Sámásteijeeh movtijditeh sárnuđ sämikielâ

Sämitigge haalijd pajediđ sämikielâid uáinusân já lii nomâttâm neelji sämikielâlii kielâuápisteijee. Sámásteijeeh tuáimih mijjân ovdâkovveen já hästih mii sámástiđ ruokkâdávt. Jyehi sámásteijee lii kuvvim smavvâ video. Videost sii muštâleh jieijâs ohtâvuođâst sämikielân.

– Taan ohtâvuođâst lii pyeri mušteđ, ete puoh sämikielah láá meid uhkevuálásiih. Tanen mij lep tääbbin Sämitiggeest halijdâm algâttiđ tooimâid, moiguin mij movtijdittep eromâšávt párnáid já nuorâid sárnuđ sämikielâ, muštâl Sämitige kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio.

Luuvâ lase:

 

Ive 2019 ávuduvvoo OA algâaalmugkielâi ihe. Teemaive tárguttâssân lii pajediđ oovdân maailm algâaalmugkielâi tile. Ulmen lii teemaive peht eereeb iärásij lasettiđ tiäđulâšvuođâ algâaalmugkielâin já toi uhkevuálásâšvuođâst já ovdediđ já standardistiđ kielâid. Maailm suulân 6700 kielâst paijeel 40 % láá uhkevuálásiih. Tain iänááš uási láá algâaalmugkielah.

www.samediggi.fi/iyil2019/

 

 

Sämitige vaaljâin nelji njuolgimvátámâš

Sämitige vaaljâi puátusân kyeskee njuolgimvátámâšah láá puáttám nelji (4) meriääigi räi. Sämitige stivrâ kalga kieđâvuššâđ njuolgimvátámâšâid huápulávt já majemustáá ovdil ko valjâihe nohá.

Sämitiggelaavâ 40 § mield jienâvuoigâdvuođâlâš, kote ana, ete valjâlävdikode miärádâs vaaljâi puáttus naanoodmist teikâ vaaljâi tooimâtmân lohtâseijee eres toimâ lii laavâvuástásâš, uážžu toohâđ sämitige stiivrân njuolgimvátámâš majemustáá 14 peeivi ton peeivist, kuás valjâlävdikodde lii nanodâm vaaljâi puáttus.

Sämitige stivrâ kalga kieđâvuššâđ njuolgimvátámâš huápulávt já majemustáá ovdil ko valjâihe nohá.

Sämitige stiivrâ miärádâsân uážžu uuccâđ nubástus väidimáin alemuu haldâttâhriähtán majemustáá 14 peeivi ton peeivist, kuás äššiomâhâš lii finnim tige stiivrâ miärádâs tiättun. Nubástusucâmist nuávditteh mudoi, maid haldâttâhlaavâkevttimlaavâst asâtteh.

Jis valjâlävdikode 1 momentist uáivildum miärádâs tâi toimâ lii lamaš laavâvuástásâš já taat lii vaiguttâm vaaljâi puátusân, te vaaljâi puáttus kalga njuolgiđ já staatârääđi kalga táárbu mield meridiđ sämitige jesânijd já värijesânijd vaaljâi njyelgejum puáttus miäldásávt.

Jis vaaljâi puáttus ij paste njuolgiđ, te vaaljâid kalga meridiđ uđđâsist toollâmnáál. 

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Sämikielâlii nuorâi astoäigitooimân lii tárbu puoh sämikuávlu kieldâin

Sämitige nuorâirääđi De! -haavâst finnejum feerimij vuáđuld sämikielâlii nuorâi astoäigitooimân lii tárbu puoh sämikuávlu kieldâin. Toimâ váátá ruotâsmittem eromâšávt tain tuárispel siijdâin, main ij ovdil lah lamaš maggaargin toimâ nuoráid. Nuorâirääđi haavâ toimâ nuuvâi 30.8.2019.

Haavâst uárnejii ei. nuorâiehidijd, main lâi älkkee puáttiđ sehe lijjii fáárust stuárráábijn tábáhtusâin, tego Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst já Ijâttes ijjâ-festivaalist. Haavâ ääigi uárnejii ohtsis 24 tábáhtus, main láá lamaš ohtsis 945 uásálisted. Tábáhtusâin nuorâid láá ruokâsmittâm kevttiđ sämikielâid uđđâ pirrâsijn já toollâđ ohtâvuođâ kuávlu eres sämikielâláid nuoráid kieldâraajij rasta.

De!-Haavâ ääigi láá vuáđudâm noonâ oovtâstpargoviärmáduv Ucjuv, Aanaar já Suáđigil kuávlui nuorâipargo tuáimeiguin já uásálistám Aanaar kuávlu estee uáiváditteepargo Selvä Peli-tooimân. Haavâ mield nuorâirääđi puovtij uásálistiđ konkreetlávt Selvä Peli-tooimân já vuossâmuu tove Suomâbeln orniđ meid sämikielâlii estee uáiváditteepargo nuoráid. Haavâst láá meid porgâm oovtâstpargo sämiservijguin, tego Sámi Siida ry, Vuáču sämiservi, Nuorttâlâškulttuursiättus, Nuorttâlij sijdâčuákkim já Sámi Duodji ry. Proojeekt lii porgâm oovtâstpargo meid Leader-ruttâdum Youth Activator Network-havváin.  Oovtâstpargo lâi meid sierâ sämitábáhtusâiguin já toi uárnejeijeiguin.

“Haavâ aalgâst mij raahtijm nuoráid čuosâttum webropol-koijâdâllâm orjâlâškielân, anarâškielân, nuorttâlâškielân já suomâkielân. Koijâdâllâm vuáđuld karttijm nuorâi tuoivuid sämikielâlii astoäigitooimâ háárán. Koijâdâlmân pottii 43 vástádâssâd. Toos lasseen mij kollijm Čevejäävri škoovlâst, vâi peesâim kuullâđ nuorttâlâškielâlij nuorâi tuoivuid. Tai vástádâsâi vuáđuld mij olášutškuođijm oovtâstpargoviärmáduvâst nuorâi ideaid väldimáin huámmášumán páihálii kielâtile já resursijd”, muštâl De!-haavâ proojeektpargen porgâm Tuuli Miettunen.

Nuorâirääđi juátká oovtâstpargo sämikuávlu nuorâipargeiguin já Selvä Peli-viärmáduvváin. Nuorâid movtijditeh jiešráđálii tooimâ orniimân tienuuvt, ete fäälih sijjân ovdâmerkkân speelâid já eres materiaal luoikkâsân. Materiaalijd puáhtá puátteevuođâst luoihâttiđ meid servijd, jis toh halijdeh orniđ sämikielâlii tooimâ nuoráid.

“Mij ilodep tast, mon ennuv haahâ lii juksâm nuorâid já mon maaŋgâpiälásii tooimâ mij lep pastam faallâđ já návt toimâidânguin västidiđ nuorâi jieijâs tuoivuid. Haahâ lii čáittám, ete sämikielâlii nuorâipaargon já ton fastâdmân lii stuorrâ tárbu. Nuorâilaavâ 8 § mield nuorâipargo kulá kieldâi pargoid. Haavâ ääigi vuáđudum oovtâstpargoviärmáduvâi peht lii pyeri juátkiđ kieldâiguin tuáimee oovtâstpargo já ovdediđ sämikielâlii nuorâipargo”, nuorâirääđi saavâjođetteijee Risten Mustonen paahud.

Haavâ ulmen lii lamaš karttiđ sämmilij päikkikuávlust sehe eres Suomâ kuávluin sämikielâlij astoäigitooimâi táárbu já olášutteid sehe movtijdittiđ sierâ tuáimed pyevtittiđ sämikielâlii nuorâikulttuur. Ohtân tehálâš ulmen lii lamaš sierâ tuáimei viärmádâttâm. Haavâst láá myensteristám sierâlágán astoäigitooimâid Ucjuv, Aanaar já Suáđigil kieldâi kuávlust.

De!-haavâ ruttâdij Leader Pohjoisin Lappi já haavâ olášuttii 1.10.2018-30.8.2019 koskâsii ääigi.

Lasetiäđuh

Nuorâirääđi saavâjođetteijee Risten Mustonen, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Vs. Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Säminuorâi taaiđâtábáhtus 2020 uárnejuvvoo Aanaar Sajosist já Rivdul Vasatokkast

Säminuorâi taaiđâtábáhtus 2020 uárnejuvvoo Anarist sämikulttuurkuávdáš Sajosist já nuorâikuávdáš Vasatokkast Rivdulist. Tábáhtus lii 15.-16. cuáŋuimáánu. Tábáhtus teema lii tánssám, mon pirrâ ubâ ohjelm ráhtoo.

Taaiđâtábáhtus ornimijn láá fáárust Taike sämmilâš läänitaaiđâr Auri Ahola, Sämitige škovlim- já oppâmaterialtoimâttâh, nuorâirääđi, Sämi párnáikulttuurkuávdáš Mánnu sehe elleekove- já muusikkuávdááh. Taaiđâtábáhtus ornimijd tieđettuvvoo tärkkilubbooht puáttee ive peln. Taaiđâtábáhtus pargee aalgât pargoos muáddi máánu ovdil tábáhtus. Čuávu Sämitige nettisiijđoid www.samediggi.fi já some! Sämmilâš tánssámkieddi kočo tuu fáárun!

Taaiđâtábáhtus saje já äigi meridui Sämitige škovlim- já oppâmateriallävdikode čuákkimist 3. roovvâdmáánu.

Lasetiäđuh:

Škovlim- já oppâmaterialtoimâttâh sehe Sämitige nettisiijđoh

SottiisiMoves 10.-11.6.2020 Tampere > https://nuorikulttuuri.fi/

Sämitigge almoot uuccâmnáál ohtsis kuttâ (6) stipend

ALMOTTÂS 

Sämitigge almoot uuccâmnáál ohtsis kuttâ (6) 500 euro stipend, moh láá uáivildum sämikielâ já/teikâ sämikulttuur válduaamnâs- já uálgiaamnâsuáppeid ollâtääsi škovliimist ja uáppeid kiäh uásálisteh ollâtääsi škovliittâsân, mii vaalmâšt sämikielâlâš pargoelimân. Occein pivdojeh eromâš vuáđustâsah stipend uážžumân. Vuáđustâssân pyehtih leđe el. oppâčáituspargo rähtimân lohtâseijee eromâš koloh teikâ aassâmpäikkikode já oppâmpäikkikode kuhes kooskâst šaddee mätkikoloh. 

Rijjâhámásiih ucâmušah pivdojeh toimâttiđ vuossaargâ 18.11.2019 tme 16 räi čujottâsân Sämitigge/ škovlim- já oppâmateriaallävdikodde, SAJOS, 99870 Aanaar. Ucâmušân kalga lahteđ kopio oppâregisterváldusist. Ucâmuš puáhtá vuolgâttiđ meid šleđgâlávt čujottâsân info(at)samediggi.fi

Váijuvâš teikâ maŋanum ucâmušah iä kieđâvuššuu. 

Anarist 9.10.2019 

Sämitigge/ škovlim- já oppâmateriaallävdikodde

Sämitigge pajedij oovdân EU Arktâsii foorumist algâaalmugij uásálistemmáhđulâšvuođâid EU:st

Sämitige II värisaavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso uásálistij 3.-4.10.2019 Uumeest Ruotâst Euroop komissio, Euroop olgokoskâvuotâhaldâttuv (Euroopan ulkosuhdehallinto) sehe Ruotâ haldâttâs ornim EU Arktâsii Foorumân (EU Arctic Forum).

Juuso pajediđ Foorumist oovdân koččâmuš tast, ete maht EU miärádâstohâmist pastaččii tuođâi väldiđ huámmášumán ton kuávlust orroo sierâ aalmugij uáinuid. Vâi kávnojeh ohtsiih kilelis čuávduseh arktâsijn kuávluin, Juuso tiäduttij eromâšávt algâaalmugij uásálistemmáhdulâšvuođâi pyeredem tienuuvt, ete sist liččii oovtâitosiih uásálistemmáhđulâšvuođah vaaigutmân já miärádâstohâmân EU:st eres aalmugij ovdâsteijeiguin.

Savâstâllâm ravkkii meid arktâsáid kuávloid vuávájum sierâlágán stuorrâ investistemhaavah, moh markkânistojeh toi killeelvuotâ oovdâst (sustainable investment). Juuso kuittâg tiäduttij tágárij haavâi vuávám ohtâvuođâst olášuttemnáál riiskâi árvuštâllâmproosees tehálâšvuođâ já suogârdâlâi, ete maht tain váldojeh huámmášumán vuávámnáál orroo investistmij máhđuliih negatiivliih vaikuttâsah sämikulttuurân tâi sämmilij vuoigâdvuođâi olášumán, vâi váldojeh-uv taah huámmášumán?

EU Arktâsii Foorum ohtâvuođâst Juuso teeivâi meid olgominister Pekka Haavisto. Teivâm ohtâvuođâst savâstâláin ei. Barents kuávlu oovtâstpargo merhâšuumeest. Juuso mield algâaalmugij olesváldálijd uásálistemmáhđulâšvuođâi kolgâččii nanodiđ meid Barents Euro-Arktâsii rääđi (Euro-Arktinen neuvosto, BEAC) tooimâst já ruttâdem toos lasettiđ.

EU Arktâsâš Foorum lii tábáhtus, kost arktâsii kuávlu sierâ peelij ovdâsteijeeh čokkâneh oohtân já pyehtih savâstâllâđ ei. arktâsii kuávlu majemui aaigij ovdánmist. Tábáhtusâst savâstâllii EU arktâsii politiik majemui aaigij puátusijn já adelij kejâstuv puáttee ááigán. Meid jyehi-ivvááš arktâsij algâaalmugij dialog uárnejuvvoo tábáhtus ohtâvuođâst 4.10.2019.

Lasetiäđuh

Tuomas Aslak Juuso, II värisaavâjođetteijee
tuomas.juuso@samediggi.fi
040 187 1331

Sämitiggevaaljâi vuáđusteijee puáđus

Sämitige valjâlävdikodde lii čuákkimistis 1.10.2019 adelâm sämitiggevaaljâi vuáđusteijee puáttus. Sämitiggevaaljâ vuáđusteijee jienâstemprooseent lii 48,58. Jienâvuoigâdvuođâ vaaljâin kevttii ohtsis 2853 jienâvuoigâdvuođâlâžžâd.

Sämitiggevaaljâi vuáđusteijee puáđus (PDF).

Sämitige kulttuurtorjui uuccâm 2020

Sämitigge almoot uuccâmnáál Máttááttâs- já kulttuurministeriö moom. 29.80.52 (Säämi kulttuurmeriruttâ) torjuid, moh mieđettuvvojeh sämikielâlâš kulttuur oovdedmân já sämiseervij toimâmân ihán 2020 čujottum meriruuđâst. Toorjâucâmušâid kalga čujottiđ Sämitiigán majemustáá 31. roovvâdmáánu 2019 tme 16.15 räi čujottâssáin: info@samediggi.fi teikâ Sämitigge, Sajos, 99870 Aanaar. Uuccâmluámáttuvâid já lasetiäđuid uážžu kulttuurčällest puh. 010 839 3103 já šleđgâpoostâ pehti riitta.orti-berg(at)samediggi.fi. Uuccâmluámáttuvâid puáhtá meid printtiđ Sämitige internetsiijđoin čujottâsâst www.samediggi.fi.

Toorjâucâmušâid puáhtá toimâttiđ persovnlávt tâi äššialmaa pehti, vuolgâttiđ šleđgâpoostâ teikâ poostâ pehti. Toorjâucâmušâi vuolgâttem tábáhtuvá vuolgâtteijee ovdâsvástádâssáin.

Kove: Ijahis Idja 2019, Jari Rantapelkonen

Luámáttuvah

Tun puávtáh luodiđ vuoluubeln tevdimnáál pdf-luámáttuv. Luámáttuv puáhtá tevdiđ meid motomijn laađđâmijn, tego Chrome tâi Internet Explorer.

Pargoišeruttâ

Proojeekttoorjâ

Seervi toimâtoorjâ / proojeekttoorjâ

 

Sämitige vaaljâi jienâirekinistem lii álgám – Vuosmuuh epivirgáliih puátuseh puátih iđedist tme 10

Sämitige vaaljâi jienâirekinistem lii álgám onne 30.9.2019 tijme 18 Sajosist Anarist. Jienâirekinistem algâttem maŋa puáttám vuolgâttâskovertijd kyeđih leehâsthánnáá já huámmášumán väldihánnáá. Toimâttâsâst tuálloo pevdikirje. Väljejeijeeseervi äššiulmust tâi väriäššiulmust lii vuoigâdvuotâ leđe mieldi jienâirekinistmist.

Vuosmuuh epivirgáliih puátuseh puátih 1.10.2019 iđedist tijme 10, ko valjâlävdikodde tuálá tieđettemtilálâšvuođâ Sajosist.

Luuvâ lase: