Sámediggi deattuha buresbirgejumi ja rivttiid válgabajis 2020–2023

Bearjadaga ortniiduvvan Sámediggi deattuha njealji temá, mat laktasit sámiid buresbirgejupmái ja sámiid eamiálbmotrivttiide.

Válgabajis 2020–2023 vuoruhuvvojit sámekulturlága válmmaštallan, sámesoahpamuša ratifiseren, sámiid buresbirgenbálvalusaid ovddideapmi sámeguovllus sihke sámeservošiid giella- ja kulturbálvalusaid doarjun sámeguovllu olggobealde.

Buot guoktelogiokta sámediggeáirasa hábmejedje ovttas njealji čuoggá listtu oassin ráđđádallamiid, mat gevvojuvvojedje ortniiduvvančoahkkima vuosttas beaivvi ráđđadallanbottus.

Njealji čuoggá listu dohkkehuvvui virggálaččat ovttamielalaččat Sámedikki ortniiduvvančoahkkima nuppi beaivvi sáttaságastallamis, mii guoskai válgabaji doaibma- ja ekonomiijaplána 2020–2023.

-Sámedikki ortniiduvvančoahkkima ságastallama dán guovtti beaivvi áigge čájehedje čielgasit, mat temát leat dehalaččat buot sápmelaččaide. Njealji vuoruheami ja olles sáttaságastallama vuođul lea álki hábmegoahtit oktasaš doaibma- ja ekonomiijaplána olles válgabadjái, dadjá Sámedikki áiddo válljejuvvon ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámediggi doalai bearjadaga sátnejođiheaddji- ja stivraválggaid. Lassin Sámediggi válljii ovttamielalaččat ovddasteaddjiidis Sámedikki lávdegottiide, ráđiide ja eará guovddášbargojoavkkuide.

Govva: Ville-Riiko Fofonoff

Lassidieđut

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Sámedikki ságajođiheaddjin Tuomas Aslak Juuso

Sámedikki ságajođiheaddjin áigodahkii 2020-2023 lea válljejuvvon Tuomas Aslak Juuso. Sámedikki guovttebeaivásaš ortniiduvvančoahkkin dollojuvvo 27.-28.2.2020 Sajosis, Anáris.

Sámedikki ortniiduvvančoahkkin álggahuvvui Sámi soga lávlagiin njealje gillii, man maŋŋá doaibmabadjái 2020-2023 válljejuvvon Sámedikki agi beales boarráseamos lahttu Kari Kyrö rabai válgabaji vuosttas čoahkkima.

Sámedikki čoahkkin barggai čuovvovaš válljemiid doaibmabadjái 2020-2023:

Ollesáigásaš ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto

II várreságajođiheaddji Leo Aikio

Sámedikki stivra

Tuomas Aslak Juuso
Anni Koivisto
Leo Aikio
Magreta Sara
Anne Nuorgam
Juha Petteri Alakorva
Veikko Feodoroff

Ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegoddi

Lahtut: 
Asko Länsman, sd.
Veikko Porsanger, vsd.
Kirsti Kustula
Jan Saijets
Karen-Anni Hetta
Tuomas Semenoff
Minna Näkkäläjärvi

Várrelahtut:
Antti Sujala
Piia Nuorgam
Marko Tervaniemi
Inka Musta
Jari Magga
Heini Wesslin
Oula-Matti Palojärvi

Skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi

Lahtut:
Tauno Ljetoff, sd.
Ulla-Maarit Magga, vsd.
Niina Aikio-Siltala
Matti Aikio
Samuel Valkeapää
Ellen Pautamo
Ellen Ravna Pieski

Várrelahtut:
Tuomas Kiprianoff
Berit-Ellen Juuso
Iiris Mäenpää
Elli-Marja Hetta
Niko Valkeapää
Kaisa-Mari Jama
Sámmol Lukkari

Kulturlávdegoddi

Lahtut:
Pirita Näkkäläjärvi, sd.
Tanja Sanila, vsd.
Sisko Länsman
Marko Tervaniemi
Matti Aikio
Maren Palismaa
Jouni Äärelä

Várrelahtut:
Jouni S. Laiti
Pauliina Feodoroff
Maria Sofia Aikio
Timo Portti
Anu Magga
Niko Valkeapää
Ida-Maria Helander

Sámi giellaráđđi

Lahtut:
Tauno Ljetoff, sd.
Irja Seurujärvi-Kari, vsd.
Matti Aikio
Neeta Jääskö
Niko Valkeapää
Magreta Sara
Kati Eriksen

Várrelahtut:
Terhi Harju
Arla Magga
Petra Magga-Vars
Jussa Seurujärvi
Ellen Pautamo
Juhan-Tuommá Magga
Sámmol Lukkari

Sosiála- ja dearvvasvuođalávdegoddi

Lahtut:
Karen-Anni Hetta, sd.
Ulla-Maarit Magga, vsd.
Janne Hirvasvuopio
Niila Rahko
Heidi Eriksen
Aslak Pekkala
Anne Mäkinen

Várrelahtut:
Inga Äärelä
Aslak Uula Länsman
Leena Niittyvuopio-Jämsä
Minka Itäkivi
Ánte Veijola
Joanna Tervonen
Veikko Feodoroff

Nuoraidráđđi 2020-2021

Lahtut:
Oula Järvensivu
Anni-Sofia Niittyvuopio
Maria Mäkinen
Reettta Tornensis
Anette Kosonen
Ole-Juhan Kemi
Harri Jomppanen

Várrelahtut:
Riku Laiti
Mira Pohjanrinne
Jasmin Semenoff
Marianne Ketola
Anni-Saara Aikio
Lassi-Olavi Mäkinen
Jussa Seurujärvi

 

Lassin Sámediggi geavai sáttaságastallama Sámedikki válgabaji doaibma- ja ekonomiijaprográmmas 2020-2023.

Čoahkkináššebáhpárat gávdnojit dokumeanttain dáppe.

Sámedikki lahtut j. 2020-2023Sámedikki dievasčoahkkin čoahkkana 4-5 háve jagis dábálaččat Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris. Čoahkkimat leat almmolaččat ja daid sáhttá čuovvut báikki alde parlameantasáles dahje live striim bokte čujuhusas www.samediggi.fi/live. Parlameantasáles tulkonrusttegat leat čoahkkima čuovvuid geavahusas. Njuolggo vuolggahusa bokte lea vejolaš guldalit tulkojuvvon giela sáles gullojuvvon giela lassin.

Sámediggi lea jagi 1996 álggus iežas lágain vuođđuduvvon sámiid iešráđđenorgána, mii ovddasta sámiid bargguidasas gullevaš áššiin nu sisriikkalaččat go riikkaidgaskasaččatge.

Sámedikki 21 lahttu ja njeallje várrelahttu válljejuvvojit sámiid gaskavuođas juohke njealját jagi doaimmahuvvon válggain. Sámiid ruovttuguovllu juohke gielddas galget leat uhcimustá golbma ovddasteaddji ja okta várrelahttu.

Lassidieđut:

Hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi, tel. 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Dieđihančálli Johanna Alatorvinen, tel. 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Sámedikki ortniiduvvančoahkkin joatkašuvvá ihttin 28.2. iđđes dmu 9

Sámedikki ortniiduvvančoahkkima čoahkkáibovdejeaddji ja ságajođiheaddji Kari Kyrö almmuhii, ahte Sámedikki ortniiduvvančoahkkin joatkašuvvá ihttin 28.2. iđđes dmu 9.

 

Doaibmabadjái 2020-2023 ásahuvvon Sámedikki ortniiduvvančoahkkin dollojuvvo 27.-28.2.2020 Sajosis, Anáris. Čoahkkin álgá 27.2.2020 dmu 10.

Doaibmabadjái 2020-2023 ásahuvvon Sámedikki boarráseamos lahttu Kari Kyrö doaibmá Sámedikki vuosttas čoahkkima čoahkkáibovdejeaddjin. Ovdal ortniiduvvančoahkkima Sámedikki lahtuide ja várrelahtuide lágiduvvo seminára Sámedikki doiamma vuođustusain. Doaibmasurggiid guoski oahpásmuvvanseminárat ordnejuvvojit cuoŋo-njukčamánu áigge.

Ortniiduvvančoahkkimis Sámediggi vállje gaskavuođastis ságajođiheaddji ja guokte várreságajođiheaddji, ásaha stivrra sihke áššedovdilávdegottiid ja čađaha sáttaságastallama Sámedikki válgabaji doaibma- ja ekonomiijaplána 2020-2023 vuođustusain ja sisdoalus.

Sámedikki lahtut j. 2020-2023

Sámedikki čoahkkin čoahkkana 4-5 háve jagis dábálaččat Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris. Čoahkkimat leat almmolaččat ja daid sáhttá čuovvut báikki alde parlameantasáles dahje live stream bokte čujuhusas www.samediggi.fi/live. Parlameantasáles tulkonrusttegat leat guldaleaddjiid anus. Njuolggosáddagis lea maid vejolašvuohta guldalit dulkoma. Čoahkkináššegirjjit gávdnojit dokumeanttain dáppe.

Sámediggi bivdá evttohusaid Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun

1. Evttohusaid guoski bivdda

Sámediggi bivdá sámeservošis evttohusaid Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun dahjege komissáran, geaid sámesearvvuš geahččá heivvolažžan bargui. Kommišuvnnas galget leat dakkár lahtut, geain lea sierračehppodat sápmelaččaid diliin, gielas ja kultuvrras. Evttohusaid galgá vuođustallat. Lassin evttohuvvon olbmuid miehtama doibmii galgá sihkkarastit ovddalgihtii nu, ahte evttohuvvon olmmoš deavdá skovi, mii lea mielddusin.

Bivdo, ahte evttohusat doaimmahuvvojit 3.4.2020 rádjai juogo poastta fárus Sámediggi, Sajos, 99870 ANÁR dahje šleađgapoasttain info@samediggi.fi.

2. Kommišuvnna sajádat, ásaheapmi, čoakkádus

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea barggustis iehčanas ja sorjjasmeahttun. Kommišuvnna ásaha stáhtaráđđi lávga ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Kommišuvnnas leat 5 komissára. Komissárain 2 válljejuvvojit stáhtaráđi evttohusas, 2 válljejuvvojit Sámedikki evttohusas ja 1 Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas.

Sámediggi lágida ovdal mearrádusbargama gullamiid evttohuvvon komissáraid válljemis. Sámedikki čoahkkin mearrida guovtte komissára evttoheamis stáhtaráđđái.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut leat viiddis luohttámuša návddašan olbmot sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Lahtut leat sorjjasmeahttumat eaige ovddas dan beali, mii sin lea evttohan dahje válljen. Kommišuvnna nammadeamis váldojit vuhtii sierra sámegielaid joavkkut ovttaveardásaččat. Kommišuvnna nammadeamis figgat váldit vuhtii sohkabeliid ovttaveardásaš ovddasteami.

3. Kommišuvnna barggut

Duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea earuhit ja árvvoštallat historjjálaš ja dálá olggušteami, mielde logadettiin maiddái stáhta suddadanpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid, čielggadit mo dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis ja evttohit mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sámiid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid gaskavuođas. Duohtavuođa- ja soabadanproseassa figgamuššan lea lasihit diđolašvuođa sápmelaččain Suoma eamiálbmogin. Mihttomearrin lea maiddái, ahte duohtavuođa- ja soabadanproseassa boađusin Suoma stáhta guoddá ovddasvástádusa ja ovttas Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja eará sámedoaibmiiguin nanosmahttá sámiid rivttiid ollašuvvama Suomas.

Kommišuvnna barggu mihttomearri lea čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dain leat leamašan ja leat ain sápmelaččaide eamiálbmogin ja dan lahtuide ovttaskas olmmožin, ja dahkat dán dieđu oinnolažžan.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna galgá gárvvistit barggustis raportta, mii sisttisdoallá maiddái doaibmabidjoevttohusaid. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporta addojuvvo stáhtaráđđái, Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2022 rádjai.

Kommišuvdna vállje gaskavuođas ságajođiheaddji. Kommišuvdna sáhttá siktet doaimmas ja ortniiduvvat buoremussan oaidnán vugiin ja vuođđudit ovdamearkan bargojoavkkuid dahje juhkosiid bargogohččosa deavdima várás ja vai deavdá dasa ásahuvvon mihttomeriid. Kommišuvdna vállje váldočálli ja vejolaččat eará čállingotti lahtuid.

Stáhtaráđi kansliija čujuha mearreruđa kommišuvnna doibmii.

4. Lassidieđut

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mandáhta sáhttá lohkat dáppe. Lassidieđuid addá Sámedikki hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 040 726 2688 ja šleađgapoasta pia.ruotsala(at)samediggi.fi

 

Govva: Anja Vest / Sámediggi

Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii álggii!

Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii lea rabas 25.2.-25.3.2020 ja dahkkojuvvo interneahtas Webropol-prográmmain (gč. liŋkkaid vuolábealde). Amma fuomášehpet, ahte skuvlla oassálastin ja dánsunčájáhusat almmuhuvvojit sierra skoviiguin! Almmolaš almmuhanskovi galget deavdit buohkat, geat oassálastet dáhpáhussii – maiddái sii, geat eai oassálastte dánsunčájáhusaide. Sáhttibehtet váldit oktavuođa Unna-Maari Pulskai, juos leat muhtin jearaldagat.

Guovttebeaivásaš dáiddadáhpáhus lágiduvvo dán jagi Anáris Sámekulturguovddáš Sajosis ja Rivdola Vasatokkas 15.-16.4.2020. Dáhpáhus álgá gaskavahku rahpandoaluiguin ja bargobájiiguin. Dáhpáhusa dárkilut prográmma almmuhuvvo maŋŋeleappos.

Sámediggi máksá maiddái dán jagi oassálastiid sáhtuid ja dárbbu mielde idjadansajiid. Bures boahtin sámi dánsungieddái Anárii!

 

Liŋka skuvllaid almmuhanskovvái:: https://link.webropolsurveys.com/S/E79BD5AE7BA12200

Liŋka dánsunčájáhusaid almmuhanskovvái: https://link.webropolsurveys.com/S/0C16B72CEB13BA7F

 

Lassedieđut:

unna.pulska@samediggi.fi

+358 40 614 5949

Unna-Maari Pulska álggahii dáiddadáhpáhusa bargin

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa jahkásaš ordnemat besse ohpit johtui, go Unna-Maari Pulska álggahii Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa bargin. Dáiddadáhpáhus lágiduvvo dán jagi Anáris Rivdola Vasatokkas ja Sajosis cuoŋománu 15.-16. beivviid.

Jagi 2020 dáiddadáhpáhusa temá lea dánsa, man vuođul olles dáhpáhus huksejuvvo. Dáhpáhusas válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit riikkaviidosaš Moves-dáhpáhussii, mii lágiduvvo Tamperes.

Unna-Maari lea ovdalge, jagi 2016, leamaš lágideame dáhpáhusa, ja dan ovdal ieš oassálastán dáhpáhussii viššalit skuvlaahkásažžan. – Lea hui suohtas lágidit dáhpáhusa, go mis lea dánsu Auri Ahola leanadáiddárin ja Sámedikki bargit stuorra joavkkuin mielde pláneme ja lágideame dáhpáhusa ovttas, dadjá Unna-Maari.

Almmuheapmi dáhpáhussii rahpasa fargga Webropolis. Čuovo Sámedikki neahttasiidduid ja dáhpáhusa iežas Facebook- ja Instagram-siidduid ja boađe mielde!

Riikkaviidosaš Moves-dáhpáhusa njuolggadusaid gávnnat dáppe:

https://nuorikulttuuri.fi/moves/saannot/

Oktavuođadieđut

unna.pulska(at)samediggi.fi
tlf. 010 839 3131 ja 040 614 5949
Facebook: https://www.facebook.com/Saamelaisnuorten-taidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

 

 

OKM:a sámeoahpahusa ovddidanbargojoavku álggaha barggu Anáris

Oahpahusministtar Li Andersson ja dieđa- ja kulturministtar Hanna Kosonen leaba ásahan sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavkku. Bargojoavkku bargun lea guorahallat sámegielat árrabajásgeassima, kultur- ja giellabeassedoaimma, sámeoahpahusa ja – skuvlema dili oktan oppalašvuohtan. Bargojoavku čoahkkana vuosttas háve Anáris njukčamánu 11. beaivve.

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio atná bargojoavkku ásaheami mearkkašahtti áššin ja dasa ásahuvvon doaimmaid dehálažžan. – Lea duođaige dehálaš, ahte árrabajásgeassin, oahpahus ja skuvlejupmi gehččojuvvo oktan riikkaviidosaš oppalašvuohtan ja sámeoahpahussii álgo ráhkaduvvot bissovaš vuođđu maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde, dadjá Sanila-Aikio.

”Go sámiid gielalaš vuoigatvuođat leat meroštallon láhkaásaheamis sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde sierradássásažžan, lea dárbbašlaš guorahallat sámeoahpahusa dili oktan oppalašvuohtan riikkaviidosaččat ja buot skuvladásiin”, gávnnahuvvo ásahanmearrádusas.

Bargojoavkku bargun lea bargat dárbbašlaš evttohusaid:

  1. Sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ja skuvlejumi buorideami várás sihke dan oažžuma ovddideami várás olles riikkas, ja oahpaheaddjiid oažžuma ovddideami várás;
  2. Sámegielat árrabajásgeassima ja sámiid kultur- ja giellabeassedoaimma buorideami várás ja dan oažžuma ovddideami várás sihke árrabajásgeassinbargiid oažžuma ovddideami várás;
  3. Sámegielat oahppamateriála oažžuma sihkkarastima várás;
  4. Sámegielaid, sámiid historjjá ja kultuvrra dovdama lasiheami várás erenomážit skuvlaoahpahusas;
  5. Davviriikkalaš skuvlaoktasašbarggu ovddideami várás sámeoahpahusas, ja
  6. Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid oažžuma sihkkarastima várás ja oahpahusdárbbuide ráhkkaneami várás.

Oahpahus- ja kulturministeriija lea nammadan bargojoavkku ságajođiheaddjin hoavda Tiina Silander oahpahus- ja kulturministeriijas ja lahttun čuovvovaš olbmuid: oahpahusráđđi Anna Mikander, projeaktaplánejeaddji Erno Hyvönen ja spesiálaplánejeaddji Mikko Cortes-Tellez oahpahus- ja kulturministeriija, ráđđehusčálli Maija lles vuoigatvuođaministeriija, oahpahusráđđi Leena Nissilä Oahpahusráđđehus, čuvgehusdoaimma bajit dárkkisteaddji Kari Torikka Lappi guovlohálddahusvirgedoaimmahat, skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari ja gielladorvočálli Anne-Kirste Aikio Sámediggi, spesiálaáššedovdi Jarkko Lahtinen Suoma Gielddaidlihttu, rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen Sámi oahpahusguovddáš, Sinikka Labba Eanodaga gielda, čuvgehushoavda likka Korhonen Anára gielda, čuvgehusdoaimmahoavda Anne Onnela Soađegili gielda, čuvgehusdoaimmahoavda-rektor Laura Arola Ohcejoga gielda, beaiveruovttu hoavda Eija Salmi Oulu gávpot, bálvalusguovlohoavda Kai Väistö Roavvenjárgga gávpot ja universitehtalektor Marja-Liisa Olthuis Oulu universitehta.

Bargojoavkku áššedovdičállin doibmet sámi gáiddusoahpahusprojeavtta koordináhtor Arla Magga ja sámi giellabeassejođiheaddji Petra Kuuva Sámedikkis sihke oahpahusráđđi Susanna Rajala Oahpahusráđđehusas.

Bargojoavku čoahkkana vuosttas háve Anáris Sajosis njukčamánu 11. beaivve.

 

Lassidieđut:

Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Ánne-Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi

Petra Kuuva, petra.kuuva(at)samediggi.fi

Interreg Nord sávvá buresboahtima konferánsii

Interreg Nord sávvá buresboahtima konferánsii
Rájehis vejolašvuoðat Sámis
Njukčamánu 11-12 b. 2020 Jåhkåmåhkis

Prográmma
Registreren

Interreg Nord welcomes you to the conference
Borderless opportunities for Sápmi
March 11-12, 2020 in Jokkmokk

Program
Registration

Accommodation
Reservations are made at Hotel Jokkmokk.
Booking and payment: info@hoteljokkmokk.se Please use the code Interreg Nord.
Make your booking by the 11th of February at the latest.

Man láhkai vuhtii váldit sámiid álbmotbeaivve?

Nuoraidráđi Dihtosis – projeakta oktasašbarggus Nuoraid Akademiijain fállá álbmotbeaivve várás čuovvovaš materiálaid. Materiálamet vehkiin sáhtát doallat ávvobeaivve nu, ahte oahpásmuvat ja vuojut sámekultuvrii.

Sukellus saamelaiskulttuuriin – mobiilaspeallu

Sámefáttát mobiilaspeallu, mii spello Seppo-speallovuložis, lea dárkkuhuvvon badjeskuvlla lassin nuppi dási studeanttaide. Speallu veahkeha studeanttaid miehtá Suoma oahppat ja fuobmát sápmelašvuođa ja sámekultuvrra ja speallu gieđahallá ee. sámiid historjjá, dálá ihtagiid ja olbmuid, sámegávtti, kultuvrra alccesis váldima sihke árbevirolaš ealáhusaid.

Seppo-mobiilaspealu ulbmilin lea movttiidahttit bajásgessiid, oahpaheddjiid ja hárjeheddjiid oahpahit mánáide ja nuoraide sápmelaččaid ja sámekultuvrra birra.  Speallu sisttis doallá vuođđodieđuid sápmelaččain ja maiddái heiveheaddji ja čiekŋudeaddji hárjehusaid. Spealu bokte nuorat movttiidahttojit doaibmat ieža ja buktit ovdan fáttá birra iežaset oaiviliid sihke ságastit dain ovttas eará nuoraiguin.

Nuvttá spealu sáhttá diŋgot Nuoraid Akademiija neahttasiidduin: https://www.nuortenakatemia.fi/opettajalle/

Skuvlagalledeamit

Bargobájit, mat leat dárkkuhuvvon badjeskuvllaide, láidestit nuoraid guorahallat sápmelašvuođa sierra perspektiivvain. Bargobájit fállet duohta dieđuid ja fuomášumiid ja dain nuorat besset ságastallat fáttás doaibmanhárjehusaid vehkiin. Bargobádjejođiheaddjit leat fáddái skuvlejuvvon sámenuorat. Skuvlagalledeapmi leat nuvttá. Diŋgo skuvlagalledeami: http://www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Bistu: 75 dahje 90 min
Čuozáhatjoavku: badjeskuvllat
Skuvlagalledanguovllut: oaivegávpotguovlu, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä sihke Roavvenjárga ja daid lagašguovllut.

Dihtosis – metodapáhkka

Dihtosis – metodapáhkka, man vehkiin oahpaheaddji dahje jođiheaddji sáhttá ieš jođihit sámefáttát bargobáji dahje oahppadiimmu nuoraiguin. Hárjehusat leat dárkkuhuvvon badjeskuvllaid lassin vuolleskuvlla bajit luohkáide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide. Páhkka pdf – veršuvdnan neahtas dahje sáhtát maiddái nuvttá diŋgot liŋkka duohken.  Páhkka oažžumis suomagillii ja ruoŧagillii.  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/dihtosis-oppimateriaalit-saamelaisuuden-kasittelyyn/

Beaivvirahpan

Sámefáttát diehtogilvu – beaivvirahpan, man sáhttá geavahit temái ráhkkaneapmái erenomážit sámiid álbmotbeaivve (6.2.) ávvudeami olis  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-saamelaisuudesta/

 

Buori sámiid álbmotbeaivve buohkaide !

Sámi álbmotbeaivi 6.2.

Sámediggi ordne rabas uvssaid beaivve Anára Sajosis sámi álbmotbeaivve 6.2.2020 dmu 11-15. Boađe oahpásmuvvat Sámedikki doaimmaide!

Sámedikki almmolaš doaimmahat, skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja sámegiela doaimmahat ovdan buktet doaimmaset Sajosis. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe ja Sajosa restoráŋŋa Čaijus sáhttá oastit álbmotbeaivve lunšša.

Sámi álbmotbeaivvi 6.2. prográmma Anáris

Bures boahtin buohkaide!

diibmu 7.00 rájes
Yle Sápmi sádde sámegielat rádioprográmma golmma sámegillii.
Neahttarádio: yle.fi/sapmi

9 Leavgga rohtten leavgastággui ja Sámi soga lávlla, SIIDA

9-17 Siidda čájáhusaide lea nuvttá sisabeassan oppa beaivvi, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditoria
• Anára skuvlla sámeluohkát lávlot, čájáhallet ja dánsejit.
• Ovttaslávlun ja musihkka, Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu
• Filbma, Sámi oahpahusguovddáš

10.30-13 Sámi álbmotbeaivvi mállásat, Anára SEARVEGODDEDÁLLU, Sámi Soster rs ja Anára searvegoddi

11-15 SAJOS
• Sámedikki rabas uvssat. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe.
• Sámi arkiivva rabas uvssat

12 ”Njuvčča soajáiguin – Girječálli Yrjö Kokko luottain”, Yrjö Kokko -searvi/Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida ođasmuvvá 2020-2022, SIIDDA auditorias

12.30 Seailluhit Sámi árbbi, pop up -čájáhusa rahpan, SIIDDA loktafeaskáris

13- Bisppameassu, Anára searvegoddi, Anára sámegirku
Meassu maŋŋá girkokáffe searvegoddedálus, SámiSoster rs ja Anára searvegoddi

18 Filbmaeahket, SAJOS
Filbmaeahket ordnejuvvo ovttasbarggus Sámi dáidaga doarjjasearvvi Visuálalaš Sápmi -Leader prošeavttain.

  • Siuttajoen erotus 2019, 2 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Čáhcerávga 2019, 5 min, Suvi West, Sápmi / Suopma
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, 7 min, Sara Beate Eira Person, Sápmi / Norga
  • Jearrat máttaráhkus 2019, 4 min, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sápmi / Suopma
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, 9 min, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Sápmi / Norga
  • Bántafáŋga 2019, kesto 4 min, Ingá Márjá Sarre, Sápmi / Norga
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, 3 min, Sunna Nousuniemi, Sápmi / Suopma
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, 12, Heli Valkama, Sápmi / Suopma
  • Giitu giitu 2019, kesto 6 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga
  • Sámás muinna 2019, kesto 3 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Fanas Jovnna 2019, kesto 9 min, Sakari Maliniemi, Sápmi / Suopma
  • Ribadit 2019, kesto 10 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga

   

      

 

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!