mii meriduvvoo maŋeláá. Sämitige stivrâ kieđâvušâi čuákkimistis njuhčâmáánu 19. peeivi Sämitige varriidâttâm koronavirustilán (COVID-19) já meridij tärhibijn tooimâin.

Sämitiigán vuáđuduvvoo spiekâstâhtiilij kiärgusvuotâjuávkku, mii addel táárbu mield tievâsmittee tâi eres ravvuid tilán. Kiärgusvuotâjuávhu joođeet saavâjođetteijee já oovdânpyehten tuáimá haldâttâhhovdâ. Kiärgusvuotâjuávhu eres jesâneh láá I já II värisaavâjođetteijeeh sehe lahâčällee. – Mij lep aaibâs uđđâ tile oovdâst já lii tehâlâš, ete mij pyehtip turvâstiđ Sämitige vuáđutooimâid taan muttum tiileest, iätá saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitige váldupargohäämi lii tuáistáážân káiduspargo, ijge virgemaađhijd uážžu porgâđ spiekâstâhtile ääigi. Sämitige ornim seminaareh, tilálâšvuođah já tábáhtumeh iä olášuu vyesimáánu loopâ räi já čuákkimáid uásálisteh káidusohtâvuođâiguin. Sämitigge viestâd tiileest já ton nubástusâin aktiivlávt pargoviehân.

– Juáháš mist puáhtá jieijâs toimáin vaiguttiđ toos, maht pastep suoijiđ riskâjuávhuid njuámumist. Lii tehâlâš čuávvuđ ravvuid já velttiđ aldakontaktijd. Tääl ferttee jurdâččiđ ubâ sämisiärváduv, eromâšávt ááhuid já äijihijd, mii tehálumos immateriaallii kulttuuräärbi kyeddeid, juátká I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

– Koronavirus leevvânmist láá lamaš vijđes vaikuttâsah maailmvijđosávt já stiivrâst mij savâstâlâim tile vaikuttâsâin eromâšávt sämisiärvádâhân.  Sämitigge viggá jieijâs uásild ovdediđ tiäđu finniim sämikielân, loopât saavâjođetteijee Juuso.

Sämitige stivrâ lii moonnâm Suomâ haldâttâs 16.3.2020 adelâm linjimijd čoođâ já adelâm čuávuvâš Sämitige tooimân kyeskee ravvuid. Sämitige stivrâ čuávu tile já čokkân táárbu mield meridiđ jotkâtooimâin.

Äigikyevdilis tiätu Sämitige varriidâtmist koronavirustilán

Lasetiäđuh

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, 040 1871 331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi
Haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi, 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Sämikielâi káidusmáttááttâshaavâ luuhâmive 2020-2021 almottâttâmäigi juátkoo

Almottâttâmäigi sämikielâi káidusmáttááttâshaavâ máttááttâsân luuhâmihán 2020-2021 juátkoo 29.3.2020 räi.

Sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ fáálá anarâš, nuorttâlâš- já tavesämikielâ vuáđumáttááttâs já luvâttâhškovlim tievâsmittee máttááttâs kyehti okkotijme. Máttááttâs lii uáivildum sämiuáppeid, kiäh ääsih sämmilij päikkikuávlu ulguupeln. Haahâ ij faalâ máttááttâs rävisulmuid.

Almottâttâm máttááttâsân tahhoo elektronlâš teikkâ pävirluámáttuvváin. Tärhibeh ravvuuh almottâtmân láá káidusmáttááttâshaavâ nettisiijđoin suomâkielân.

Almottâttâmäigi juátkoo, ko almottâttâmäigi lii pááccám maŋgâsist huámmášhánnáá.

Lasetiäđuh

Proojeekthovdâ Hanna Helander
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi
040 7012 094

Koordinaattor Arla Magga,
arla.magga(at)samediggi.fi
040 1985 033

Sämitigge avžuut kevttiđ sämikielâlijd digimateriaalijd päikkimáttááttâsâst

Sämikielân láá almostittum jo ennuv digikirjeh, mobilspeelah já videoh, moh heivejeh pyereest káidusmáttááttâsân tääl ko škoovlâi uuvsah toppâseh. Materiaaleh láá sehe Sämitige jieijâs nettisiijđoin já eres palvâlusâin. Škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh avžuut uápásmiđ materiaaláid. Vyelni orroo liiston láá nurrum päikkimáttááttâsân hiäivuliih materiaaleh.

Sämitige oppâmateriaalij nettikäävpist lii uási ´Ávus digimateriaaleh´, mii tievâsmittoo tääl. Eres materiaalijd puáhtá luođiđ meid máttááttâskielâ mield sierrejum siijđoin, mutâ toh väätih tubdâlduvâi tiilám škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst.

Sämitige rähtim anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielâ puustavvideoid, puustavkovetaavluid já videoid puáhtá rijjâ luođiđ taan siijđo vyeliroobdâst https://www.samediggi.fi/toimâ/škovlim- já oppâmateriaal/

www.oktavuohta.com -siijđost lii almostittum uási, moos láá nurrum sämikielâliih digikirjeh já mobillspeelah: https://www.oktavuohta.com/mobiilipelit-ja-digikirjat

www.oktavuohta.com -siijđoin láá artikkâleh moh láá tievâ liiŋkâid sämikielâlii muusikân já mottoom verd meid sämikielâláid tevstáid. Materiaalijd kaavnah, ko tuuđhah siijđoi liiŋkâid.

Lukulumo-siijđo lii leehâm puoh materiaalis, nuuvt ete taid puáhtá kevttiđ nuuvtá. Siijđost láá tave- já maadâsämikielâliih digikirjeh: https://www.iltoppiminen.fi/palvelumme/lukulumo/

Liiŋkah sämikielâláid párnáiradio- já TV-vuolgâttâssáid sehe elleekuuvijd:

Arkkâduvâi jienah, Giellagas-institut

Unna Junná ohjelm

Binna Bánna radio-ohjelm

SVT Plays Samiska program

Maahisweb – Säämimuseo Siida párnáisiijđoh 

Cugu tavesämikielân

Hejoloja párnáiohjelm SVT

IeŽár párnáiohjelm, NRK

Sápmifilm.com párnái elleekoveh

NRK Jođi (tavesämikielân)

Lavluuh já säänih – Jikŋon 2 (tavesämikielân)

E-girji

Dat o.s.

ABC-company/ e-skuvla

Sajus-web/ Davvi Girji

ČálliidLágádus

Ovttas – Sámi oahpponeavvut neahtas

Yle Ealli arkiiva

Yle Ellee arkkâdâh

Yle Jieʼlli arkiiv

Yle Sámi radio

Arktâsâš pedagogiik digitááiđui škovliimeh

Riikkaid namat čieža gillii

Čáppagirjjálašvuođasiiddut davvisámegillii

Sämitige varriidâttâm koronavirustilán

Taan siijđon peividuvvoo Sämitiigán kyeskee tiätu koronavirustiileest.

 

5.5.

Spiekâstâhtiilij kiärgusvuotâjuávkku čokkân 12.5.2020.

 

17.4.

Sämitige stivrâ čokkân káidusohtâvuođâiguin

Sämikulttuurkuávdáš Sajos lii lamaš kiddâ njuhčâmáánu 16. peeivi rääjist. Stivrâ meridij toollâđ Saijoos kiddâ vyesimáánu loopâ räi.

 

16.4.

Saamelaisnuorten Säminuorâi taaiđâtábáhtus ávuduvvoo vástuppeeivi 17.4. viermist.

Tääl puáhtá keččâđ live-vuolgâttâs. Tot álgá saajeest 2.20.

 

24.3.

Sämitigge čuákkee taan siijđon almostittum ravvuid já tiäđáttâsâid koronavirusist sämikielân.

Lah-uv tun huámášâm eres sämikielâlijd ravvuid tâi lah-uv viestâdâm sämikielân koronavirustiileest? Vuolgât čujottâsân: tiedotus(at)samediggi.fi

 

23.3.

Sämitigge kiäsá uáiviministerân Suomâ siskáldâs jotteem raijiimân, vâi pastep hitodiđ koronavirus levânem já suoijiđ riskâjuávhuid.

 

20.3.

Sämitige cuáŋuimáánu tievâsčuákkim já vaaljâpaje 2020-2023 lekkâmtilálâšvuotâ sirdâšuveh koronavirustile keežild maajeeb äigimuudon, mii meriduvvoo maŋeláá.

Sämitige stivrâ kieđâvušâi čuákkimistis njuhčâmáánu 19. peeivi Sämitige varriidâttâm koronavirustilán (COVID-19) já meridij tärhibijn tooimâin.

Sämitiigán vuáđuduvvoo spiekâstâhtiilij kiärgusvuotâjuávkku, mii addel táárbu mield tievâsmittee tâi eres ravvuid tilán. Kiärgusvuotâjuávhu joođeet saavâjođetteijee já oovdânpyehten tuáimá haldâttâhhovdâ. Kiärgusvuotâjuávhu eres jesâneh láá I já II värisaavâjođetteijeeh sehe lahâčällee.

Sämitige váldupargohäämi lii tuáistáážân káiduspargo, ijge virgemaađhijd uážžu porgâđ spiekâstâhtile ääigi. Sämitige ornim seminaareh, tilálâšvuođah já tábáhtumeh iä olášuu vyesimáánu loopâ räi já čuákkimáid uásálisteh káidusohtâvuođâiguin. Sämitigge viestâd tiileest já ton nubástusâin aktiivlávt pargoviehân.

Sämitige stivrâ lii moonnâm Suomâ haldâttâs 16.3.2020 adelâm linjimijd čoođâ já adelâm čuávuvâš Sämitige tooimân kyeskee ravvuid. Sämitige stivrâ čuávu tile já čokkân táárbu mield meridiđ jotkâtooimâin.

 

17.3.

Sämitigge avžuut kevttiđ sämikielâlijd digimateriaalijd päikkimáttááttâsâst.

Sämitige pargeeh pargeh káiduspargoost já västideh tiäđustâlmáid šleđgâpostáin já puhelimáin. Mii ohtâvuotâtiäđuid kaavnah nettisiijđoin: Ohtâvuotâtiäđuh oovtâ siijđost.

Sämikulttuurkuávdáš Sajos lii kiddâ tuáistáážân.

 

16.3.

Sämitigge lii varriidâttâm koronavirustilán (COVID-19) tienuuvt, ete tot räijee kuosij já ulguupiälááš ulmui peessâm toimâttâhtiilijd Sajosist, Ucjuuvâst já Hettaast. Tuše Sämitige pargeeh já ovdâulmuuh peesih jotteeđ toimâttâhtiilijn.

Sämitige stivrâ kieđâvuš 19.3. Sämitige varriidâttâm koronavirustilán já meerrid tärhibijn tooimâin.

Sämitige pargeid láá ravvim uásálistiđ čuákkimáid tuše káidusohtâvuođâiguin. Pargoadeleijee lii ravvim, ete jis pargest lii lenccu, te sun ij uážu puáttiđ paargon. Ige meid talle, jis kiinii suu perruujesânijn lii pyeccee, veikâ pargee jieš ij tubdâččiigin jieijâs pyeccen. Sämitige pargeeh pargeh tääl iänááš káiduspargoost.

Sämitigge čuávu Suomâ haldâttâs avžuuttâsâid, ijge astoäigitoimâ uárnejuu Sajosist tâi eres soojijn Sämitige tooimâst. Puoh soppum teivâdmeh, kolliistâlmeh já škovlimtilálâšvuođah iä olášuu tâi toh láá sirdum puátteevuotân.

Sämikulttuurkuávdáš Saijoos info já raavâdviäsu Čaiju láá kiddâ 16.-20.3. Saijoos uápistemrieggeeh láá joskâm tuáistáážân, iäge elleekovetábáhtusah tet. uárnejuu Sajosist.

Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh lii almottâm, ete Säminuorâi taaiđâtábáhtus ij olášuu amas koronavirus levâniđ. Kyevti peeivi tábáhtus ličij lamaš Anarist Sajosist já Rivdul Vasatokkast 15.-16.4.

 

Lasetiäđuh pargotiervâsvuođâlájádâs siijđost:
https://www.ttl.fi/toimintaohje-tyontekijoille-wuhanin-koronaviruksen-tartunnan-ehkaisyyn/

sehe THL siijđoin:
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet-ja-uutiset

 

Lasetiäđuh:

Haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871 331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Eennâm- já meccituáluministeriö seelvâtškuát spiekâstâhlâš muotâtile vaikuttâsâid puásuituálun

Eennâm- já meccituáluministeriö lii adelâm 5.3.2020 miärádâs Palgâsij ovtâstus alguu vuáđuld selvâttiđ vaahâg, mii lii kuáhtám puásuituálu. Miärádâs mield Luánduriggodâhkuávdáš ráhtá puásuivaahâglaavâst uáivildum čielgiittâs muotâtiileest laavâst uáivildum máhđulijn vahâgijn sehe ton vaikuttâsâin puásuituálun. Tutkâmuš ráhtoo ovdil 2.8.2020.

Eennâm- já meccituáluministeriö miärádâs mield lii čielgâs, ete muotâtile lii taan täälvi vaigâdub ko táválávt. Täälvi 2019-2020 muotâtile puáhtá meid pahudiđ áimutiettuu lágádâs lovottuvâin. Eennâm- já meccituáluministeriö kiäččá, ete taat addel tuárvi agâstâllum suujâ vaahâg seelvâtmân puásuivaahâglaavâ mield.

“Sämitigge ana pyerrin, ete eennâm- já meccituálu ministeriö lii algâttâm selvâttiđ spiekâstâhlâš muotâtile tuođâlâšvuođâ puásuituálukuávlust”, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Ministeriö ooinij kuittâg, ete vaahâg vijdoduv ij pyevti lyetittetteht selvâttiđ puásuivaahâglaavâst mainâšum neelji oho meriääigist, tanen ko muotâtile kukkodâh já ton vaikuttâsah nuuvt ko elimân kuođđum poccui jämimeh já vyesiprooseent uáinojeh esken maŋeláá kiđđuv já keesi aalgâst. Siämmáást máhđuliih vahâgeh já monâttâsah/jämimeh láá tuođâštmist maŋeláá, om. ko puásuiluvâttâllâm valmâštuvá.

”Lii ahheev, ete iä pyevti reagistiđ tilán tääl tállân ko toho ličij tárbu. Muotâtile já jieŋâkeerdih muottuu siste láá tovâttâm lasepiemmâm táárbu maaŋgâin palgâsijn. Jotelis reagistem ličij máhđulávt iästám stuárráb vahâgijd, juátká II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

”Nubástum šoŋŋâduv keežild palgâsij já sijdâi nahcâ reagistiđ jotelávt nubástum luándutiilijd tiäduttuvvoo. Lii tehâlâš, ete puásuiulmuuh pyehtih jieijah meridiđ pargotaavijd jieijâs luándutile mield”, looppât saavâjođetteijee Juuso.

Sämitigge keesij eennâm- já meccituáluministerân, ete eennâm- já meccituáluministeriö algâttičij nuuvt jotelávt ko máhđulâš selvâttempargo tast, puáhtá-uv taan täälvi muotâtile anneeđ taggaar puásuituálu teivâm äššin, mon vuáđuld puásuiulmuin ličij máhđulâš uážžuđ luándutile tovâttâm ekonomâlâš monâttâsâin sajanmáávsu Palgâsij ovtâstus alguu mield.

Kove: Tarja Länsman

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871 331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi