Sämitigge tiäddut pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâid valjâpaajeest 2020–2023

/in /by

Vástuppeeivi ornášum Sämitigge tiäddut nelji njunošteema moh lohtâseh sämmilâšsiärváduvâi pyereestvajemân já sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođáid.  

Tiäddučuágástâhhân valjâpajan 2020–2023 pajedii sämmilâškulttuurlaavâ valmâštâllâm, sämisopâmuš ratifisisten, sämmilij pyereestvaijeempalvâlusâi ovdedem sämmilij päikkikuávlust sehe sämmilâšsiärváduvâi kielâ- já kulttuurpalvâlusâi tuárjum sämmilij päikkikuávlu ulguubeln.

Neelji saje listo rahtui oovtâst puoh kyevtlovoovtâ sämitiggeairâs ráđádâlmijn, moh lijjii ornijdemčuákkim vuossâmuu peeivi ráđádâllâmpuudâ ääigi.

Neelji saje listo tuhhiittui virgálávt oovtmielâlávt Sämitige ornijdemčuákkim nube peeivi tollum vuolgâttâssavâstâlmist, mii kuoskâi valjâpaje toimâ- já ekonomiavuáváámân 2020–2023.

-Sämitige ornijdemčuákkimist kyevti peeivi ääigi tollum savâstâlmeh čaittii čielgâsávt, moh teemah láá teháliih puoh sämmiláid. Neelji prioriteet já eres vuolgâttâssavâstâlmist oovdânpuohtum aašij vuáđuld lii pyeri valmâštâlškyettiđ ohtsii toimâ- já ekonomiavuávám oles valjâpajan, iätá Sämitige uđđâ saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitigge toolâi vástuppeeivi saavâjođetteijee- já stivrâvaaljâid. Lasseen Sämitigge valjij oovtmielâlávt airâsijd Sämitige lävdikuddijd, rađđijd já eres tehálâš pargojuávhoid.

Kove: Ville-Riiko Fofonoff/ Sämitigge

Lasetiäđuh:

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

 

Sämitige saavâjođetteijen Tuomas Aslak Juuso

/in /by

Sämitige saavâjođetteijen pajan 2020-2023 lii väljejum Tuomas Aslak Juuso. Sämitige kyevtpiäivásâš ornijdemčuákkim tollui 27.-28.2.2020 Sajosist, Anarist.  

Sämitige ornijdemčuákkim algâttui Säämi suuvâ lavluin neelji kielân, mon maŋa toimâpajan 2020-2023 väljejum Sämitige avestis puárásumos jeessân Kari Kyrö leehâi vaaljâpaje vuossâmuu čuákkim.

Sämitige čuákkim meridij čuávuvávt toimâpajan 2020-2023:

Olesáigásâš saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso

I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio

Sämitige stivrâ

Tuomas Aslak Juuso
Anni Koivisto
Leo Aikio
Magreta Sara
Anne Nuorgam
Juha Petteri Alakorva
Veikko Feodoroff

Iäláttâs- já vuoigâdvuođâlävdikodde

Jesâneh: 
Asko Länsman, sj.
Veikko Porsanger, vsj.
Kirsti Kustula
Jan Saijets
Karen-Anni Hetta
Tuomas Semenoff
Minna Näkkäläjärvi

Värijesâneh:
Antti Sujala
Piia Nuorgam
Marko Tervaniemi
Inka Musta
Jari Magga
Heini Wesslin
Oula-Matti Palojärvi

Škovlim- já oppâmateriaallävdikodde

Jesâneh:
Tauno Ljetoff, sj.
Ulla-Maarit Magga, vsj.
Niina Aikio-Siltala
Matti Aikio
Samuel Valkeapää
Ellen Pautamo
Ellen Ravna

Värijeâneh:
Tuomas Kiprianoff
Berit-Ellen Juuso
Iiris Mäenpää
Elli-Marja Hetta
Niko Valkeapää
Kaisa-Mari Jama
Sámmol Lukkari

Kulttuurlävdikodde

Jesâneh:
Pirita Näkkäläjärvi, sj.
Tanja Sanila, vsj.
Sisko Länsman
Marko Tervaniemi
Matti Aikio
Maren Palismaa
Jouni Äärelä

Värijesâneh:
Jouni S. Laiti
Pauliina Feodoroff
Maria Sofia Aikio
Timo Portti
Anu Magga
Niko Valkeapää
Ida-Maria Helander

Säämi kielârääđi

Jesâneh:
Tauno Ljetoff, sj.
Irja Seurujärvi-Kari, vsj.
Matti Aikio
Neeta Jääskö
Niko Valkeapää
Magreta Sara
Kati Eriksen

Värijeâneh:
Terhi Harju
Arla Magga
Petra Magga-Vars
Jussa Seurujärvi
Ellen Pautamo
Juhan-Tuommá Magga
Sámmol Lukkari

Sosiaal- já tiervâsvuođâlävdikodde

Jesâneh:
Karen-Anni Hetta, sj.
Ulla-Maarit Magga, vsj.
Janne Hirvasvuopio
Niila Rahko
Heidi Eriksen
Aslak Pekkala
Anne Mäkinen

Värijeâneh:
Inga Äärelä
Aslak Uula Länsman
Leena Niittyvuopio-Jämsä
Minka Itäkivi
Ánte Veijola
Joanna Tervonen
Veikko Feodoroff

Nuorâirääđi 2020-2021

Jesâneh:
Oula Järvensivu
Anni-Sofia Niittyvuopio
Maria Mäkinen
Reettta Tornensis
Anette Kosonen
Ole-Juhan Kemi
Harri Jomppanen

Värijesâneh:
Riku Laiti
Mira Pohjanrinne
Jasmin Semenoff
Marianne Ketola
Anni-Saara Aikio
Lassi-Olavi Mäkinen
Jussa Seurujärvi

Lasseen Sämitigge tuálá/toolâi vuolgâttâssavâstâllâm Sämitige toimâ- já ekonomiaohjelm 2020-2023 vuáđđusijn já siskáldâsâst.

 

Čuákkimäššikirjeh láá dokumentijn tääbbin.

Sämitige jesâneh i. 2020-2023

Sämitige čuákkim čokkân 4-5 keerdi ivveest táválávt Sämikulttuurkuávdáš Sajosist Anarist. Čuákkimeh láá almoliih já taid puáhtá čuávvuđ pääihi alne parlamentsalist teikâ njuolgâ stream-vuolgâttâs peht čujottâsâst www.samediggi.fi/live. Parlamentsalist tulkkumpiergâseh láá almolávt kiävtust. Njuolgâ vuolgâttâs peht puáhtá kuldâliđ meid tulkkum.

Sämitigge lii ive 1996 aalgâst jieijâs lavváin vuáđudum sämmilij jiešhaldâšemorgaan, mii oovdâst sämmilijd pargoidis kullee aašijn nuuvt aalmuglávt ko aalmugijkoskâsávt-uv.

Sämitige 21 jesânid já nelji värijeessân väljejuvvojeh sämmilij kooskâst jyehi niäljád ive olášuvvee vaaljâin. Jyehi sämikuávlu kieldâst kalga valjiđ ucemustáá kulmâ ovdâsteijee Sämitiigán.

Lasetiäđuh:

Haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi
Viestâdemčällee Johanna Alatorvinen, puh. 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi 

Sämitige ornijdemčuákkim juátkoo itten 28.2. iđedist tme 9

/in /by

Sämitige ornijdemčuákkim saavâjođetteijee Kari Kyrö almottij, ete Sämitige ornijdemčuákkim juátkoo itten 28.2. iđedist tme 9.

 

Toimâpajan 2020-2023 asâttum Sämitige ornijdemčuákkim tuálloo 27.-28.2.2020 Sajosist, Anarist. Čuákkim álgá 27.2.2020 tme 10.

Toimâpajan 2020-2023 asâttum Sämitige puárásumos jeessân Kari Kyrö tuáimá Sämitige vuossâmuu čuákkim čuákánkoččon. Ovdil ornijdemčuákkim Sämitige jesânáid já värijesânáid uárnejuvvoo seminaar Sämitige tooimâ vuáđđusijn. Toimâsyergikuáhtáseh uápásmittemseminaareh uárnejuvvojeh njuhčâ-cuáŋuimáánu ääigi.

Ornijdemčuákkimist Sämitigge väljee koskâvuođâstis saavâjođetteijee já kyehti värisaavâjođetteijee, aasât stiivrâ sehe äššitobdeelävdikuudijd já tuálá vuolgâttâssavâstâllâm Sämitige toimâm- já ruttâtuáluohjelm 2020-2023 vuáđđusijn já siskálduvâst.

Sämitige jesâneh i. 2020-2023

Sämitige čuákkim čokkân 4-5 keerdi ivveest táválávt Sämikulttuurkuávdáš Sajosist Anarist. Čuákkimeh láá almoliih já taid puáhtá čuávvuđ pääihi alne parlamentsalist teikâ njuolgâ stream-vuolgâttâs peht čujottâsâst www.samediggi.fi/live. Parlamentsalist tulkkumpiergâseh láá almolávt kiävtust. Njuolgâ vuolgâttâs peht puáhtá kuldâliđ meid tulkkum. Čuákkimäššikirjeh láá dokumentijn tääbbin.

Sämitigge pivdá iävtuttâsâid Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin

/in , /by
1. Pivdem iävtuttâsâin

Sämitigge pivdá sämisiärváduvâst iävtuttâsâid Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin ađai komissaarin, kiäid siärvádâh ana hiävulâžžân tooimân. Komissiost kalgeh leđe jesâneh, kiäin lii eromâš máttu sämmilij eellimtiilijn, kielâst já kulttuurist. Iävtuttâsâid kalga vuáđustâllâđ. Toos lasseen iävtuttum ulmui mietâmâš tooimân kalga visásmittiđ muuneeld tienuuvt, ete iävtuttum olmooš tiävdá lahtosin orroo luámáttuv.

Iävtuttâsâid pivdeh 3.4.2020 räi jo-uv poostâ peht Sämitigge, Sajos, 99870 AANAAR tâi šleđgâpoostâ peht info@samediggi.fi.

2. Komissio sajattâh, asâttem, čuákánpiejâm

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio lii pargostis jiešmerideijee já jiečânâs. Staatârääđi aasât komissio čapo ohtsâšpargoost Sämitiggijn já Nuorttâlij sijdâčuákkimáin. Komissiost láá 5 komissaar. Komissaarijn 2 väljejuv staatârääđi iävtuttâsâst, 2 väljejuv Sämitige iävtuttâsâst já 1 Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâsâst. Sämitigge uárnee ovdil miärádâstoohâm kulâmijd iävtuttum komissaarij valjiimist. Sämitige čuákkim meerrid kyevti komissaar iävtutmist staatârááđán.

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesâneh láá ulmuuh, kiäid lii vijđes luáttámuš sehe sämmilii já syemmilii siärváduvâst. Jesâneh láá jiešmerideijeeh ege oovdâst ton uásipele, mii lii sii iävtuttâm teikâ valjim. Komissio noomâtmist väldih täsipiälásávt huámášumán jieškote-uv säämi kielâjuávhuid. Komissio noomâtmist viggeh väldiđ huámášumán suhâpelij täsipiälásii ovdâstem.

3. Komissio pargoh

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ulmen lii tubdâđ já árvuštâllâđ historjálii já tááláá olgoštem, meiddei staatâ suddâdempolitik, sehe vuoigâvuođâi luávkkimijd, čielgâdiđ maht toh vaigutteh sämmiláid já sii siärvádâhân tááláá tiileest já iävtuttiđ, maht sämmilij já Suomâ staatâ koskâsii sehe sämmilij koskânâs ohtâvuođâ puávtáččij ovdediđ. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ulmen lii lasettiđ tiäđulâšvuođâ sämmilijn Suomâ algâalmugin. Ulmen lii meiddei, ete tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees puáđusin Suomâ staatâ váldá ovdâsvástádâs já nanosmit sämmilij vuoigâdvuođâi olášume Suomâst oovtâst Sämitiggijn, Nuorttâlij sijdâčuákkimáin já eres sämmilâštuáimeiguin.

Komissio pargo ulmen lii čokkiđ sämmilij feerimijd Suomâ staatâ já eres virgeomâhái tooimâin já tast, magareh vaikuttâsah já čuávumušah toin láá lamaš já ain láá sämmiláid algâalmugin já ton jesânáid ohtâgâssân, já pyehtiđ taam tiäđu uáinusân.

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio kalga rähtiđ pargostis raapoort, mii tuálá sistees meiddei toimâiävtuttâsâid. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio raapoort adeluvvoo staatârááđán, Sämitiigán já Nuorttâlij sijdâčuákkimân majemustáá 30.11.2022.

Komissio väljee juávhustis saavâjođetteijee. Komissio puáhtá sundediđ tooimâs já ornijduđ ton pyeremussân uáinim vuovvijn já vuáđudiđ ovdâmerkkân pargojuávhuid tâi juáhusijd jieijâs toimânkoččom já toos adelum mittomeerij olášuttem várás. Komissio väljee olssis uáivičällee já eres máhđulijd čäällimkode jesânijd.

Staatârääđi kanslia čuujoot komissio tooimân meriruuđâ.

4. Lasetiäđuh

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio mandaat puáhtá luuhâđ tääbbin. Lasetiäđuid addel Sämitige haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 040 726 2688 já šleđgâpostâ pia.ruotsala(at)samediggi.fi

 

Kove: Anja Vest / Sámediggi

Almottâttâm Säminuorâi taaiđâtábáhtusân aalgij!

/in , , /by

Almottâttâmäigi lii ávus 25.2.-25.3.2020 já almottâttâm tahhoo neetist Webropol-ohjelm peht (keejâ liiŋkâid vyelni). Huámášiđ, ete škoovlâ uásálistem já oovdânpyehtimeh almottuvvojeh sierâ luámáttuvâiguin! Puoh tábáhtusân uásálisteeh kalgeh tevdiđ almos almottâttâmluámáttuv – meid sij, kiäh iä uásálist oovdânpyehtimáid. Jis šaddeh koččâmušah, te pyehtivetteđ leđe ohtâvuođâst Unna-Maari Pulskan.

Kyevtpiäivásâš tábáhtus uárnejuvvoo taan ive Anarist Sämikulttuurkuávdáš Sajosist já Rivdul Vastatokkast 15.-16.4.2020. Tábáhtus álgá koskoho lekkâmtuáluiguin já pargopájáiguin. Tábáhtus täärhib ohjelm almottuvvoo maŋeláá.

Sämitigge máksá taan-uv ive uásálistei maađhijd já táárbu mield ijâstâllâm. Tiervâpuáttim säämi tánssámkiädán Anarân!

 

Liŋkkâ škoovlâi almottâtmân: https://link.webropolsurveys.com/S/E79BD5AE7BA12200

Liŋkkâ oovdânpyehtimij almottâtmân: https://link.webropolsurveys.com/S/0C16B72CEB13BA7F

 

Lasetiäđuh:

unna.pulska@samediggi.fi

+358 40 614 5949

Unna-Maari Pulska algâttij taaiđâtábáhtus pargen

/in , , /by

Säminuorâi taaiđâtábáhtus jyehi-ivvááš orniistâlmeh vuolgii oppeet joton, ko Unna-Maari Pulska algâttij Säminuorâi taaiđâtábáhtus pargen. Taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo taan ive Anarist Rivdul Vasatokkast já Sajosist cuáŋuimáánu 15.-16. peeivi.

Ive 2020 taaiđâtábáhtus teeman lii tanssâ, mon pirrâ oles tábáhtus šadda. Tábáhtusâst väljejuvvojeh säminuorâi ovdâsteijeeh väldikodálii Moves-tábáhtusân, mii uárnejuvvoo Tamperest.

Unna-Maari lii lamaš meid ovdil ive 2016 orniimin tábáhtus, ja tađe ovdil uásálistám jieš tábáhtusân iäljárávt škovlâahasâžžân. –Lii tuođâi suotâs orniđ tábáhtus ko mist lii tánssájeijee Auri Ahola läänitaaiđârin já stuorrâ juávkku Sämitige pargeeh mieldi vuáváámist já ornimijn, iätá Unna-Maari.

Almottâttâm tábáhtusân lekkâs forgâ Webropolist. Čuávu Sämitige viermisiijđoid sehe tábáhtus jieijâs Facebook- já Instagram-siijđoid já puáđi fáárun!

Väldikodálii Moves-tábáhtus njuolgâdusah láá tääbbin:

https://nuorikulttuuri.fi/moves/saannot/

Ohtâvuotâtiäđuh

unna.pulska(at)samediggi.fi
puh. 010 839 3131 já 040 614 5949
Facebook: https://www.facebook.com/Saamelaisnuorten-taidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

Máttááttâs- já kulttuurministeriö sämimáttááttâs ovdedempargojuávkku porgâškuát Anarist

/in , , /by

Máttááttâsminister Li Andersson já tieđâ- já kulttuurminister Hanna Kosonen lává asâttâm sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs ovdedempargojuávhu. Pargojuávhu pargon lii tarkkuđ sämikielâlii arâšoddâdem, kulttuur- já kielâpiervâltooimâ, sämimáttááttâs já -škovlim tile ohtân olesvuottân. Pargojuávkku čokkân vuossâmuu tove Anarist njuhčâmáánu 11. peeivi.

Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio ana pargojuávhu asâttem merhâšittee äššin já toos asâttum pargoid tergâdin. – Lii tuođâi tehálâš, ete arâšoddâdem, máttááttâs já škovlim tárkkojeh ohtân väldikodálâš olesvuottân já sämimáttááttâsân rähtiškyettih pissoo vuáđu meid sämmilij päikkikuávlu ulguubeln, iätá Sanila-Aikio.

”Ko sämmilij kielâliih vuoigâdvuođah láá miäruštâllum lahâaasâtmist sämmilij päikkikuávlust já ton ulguubeln sierâ taasijn, te lii tárbu tarkkuđ sämimáttááttâs tile ohtân olesvuottân väldikodálávt já puoh škovlimtaasijn.”, pahuduvvoo asâttemmiärádâsâst.

Pargojuávhu pargon lii toohâđ tárbulijd iävtuttâsâid:

  1. Sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs já škovlim oovdedmân sehe finnim naanoodmân oles enâmist, já máttááttâspargovievâ finnim naanoodmân;
  2. Sämikielâlii arâšoddâdem já sämmilij kulttuur- já kielâpiervâltooimâ oovdedmân já finnim naanoodmân sehe arâšoddâdempargovievâ finnim naanoodmân;
  3. Sämikielâlii oppâmateriaal finnim turviimân;
  4. Sämikielâi , sämmilij historjá já kulttuur tubdâm lasseetmân eromâšávt škovlâmáttááttâsâst;
  5. Tave-eennâmlii škovlâoovtâstpargo naanoodmân sämimáttááttâsâst, já
  6. Sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargovievâ finnim turviimân já škovlimtáárbui muuneedmân.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö lii nomâttâm pargojuávhu saavâjođetteijen jođetteijee Tiina Silander máttááttâs- já kulttuurministeriöst já jesânin čuávuváid ulmuid: máttááttâsneuvos Anna Mikander, proojeektvuávájeijee Erno Hyvönen já sierânâsvuávájeijee Mikko Cortes-Tellez máttááttâs- já kulttuurministeriö, haldâttâsčällee Maija lles riehtiministeriö, máttááttâsneuvos Leena Nissilä Máttááttâshaldâttâs, čuovviittâstooimâ pajetärhisteijee Kari Torikka Laapi kuávluhaldâttâhvirgádâh, škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari já kielâtorvočällee Anne-Kirste Aikio Sämitigge, sierânâsäššitobdee Jarkko Lahtinen Suomâ Kieldâlitto, rehtor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen Säämi máttááttâskuávdáš, Sinikka Labba Iänuduv kieldâ, čuovviittâshovdâ Ilkka Korhonen Aanaar kieldâ, čuovviittâstoimâjođetteijee Anne Onnela Suáđigil kieldâ, čuovviittâstoimâjođetteijee-rehtor Laura Arola Ucjuv kieldâ, peivikiäju jođetteijee Eija Salmi Oulu kaavpug, palvâlemkuávluhovdâ Kai Väistö Ruávinjaargâ kaavpug já ollâopâttuv lehtor Marja-Liisa Olthuis Oulu ollâopâttâh.

Pargojuávhu äššitobdeečällen tuáimih säämi káidusmáttááttâshaavâ koordinaattor Arla Magga já säämi kielâpiervâlstivrejeijee Petra Kuuva Sämitiggeest sehe máttááttâsneuvos Susanna Rajala Máttááttâshaldâttâsâst.

Pargojuávkku čokkân vuossâmuu tove Anarist Sajosist njuhčâmáánu 11. peeivi.

 

Lasetiäđuh:

Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Ánne-Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi

Petra Kuuva, petra.kuuva(at)samediggi.fi

Maht väldiđ huámmášumán sämmilij aalmugpeeivi?

/in , /by

Nuorâirääđi Dihtosis-haahâ oovtâstpargoost Nuorâi Akatemiain fáálá aalmugpiäiván čuávuváid materiaalijd. Mii materiaal vievâst tun puávtáh viettiđ juhlepeeivi uáppáásmáin já vuájumáin sämikulttuurân.

Sukellus saamelaiskulttuuriin-moobiilspellâ

Seppo-spellâvuáđust spellâmnáál sämifáádáid siskeldeijee moobiilspellâ lii čuosâttum paješkoovlâ lasseen nube tääsi uáppeid. Spellâ iššeed uáppeid pirrâ Suomâ oppâđ já iberdiđ sämmilâšvuođâst já sämikulttuurist já tot kieđâvuš ei. sämmilij historjá, tááláá ääigi almonijd já ulmuid, sämimááccuh, kulttuurlii omâstem sehe ärbivuáválijd iäláttâsâid.

Seppo-moobiilspeelâ ulme lii movtijdittiđ šoddâdeijeid, máttáátteijeid já välmejeijeid máttááttiđ párnáid já nuoráid sämmilijn já sämikulttuurist. Spellâ ana sistees vuáđutiäđu sämmilijn sehe heiviitteijee já vuáijoo hárjuttâsâid. Speelâ peht movtijditeh nuorâid toimâđ jieš já hammiđ fáádást jieijâs uáivilijd sehe savâstâllâđ tain oovtâst eres nuorâiguin. Mávsuttes speelâ puáhtá tiiláđ Nuorâi Akatemia nettisiijđoin: https://www.nuortenakatemia.fi/opettajalle/ 

Škovlâkolliistâlmeh:

Paješkovláid čuosâttum pargopáájáh jođetteh nuorâid suogârdâllâđ sämmilâšvuođâ sierâ uáinui peht. Pargopáájáh fäälih fakta já ideaid já tain nuorah peesih savâstâllâđ fáádást toimâlij hárjuttâsâi vievâst. Pargopáájástivrejeijeeh láá fáádán škuávlejum sämmiliih nuorah. Škovlâkolliistâllâm lii mávsuttem. Tiiláá škovlâkolliistâllâm: http://www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Pištem: 75 tâi 90 min
Čuosâttâhjuávkku: paješkoovlah
Škovlâkolliistâllâmkuávluh: uáivikaavpugkuávlu, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä sehe Ruávinjargâ já tai aldakuávluh.

Dihtosis-vyehikorttâpakkâ

Dihtosis-vyehikorttâpakkâ, mon vievâst máttáátteijee tâi stivrejeijee puáhtá jieš keessiđ sämifáádá miäldásii pargopáájá tâi oppâtijme nuorâiguin. Hárjuttâsah láá čuosâttum paješkoovlâi lasseen vyeliškoovlâ alemuid luokkaid sehe nube tääsi oppâlájádâssáid. Paakâ finnee pdf-version internetist tâi puáhtá meid tiiláđ nuuvtá liiŋkâ peht.  Pakkâ lii finnimnáál suomâkielân já ruotâkielân.  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/dihtosis-oppimateriaalit-saamelaisuuden-kasittelyyn/

Iiđeedlekkâm

Sämifáádá miäldásâš tiätukišto-iiđeedlekkâm, mon puáhtá kevttiđ teeman ráhtádâtmist eromâšávt sämmilij aalmugpeeivi (6.2.) juhlomân  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-saamelaisuudesta/

 

Pyeri sämmilij aalmugpeivi puohháid!

Säämi aalmugpeivi 6.2.

/in , , , , , , , , /by

Sämitigge uárnee ávus uuvsâi peeivi Aanaar Sajosist säämi aalmugpeeivi 6.2.2020 tme 11-15. Puáđi uápásmuđ Sämitige tooimân!

Sämitige almos toimâttâh, škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh já sämikielâ toimâttâh  oovdânpyehtih toimâidis Sajosist. Sämitigge kuásut kuossijd juhlekäähvi já Saijoos raavâdviäsu Čaijust puáhtá uástiđ aalmugpeeivi peivimáállás.

Säämi aalmugpeeivi 6.2. ohjelm Anarist

Tiervâpuáttim puohháid!

tijme 7.00 rääjist
Yle Säämi vuolgât sämikielâlâš radiovuolgâttâs kuulmâ sämikielâin.
Nettiradio: yle.fi/sapmi

9 Sämiliipu pajedem já Säämi suuvâ laavlâ, SIIDA

9-17 Siijdâ čáitálduvváid lii nuuvtá siisâpeessâm ubâ peeivi, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditorio
• Anaar škoovlâ sämiluokah lávluh, čaittâleh já tánssájeh
• Oovtâst lávlum já muusik, Säämi párnáikulttuurkuávdáš Máánu
• Filmâ, Säämi máttááttâskuávdáš

10.30-13 Aalmugpeeivi peivipurrâmuš, SERVIKODDETÁÁLU, Sámi Soster rs ja Aanaar servikodde

11-15 SAJOS
• Sämitige ávus uuvsah. Sämitigge kuásut kuossijd juhlekäähvi.
• Sämiarkkâduv ávus uuvsah

12 ”Njuuvčâ suájáiguin – Čällee Yrjö Kokko luodâi alne”, Yrjö-Kokko -servi/Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida uuđâsm 2020-2022, SIIDA auditoriost

12.30 Siäiluttiđ Säämi äärbi, pop up -čáitálduv lehâstem, SIIDA pajeviäskárist

13- Pispemessu, Aanaar kirkko, Aanaar servikodde
Meesu maŋa kirkkokäähvih, Aanaar servikoddetáálu, SámiSoster rs já Aanaar servikodde

18 Elleekove-eehid, SAJOS
Elleekove-eehid uárnejuvvoo ovtâspargoost Sämitaiđuu toorjâseervi Visuálaš Sápmi -Leader havváin.

  • Siuttajoen erotus 2019, 2 min, Ville-Riiko Fofonoff, Säämi/ Suomâ
  • Čáhcerávga 2019, 5 min, Suvi West, Säämi/ Suomâ
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, 7 min, Sara Beate Eira Person, Säämi / Taažâ
  • Jearrat máttaráhkus 2019, 4 min, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Säämi / Suomâ
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, 9 min, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Säämi / Taažâ
  • Bántafáŋga 2019, 4 min, Ingá Márjá Sarre, Säämi / Taažâ
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, 3 min, Sunna Nousuniemi, Säämi / Suomâ
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, 12 min, Heli Valkama, Säämi / Suomâ
  • Giitu giitu 2019, 6 min, Elle Sofe Sara, Säämi / Taažâ
  • Sámás muinna 2019, 3 min, Ville-Riiko Fofonoff, Säämi / Suomâ
  • Fanas Jovnna 2019, 9 min, Sakari Maliniemi, Säämi / Suomâ
  • Ribadit 2019, 10 min, Elle Sofe Sara, Säämi / Taažâ

   

      

 

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!