Unna-Maari Pulska aloitti taidetapahtuman työntekijänä

Saamelaisnuorten taidetapahtuman vuotuiset järjestelyt lähtivät taas käyntiin, kun Unna-Maari Pulska aloitti Saamelaisnuorten taidetapahtuman työntekijänä. Taidetapahtuma järjestetään tänä vuonna Inarissa Riutulan Vasatokassa ja Sajoksessa huhtikuun 15.-16. päivinä.

Vuoden 2020 taidetapahtuman teemana on tanssi, jonka ympärille koko tapahtuma rakentuu. Tapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat valtakunnalliseen Tampereella järjestettävään Moves-tapahtumaan.

Unna-Maari on ollut aikaisemmin vuonna 2016 järjestämässä tapahtumaa, ja sitä ennen osallistunut itse tapahtumaan ahkerasti kouluikäisenä. –On todella kiva järjestää tapahtumaa kun meillä on tanssija Auri Ahola läänintaiteilijana ja iso joukko Saamelaiskäräjien työntekijöitä mukana suunnittelussa ja järjestelyissä, sanoo Unna-Maari.

Ilmoittautuminen tapahtumaan avautuu piakkoin Webropolissa. Seuraa Saamelaiskäräjien verkkosivuja sekä tapahtuman omia Facebook- ja Instagram-sivustoja ja tule mukaan!

Valtakunnallisen Moves-tapahtuman säännöt löydät täältä:
https://nuorikulttuuri.fi/moves/saannot/

Yhteystiedot

unna.pulska(at)samediggi.fi
puh. 010 839 3131 ja 040 614 5949
Facebook: https://www.facebook.com/Saamelaisnuorten-taidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

Tilasto saamelaisten lukumäärästä vuoden 2019 Saamelaiskäräjien vaaleissa valmistunut

Saamelaisten lukumäärä vuoden 2019 Saamelaiskäräjien vaaleissa

OKM:n saamelaisopetuksen kehittämistyöryhmä aloittaa työnsä Inarissa

Opetusministeri Li Andersson ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen ovat asettaneet saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on tarkastella saamenkielisen varhaiskasvatuksen, kulttuuri- ja kielipesätoiminnan, saamelaisopetuksen ja -koulutuksen tilaa yhtenä kokonaisuutena. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran Inarissa maaliskuun 11. päivänä.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio pitää työryhmän asettamista merkittävänä asiana ja sille asetettuja tehtäviä tärkeinä. – On todella tärkeää, että varhaiskasvatusta, opetusta ja koulutusta katsotaan yhtenä valtakunnallisena kokonaisuutena ja saamelaisopetukselle aletaan rakentaa pysyvää perustaa myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, sanoo Sanila-Aikio.

”Koska saamelaisten kielelliset oikeudet on määritelty lainsäädännössä saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella eritasoisina, on tarpeellista tarkastella saamelaisopetuksen tilannetta yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisesti ja kaikilla kouluasteilla”, todetaan asettamispäätöksessä.

Työryhmän tehtävänä on tehdä tarvittavat esitykset:

  1. Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen ja koulutuksen kehittämiseksi sekä saatavuuden vahvistamiseksi koko maassa, ja opetushenkilöstön saatavuuden vahvistamiseksi;
  2. Saamenkielisen varahaiskasvatuksen ja saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan kehittämiseksi ja saatavuuden vahvistamiseksi sekä varhaiskasvatushenkilöstön saatavuuden vahvistamiseksi;
  3. Saamenkielisen oppimateriaalin saatavuuden turvaamiseksi;
  4. Saamen kielten, saamelaisten historian ja kulttuurin tunnettavuuden lisäämiseksi erityisesti kouluopetuksessa;
  5. Pohjoismaisen kouluyhteistyön vahvistamiseksi saamelaisopetuksessa, ja
  6. Saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja koulutustarpeiden ennakoimiseksi.

Opetus ja kulttuuriministeriö on nimennyt työryhmän puheenjohtajaksi johtaja Tiina Silanderin opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja jäseniksi seuraavat henkilöt: opetusneuvos Anna Mikander, projektisuunnittelija Erno Hyvönen ja erikoissuunnittelija Mikko Cortes-Tellez opetus- ja kulttuuriministeriö, hallitussihteeri Maija lles oikeusministeriö, opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallitus, sivistystoimen ylitarkastaja Kari Torikka Lapin aluehallintovirasto, koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari ja kieliturvasihteeri Anne-Kirste Aikio Saamelaiskäräjät, erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Suomen Kuntaliitto, rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen Saamelaisalueen koulutuskeskus, Sinikka Labba Enontekiön kunta, sivistysjohtaja likka Korhonen Inarin kunta, sivistystoimenjohtaja Anne Onnela Sodankylän kunta, sivistystoimenjohtaja-rehtori Laura Arola Utsjoen kunta, päiväkodin johtaja Eija Salmi Oulun kaupunki, palvelualuepäällikkö Kai Väistö Rovaniemen kaupunki ja yliopistonlehtori Marja-Liisa Olthuis Oulun yliopisto.

Työryhmän asiantuntijasihteerinä toimivat saamen etäopetushankkeen koordinaattori Arla Magga ja saamen kielipesäohjaaja Petra Kuuva Saamelaiskäräjiltä sekä opetusneuvos Susanna Rajala Opetushallituksesta.

Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran Inarissa Sajoksessa maaliskuun 11. päivänä.

 

Lisätietoja:

Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Ánne-Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi

Petra Kuuva, petra.kuuva(at)samediggi.fi

Ilmoittautuminen saamen kielten etäopetukseen avautui – etäopetuksen infotilaisuudet Rovaniemellä ja Oulussa

Ilmoittautuminen saamen kielten etäopetuksen lukuvuodelle 2020–2021 on auki. Ilmoittautuminen opetukseen tehdään joko sähköisellä tai tulostettavalla lomakkeella. Ilmoittautumisen voi tehdä koulutuksen järjestäjä, rehtori tai huoltaja. Ilmoittautumisohjeet ja -lomakkeet löytyvät etäopetushankkeen verkkosivuilta. Opetukseen ilmoittaudutaan 15.3.2020 mennessä.

Etäopetushanke tarjoaa saamen kielen (inarin-, koltan- tai pohjoissaamen) perusopetusta tai lukiokoulutusta täydentävää saamen kielen opetusta 2 vt, ja opetus koskee oppilaita ja opiskelijoita saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella.

Saamen kielten etäopetuksen pilottihanke järjestää huoltajille etäopetuksen infotilaisuudet Rovaniemellä 18.2. ja Oulussa 10.3. Infotilaisuuksien tarkoituksena on jakaa tietoa etäopetushankkeesta ja saamen kielen etäopetuksesta. Tilaisuus on tarkoitettu sekä hankkeessa opiskelevien että opetuksesta kiinnostuneiden uusien oppilaiden huoltajille. Tilaisuuksista tiedotetaan tarkemmin etäopetushankkeen verkkosivuilla ja Facebook-sivulla.

 

Yhteyshenkilöt

Projektipäällikkö Hanna Helander, hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi, 040 7012 094

Hankekoordinaattori Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

Oktavuohta.comin toimitus toivottaa hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Oktavuohta.com -verkkosivusto on päivitetty jälleen saamelaisten kansallispäiväksi. Sivusto tarjoaa entistä laajemmin aineistoa saamelaistiedon opetukseen kouluissa. Toimitus iloitsee jo nyt suuresta kävijämäärästä, jonka huippu on aina kansallispäiväviikolla.

Kuvassa Oktavuohta.comin toimittajat Eeva Mäkinen, Ulla Aikio-Puoskari, Outi Paadar ja Petra Kuuva.

Sivustolle on toimitettu eri koulu- ja luokka-asteille suunniteltuja, aihepiireittäin jäsenneltyjä osioita ja tehtäviä. – Toiveemme on, että sivustolla kävijä saisi kuvan erittäin aktiivisesta, uhanalaisia kieliään ja kulttuureitaan vaalivasta valtakuntien rajat ylittävästä saamelaisyhteisöstä, sanoo sivuston vastaava toimittaja Ulla Aikio-Puoskari.

– Erityisen iloisia olemme opetusministeri Li Anderssonin, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen ja tehtävänsä Saamelaiskäräjien puheenjohtajana jättävän Tiina Sanila-Aikion videotervehdyksistä.

Sivustolla on nyt ensimmäistä kertaa omat osionsa myös saamelaisesta kirjallisuudesta ja historiasta. Myös musiikkiosiota on laajennettu. – Erityisen hauskaa oli saada kirjailijoilta itseltään ääninäytteitä teksteistään, sanoo sivuston toimittaja Outi Paadar. – Lisäksi monet saamelaistutkijat ja taiteilijat antoivat luvan aineistojensa julkaisemiseen sivustolla, mikä ilahduttaa suuresti!

Outi toimitti sisältöjä myös saamelaisesta historiasta. – Osiot ovat toistaiseksi kuitenkin lähinnä vinkkejä historian ja yhteiskuntatiedon opettajille. Erityisesti historian aikajanan kautta voi löytää ideoita oppitunneilla käsiteltäville asioille. Valmista kokonaisuutta ei ole, mutta tulevaisuudessa sivustoa kehitetään edelleen.

Pedagogista asiantuntemusta Oktavuohta-toimitukseen tuo Petra Kuuva, joka on laatinut suuren määrän opetukseen soveltuvia tehtäviä levyraadeista ajankohtaisia yhteiskunnallisia ja poliittisia kysymyksiä käsitteleviin paneelikeskusteluihin ja pienimmille suunniteltuihin askartelutehtäviin.

– Oktavuohta on hyvä ja vaivaton materiaalipankki opettajille saamelaisuuden käsittelemiseen oppilaiden kanssa. Tehtävät on pyritty luokittelemaan luokkatasojen mukaan valinnan helpottamiseksi, mutta pienemmille suunnatut tehtävät soveltuvat useimmiten myös isommille. Tehtävät ovat ohjeellisia ja opettajat voivat vapaasti käyttää materiaalia omiin suunnitelmiinsa. On ollut ilo tehdä näin laajaa tietopankkia kulttuuristamme ja viedä tietoa eteenpäin, sanoo Petra.

Sivuston visuaalisesta ilmeestä ja teknisestä toteutuksesta vastaa Eeva Mäkinen, joka on myös kuvannut useita sivustolla julkaistuja videoita ja valokuvia. – Digitaalinen maailma on kiitollinen ympäristö tällaisen aineiston luomiseen, koska aineistoja voi kehittää loputtomiin ja ne tavoittavat ihmisiä laajasti. Koen tämän työn todella merkitykselliseksi, sanoo Eeva.

– Oktavuohtan toimittaminen on työ, joka ei tule valmiiksi koskaan, sanovat toimittajat. – Maailma muuttuu, niin myös saamelaisyhteisö kielineen ja kulttuureineen. Ja niin onkin hyvä, koska pysähtyminen merkitsisi samaa kuin museoituminen. Saamelainen kulttuuri, siinä elävät ja sitä kehittävät ihmiset, samoin kuin sitä kannattelevat saamen kielet ovat mitä aktiivisimmassa vaiheessa juuri nyt.

Oktavuohta.com -sivustoa julkaisee Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto ja sitä rahoittaa Opetushallitus. Toimitus kiittää rahoittajia ja kaikkia niitä taiteilijoita, tutkijoita ja saamelaisen kulttuurin tuntijoita, jotka ovat avustaneet sivuston materiaalien toimittamisessa ja antaneet aineistojaan julkaistavaksi.

Oktavuohta on pohjoissaamea ja tarkoittaa yhteyttä. Ota yhteys saamelaiseen yhteisöön ja kulttuuriin. Klikkaa linkkejä saamelaistiedon lähteille! Lue, katsele, tutki ja kuuntele!

Lisätietoja:

Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 010 839 3112

https://www.samediggi.fi/toiminta/koulutus-ja-oppimateriaali/

https://www.oktavuohta.com/

Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Hyvä lukija,

saamelaisten kansallispäivänä ja uuden vuosikymmenen alussa vedän yhteen Saamelaiskäräjien kulunutta vaalikautta 2016-2019 sekä katson hieman tulevaan.

Vaalikausi 2016-2019 oli hyvin työntäyteinen. Saamelaiskäräjät on ollut aktiivisesti mukana keskeisissä valtion hallinnon uudistuksissa. Erityisesti Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistukset työllistivät merkittävästi myös Saamelaiskäräjiä. Vaalikauden aikana Saamelaiskäräjät edisti saamelaisten asemaa alkuperäiskansana ja oikeuksia sekä kehitti omaa hallintoaan. Yleisesti elinkeino-, oikeus- ja ympäristösektorilla tapahtui todella paljon vaalikauden aikana. Nähdäkseni varhaiskasvatus-, kielipesä-, koulutus- sekä saamen kielisektoreilla saatiin aikaan merkittävää edistystä. Samaa ei kuitenkaan voida sanoa esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorista. Merkittävää vaalikaudella oli se, että kansainvälisten perus- ja ihmisoikeuksien valvontaelinten lisäksi myös kansallisesti esimerkiksi oikeuskansleri antoi huomautuksia viranomaisten toiminnasta saamelaisasioiden hoidossa. Käsittelen joitain aiheita laajemmin alempana.

Vaalikaudelle sattui myös merkittävä juhlavuosi 2017. Saamelaisten kansallispäivänä neljän maan saamelaiset kokoontuivat Trondheimiin juhlistamaan saamelaisten poliittisen, rajat ylittävän yhteistyön 100-vuotisjuhlaa. Vuosi 2017 oli myös Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuosi.

Pohjoismainen saamelaissopimus

Pohjoismaisen saamelaissopimuksen osalta saavutettiin yksi merkkipaalu, kun vuodesta 2011 käynnissä olleet neuvottelut päättyivät ja tammikuussa 2017 sopimus parafoitiin. Sopimus eteni Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien käsiteltäväksi. Sopimusta käsiteltiin koordinoidusti käräjien kesken Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kautta. Neuvosto päätyi yhteiskäsittelyn jälkeen esittämään jatkoneuvotteluja muutamista muutosehdotuksista. Valtiot eivät ole antaneet kantaansa jatkoneuvotteluihin ryhtymisestä.

Jäämeren rata

Jäämeren rata -hanke lähti liikkeelle liikenne- ja viestintäministeri Bernerin kesäkuussa 2017 antamasta toimeksiannosta, jolla Liikennevirastoa pyydettiin selvittämään yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa mahdollisen Jäämeren radan toteuttamista ja tekemään sitä koskevan kannattavuusselvityksen. Vaikka selvitys katsoi, ettei rata ole taloudellisesti kannattava, ministeri linjasi, että jatkoselvitetään Rovaniemi-Kirkkoniemi-linjaus. Jatkoselvitystä varten asetettiin työryhmä. Jatkoselvitys päätyi myös samaan lopputulokseen kuin Liikenneviraston selvitys. Jäämeren rata -hanke on keskeisesti mukana myös Lapin liiton laatimassa Lappi-sopimuksessa sekä Pohjois-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa 2040 saamelaistoimijoiden kovasta vastustuksesta huolimatta. Suomen puheenjohtajuuskautta Arktisessa neuvostossa varjosti saamelaisten näkökulmasta se, että Jäämeren rata nousi keskeiseksi teemaksi läpi leikaten miltei kaikkea Arktisen neuvoston toimintaa tilanteessa, jossa ratahanke ei ollut puheenjohtajuuskauden suunnitelmissa, ei edes puheen tasolla suunnitteluvaiheessa.

Eduskuntaryhmien ja Saamelaiskäräjien yhteistyöryhmä sekä inarinsaamelaisasiain neuvottelukunta

Eduskuntaryhmät ja Saamelaiskäräjät perustivat yhteistyöryhmän vuonna 2017, ja se on toiminnassa edelleen. Yhteistyöryhmän tarkoituksena on vahvistaa ja parantaa vuoropuhelua, vaihtaa tietoja sekä pohtia saamelaisia koskevia asioita yhdessä suoran kontaktin kautta. Yhteistyöryhmä luo vahvemman pohjan demokraattisesti toimivalle Suomelle, ja antaa mahdollisuuden kaikille eduskuntaryhmille osallistua dialogiin saamelaisia koskevissa asioissa.

Saamelaiskäräjät perusti kokeilumielessä inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan ensin vuodeksi 2019 ja työjärjestysuudistuksen yhteydessä pysyväksi elimeksi vaalikauden viimeisessä täyskokouksessa 2019.

Saamelaiskäräjälain muutoksen valmistelu

Saamelaisten kannalta merkittävin vaalikaudella aloitetuista lainsäädännön uudistushankkeista oli saamelaiskäräjälain muutoshanke, jota varten oikeusministeriö asetti lokakuussa 2017 kuusihenkisen toimikunnan. Toimikunta päätti työnsä elokuussa 2018 ja luovutti mietintönsä ehdotukseksi valtioneuvostolle saamelaiskäräjälain muuttamiseksi. Toimikunnan työn seurantaa varten oikeusministeriö nimesi lisäksi parlamentaarisen seurantaryhmän. Saamelaiskäräjien kokous ei kuitenkaan hyväksynyt esitystä uudeksi saamelaiskäräjälaiksi. Eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelmaan kirjattiin: ”Jatketaan työtä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi.” Vaikka oikeusministerin kanssa sovittiin elokuussa 2019 uudistamistyön nopeasta aloittamisesta, pääsi esivalmisteleva työryhmä työhönsä vasta tammikuussa 2020. Työ jatkuu uusien Saamelaiskäräjien järjestäydyttyä.

Totuus- ja sovintoprosessi

Totuus- ja sovintoprosessi kirjattiin osaksi Saamelaiskäräjien vaalikauden 2016-2019 toimintaohjelmaa. Prosessia alettiin valmistella vuonna 2017. Valmistelun aikana järjestettiin mm. asiantuntijaseminaari kansainvälisistä kokemuksista, saamelaisten kuulemisia sekä itse neuvottelut. Valtioneuvosto, Kolttien kyläkokous ja Saamelaiskäräjien kokous hyväksyivät ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi marras-joulukuussa 2019. Hyväksytyn ehdotuksen mukaan ”totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Totuus- ja sovintoprosessin pyrkimyksenä on lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana. Tarkoituksena on myös, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa vahvistaa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa.”

Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvotteluvelvoite

Saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallintoaseman ja itsemääräämisoikeuden kehittämiseksi on tehtävissä paljon jo olemassa olevan, velvoittavan lainsäädännön puitteissa. Merkittävässä asemassa tällöin ovat erilaiset Saamelaiskäräjien ja Suomen valtion sekä kuntien ja muiden viranomaisten yhteistyön muodot. Merkittävässä asemassa on myös, miten olemassa olevaa lainsäädäntöä sovelletaan esimerkiksi saamelaisten ja Saamelaiskäräjien osallistamiseen sellaisten hankkeiden valmistelussa, joilla on merkitystä saamelaisille alkuperäiskansana muun muassa saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisten neuvotteluiden kautta.

Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö valmistelivat vuonna 2017 yhteistyössä soveltamisohjeen saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi. Ohjeen keskeisenä sisältönä on, että saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen velvoitteen täyttämiseksi ei riitä pelkkä yksipuolinen kuuleminen, vaan Saamelaiskäräjille on varattava todellinen mahdollisuus aidosti neuvotella ja vaikuttaa neuvotteluiden kohteena olevaan asiaan. Tämän keskeisen periaatteen toteuttamiseksi ohje sisältää myös kriteereitä vähimmäisedellytyksiksi neuvotteluiden lähtökohtien osalta. Lisäksi nykyistä täsmällisempi neuvottelujen dokumentointi on tarpeen muun muassa siksi, että neuvottelutuloksen toteutumista voitaisiin paremmin seurata jälkikäteen.

Akwé: Kon -toimintamallin päivittäminen

Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus aloittivat Akwé: Kon -toimintamallin päivittämiseen tähtäävät neuvottelut vuonna 2017. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi uudistetun toimintamallin syksyllä 2019. Metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien sopiman Akwé: Kon -toimintamallin on koettu parantavan suunnittelua ja siihen liittyvää arviointia suunnitelman vaikutuksista saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiin. Toimintamalli on työkalu tunnistaa ne saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset, jotka Metsähallituksen tulee ottaa huomioon maankäytön ja luonnonvarojen käytön suunnittelussa.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Pystyvätkö valtiot pysäyttämään ilmastonmuutoksen etenemisen on kysymys, joka on saamelaisten tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävä. Työkaluja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on, mutta onko niiden käyttäjiä? Valtiot ovat asettaneet tavoitteita, Suomi ihan kärkipäässä. Se on hyvä. Mutta tavoitteet eivät ole tekoja. Olemme kokeneet viimeisten vuosien aikana sellaisia sääilmiöitä, jotka ovat merkkejä pitkälle edenneestä ilmastonmuutoksesta. Ennen näkemätön hellekesä 2018 sekä ennätysluminen talvi 2019-2020 ennustanevat tulevasta normaalista. Ilmastonmuutoksen estämiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävissä ratkaisuissa tulee ottaa heikommassa asemassa oleva alkuperäiskansa saamelaiset huomioon. Ilmastonmuutos noussee seuraavien Saamelaiskäräjien agendalle erittäin keskeisenä teemana oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Sámi Giellagáldu – saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus

Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjät aloittivat elokuussa 2015 Sámi Giellagáldun eli yhteispohjoismaisen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskuksen toiminnan hankepohjalta. Toiminta jatkui mm. Interregin rahoittamana hankkeena 2016-toukokuu 2018. Tämän jälkeen Sámi Giellagáldun toiminta on jatkunut Saamelaiskäräjien välisen yhteistyösopimuksen pohjalta. Suomessa Sámi Giellagáldun rahoitus saatiin varmistettua eduskunnan joululahjavaroista vuodelle 2019 ja vuodesta 2020 lähtien toiminnalle on varattu pysyvä rahoitus, n. 370 000 euroa/vuosi. Vuonna 2019 päädyttiin organisaatiomallin valinnassa siihen, että Sámi Giellagáldu perustetaan pysyvänä toimielimenä Norjan Saamelaiskäräjien alaisuuteen. Työ pysyvän organisaation rakentamiseksi jatkuu.

Saamenkielinen varhaiskasvatus sekä kielipesätoiminta

Saamelaiskäräjien vaalikauden 2016-2019 aikana on saamenkieliselle varhaiskasvatukselle eli ns. äidinkieliselle päivähoidolle sekä saamelaisten kieli- ja kulttuuripesätoiminnalle saatu neuvoteltua lisäresursseja. Vuodesta 2018 lähtien varhaiskasvatuksen määräraha tuplaantui pysyvästi 120 000 eurosta 240 000 euroon. Määräraha turvaa saamenkielisen päivähoidon säilymisen omina yksikköinään. Kielipesätoimintaan varattuja määrärahoja saatiin nostettua 300 000 eurolla. Sekä kotiseutualueella että sen ulkopuolella järjestettävään kielipesätoimintaan on siten käytettävissä yhteensä 1 200 000 euroa. Kielipesätoiminnan suurimpana haasteena on ollut toiminnan järjestämisen käytännön haasteet ja siksi toiminnan siirtämistä Saamelaiskäräjien alaisuuteen on aloitettu selvittää.

Saamen kielen ja saamenkielinen opetus

Saamen kielten opetus ja saamenkielinen opetus ovat edistyneet vaalikauden 2016-2019 aikana. Erityinen ilon aihe on se, että kaikkia kolmea Suomen saamen kieltä on mahdollista opiskella yliopistollisena pääaineena. Viimeisenä yliopistollisen oppiaineen aseman saaneen koltansaamen kielen opiskelumahdollisuus laajeni perusopinnoista aineopintoihin vuonna 2016.

Saamelaiskäräjien vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriölle tekemä selvitys saamenkielisten opettajien tilanteesta ja saatavuudesta sekä Oulun yliopiston kanssa yhteistyössä tehty hankehakemus johtivat hyvään tulokseen. Ministeriö myönsi yliopistolle rahoituksen kolmevuotista saamenkielisten aineenopettajien koulutushanketta varten.

Merkkejä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella järjestettävän saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen tilanteen parantumiseksi saatiin vuonna 2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Utsjoen kunnalle rahoituksen kolmivuotista saamen kielten opetuksen etäyhteyksiä käyttävää pilottihanketta varten. Hanke käynnistyi Saamelaiskäräjien ja Utsjoen kunnan yhteistyönä kesällä 2018 ja opetus syyslukukauden 2018-2019 alussa. Hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun ja sen aikana on tarkoitus tehdä esitykset saamen kielten opetuksen vakiinnuttamisen edellyttämistä rahoitusta ja lainsäädäntöä koskevista muutoksista.

Vihapuhe ja viharikokset

Saamelaisiin kohdistunut vihapuhe sekä tahallisen väärinymmärryksen lisääntyminen etenkin sosiaalisessa mediassa on laaja yhteiskunnallinen ongelma. Vihapuhe voi jopa täyttää viharikosten tunnusmerkit. Sama ilmiö on havaittavissa Suomen lisäksi myös Norjassa ja Ruotsissa. Vihapuheessa oli nähtävissä piikki erityisesti saamelaiskäräjälain muutoksen valmistelun sekä saamelaiskäräjävaalien toimittamisen yhteydessä. Vihapuhe ei ole missään muodossa hyväksyttävää. Haastan suomalaisen yhteiskunnan päättäjineen näyttämään tukensa saamelaisille taistelussa vihapuhetta vastaan.

Rahoitus

Olen erittäin iloinen siitä, että vaalikauden 2016-2019 aikana käytyjen lukuisten valtion ja Saamelaiskäräjien välisten neuvottelujen tuloksena on saatu joko pysyviä tai hankemuotoisia rahoituksia eri toimintoihin. Saamelaiskäräjien toiminnan vahvistamisen näkökulmasta oli erittäin tärkeää, että vuodesta 2019 lähtien käräjien toimintaan tarkoitettua määrärahaa korotettiin 460 000 eurolla. Saamelaiskäräjille on korotuksen avulla perustettu kolme uutta virkaa; elinkeinosihteerin, kansainvälisten asioiden sihteerin sekä viestintäsihteerin virat. Korotuksella on myös vahvistettu Saamelaiskäräjien parlamentaarista toimintaa mm. lisäämällä täyskokouksien kestoa sekä varaamalla resursseja varapuheenjohtajien osa-aikaiseen palkkaukseen.

Lisäksi vaalikauden 2016-2019 aikana on saatu rahoitusta muun muassa varhaiskasvatuksen materiaalihankkeelle, Duodji-akatemian suunnitteluhankkeelle, YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuoden tapahtumien järjestämiseen, kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hankkeelle sekä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston eri hankkeille. Vaalikausi sai mukavan lopetuksen, kun Saamelaiskäräjien alaisille elokuva-, musiikki- ja lastenkulttuurikeskuksille sekä kulttuurin edistämiseen myönnettiin lisäresursseja vuodelle 2020.

Lopuksi

Lopuksi haluan kiittää kuluneesta vaalikaudesta Saamelaiskäräjien varapuheenjohtajia Heikki Palttoa ja Tuomas Aslak Juusoa, Saamelaiskäräjien jäseniä, hallitusta sekä lautakuntien ja neuvostojen jäseniä. Olen todella kiitollinen Saamelaiskäräjien henkilöstölle tuesta puheenjohtajan tehtävää hoitaessani. Kiitän saamelaisyhteisöä, Kolttien kyläkokousta, saamelaisyhdistyksiä, saamelaiselinkeinojen harjoittajia, kielen ja kulttuurin asiantuntijoita sekä yksittäisiä saamelaisaktiiveja tiiviistä yhteydenpidosta. Kiitän myös lukuisia sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita sekä eduskuntaa ja valtioneuvostoa hyvästä yhteistyöstä. Viimeiseksi haluan kiittää perhettäni, ystäviäni sekä tyttäreni ystävien perheitä rakkaudesta, kärsivällisyydestä ja tuesta puheenjohtajan pestin aikana.

Vuonna 2020 alkaa Saamelaiskäräjien seitsemäs vaalikausi, ja se on käräjien 24. toimintavuosi. Valitut Saamelaiskäräjien jäsenet järjestäytyvät valiten uuden puheenjohtajiston, hallituksen ja muut toimielimet. Saamelaiskäräjien ensimmäisenä tehtävänä on myös laatia vaalikauden 2020-2023 toimintaohjelma ja taloussuunnitelma. Toimintasuunnitelma vuodelle 2020 toimii erityisesti koontina ajankohtaisista ja työn alla olevista teemoista ja asiakokonaisuuksista, jotka siirtyvät seuraaville Saamelaiskäräjille.

Toivotan menestystä vaalikaudeksi 2020-2023 valituille Saamelaiskäräjien jäsenille! Eläköön Saamenmaa!

 

Inarissa 6.2.2020

Tiina Sanila-Aikio
puheenjohtaja

Miten huomioida saamelaisten kansallispäivä?

Nuorisoneuvoston Dihtosis-hanke yhteistyössä Nuorten Akatemian kanssa tarjoaa kansallispäiväksi seuraavia materiaaleja. Materiaalimme avulla voit viettää juhlapäivää saamelaiskulttuuriin tutustuen ja syventyen.

Sukellus saamelaiskulttuuriin-mobiilipeli 

Seppo-pelialustalla pelattava saamelaisaiheinen mobiilipeli on suunnattu yläkoulun lisäksi toisen asteen opiskelijoille. Peli auttaa oppilaita ympäri Suomen oppimaan ja oivaltamaan saamelaisuudesta ja saamelaiskulttuurista ja se käsittelee mm. saamelaisten historiaa, nykypäivän ilmiöitä ja henkilöitä, saamenpukua, kulttuurista omimista sekä perinteisiä elinkeinoja.  Seppo-mobiilipelin tavoite on innostaa kasvattajia, opettajia ja valmentajia opettamaan lapsille ja nuorille saamelaisista ja saamelaiskulttuurista.  Peli sisältää perustietoa saamelaisista sekä soveltavia ja syventäviä harjoituksia. Pelin kautta nuoria kannustetaan toimimaan itse ja luomaan aiheesta omia mielipiteitä sekä keskustelemaan niistä yhdessä toisten nuorten kanssa. Maksuton peli tilattavissa Nuorten Akatemian nettisivuilta.

Kouluvierailut

Yläkouluille suunnatut työpajat johdattelevat nuoret pohtimaan saamelaisuutta eri näkökulmista. Työpajat tarjoavat faktaa ja oivalluksia ja niissä nuoret pääsevät keskustelemaan aiheesta toiminnallisten harjoitusten avulla. Työpajaohjaajat ovat aiheeseen koulutettuja saamelaisia nuoria. Kouluvierailu on maksuton. Tilaa kouluvierailu: http://www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Kesto: 75 tai 90 min
Kohderyhmä: yläkoulut
Kouluvierailualueet: pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä sekä Rovaniemi ja näiden lähiseudut.

Dihtosis-menetelmäpakka

Dihtosis-menetelmäpakka, jonka avulla opettaja tai ohjaaja voi itse vetää saamelaisaiheisen työpajan tai oppitunnin nuorten kanssa. Harjoitukset on suunnattu yläkoulujen lisäksi alakoulun ylemmille luokille sekä toiseen asteen oppilaitoksille. Pakka pdf-versiona netissä tai voi myös tilata maksutta linkin takaa.  Pakkaa saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/dihtosis-oppimateriaalit-saamelaisuuden-kasittelyyn/

Aamunavaus

Saamelaisaiheinen tietovisa-aamunavaus, jota voi käyttää teemaan virittäytymisessä erityisesti  saamelaisten kansallispäivän (6.2.) juhlistamiseen  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-saamelaisuudesta/

Dihtosis – tietopaketti Saamelaisista: https://nuor.fi/dihtosis/etusivu-dihtosis/

 

Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. 

Saamelaiskäräjät järjestää avoimien ovien päivän Inarin Sajoksessa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2020 klo 11-15. Tule tutustumaan Saamelaiskäräjien toimintaan!

Saamelaiskäräjien yleinen toimisto, koulutus- ja oppimateriaalitoimisto sekä saamen kielen toimisto esittäytyvät Sajoksessa. Saamelaiskäräjät tarjoaa kaikille vieraille kahvit ja Sajoksen ravintola Čaijusta voi ostaa kansallispäivän lounaan.

» Saamelaistietoa opetukseen ja muille kiinnostuneille: www.oktavuohta.com
» Tunti saamea kaikille! – Avoimet oppitunnit 5.2.

Saamelaisten kansallispäivän 6.2. ohjelma Inarissa

Tervetuloa kaikille!

kello 7.00 alkaen
Yle Sápmi lähettää saamenkielistä ohjelmaa kolmella saamen kielellä.
Nettiradio: yle.fi/sapmi

9 Lipunnosto ja Saamen suvun laulu, SIIDA

9-17 Siidan näyttelyihin on vapaa pääsy koko päivän, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditorio
• Inarin koulun saamenluokat laulavat, näyttelevät ja tanssivat.
• Yhteislaulu ja musiikkia, Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu
• Filmi, Saamelaisalueen koulutuskeskus

10.30-13
Saamelaisten kansallispäivän lounas, Inarin SEURAKUNTAKOTI, Sámi Soster ry ja Inarin seurakunta

11-15 SAJOS
• Saamelaiskäräjien avoimet ovet. Saamelaiskäräjät tarjoaa vieraille juhlakahvit.
• Saamelaisarkiston avoimet ovet

12 ”Laulujoutsenen siivin – Kirjailija Yrjö Kokon jalanjäljillä”, Yrjö Kokko -seura / Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida uudistuu 2020-2022, SIIDAN auditoriossa

12.30 Saamelaista perintöä säilyttäen, pop up -näyttelyn avajaiset, SIIDAN yläaulassa

13– Piispanmessu, Inarin saamelaiskirkko, Inarin srk
Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntakodilla, Sámi Soster ry ja Inarin srk

18 Elokuvailta, SAJOS
Näytös järjestetään yhteistyössä Saamelaistaiteen tukiyhdistyksen Visuálalaš Sápmi-Leader hankkeen kanssa.

  • Siuttajoen erotus 2019, kesto 02´, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suomi
  • Čáhcerávga 2019, kesto 05´, Suvi West, Sápmi / Suomi
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, kesto 07´, Sara Beate Eira Person, Sápmi / Norja
  • Jearrat máttaráhkus 2019, kesto 04´, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sápmi / Suomi
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, kesto 09´, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Sápmi / Norja
  • Bántafáŋga 2019, kesto 04´, Ingá Márjá Sarre, Sápmi / Norja
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, kesto 03´, Sunna Nousuniemi, Sápmi / Suomi
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, kesto 12´, Heli Valkama, Sápmi / Suomi
  • Giitu giitu 2019, kesto 06´, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norja
  • Sámás muinna 2019, kesto 03´, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suomi
  • Fanas Jovnna 2019, kesto 09´, Sakari Maliniemi, Sápmi / Suomi
  • Ribadit 2019, kesto 10´, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norja

     

 

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!