Saamelaiskäräjät painottaa hyvinvointia ja oikeuksia vaalikaudella 2020–2023

Perjantaina järjestäytynyt Saamelaiskäräjät painottaa neljää kärkiteemaa liittyen saamelaisyhteisöjen hyvinvointiin ja saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin.  

Painopisteiksi vaalikaudelle 2020–2023 nostettiin saamelaiskulttuurilain valmistelu, saamelaissopimuksen ratifiointi, saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen saamelaisten kotiseutualueella sekä saamelaisyhteisöjen kieli- ja kulttuuripalveluiden tukeminen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.

Neljän kohdan lista laadittiin yhdessä kaikkien kahdenkymmenenyhden saamelaiskäräjäedustajan neuvotteluissa, jotka käytiin järjestäytymiskokouksen ensimmäisen päivän neuvottelutauolla.

Neljän kohdan lista hyväksyttiin virallisesti yksimielisesti Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksen toisena päivänä käydyssä lähetekeskustelussa, joka koski vaalikauden toiminta- ja taloussuunnitelmaa 2023–2023.

– Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa kahden päivänä kuluessa käydyt keskustelut osoittivat selvästi, mitkä teemat ovat tärkeitä kaikille saamelaisille. Neljän prioriteetin ja muiden lähetekeskustelussa esiintuotujen asioiden pohjalta on hyvä lähteä valmistelemaan yhteistä toiminta- ja taloussuunnitelmaa koko vaalikaudeksi, sanoo saamelaiskäräjien tuore puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjät kävi perjantaina puheenjohtaja- ja hallitusvaalit. Lisäksi Saamelaiskäräjät valitsi yksimielisesti edustajansa Saamelaiskäräjien lautakuntiin, neuvostoihin ja muihin keskeisiin työryhmiin.

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff/ Saamelaiskäräjät

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

 

Saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi Tuomas Aslak Juuso

Saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi kaudelle 2020-2023 on valittu Tuomas Aslak Juuso. Saamelaiskäräjien kaksipäiväinen järjestäytymiskokous pidettiin 27.-28.2.2020 Sajoksessa, Inarissa.

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous aloitettiin Saamen suvun laululla neljällä kielellä, jonka jälkeen toimikaudeksi 2020-2023 valitun Saamelaiskäräjien iältään vanhin jäsen Kari Kyrö avasi vaalikauden ensimmäisen kokouksen.

Saamelaiskäräjien kokous teki seuraavat valinnat toimikaudeksi 2020-2023:

 

Päätoiminen puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto
II varapuheenjohtaja Leo Aikio

Saamelaiskäräjien hallitus

Tuomas Aslak Juuso
Anni Koivisto
Leo Aikio
Magreta Sara
Anne Nuorgam
Juha Petteri Alakorva
Veikko Feodoroff

Elinkeino- ja oikeuslautakunta

Jäsenet: 
Asko Länsman, pj.
Veikko Porsanger, vpj.
Kirsti Kustula
Jan Saijets
Karen-Anni Hetta
Tuomas Semenoff
Minna Näkkäläjärvi

Varajäsenet:
Antti Sujala
Piia Nuorgam
Marko Tervaniemi
Inka Musta
Jari Magga
Heini Wesslin
Oula-Matti Palojärvi

Koulutus- ja oppimateriaalilautakuna

Jäsenet:
Tauno Ljetoff, pj.
Ulla-Maarit Magga, vpj.
Niina Aikio-Siltala
Matti Aikio
Samuel Valkeapää
Ellen Pautamo
Ellen Ravna Pieski

Varajäsenet:
Tuomas Kiprianoff
Berit-Ellen Juuso
Iiris Mäenpää
Elli-Marja Hetta
Niko Valkeapää
Kaisa-Mari Jama
Sámmol Lukkari

Kulttuurilautakunta

Jäsenet:
Pirita Näkkäläjärvi, pj.
Tanja Sanila, vpj.
Sisko Länsman
Marko Tervaniemi
Matti Aikio
Maren Palismaa
Jouni Äärelä

Varajäsenet:
Jouni S. Laiti
Pauliina Feodoroff
Maria Sofia Aikio
Timo Portti
Anu Magga
Niko Valkeapää
Ida-Maria Helander

Saamen kielineuvosto

Jäsenet:
Tauno Ljetoff, pj.
Irja Seurujärvi-Kari, vpj.
Matti Aikio
Neeta Jääskö
Niko Valkeapää
Magreta Sara
Kati Eriksen

Varajäsenet:
Terhi Harju
Arla Magga
Petra Magga-Vars
Jussa Seurujärvi
Ellen Pautamo
Juhan-Tuommá Magga
Sámmol Lukkari

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jäsenet:
Karen-Anni Hetta, pj.
Ulla-Maarit Magga, vpj.
Janne Hirvasvuopio
Niila Rahko
Heidi Eriksen
Aslak Pekkala
Anne Mäkinen

Varajäsenet:
Inga Äärelä
Aslak Uula Länsman
Leena Niittyvuopio-Jämsä
Minka Itäkivi
Ánte Veijola
Joanna Tervonen
Veikko Feodoroff

Nuorisoneuvosto 2020-2021

Jäsenet:
Oula Järvensivu
Anni-Sofia Niittyvuopio
Maria Mäkinen
Reettta Tornensis
Anette Kosonen
Ole-Juhan Kemi
Harri Jomppanen

Varajäsenet:
Riku Laiti
Mira Pohjanrinne
Jasmin Semenoff
Marianne Ketola
Anni-Saara Aikio
Lassi-Olavi Mäkinen
Jussa Seurujärvi

Lisäksi Saamelaiskäräjät kävi lähetekeskustelun Saamelaiskäräjien vaalikauden toiminta- ja talousohjelmasta 2020-2023.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamelaiskäräjien jäsenet v. 2020-2023

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Suoran lähetyksen kautta on mahdollista kuunnella tulkattua kieltä salissa kuullun kielen lisäksi.

Saamelaisten parlamentti eli Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin, joka edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudesta joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta tulee olla vähintään kolme edustajaa ja yksi varajäsen.

Lisätietoja:

Hallintopäällikko Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen, puh. 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous jatkuu huomenna 28.2. aamulla klo 9

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksen koollekutsuja ja puheenjohtaja Kari Kyrö ilmoitti, että Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous jatkuu huomenna 28.2. aamulla klo 9.

 

Toimikaudeksi 2020-2023 asetetun Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous pidetään 27.-28.2.2020 Sajoksessa, Inarissa. Kokous alkaa 27.2.2020 klo 10.

Toimikaudeksi 2020-2023 asetetun Saamelaiskäräjien vanhin jäsen Kari Kyrö toimii Saamelaiskäräjien ensimmäisen kokouksen koollekutsujana. Ennen järjestäytymiskokousta Saamelaiskäräjien jäsenille ja varajäsenille järjestetään seminaari Saamelaiskäräjien toiminnan perusteista. Toimialakohtaiset perehdyttämisseminaarit järjestetään maalis-huhtikuun aikana.

Järjestäytymiskokouksessa Saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa, asettaa hallituksen sekä asiantuntijalautakunnat ja käy lähetekeskustelun Saamelaiskäräjien vaalikauden toiminta- ja talousohjelman 2020-2023 perusteista ja sisällöstä.

Saamelaiskäräjien jäsenet v. 2020-2023

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Suoran lähetyksen kautta on mahdollista kuunnella tulkattua kieltä salissa kuullun kielen lisäksi. Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamelaiskäräjät vetoaa maa- ja metsätalousministeriin vaikean lumitilanteen selvittämiseksi – poronhoitoon kohdistuneet vahingot merkittäviä

Saamelaiskäräjät vetoaa maa- ja metsätalousministeriin, että maa- ja metsätalousministeriö aloittaisi mahdollisimman pian selvityksen, voidaanko kuluvan talven lumitilannetta pitää sellaisena poronhoitoa kohdanneena seikkana, jonka nojalla poronhoitajilla olisi mahdollisuus saada tilanteen aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin korvausta Paliskuntain yhdistyksen esityksen mukaisesti.

Kuluva talvi on ollut Pohjois-Suomessa poikkeuksellisen runsasluminen. Jo muutoinkin paksun ja kovan lumipeitteen väliin on muodostunut eripaksuisia jäisiä kerroksia, jonka läpi porojen on mahdotonta hankkia itse ravintoa. ”Saamelaiskäräjät on huolissaan edellisen syksyn kuivuuden ja kuluvan talven lumitilanteen poronhoitajille aiheuttamasta ennakoimattomasta tilanteesta. Poronhoito on tärkeä osa saamelaiskulttuuria sekä niin Lapin kuin saamelaisten ruokaturvaa ja ravintoautonomiaa”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Lumitilanne ja jääkerrokset lumipeitteen keskellä ovat aiheuttaneet lisäruokinnan tarvetta. Useissa paliskunnissa lisäruokintaa onkin jouduttu käyttämään vuodenaikaan nähden enemmän kuin koskaan aiemmin ja näin ollen myös lisäruokinnasta koituvia kustannuksia on aiheutunut aiempaa enemmän. Saamelaiskäräjät on huolissaan erityisesti vähävaraisten poronhoitajien taloudellisesta tilanteesta – kaikilla ei välttämättä ole varaa yllättäviin lisäruokintakustannuksiin. Lisäksi lisäruokinnan osalta on otettava huomioon se, että rehua ei välttämättä ole enää tähän aikaan vuodesta saatavilla ottaen erityisesti huomioon viime kesän kuivuuden, tai rehu on tavallista kalliimpaa.

Osassa paliskunnista porot ovat lähteneet talvilaidunalueiltaan etsimään parempia olosuhteita muualta ja kulkeneet toisten paliskuntien läpi. Porojen kulkeminen on alkanut jo alkutalvesta. Huonokuntoisten porojen noutaminen pitkien matkojen päästä toisten paliskuntien alueelta tuottaa poronhoitajille myös odottamattomia lisäkustannuksia. Osa poroista on mennyt poikkeuksellisten talviolosuhteiden vuoksi huonoon kuntoon ja niiden liikutteleminen on tämän vuoksi voinut koitua miltei mahdottomaksi. Tämä vaikeuttaa myös porojen paimentamista.

Lain porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta (987/2011) tavoitteena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista poronhoitoon kohdistuneista vahingoista. Laissa luonnononnettomuudella ja muulla tuholla tarkoitetaan poikkeuksellisia sää- ja luonnonolosuhteita, jotka merkittävällä tavalla estävät poroja käyttämästä tavanomaisia laitumiaan ja aiheuttavat huomattavaa lisäruokinnan tarvetta, aiheuttavat muuten porojen menehtymistä tai heikentävät muuten merkittävästi porojen mahdollisuutta selviytyä luonnossa. Luonnononnettomuus tai muu tuho voidaan hyväksyä korvauksen perusteeksi, jos porojen tavanomaisella talvilaidunalueella lumipeitteen syvyys, lumipeitteen alaosan jäätyminen, lumen tiheys taikka sen kovuus on ollut selvästi poikkeuksellinen ja ennakoimaton vähintään neljän kuukauden ajan ja olennaisesti heikentänyt porojen ravinnonsaantia.

Saamelaiskäräjät pyytää lisäksi huomioimaan, että lumitilanne on poikkeuksellinen myös Norjassa ja Ruotsissa, missä valtio on myöntänyt hätäapua vaikeiden laidunolosuhteiden vuoksi.

Saamelaiskäräjien vetoomus maa- ja metsätalousministerille

Lisätietoja:

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

 

Kuva: Tarja Länsman/ Sámediggi

Saamelaiskäräjät pyytää esityksiä Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseniksi

1. Pyyntö esityksiksi

Saamelaiskäräjät pyytää saamelaisyhteisöltä esityksiä Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseniksi eli komissaareiksi, jotka yhteisö katsoo sopiviksi tehtävään. Komissiossa tulee olla jäseniä, joilla on erityisosaamista saamelaisten oloista, kielestä ja kulttuurista. Esitykset tulee perustella. Lisäksi esitettävien henkilöiden suostumus tehtävään on varmistettava etukäteen siten, että esitettävä henkilö täyttää liitteenä olevan lomakkeen.

Esityksiä pyydetään 3.4.2020 mennessä joko postitse Saamelaiskäräjät, Sajos, 99870 INARI tai sähköpostitse info@samediggi.fi.

2. Komission asema, asettaminen, kokoonpano

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on työssään itsenäinen ja riippumaton. Komission asettaa valtioneuvosto tiiviissä yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa. Komissiossa on 5 komissaaria. Komissaareista 2 valitaan valtioneuvoston esityksestä, 2 valitaan Saamelaiskäräjien esityksestä ja 1 Kolttien kyläkokouksen esityksestä. Saamelaiskäräjät järjestää ennen päätöksentekoaan kuulemisia esitettyjen komissaarien valinnasta. Saamelaiskäräjien kokous päättää kahden komissaarin esittämisestä valtioneuvostolle.

Totuus- ja sovintokomission jäsenet ovat laajaa luottamusta nauttivia henkilöjä saamelaisten ja suomalaisen yhteiskunnan keskuudessa. Jäsenet ovat riippumattomia eivätkä edusta sitä tahoa, joka on heitä esittänyt tai heidät valinnut. Komission nimittämisessä huomioidaan tasapuolisesti eri saamen kieliryhmät. Komission nimittämisessä pyritään ottamaan huomioon sukupuolten tasa-puolinen edustus.

3. Komission tehtävät

Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Totuus- ja sovintoprosessin pyrkimyksenä on lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana. Tarkoituksena on myös, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa vahvis-taa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa.

Komission työn tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, ja tehdä tämä tieto näkyväksi.

Totuus- ja sovintokomission tulee laatia työstään raportti, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia. Totuus- ja sovintokomission raportti luovutetaan valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2022 mennessä.

Komissio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Komissio voi suunnata toimintaansa ja järjestäytyä parhaaksi katsomallaan tavalla ja perustaa esimerkiksi työryhmiä tai jaostoja täyttääkseen toimeksiantonsa ja sille asetetut tavoitteet. Komissio valitsee itselleen pääsihteerin ja mahdolliset muut sihteeristön jäsenet.

Valtioneuvoston kanslia osoittaa komission toiminnalle määrärahan.

4. Lisätiedot

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaatti on luettavissa täältä. Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 040 726 2688 ja sähköposti pia.ruotsala(at)samediggi.fi

 

Kuva: Anja Vest / Sámediggi

Ilmoittautuminen Saamelaisnuorten taidetapahtumaan alkoi!

Ilmoittautumisaika on avoinna 25.2.-25.3.2020 ja tehdään netissä Webropol-ohjelman kautta (katso linkit alla). Huomioittehan että koulun osallistuminen ja esitykset ilmoitetaan eri lomakkeilla! Kaikkien tapahtumaan osallistuvien tulee täyttää yleinen ilmoittautumislomake – myös niiden, jotka eivät osallistu esityksiin. Mikäli herää jotain kysyttävää, voitte olla yhteydessä Unna-Maari Pulskaan.

Kaksipäiväinen tapahtuma järjestetään tänä vuonna Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa ja Riutulan Vasatokassa 15.-16.4.2020. Tapahtuma alkaa keskiviikkona avajaisilla ja työpajoilla. Tapahtuman tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

Saamelaiskäräjät maksaa tänäkin vuonna osallistujien matkat ja tarvittaessa majoituksen. Tervetuloa saamen tanssikentälle Inariin!

 

Linkki koulujen ilmoittautumiseen: https://link.webropolsurveys.com/S/E79BD5AE7BA12200

Linkki esitysten ilmoittautumiseen: https://link.webropolsurveys.com/S/0C16B72CEB13BA7F

 

Lisätietoja:

unna.pulska@samediggi.fi

+358 40 614 5949

Unna-Maari Pulska aloitti taidetapahtuman työntekijänä

Saamelaisnuorten taidetapahtuman vuotuiset järjestelyt lähtivät taas käyntiin, kun Unna-Maari Pulska aloitti Saamelaisnuorten taidetapahtuman työntekijänä. Taidetapahtuma järjestetään tänä vuonna Inarissa Riutulan Vasatokassa ja Sajoksessa huhtikuun 15.-16. päivinä.

Vuoden 2020 taidetapahtuman teemana on tanssi, jonka ympärille koko tapahtuma rakentuu. Tapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat valtakunnalliseen Tampereella järjestettävään Moves-tapahtumaan.

Unna-Maari on ollut aikaisemmin vuonna 2016 järjestämässä tapahtumaa, ja sitä ennen osallistunut itse tapahtumaan ahkerasti kouluikäisenä. –On todella kiva järjestää tapahtumaa kun meillä on tanssija Auri Ahola läänintaiteilijana ja iso joukko Saamelaiskäräjien työntekijöitä mukana suunnittelussa ja järjestelyissä, sanoo Unna-Maari.

Ilmoittautuminen tapahtumaan avautuu piakkoin Webropolissa. Seuraa Saamelaiskäräjien verkkosivuja sekä tapahtuman omia Facebook- ja Instagram-sivustoja ja tule mukaan!

Valtakunnallisen Moves-tapahtuman säännöt löydät täältä:
https://nuorikulttuuri.fi/moves/saannot/

Yhteystiedot

unna.pulska(at)samediggi.fi
puh. 010 839 3131 ja 040 614 5949
Facebook: https://www.facebook.com/Saamelaisnuorten-taidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

Tilasto saamelaisten lukumäärästä vuoden 2019 Saamelaiskäräjien vaaleissa valmistunut

Saamelaisten lukumäärä vuoden 2019 Saamelaiskäräjien vaaleissa

OKM:n saamelaisopetuksen kehittämistyöryhmä aloittaa työnsä Inarissa

Opetusministeri Li Andersson ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen ovat asettaneet saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on tarkastella saamenkielisen varhaiskasvatuksen, kulttuuri- ja kielipesätoiminnan, saamelaisopetuksen ja -koulutuksen tilaa yhtenä kokonaisuutena. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran Inarissa maaliskuun 11. päivänä.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio pitää työryhmän asettamista merkittävänä asiana ja sille asetettuja tehtäviä tärkeinä. – On todella tärkeää, että varhaiskasvatusta, opetusta ja koulutusta katsotaan yhtenä valtakunnallisena kokonaisuutena ja saamelaisopetukselle aletaan rakentaa pysyvää perustaa myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, sanoo Sanila-Aikio.

”Koska saamelaisten kielelliset oikeudet on määritelty lainsäädännössä saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella eritasoisina, on tarpeellista tarkastella saamelaisopetuksen tilannetta yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisesti ja kaikilla kouluasteilla”, todetaan asettamispäätöksessä.

Työryhmän tehtävänä on tehdä tarvittavat esitykset:

  1. Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen ja koulutuksen kehittämiseksi sekä saatavuuden vahvistamiseksi koko maassa, ja opetushenkilöstön saatavuuden vahvistamiseksi;
  2. Saamenkielisen varahaiskasvatuksen ja saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan kehittämiseksi ja saatavuuden vahvistamiseksi sekä varhaiskasvatushenkilöstön saatavuuden vahvistamiseksi;
  3. Saamenkielisen oppimateriaalin saatavuuden turvaamiseksi;
  4. Saamen kielten, saamelaisten historian ja kulttuurin tunnettavuuden lisäämiseksi erityisesti kouluopetuksessa;
  5. Pohjoismaisen kouluyhteistyön vahvistamiseksi saamelaisopetuksessa, ja
  6. Saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja koulutustarpeiden ennakoimiseksi.

Opetus ja kulttuuriministeriö on nimennyt työryhmän puheenjohtajaksi johtaja Tiina Silanderin opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja jäseniksi seuraavat henkilöt: opetusneuvos Anna Mikander, projektisuunnittelija Erno Hyvönen ja erikoissuunnittelija Mikko Cortes-Tellez opetus- ja kulttuuriministeriö, hallitussihteeri Maija lles oikeusministeriö, opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallitus, sivistystoimen ylitarkastaja Kari Torikka Lapin aluehallintovirasto, koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari ja kieliturvasihteeri Anne-Kirste Aikio Saamelaiskäräjät, erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Suomen Kuntaliitto, rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen Saamelaisalueen koulutuskeskus, Sinikka Labba Enontekiön kunta, sivistysjohtaja likka Korhonen Inarin kunta, sivistystoimenjohtaja Anne Onnela Sodankylän kunta, sivistystoimenjohtaja-rehtori Laura Arola Utsjoen kunta, päiväkodin johtaja Eija Salmi Oulun kaupunki, palvelualuepäällikkö Kai Väistö Rovaniemen kaupunki ja yliopistonlehtori Marja-Liisa Olthuis Oulun yliopisto.

Työryhmän asiantuntijasihteerinä toimivat saamen etäopetushankkeen koordinaattori Arla Magga ja saamen kielipesäohjaaja Petra Kuuva Saamelaiskäräjiltä sekä opetusneuvos Susanna Rajala Opetushallituksesta.

Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran Inarissa Sajoksessa maaliskuun 11. päivänä.

 

Lisätietoja:

Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Ánne-Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi

Petra Kuuva, petra.kuuva(at)samediggi.fi

Ilmoittautuminen saamen kielten etäopetukseen avautui – etäopetuksen infotilaisuudet Rovaniemellä ja Oulussa

Ilmoittautuminen saamen kielten etäopetuksen lukuvuodelle 2020–2021 on auki. Ilmoittautuminen opetukseen tehdään joko sähköisellä tai tulostettavalla lomakkeella. Ilmoittautumisen voi tehdä koulutuksen järjestäjä, rehtori tai huoltaja. Ilmoittautumisohjeet ja -lomakkeet löytyvät etäopetushankkeen verkkosivuilta. Opetukseen ilmoittaudutaan 15.3.2020 mennessä.

Etäopetushanke tarjoaa saamen kielen (inarin-, koltan- tai pohjoissaamen) perusopetusta tai lukiokoulutusta täydentävää saamen kielen opetusta 2 vt, ja opetus koskee oppilaita ja opiskelijoita saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella.

Saamen kielten etäopetuksen pilottihanke järjestää huoltajille etäopetuksen infotilaisuudet Rovaniemellä 18.2. ja Oulussa 10.3. Infotilaisuuksien tarkoituksena on jakaa tietoa etäopetushankkeesta ja saamen kielen etäopetuksesta. Tilaisuus on tarkoitettu sekä hankkeessa opiskelevien että opetuksesta kiinnostuneiden uusien oppilaiden huoltajille. Tilaisuuksista tiedotetaan tarkemmin etäopetushankkeen verkkosivuilla ja Facebook-sivulla.

 

Yhteyshenkilöt

Projektipäällikkö Hanna Helander, hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi, 040 7012 094

Hankekoordinaattori Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033