Vuáju sämikulttuurân moobiilspeelâ peht

/in , /by

Nuorâirääđi almostit oovtâst Nuorâi Akatemiain Sukellus saamelaiskulttuuriin –moobiilspeelâ. Speelâ vievâst viggeh lasettiđ tiäđuid sämikulttuurist sierâ uáinui peht.

Seppo-spellâvuáđust spellâmnáál sämifáádáid siskeldeijee moobiilspellâ lii čuosâttum paješkoovlâ lasseen nube tääsi uáppeid. Spellâ iššeed uáppeid pirrâ Suomâ oppâđ já iberdiđ sämmilâšvuođâst já sämikulttuurist já tot kieđâvuš ei. sämmilij historjá, tááláá ääigi almonijd já ulmuid, sämimááccuh, kulttuurlii omâstem sehe ärbivuáválijd iäláttâsâid.

Seppo-moobiilspeelâ ulme lii movtijdittiđ šoddâdeijeid, máttáátteijeid já välmejeijeid máttááttiđ párnáid já nuoráid sämmilijn já sämikulttuurist. Spellâ ana sistees vuáđutiäđu sämmilijn sehe heiviitteijee já vuáijoo hárjuttâsâid. Speelâ peht movtijditeh nuorâid toimâđ jieš já hammiđ fáádást jieijâs uáivilijd sehe savâstâllâđ tain oovtâst eres nuorâiguin.

“Seppo-speelâ vuáváámân láá váldám fáárun säminuorâid ovdâmerkkân pargopaajijn. Nuorah láá vaiguttâm speelâ vuáháduvâi valjiimân sehe speelâ teemaid já fáádáid. Spellâ almostittoo mudágávt ovdil Sämmilij aalmugpeeivi 6.2. já tot lii šiev vyehi uápásmuđ já vuáijuđ sämikulttuurân oovtâst haavâ eres materiaalijguin ”, muštâl vs. nuorâičällee Elli-Marja Hetta speelâst.

Mávsuttes speelâ puáhtá tiiláđ Nuorâi Akatemia nettisiijđoin

Dihtosis- tiätupakkeet sämmilijn

 

Dihtosis -haahâ lii Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia ohtsâšhaahâ, mon ulmen lii lasettiđ válduaalmugân kullee nuorâi tiäđuid sämmilijn. Tiäđu já haavâ materiaalij vievâst viggeh pajediđ sämmilijd já sämikulttuur uássin nuorâi argâtiäđu. Fáádá movtijdittee kieđâvuššâm iästá siämmást sämipárnáid já -nuoráid čyeccee olgoštem, já naanood sämikuávlu ulguubeln ässee säminuorâi identiteet.  Haavâ ruttâd Máttááttâs- já kulttuurministeriö.

Lase Dihtosis -haavâst

 

Lasetiäđuh:

Vs. nuorâičällee, Sämitigge, Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Proojeektkoordinaattor, Nuorâi Akatemia, Ulla Saalasti. 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem sierânâstoorjâ 2020

/in , /by

Sämitige kulttuurlävdikodde juovij kulttuurlävdikode čuákkimist 16.12.2019 Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem staatâtorjuu ihán 2020 ohtsis 179 000 eurod sämikielâlii kulttuur oovdedmân, Tave-eennâmlij sämiseervij tuárjumân já Sämmilâškirkkotuuvij paijeentolâmân.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem sierânâstoorjâ 2020

Jaakko Gauriloff eellimpálgá kulttuurpalhâšume ávudem lâi 24.1.2020 Sajosist. Kove: Tomi Lampinen

Lasetiäđuh:

Kulttuurčällee Riitta Orti-Berg, 010 839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Hettejeh-uv staatârääjih oovtâstpargo?

/in /by

Leppeđ-uv tii lájádâsâst feerim, ete staatârääjih tovâtteh hástusijd já čuolmâid? Sämmilâš räjiháittulävdikodde halijdičij finniđ tiäđu tii feerimijn já pivdá iävtuttâsâid pargosis.

Sämmilii räjiháittulävdikode lii Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) nomâttâm já tot lii kuulmâ sämitige oovtâstpargo-orgaan. Lävdikode pargon lii identifisistiđ nuuvt kočodum räjihááituid, moh hettejeh oovtâstpargo já ohtâvuođâ sämmilij kooskâ jieškote-uv staatâ raajij peht sehe tovâtteh hástusijd ovtâskâs ulmuid, perruid, seervijd, lájádâssáid tâi iäláttâshárjutteijeid.

Láá-uv tii ornijduumeest feerimeh, maid lävdikodde kolgâččij tiettiđ? Mij tarbâšep tii iše!

Vääldi ohtâvuođâ mijjân já čääli čujottâsân samediggi@samediggi.no já merkkee šleđgâpoostân “sámi rádjahehttehuslávdegoddi”. Tun puávtáh čäälliđ tuu hástusijn. Lävdikodde haalijd finniđ vijđáht ibárdâs hástusijn, maid rääjih sämikuávlun tovâtteh.  Lävdikodde haalijd iävtuttâsâid 15.4.2020 räi.

Ovdâmeerhah fáádáin, moh láá merhâšitteeh lävdikoodán:
  • Pargo – pargoost jotteem rääji rasta
  • Aalmuglâšvuotâ – ovtâskâs ulmui já perrui hástuseh tast, ko “ääsih kyevti staatâst”
  • Škovlâ – vuáđuškovlâoovtâstpargo räjikuávluin
  • Aaleeb škovliittâs – ohtsiih sämmiliih škovliittâsah já uáppee-eellim
  • Tiervâsvuotâ – falâldâh räjikuávluin já ohtsâš falâldâh
  • Kietâtyejeh, vyebdim já kulttuur – kulttuurpargo já vyebdim rääji nubebel
  • Puásui-iäláttâs räjikuávluin – piätupolitiik, meid sajanmáksuääših, elleetuáhtárääših jna. (lävdikoddeest ij lah tárguttâs árvuštâllâđ kuáttumaašijd).
  • Proojeekthaldâšem – toorjâvuáháduvah já ohtsiih projekteh
Lävdikode jesâneh:

Runar Myrnes Balto, lävdikode saavâjođetteijee (Taažâbeln)
Anders Kråik, jeessân (Ruotâbeln)
Ulla Magga, jeessân (Suomâbeln)

Kove: Åse M.P. Pulk/Sámediggi

Sámi giellalága 31 §:a vuođul máksojuvvon doarjagat ohcanlahkai

/in , /by

Vuoigatvuođaministeriija almmuha ohcanláhkái sámi giellalága (1086/2003) 31 §:s oaivvilduvvon doarjagiid. Doarjagat leat dán jagi geavahanláhkái oktiibuot 150 000 euro. Doarjaga sáhttá mieđihit sámiid ruovttuguovllu gielddaide, searvegottiide ja bálgosiidda ja maiddái lága 18 §:s dárkkuhuvvon priváhta beliide lága heiveheamis šaddan sierra lassigoluid gokčamii. Dál ohcanláhkái doarjagat leat oaivvilduvvon 1.1.2020 maŋŋá šaddi lassegoluide.

Ohcanáigi álgá 20.1.2020 ja nohká 13.2.2020 dii 16.15. Ohcamuš ohccojuvvo ohcanskoviin, mii gávdnu dáppe. Ohcanskovvái galgá laktit skovi olis bivdojuvvon mildosiid. Ohcci doaimmaha ohcanskovi mildosiiddisguin vuoigatvuohtaministeriija girjenkantuvrii (oikeusministerio@om.fi, dahje Oikeusministeriö Ritarikatu 2 B, 00170 Helsset) mearreáiggi siste. Ohcci vástida ohcamuša doaimmaheamis mearreáiggi siste. Mearreáiggi maŋŋá boahtán ohcamušat eai váldo vuhtii.

Lassidieđut vuoigatvuođaministeriija doarjagis.

 

Lassidieđut:

Sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sämitige ive 2020 kulttuurpalhâšume Jaakko Gauriloffin

/in , /by

SÄMITIGE KULTTUURPALHŠUME

Kulttuurlävdikodde juáhá ive 2020 kulttuurpalhâšume Jaakko Gauriloffin.

Kulttuurpalhâšume juáhhoo vástuppeeivi 24.1.2020 tme 19.15 Anarist Sajosist.

Jaakko Gauriloff lii šoddâm 1939 Syennjilsiijdâst Piäccámist já lii nuorttâlâš lávloo. Sun lii tiäđui mield vuossâmuš populaarmuusik nuorttâlâškielân lávlum lávloo. Veikâ sun lii tobdos časkoslávlon, te sun haaldâš meid nuorttâlii ärbivuáválii leuʹdd.

Kulttuurpalhâšume mieđettuvvoo ucâmušttáá já ton ulmen lii palhâšiđ kulttuur rähtee/rähteid tâi taaiđâr/taiđârijd tubdâstâssân merhâšittee pargoost sämmilii kulttuureellim pyerrin.

Ohjelmist ei. muusik ja kähvikuásuttem. Nuuvtá siisâpeessâm.

TIERVÂPUÁTTIM!

Lasetiäđuh:

Kulttuurčällee Riitta Orti-Bergist 010-839 3103
riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Oovtâspargoost: Skábmagovat Film Festival
www.skabmagovat.fi

Kove: Ville-Riiko Fofonoff

Sämitige sämikielâ toimâttâh ocá nuorttâlâškielâ jurgâleijee sajasii

/in /by

Sajasâšvuotâ lii 6.2.- 31.3.2020 koskâsii ääigi já sajasâšvuođâ puáhtá máhđulávt juátkiđ 31.5.2020 räi.

Jurgâleijee pargon lii hoittáđ jurgâlem- já terminologiapargoi lasseen eres toimâsuárgásis kullee pargoid já säämi kielâtorvočällee sunjin sierâ meridem pargoid. Jurgâleijee tohálâšvuotâvátámâšah láá miäruštâllum asâttâsâst Sämitiggeest (1727/1995). Jurgâleijee pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/IV tâi V/II miäldásávt (vuáđupälkki 2518,95-2163,83 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen pargoost máksoo 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield hárjánemlaseh.

Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 5.2.2020 räi čujottâsân:

https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?43efcc91

Lasetiäđuid pargoost addel Sämitige kielâtorvočällee p. 010 839 3124. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.

Anarist 17.1.2020

Sámi eatnan duoddariid iävtuttuvvoo sämmilij aalmugjuáigusin

/in /by

Sämmilij aalmuglij symbolij lävdikodde iävtut, ete Áillohaš – Nils Aslak Valkeapää Sámi eatnan duoddariid juáigusist šadda sämmilij ohtsâš aalmugjuáigus.

– Juáigusist lii tehálâš sajattâh sämikulttuurist já tot lii mii jieččân ärbivyehi. Sämmilijn lii jieijâs laavlâ Säämi aalmuglaavlâ. Tondiet lii-uv luándulâš, ete mist lii meid jieččân aalmugjuáigus, mii tiäddut juáigus merhâšume sämmiláid.

Áillohaš – Nils-Aslak Valkeapää Sámi eatnan duoddariid juáigus lii aaigij mield finnim merhâšume sämmilijd ovtâstittee symbolin, já tom láá távjá juoigâm sämmilâšpirrâsijn tego peivikiäjuin, škoovlâin, almos tábáhtusâin já mudoi-uv ohtâvuođâin, main sämmiliih láá čokkânâm. Áillohaš – Nils Aslak Valkeapää taiđust lii olesváldálâš säämi uáinu já sun lii taaiđâr, kiäs sämmiliih tobdeh hiäimuvuođâ. Sámi eatnan duoddariid -juáigusist láá ennuv siämmáássullâsâšvuođah jieškote-uv Sämieennâm juáigusärbivuovvijn, tom puáhtá ovtâstittiđ sehe vuelie, vuolle, luohti, livđe já leu´dd muusikân. Juáigus oovdâst sämmilij oohtânkulluuvâšvuođâ Sáámán, ko siämmást tot valdâl sämmilij rähisvuođâ jieijâs enâmáid. Säämi lii lieggâ sollâ, mon mij kattip já aibâšep.

Sämmilij aalmuglij symbolij lävdikodde iävtut aalmugjuáigusin ko. juáigus, ko tot lii tobdos pirrâ sämmilij aassâmkuávlu já tom láá maŋgâseh juoigâm, já Áillohaš – Nils Aslak Valkeapää lii jieš paddim ive 1978. Sämmilij aalmuglij symbolij lävdikodde iävtut Áillohaš – Nils Aslak Valkeapää jieš ive 1996 čäällim saanijd juáigus tekstân. Sun lii jieš maŋeláá almostittâm tom kirjestis Girddán, seivvodan ive 1999. Sämmilij aalmugjuáigus kalga pyehtiđ juoigâđ sanijttáá, motomij sanijguin tâi puoh sanijguin.

Sámieatnan duoddariid
dáid sámi mánáid ruoktu
galbma geađge guorba guovlu
sámi mánáid ruoktu 

Beaivi Áhči gollerisku
almmi allodagas
coahkká váibmu Eanan eatni
eallin eatnun šoavvá 

Mánu silbbat šelggonasat
jietnja meara márra
guovssahasat násteboagán
lottit ráidarasas 

Vuoi dáid Davvi duovdagiid
dán viiddis almmi ravdda
garra dálkkit juoiggadallet
máná vuohttunluđiid 

vuoi dáid fávrrus eatnamiid
vuoi jávrriid čuovgi čalmmiid
liegga litna eatni salla
gievvudeaddji gietkka 

Biegga buktá Biegga doalvu
duottar dat lea duottar
duoddar duohken duoddar askkis
sámi mánáid dorvu 

Sámieatnan duoddariid
dáid sámi mánáid ruovttu
šearrát gearrá šealggáhallá
sámi mánáid ruoktu 

Sämmilij aalmuglij symbolij lävdikode iävtuttâs tuálvoo kieđâvuššâmnáál Sämmilij 22. konferensân ive 2021.

Tuávááš

Sämmilij aalmuglij symbolij lävdikode láá nomâttâm Sämirääđi já Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigeh. Lävdikode jesânin láá Petra Biret Magga-Vars, Anders Kråik, Lars Anders Bær, Ol Johan Gaup, Thomas Åhren já Anna Sakmarkina.

Sämmilij 21. konferens Tråantist ive 2017 piivdij, ete Sämmilij aalmuglij symbolij lävdikodde aalgât sämmilij aalmugjuáigusproosees, já oovdânpuáhtá hiäivulii juáigus sämmilij aalmugjuáigusin já puáhtá iävtuttâs kieđâvuššâmnáál Sämmilij 22. konferensân. Lävdikodde lii porgâm pargos forgâ kyehti ive já kavnâm iävtuttâsâs. Pargo juátkoo vala já juáigus heiviittuvvoo sämikieláid já juáigusärbivuovvijd já mudoi valmâštâlloo miärádâstoohâm várás.

Ohtâvuotâolmooš

Anders Kråik, tel. +46 70 224 71 61
Sämmilij aalmuglij symbolij lävdikode saavâjođetteijee kooskâst 2017-2019

Petra Magga-Vars, tel+358 40 732 55 03
Sämmilij aalmuglij symbolij lävdikode saavâjođetteijee 19.09.2019 rääjist.

Kove: Tarja Länsman 

Sämitige ornijdemčuákkim tuálloo 27.-28.2.2020

/in /by

Toimâpajan 2020-2023 asâttum Sämitige ornijdemčuákkim tuálloo 27.-28.2.2020 Sajosist, Anarist. Čuákkim álgá 27.2.2020 tme 10.

Toimâpajan 2020-2023 asâttum Sämitige puárásumos jeessân Kari Kyrö tuáimá Sämitige vuossâmuu čuákkim čuákánkoččon. Ovdil ornijdemčuákkim Sämitige jesânáid já värijesânáid uárnejuvvoo seminaar Sämitige tooimâ vuáđđusijn. Toimâsyergikuáhtáseh uápásmittemseminaareh uárnejuvvojeh njuhčâ-cuáŋuimáánu ääigi.

Ornijdemčuákkimist Sämitigge väljee koskâvuođâstis saavâjođetteijee já kyehti värisaavâjođetteijee, aasât stiivrâ sehe äššitobdeelävdikuudijd já tuálá vuolgâttâssavâstâllâm Sämitige toimâm- já ruttâtuáluohjelm 2020-2023 vuáđđusijn já siskálduvâst.

Sämitige jesâneh i. 2020-2023

Sämitige čuákkim čokkân 4-5 keerdi ivveest táválávt Sämikulttuurkuávdáš Sajosist Anarist. Čuákkimeh láá almoliih já taid puáhtá čuávvuđ pääihi alne parlamentsalist teikâ njuolgâ stream-vuolgâttâs peht čujottâsâst www.samediggi.fi/live. Parlamentsalist tulkkumpiergâseh láá almolávt kiävtust. Njuolgâ vuolgâttâs peht puáhtá kuldâliđ meid tulkkum. Čuákkimäššikirjeh láá dokumentijn tääbbin.

Lasetiäđuh:

Haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi, 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi