Oahpásmuva sámekultuvrii mobiilaspealu bokte

/in , /by

Nuoraidráđđi almmustahttá ovttas Nuoraid Akademiijain Sukellus saamelaiskulttuuriin –mobiilaspealu. Spealu vehkiin geahččalit lasihit diđolašvuođa sámekultuvrras sierra perspektiivvaid bokte.

Sámefáttát mobiilaspeallu, mii spello Seppo-speallovuložis, lea dárkkuhuvvon badjeskuvlla lassin nuppi dási studeanttaide. Speallu veahkeha studeanttaid miehtá Suoma oahppat ja fuobmát sápmelašvuođa ja sámekultuvrra ja speallu gieđahallá ee. sámiid historjjá, dálá ihtagiid ja olbmuid, sámegávtti, kultuvrra alccesis váldima sihke árbevirolaš ealáhusaid.

Seppo-mobiilaspealu ulbmilin lea movttiidahttit bajásgessiid, oahpaheddjiid ja hárjeheddjiid oahpahit mánáide ja nuoraide sápmelaččaid ja sámekultuvrra birra.  Speallu sisttis doallá vuođđodieđuid sápmelaččain ja maiddái heiveheaddji ja čiekŋudeaddji hárjehusaid. Spealu bokte nuorat movttiidahttojit doaibmat ieža ja buktit ovdan fáttá birra iežaset oaiviliid sihke ságastit dain ovttas eará nuoraiguin.

“Seppo-spealu plánemii leat váldon fárrui sámenuorat ovdamearkan bargobájiid hámis. Nuorat leat váikkuhan spealu metodaid válljemii ja maiddái spealu sisttis doallan temáide ja fáttáide. Speallu almmustahtto vuohkkasit ovdal Sámiid álbmotbeaivve 6.2. ja dat lea buorre vuohki oahpásmit ja vuodjut sámekultuvrii ovttas prošeavtta eará materiálaiguin ”, muitala vs. nuoraidčálli Elli-Marja Hetta spealus.

Nuvttá spealu sáhttá diŋgot Nuoraid Akademiija neahttasiidduin

Dihtosis- diehtopakeahtta sápmelaččain

 

Dihtosis – prošeakta lea Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija oktasašprošeakta, man ulbmilin lea lasihit váldoálbmoga nuoraid diđolašvuođa sámiid birra. Dieđuid lasiheami ja projeavtta materiálaid vehkiin geahččalit bajidit sámiid ja sámekultuvrra nuoraid árgadieđu oassin. Fáttá movttiidahtti gieđahallan eastada nu sámemánáide ja –nuoraide čuohcci vealaheami, go maiddái nanne sámenuoraid identitehta, geat ásset sámeguovllu olggobealde. Prošeavtta ruhtada Oahpahus- ja kulturministeriija.

Lasi Dihtosis – prošeavtta birra

 

Lassidieđut:

Vs. nuoraidčálli, Sámediggi, Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(a)samediggi.fi

Prošeaktahoavda, Nuoraid Akademiija, Ulla Saalasti. 040 567 4203, ulla.saalasti(a)nuortenakatemia.fi

Oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan kulturmearreruđat 2020

/in , /by

Sámedikki kulturlávdegoddi jugii kulturlávdegotti čoahkkimis 16.12.2019 Oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan stáhtadoarjaga jahkái 2020 oktiibuot 179 000 euro. Sámegielat kultuvrra ovddideapmái, Davviriikkalaš sámeservviid doarjumii ja Sámekirkostobuin fuolaheapmái.

Oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan kulturmearreruđat 2020

Jaakko Gauriloff eallinbálgá kultturbalkašumi ávvudeapmi leai 24.1.2020 Sajosis. Govva: Tomi Lampinen

Lassidieđut:

Kulturčálli Riitta Orti-Berg, t. 010-839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Heađuštit go stáhtaráját ovttasbarggu?

/in /by

Leat go din ásahusas vásihusat ahte stáhtarájit leat buktán hástalusaid ja váttisvuođaid? Sámi rádjahehttehuslávdegoddi háliidivččii diehtit din vásihusaid birra ja sihtá árvalusaid iežas bargui.

Sámi rádjahehttehuslávdegotti lea Sámi Parlamentáralaš Ráđđi (SPR) nammadan, mii lea golmma sámedikki ovttasbargoorgána. Lávdegotti bargun lea identifiseret nu gohčoduvvon rádjahehttehusaid mat váttásmahttet ovttasbarggu ja oktavuođa sámiid gaskka iešguđege stáhtarájáid bealde, ja buktet hástalusaid olbmuide, bearrašiidda, organisašuvnnaide, ásahusaide dahje ealáhusaktevrraide.

Leat go din organisašuvnnas vásihusat maid lávdegoddi galggašii diehtit? Mii dárbbašat dis veahki!

Váldde oktavuođa minguin ja čále čujuhussii samediggi@samediggi.no ja merke šleađgapostii “sámi rádjahehttehuslávdegoddi”. Áinnas sáhtát čilget du hástalusaid birra. Lávdegoddi háliida oažžut áddejumi viidát hástalusaid birra maid ráját Sámis dagahit.  Lávdegoddi háliida árvalusaid ovdal cuoŋománu 15. beaivvi dán jagi.

Ovdamearkkat fáttáide mat leat relevánta lávdegoddái:
  • Bargu – go rasttilda stáhtaráji bargui manadettiin
  • Riikavulošvuohta – olbmuid ja bearrašiid hástalusat das go “ásset guovtti riikkas”
  • Skuvla – vuođđoskuvlaovttasbargu rádjaguovlluin
  • Alit oahppu – oktasaš sámi oahput ja studeantaeallin
  • Dearvvašvuohta – fálaldat rádjaguovlluin ja oktasaš fálaldagat
  • Duodji, vuovdin ja kultuvra – kulturbargu ja vuovdin nuppi beallái rájá
  • Boazodoallu rádjaguovlluin – boraspirepolitihkka maiddái buhtadusáššit, šibitdoavttiráššit jna. (lávdegoddi ii áiggo árvvoštallat guohtonášši).
  • Prošeaktastivren – doarjjaortnegat ja oktasaš prošeavttat
Lávdegotti lahtut leat:

Runar Myrnes Balto, lávdegotti jođiheaddji (Norgga bealde)
Anders Kråik, lahttu (Ruoŧa bealde)
Ulla Magga, lahttu (Suoma bealde)

Govva: Åse M.P. Pulk/Sámediggi

Sámi giellalága 31 §:a vuođul máksojuvvon doarjagat ohcanlahkai

/in , /by

Vuoigatvuođaministeriija almmuha ohcanláhkái sámi giellalága (1086/2003) 31 §:s oaivvilduvvon doarjagiid. Doarjagat leat dán jagi geavahanláhkái oktiibuot 150 000 euro. Doarjaga sáhttá mieđihit sámiid ruovttuguovllu gielddaide, searvegottiide ja bálgosiidda ja maiddái lága 18 §:s dárkkuhuvvon priváhta beliide lága heiveheamis šaddan sierra lassigoluid gokčamii. Dál ohcanláhkái doarjagat leat oaivvilduvvon 1.1.2020 maŋŋá šaddi lassegoluide.

Ohcanáigi álgá 20.1.2020 ja nohká 13.2.2020 dii 16.15. Ohcamuš ohccojuvvo ohcanskoviin, mii gávdnu dáppe. Ohcanskovvái galgá laktit skovi olis bivdojuvvon mildosiid. Ohcci doaimmaha ohcanskovi mildosiiddisguin vuoigatvuohtaministeriija girjenkantuvrii (oikeusministerio@om.fi, dahje Oikeusministeriö Ritarikatu 2 B, 00170 Helsset) mearreáiggi siste. Ohcci vástida ohcamuša doaimmaheamis mearreáiggi siste. Mearreáiggi maŋŋá boahtán ohcamušat eai váldo vuhtii.

Lassidieđut vuoigatvuođaministeriija doarjagis.

 

Lassidieđut:

Sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sámidikki jagi 2020 kulturbálkkašupmi Jaakko Gauriloffii

/in , /by

SÁMIDIKKI KULTURBÁLKKAŠUPMI

Kulturlávdegoddi juohka jagi 2020 kulturbálkkašumi Jaakko Gauriloffii.

Kulturbálkkašupmi juhkko bearjadaga 24.1.2020 dmu 19.15 Anáris Sajosis.

Jaakko Gauriloff lea riegádan 1939 Suonikyläs (Sue´nn´jel), Beahcámis ja lea nuortalašlávlu. Son lea jáhkkimis vuosttas nuortalašgillii populáramusihka lávlon artista. Vaikke su dovdet šlágerlávlun, son máhttá maiddái nuortalaččaid árbevirolaš leuʹdd.

Kulturbálkkašupmi mieđihuvvo ohcamuša haga ja dan ulbmilin lea bálkkašit kulturbargi (-bargiid) dahje dáiddára (dáiddáriid) dovddastussan mearkkašahtti barggus sámi kultureallima buorrin.

Prográmmas ee. musihkka ja káfestallan. Friddja sisabeassan.

BURES BOAHTIN!

Lassidieđut:

Kulturčálli Riitta Orti-Berg, t. 010-839 3103,
riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Ovttasbarggus:  Skábmagovat Film Festival
www.skabmagovat.fi

Govva: Ville-Riiko Fofonoff

Sámi eatnan duoddariid evttohuvvo sámi álbmotluohtin

/in /by

Sámi čearddalaš dovddaldagaid lávdegoddi evttoha ahte «Sámi eatnan duoddariid» maid Áillohaš – Nils-Aslak Valkeapää lea bidjan, galgá leat sámiid oktasaš álbmotluohtin.

– Juoigamis ja luođis lea guovddáš sajádat sámi kultuvrras ja dat lea min iežamet árbevierru. Sámiin lea iežamet lávlla Sámeálbmot lávlla. Danin lea lunddolaš ahte mis maiddái lea iežamet álbmotluohti vai čalmmustahttit luođi mearkkašumi sámiide.

“Sámi eatnan duoddariid” luohti maid Áillohaš – Nils-Aslak Valkeapää lea bidjan, lea áiggiid čađa ožžon mearkkašumi sámi ovttastahtti symbolan, ja lea dávjá juigojuvvon sámi birrasiin sihke mánáidgárddiin, skuvllain, almmolaš dilálašvuođain ja muđui gos sámit leat čoahkkanan. Áillohaš – Nils Aslak Valkeapää dáidagis lea olles-sámi geahčestat ja son lei dáiddár geasa visot sámit dovdet fuolkevuođa. Sámi eatnan duoddariid- luođis leat olu sullasašvuođat iešguđet luohteárbevieruiguin Sámis, ja dat sáhttá ovttastahttit sihke vuelie, vuolle, luohti, livđe ja leu´dd. Luohti ovddasta sápmelaččaid gullevašvuođa Sápmái, seammás go dat govvida sámiid ráhkisvuođa iežaset eatnamiidda. Sápmi lea dat liegga litna salla man mii eahccit ja ohcalit.

Sámi čearddalaš dovddaldagaid lávdegoddi evttoha luohtešuokŋan dan mii lea oahpis miehta sámi ássanguovllu ja man oallugat leat juoigan, ja maid Áillohaš – Nils Aslak Valkeapää lea ieš bádden 1978:s. Sámi čearddalaš dovddaldagaid lávdegoddi evttoha dajahusaid luohtái maid Áillohaš – Nils Aslak Valkeapää lea ieš čállán 1996:s ja maŋŋel almmuhan girjjistis Girddán, seivvodan 1999:s. Sámi álbmotluođi galgá sáhttit juoigat dušše luohtin, dahje muhtin dajahusaiguin, dahje buot dajahusaiguin.

Sámieatnan duoddariid
dáid sámi mánáid ruoktu
galbma geađge guorba guovlu
sámi mánáid ruoktu 

Beaivi Áhči gollerisku
almmi allodagas
coahkká váibmu Eanan eatni
eallin eatnun šoavvá 

Mánu silbbat šelggonasat
jietnja meara márra
guovssahasat násteboagán
lottit ráidarasas 

Vuoi dáid Davvi duovdagiid
dán viiddis almmi ravdda
garra dálkkit juoiggadallet
máná vuohttunluđiid 

vuoi dáid fávrrus eatnamiid
vuoi jávrriid čuovgi čalmmiid
liegga litna eatni salla
gievvudeaddji gietkka 

Biegga buktá Biegga doalvu
duottar dat lea duottar
duoddar duohken duoddar askkis
sámi mánáid dorvu 

Sámieatnan duoddariid
dáid sámi mánáid ruovttu
šearrát gearrá šealggáhallá
sámi mánáid ruoktu 

Sámi čearddalaš dovddaldagaid lávdegotti evttohus ovddiduvvo Sámiid 22. Konferánsii 2021:s gos konferánsa de galgá meannudit evttohusa.

Duogáš

Sámi čearddalaš dovddaldagaid lávdegotti leat Sámiráđđi ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkit nammadan, ja láhttun leat Petra Biret Magga-Vars, Anders Kråik, Lars Anders Bær, Ol Johan Gaup, Thomas Åhren ja Anna Sakmarkina.

Sámiid 21. Konferánsa Tråantes 2017:s bivddii Sámi čearddalaš dovddaldagaid lávdegotti jođihit viiddis proseassa, ja válljet dahje bidjat heivvolaš luođi sámi álbmotluohtin, ja buktit evttohusa Sámiid 22. Konferánsii mearridanláhkái. Lávdegoddi lea bargan bivdagiin fargga guokte jagi ja gávdnan evttohusa. Bargu ain jotkojuvvo ja luohti galgá heivehuvvot sámi gielaide ja juoiganmálliide ja muđui ráhkkanahttojuvvot mearridanláhkái.

Gulahallanolmmoš

Anders Kråik, tel. +46 70 224 71 61
Sámi čearddalaš dovddaldagaid lávdegotti ságadoalli gaskal 2017-2019

Petra Magga-Vars, tel+358 40 732 55 03
Sámi čearddalaš dovddaldagaid lávdegotti ságadoalli 19.09.2019 rájes

Kuva: Tarja Länsman 

Sámedikki ortniiduvvančoahkkin dollojuvvo 27.-28.2.2020

/in /by

Doaibmabadjái 2020-2023 ásahuvvon Sámedikki ortniiduvvančoahkkin dollojuvvo 27.-28.2.2020 Sajosis, Anáris. Čoahkkin álgá 27.2.2020 dmu 10.

Doaibmabadjái 2020-2023 ásahuvvon Sámedikki boarráseamos lahttu Kari Kyrö doaibmá Sámedikki vuosttas čoahkkima čoahkkáibovdejeaddjin. Ovdal ortniiduvvančoahkkima Sámedikki lahtuide ja várrelahtuide lágiduvvo seminára Sámedikki doiamma vuođustusain. Doaibmasurggiid guoski oahpásmuvvanseminárat ordnejuvvojit cuoŋo-njukčamánu áigge.

Ortniiduvvančoahkkimis Sámediggi vállje gaskavuođastis ságajođiheaddji ja guokte várreságajođiheaddji, ásaha stivrra sihke áššedovdilávdegottiid ja čađaha sáttaságastallama Sámedikki válgabaji doaibma- ja ekonomiijaplána 2020-2023 vuođustusain ja sisdoalus.

Sámedikki lahtut j. 2020-2023

Sámedikki čoahkkin čoahkkana 4-5 háve jagis dábálaččat Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris. Čoahkkimat leat almmolaččat ja daid sáhttá čuovvut báikki alde parlameantasáles dahje live stream bokte čujuhusas www.samediggi.fi/live. Parlameantasáles tulkonrusttegat leat guldaleaddjiid anus. Njuolggosáddagis lea maid vejolašvuohta guldalit dulkoma. Čoahkkináššegirjjit gávdnojit dokumeanttain dáppe.

Lassidieđut:

Hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi, 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi