Saamenkieliset sosiaali- ja terveydenalan työntekijät kokoontuvat Sajoksessa

/in , /by

Saamenkielisten sosiaali- ja terveydenalan työntekijöiden verkostotapaaminen järjestetään vuosittain. Tämän vuoden tapaamisessa on tarkoituksena pohtia yhdessä saamelaisten palliatiivisen hoidon syöpäpotilaille ja saattohoidon erityispiirteitä ja tulevaisuuden kehittämistarpeita sekä käydä läpi muita ajankohtaisia asioita.

”Verkostotapaamisten tarkoituksena on tukea saamenkielisten työntekijöiden kulttuurinmukaista työotetta ja työssäjaksamista vertaistuen kautta. Tänä vuonna tapaamiseen osallistui saamenkielisiä vanhustyöntekijöitä jokaisesta saamelaisalueen kunnasta ja Sámisoster ry:stä”, sanoo tapaamisen järjestämisestä vastannut Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Verkostotapaamisessa saamelaisesta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidon erityispiirteistä puhumassa ovat Saamelaisten vanhuspalveluiden kehittämiskeskuksen Johtaja Kristine Gaup-Grønmo ja sairaanhoitaja Ellen Inga Eira Karasjoelta.

Verkostotapaamisen vuosittaisesta järjestämisestä vastaa Saamelaiskäräjät ja tapaaminen on tarkoitettu kaikille saamenkielisille sosiaali- ja terveydenalan työntekijöille.

 

Lisätietoja

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Alle kouluikäisten lastenmateriaalihankkeen päätösjuhla ja materiaalien julkistamistilaisuus Sajoksessa 20.11.

/in , /by

Saamelaiskäräjien kielitoimiston Alle kouluikäisten lastenmateriaalihankkeen päätösjuhlaa ja tuotettujen materiaalien julkistamistilaisuutta vietetään Sajoksessa lasten oikeuksien päivänä 20.11. klo 9.00-12.00.

Tilaisuus aloitetaan auditoriossa puheilla, materiaalien esittelyllä ja tarve varhaislapsuuden aivojen stimulaatiolle ja lasten lauluesityksellä, jonka jälkeen Sajoksen aulassa on mahdollista tutustua materiaaleihin tarkemmin.

Hanke on alkanut vuoden alusta ja sen puitteissa on tuotettu kaksi mobiilipeliä, kaksi digikirjaa, lautapeli ja irtokirjaimet inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä.

Saamelaiskäräjät toivottaa kaikki, mutta erityisesti materiaalien tekemiseen osallistuneet lapset, saamenkieliset alle kouluikäiset lapset ja esikoulun oppilaat, tervetulleiksi julkistamistilaisuuteen.

Tapahtuma on saamenkielinen.

Lisätietoja

Ma. kielipesäohjaaja
Petra Kuuva
+358 10 839 3119 / +358 40 6624741
petra.kuuva(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien alle kouluikäisten lastenmateriaalihanke on vuoden 2019 kestävä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jossa tuotetaan Suomen saamen kielillä kaksi mobiilipeliä, kaksi digikirjaa, irtonaiset saamen kielten kirjaimet ja poroaiheinen lautapeli.

Duddjonmiella! -tapahtuma kokosi ihmisiä Hettaan

/in , /by

Viime perjantaina 8.11. järjestettiin “Duddjonmiella!” tapahtuma Hetassa. Tapahtuman järjestivät Duodjiakatemia, Saamelainen korkeakoulu, Lapin yliopisto, Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu, erityiset vieraamme Shea’s Junior Theatre ja vapaaehtoiset käsityöläiset.

Tapahtuman yhteydessä järjestettyyn lasten ja nuorten duodjipajaan osallistui 18 lasta ja nuorta. Työpajan järjesti Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu. Tapahtumassa järjestetiin myös FT Sigga Marja Maggan luento, jossa hän luennoi duodjiperinteestä muuttuvassa maailmassa Enontekiön alueen näkökulmasta.

Luennon jälkeen Duodjiakatemia kutsui osallistujia keskustelemaan duodjiperinteen tilasta ja tulevaisuudesta. Keskustelussa esille nousi ehdotuksia siitä, miten duodjiperinnettä pystyisi vahvistamaan ja edistämään tulevaisuudessa. Ehdotettiin mm. kurssien järjestämistä, lapsia varten järjestettävä “metsä-” tai “tunturi-koulu”, jossa pääsisi oppimaan erilaisia perinteisiä töitä metsässä ja kästiyöpajan perustaminen, josta löytyisi kästityölaitteita ja välineitä.

Duoddjonmiella! tapahtuman loppupään ohjelmassa oli duojár ja PhD stipendiaatti Maarit Maggan kuvanäyttelyn avajaiset, joka on osa Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnalle tehtävästä väitöstutkimuksesta. Kuvanäyttelyn toteutuksessa ovat olleet mukana myös kuvaaja Nilla-Máhtte Magga ja graafisesta ilmeestä vastannut Hannu Tikkanen. Maarit Magga on itse tyytyväinen näyttelyavajaisiin ja kiittää kaikkia vieraita.

Lisätietoja:

Iŋgá Påve Idivuoma
inga.idivuoma(at)samediggi.fi
puh. +358 40 620 6676

 


 

 

 

Ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomissioksi valmis

/in , /by

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamista koskevat neuvottelut on saatu päätökseen valtion, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen välillä. Valtioneuvosto on käsitellyt ja hyväksynyt ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomissioksi iltakoulussaan 13.11.2019. Ehdotus etenee Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen käsiteltäväksi.

Tavoitteena on asettaa viisijäseninen komissio, joka olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi sisältää muun muassa komission toimeksiannon, työn tavoitteet ja tehtävät, ja niistä tiedotetaan lisää myöhemmin. Saamelaiskäräjien kokous käsittelee ehdotusta saamelaisten totuus- ja sovintokomissioksi kokouksessaan 17.-18.12.2019.

– Perusteellisen valmistelun ja sekä Sipilän että Rinteen hallitusten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen olemme päässeet siihen pisteeseen, että voin tuoda viimein ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustamiseksi Saamelaiskäräjien hallituksen ja kokouksen käsittelyyn, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Suoritetuissa kuulemisissa saamen kansa on edellyttänyt valtiolta sitoutumista. Saamelaiset odottavat, että vääryydet selvitetään ja oikaistaan ja ettei vääryyksiä enää koskaan tapahtuisi. Valmistelun aikana olen saanut tietää vakavia, yksittäisille saamelaisille tapahtuneita tragedioita. Näistä tapahtumista koostuu saamen kansan yhteinen historia ja selviämistarina. Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen on punnittava, halutaanko, että tapahtunut tehdään näkyväksi, Sanila-Aikio jatkaa.

Suomen hallitus on Saamelaiskäräjien esityksestä aloittanut saamelaisasioita käsittelevän totuus- ja sovintoprosessin valmistelun lokakuussa 2017. Saamelaiskäräjien kokous esitti käymässään lähetekeskustelussa 9.2.2018, että prosessista järjestettäisiin saamelaisten kuulemisia niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin. Valtioneuvoston kanslia julkaisi raportin kuulemisista 26.11.2018. Saamelaiskäräjät päätti kokouksessaan 18.12.2018 edetä totuus- ja sovintoprosessissa ja esittää Suomen valtiolle totuus- ja sovintokomission perustamista sekä mandaattineuvottelujen aloittamista. Saamelaiskäräjien hallitus valtuutettiin neuvottelemaan mandaattia valtion kanssa

Valtioneuvoston tiedote 13.11.2019; Saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettaminen etenee

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaisasioiden neuvottelupäivillä esillä mm. kulttuuripalvelut ja sote- ja maakuntauudistus

/in /by

Saamelaisasioiden neuvottelupäivät järjestetään jälleen 7.-8.11.2019 Helsingissä. Vuosittain järjestettävien neuvottelupäivien tarkoituksena on käydä läpi ajankohtaisia saamelaisasioita ministeriöiden virkamiesten ja Saamelaiskäräjien edustajien kesken. Ensimmäisenä päivänä on kaikille ministeriöille tarkoitettu yhteinen osuus hallitusohjelman kirjauksista ja niiden toimeenpanosta.

Neuvottelupäivien aikana keskustellaan Saamelaiskäräjien ehdottamista aiheista niistä vastaavien virkamiesten kanssa. Tämän vuoden neuvottelupäivillä Saamelaiskäräjien esille tuomat ajankohtaiset teemat ovat kulttuuripalvelut, sote- ja maakuntauudistus sekä matkailu.

Kulttuuripalveluissa erityisesti esillä ovat keskusten toiminta ja rahoitus ja Veikkaukseen kohdistuvien leikkausten vaikutus. Sote-uudistuksessa esillä ovat saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden vahvempi toteuttaminen sekä saamelaisten vaikutusmahdollisuuksien ja kulttuuri-itsehallinnon parantaminen. Matkailussa esillä liikamatkailu arktisissa olosuhteissa, turvallisuus- ja resurssikysymykset ja paikallisten äänten kuunteleminen ja huomioiminen.

Saamelaiskäräjiltä neuvottelupäivään osallistuvat I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, hallituksen jäsen Nilla Tapiola, hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg, elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen ja etäyhteyksien kautta Saamelaiskäräjien virkamiehiä eri sektoreilta.

Neuvottelupäivät ovat oikeusministeriön ja Saamelaiskäräjien koordinoimat ja järjestetään nyt viidennen kerran.

Lisätietoja

I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, puh. 040 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Hae mukaan tai esitä jäsentä  saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon 2020-2021

/in , /by

Haemme nuorisoneuvostoon mukaan aktiivisia, saamelaisasioista kiinnostuneita nuoria ympäri Suomen. Nuorisoneuvoston valinnassa tullaan ottamaan huomioon, että jäsenet edustavat mahdollisimman kattavasti koko saamelaisaluetta sekä eri kieliryhmiä. Saamen kielen taito on toivottavaa. Valinnassa noudatetaan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Nuorisoneuvoston jäsenten ei tarvitse olla saamelaiskäräjien jäseniä.

Nuorisoneuvostoon valitaan seitsemän varsinaista jäsentä sekä heille jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenten tulee olla 18–28-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria. Lisäksi neuvostoon valitaan viisi pysyvää asiantuntijaa. Asiantuntijajäsenten tulee valituksi tullessaan olla 15–17-vuotiaita. Nuorisoneuvosto tekee saamelaiskäräjien hallitukselle ehdotuksen valittavista jäsenistä, ja lopullisen päätöksen tekee saamelaiskäräjien kokous.

Voit hakea mukaan tai ehdottaa mielestänne nuorisoneuvostoon sopivia 18–28-vuotiaita saamelaisnuoria ja asiantuntijajäseneksi sopivia 15–17-vuotiaita saamelaisnuoria. Ehdotukset perusteluineen voi lähettää 1.12.2019 mennessä sähköpostitse nuorisosihteerille osoitteeseen elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

tai postitse

Nuorisoneuvosto
Sajos, 998700 Inari

Voit täyttää myös hakulomakkeen.

Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan nuorisoneuvoston pääasiallisena tehtävänä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä vahvistaa saamelaisnuorten identiteettiä nuorisotyön kautta. Lisäksi neuvosto tulee valmistelemaan ne saamelaiskäräjien esitykset, aloitteet, lausunnot ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria.

Nuorisoneuvoston toimintaan voit tutustua lisää täällä www.nuor.fi

Lisätietoja

Vs. Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Keskustelutilaisuus Oulussa 12.11. ja Rovaniemellä 13.11.

/in , /by

Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista!
Saamelaiskäräjien hallituksen järjestämät keskustelutilaisuudet jatkuvat Oulussa ja Rovaniemellä.

Oulu: ti 12.11. klo 17-19,
Bar & Café Keltainen Aitta, Aittatori 25, 90100 Oulu

Rovaniemi: ke 13.11. klo 18-20,
Santa’s Hotel Santa Claus (-1. krs), Korkalonkatu 29, 96200 Rovaniemi

Tilaisuuden tarkoituksena on tavata alueen saamelaisia ja keskustella ajankohtaisista asioista.
Tervetuloa! Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

”Haluamme hallituksen kanssa jatkaa vielä keskustelutilaisuuksien järjestämistä näin loppukaudesta. Keskustelutilaisuudet ovat hyvä tilaisuus päästä keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia Saamelaiskäräjien ja erityisesti hallituksen työstä eri alueiden saamelaisten kanssa. Tilaisuuksissa on myös hyvä mahdollisuus antaa eväitä seuraavalle Saamelaiskäräjien kokoonpanolle”, sanoo puheenjohtaja Sanila-Aikio ja toivottaa kiinnostuneet tervetulleiksi tilaisuuteen.

Vaalikauden viimeinen keskustelutilaisuus pidetään Sevettijärvellä 1.12.2019.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät hyväksyi toimintamallin Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä

/in , /by

Saamelaiskäräjien 4/2019 kokous pidettiin 30.10.2019 Inarissa. Kokouksessa Saamelaiskäräjät hyväksyi toimintamallin Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä. Lisäksi kokous vakinaisti kuusi virkaa; kolme koulutus- ja oppimateriaalitoimiston ja kolme yleisen toimiston alaisuuteen.

Metsähallitus ja Saamelaiskäräjät päättivät syksyllä 2017 aloittaa Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisen kehittämisen Metsähallituksen toiminnassa. Akwé: Kon -ohjeet tarjoavat menettelytavan, jolla saamelaisten osallistuminen hankkeiden ja suunnitelmien valmisteluun, vaikutusten arviointiin ja päätöksentekoon voidaan turvata. Ohjeita soveltamalla voidaan prosessin eri vaiheissa tunnistaa ja reagoida saamelaiskulttuurin säilyttämisen kannalta tärkeisiin asioihin ja saamelaisten huolenaiheisiin. Menettelytapa on työkalu tunnistaa ne saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset, jotka Metsähallituksen tulee ottaa huomioon maankäytön ja luonnonvarojen käytön suunnittelussa.

”Merkittävää toimintamallin päivittämisessä on työryhmätyöskentelyn lisäresurssit, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen prosessin eri vaiheissa sekä viestinnän lisääminen. Lisäksi Saamelaiskäräjät linjasi kokouksessa omia käytäntöjä toimintamallin toimeenpanoon”, sanoo Saamelaiskäräjiä neuvotteluissa edustanut Tuomas Aslak Juuso.

Vapaaehtoisten Akwé: Kon -ohjeiden tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuuden, alkuperäiskansojen luontosuhteen sekä perinteisen tiedon säilyminen, sekä turvata alkuperäiskansan täysipainoinen osallistuminen hankkeiden ja suunnitelmien kaikkiin vaiheisiin, ml. valmisteluun, vaikutusten arviointiin sekä päätöksentekoon, toimeenpanoon ja seurantaan.

Suomessa Akwé: Kon -ohjeet on tarkoitettu sovellettavaksi saamelaisten kotiseutualueella toteutettavien sellaisten hankkeiden ja suunnitelmien kulttuuri-, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinneissa, jotka voivat vaikuttaa saamelaiskulttuuriin, -elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön.

Saamelaiskäräjille kuusi uutta virkaa

Saamelaiskäräjät perusti koulutus- ja oppimateriaalitoimiston alaisuuteen inarin- ja koltansaamenkielisen oppimateriaalisuunnittelijan virat sekä oppimateriaalihankkeiden yleistä suunnittelua vastaavan oppimateriaalisuunnittelijan viran. Lisäksi Saamelaiskäräjät perusti yleisen toimiston alaisuuteen lastenkulttuurikeskuksen toiminnanohjaajan viran, musiikkikeskuksen suunnittelijan viran ja alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen suunnittelijan viran.

Jo vuosien ajan koulutus- ja oppimateriaalitoimiston määräaikaisesti täytetyt tehtävät on rahoitettu valtion talousarviossa vuosittain osoitetulla oppimateriaalimäärärahalla. Oppimateriaalitarpeet ja sen mukana työntekijätarpeet ovat kasvaneet 2000-luvulla saamenkielisen opetuksen laajentumisen sekä 2010-luvulla uudistettujen opetussuunnitelman perusteiden ja niiden edellyttämän digitaalisen materiaalityön myötä. Tarpeet ovat kasvaneet pysyvästi.

Saamelainen lastenkulttuurikeskus on aloittanut toimintansa Saamelaiskäräjillä vuonna 2004, elokuvakeskustoiminta vuonna 2009 ja musiikkikeskustoiminta vuonna 2010. Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä on määritelty kulttuurikeskusten tehtävät ja palvelusuhteen muoto. Kyseessä olevat tehtävät ovat olleet täytettyinä tähän saakka määräaikaisina virkasuhteina, pisimmillään vuodesta 2004 saakka.

”On selvää, että keskusten toiminnasta on muodostunut kiinteä osa Saamelaiskäräjien tuottamaa kulttuuritoimintaa, eikä keskusten suunnittelijoiden virkasuhteiden määräaikaisuudelle ole enää olemassa lain edellyttämää perustetta. Näin ollen Saamelaiskäräjien vastuu työnantajana edellyttää vakinaisten virkojen perustamista”, kommentoi puheenjohtaja Sanila-Aikio päätöstä.

Lisäksi Saamelaiskäräjät nimesi Aslak Holmbergin Saamelaiskäräjien eettisten ohjeiden toimeenpanoa valvovaan toimielimeen. Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 2/2019 hyväksynyt Saamelaiskäräjien eettisen ohjeistuksen. Ohjeistuksen mukaan Saamelaiskäräjille perustetaan erillinen toimielin, joka ohjeistaa ja valvoo Saamelaiskäräjien eettisten ohjeiden toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Puheenjohtaja Sanila-Aikio osallistuu Frozen 2 maailmanensi-iltaan

/in /by

Saamelaiskäräjien puheenjohtajat Tiina Sanila-Aikio, Aili Keskitalo (NO) ja Per-Olof Nutti (SE) sekä Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Åsa Larsson Blind osallistuvat Frozen 2 -elokuvan maailmanensi-iltaan Los Angelesissa 7. marraskuuta 2019.

”Disneyn elokuvat ovat suurien tunteiden elokuvia. On jännittävää nähdä, kuinka paljon saamelaiskulttuuri on inspiroinut elokuvatekijöitä ja miten se näkyy elokuvassa”, kertoo puheenjohtaja Sanila-Aikio odotuksistaan ennen matkaa.

Saamelaisdelegaatio Frozen 2 -elokuvan lehdistötilaisuudessa Oslossa 22. ja 23.9.2019. Kuva: Lars Opstad / Sámidiggi & Sámeráđđi.

Saamelaiskäräjien ja Saamelaisneuvoston puheenjohtajat ottavat mukaansa tyttärensä, jotka ovat kaikki suuria Frozen-faneja. Sanila-Aikion tytär Elli-Då´mnn Aikio (10-v.) lähtee ensi-iltaan.

Saamelaiskäräjät ja Saamelaisneuvosto ovat tehneet yhteistyötä Walt Disney animaatiostudion kanssa ja osallistuminen maailmanensi-iltaan on osa tätä sopimusta. Vierailunsa yhteydessä puheenjohtajat tapaavat myös Frozen 2 -elokuvan tekijöitä ja animaatioryhmän. Heille esitellään myös Walt Disney animaatiostudiota.

Saamelaiskäräjät ja Saamelaisneuvosto tiedottivat heinäkuussa 2019, että pohjoissaamenkielinen versio Frozen 2 -elokuvasta toteutetaan saamen kansan ja Walt Disney animaatiostudion yhteistyön tuloksena. Lisäksi syyskuussa 2019 julkaistiin lisää tietoa yhteistyöstä, kun kerrottiin saamelaisesta asiantuntijaryhmästä ja julkaistiin osapuolten välinen seremoniaalinen sopimus.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen puh. 010 8393140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Nuorille suunnattu seksuaalisuuden sanakirja käännetty kolmelle saamen kielelle

/in , /by

Väestöliiton nuorille suunnattu seksuaalisuuden sanakirja on käännetty pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielelle ja julkaistu Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston toimesta.

Seksuaalisuus on yksi tärkeä osa ihmisen kehitystä. Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat olleet tabu erityisesti saamelaisyhteisössä. Niistä on voinut olla hankala puhua, eikä uusille aiheeseen liittyville sanoille ole välttämättä ollut saamenkielistä vastinetta. Sanakirjojen avulla rohkaisemme saamelaisnuoria käyttämään omaa äidinkieltään. Sanakirjojen kääntämisessä on myös ajateltu saamenkielisen seksuaalivalistuksen tarpeita.

”Sanakirjan valmistumista on odotettu ja on hienoa, että saimme ne julkaistua juuri YK:n alkuperäiskansojen kielten vuonna. Toivomme, että seksuaalisuuden sanakirja tulee laajaan levitykseen ja otetaan rohkeasti käyttöön. Toiveena on myös, että seksuaalisuudesta voidaan puhua helpommin, kun sille löytyy sanat omalla kielellä”, iloitsee nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Ánte Veijola.

Nuorisoneuvoston jäsen Niila Rahko on pohtinut Väestöliiton blogissa saamenkielisen seksuaalisanakirjan merkitystä.  ”Tarvitsemme seksuaalisuutta kuvaavia sanoja saameksi. Sanasto tukee saamen kielen oppimista – onhan kieli ikkuna kulttuuriin. Saamelaisnuoret tarvitsevat oman sanakirjan seksuaalisanastolle, sillä tiedon saaminen omalla kielellä on merkityksellistä. Sanat antavat välineen ilmaista itseä terveellä tavalla, minkä vuoksi saamenkielinen seksuaalisuuden sanakirja on merkittävä ja kaivattu lisä. Saamenkielinen seksuaalisuuden sanakirja tarjoaa myös aikuisille keinoja ottaa asioita esille jälkikasvun kanssa”, pohtii Rahko.

Sanakirjojen kääntämiseen kuului paljon terminologiatyötä, sillä kaikkia sanakirjassa olevia sanoja ei vielä ole käytössä tai normitettu.  Sanakirjojen käännökset ovat valmistuneet kovan työn tuloksena vuosien 2018 ja 2019 aikana. Kääntämistyössä tehtiin tiivistä yhteistyötä Sámi Giellagáldun kanssa.

“Olen erittäin tyytyväinen, että saamme koltansaamen kieleen uutta seksuaalisanastoa. Sanoja on ollut entuudestaan vähän, jonka vuoksi jo pelkästään kääntäminen on ollut haasteellista. Haasteellisuudesta kertoo jo se, että käsiteltävään sanalistaan kertyi yhteensä 441 sanaa, joita olemme koltansaamen kielijaoston kokouksissa käsitelleet. Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ei ole ennen keskustelu ja se näkyi myös käytännön kielityössä: käännöksiä on ollut vaikea löytää ja paljon on käytetty suoraan lainasanoja. Joillekin sanoille on ollut paljon vaihtoehtoja, joiden pienistä merkityseroista olemme etsineet tietoa.” kertoo koltansaamen kielityöntekijä Mervi Semenoff  sanakirjojen kääntämisprosessista.

Jo yli 10 vuotta sitten Väestöliitto huomasi, että nuoret kysyivät paljon seksuaalisuuteen ja seksiin liittyviä sanoja, käsitteitä ja määritelmiä. Sanakirjan avulla haluttiin selkiyttää seksuaalisuuteen liittyvää termistöä, jotta aiheesta puhuminen helpottuu. Sen avulla haluttiin vaikuttaa siihen, että nuoret saavat asianmukaista tietoa, joka on omiaan murtamaan seksuaalisuuteen liittyviä tabuja ja myyttejä. Seksuaalisuuteen liittyviä käsitteitä ja määritelmiä on paljon ja uusia syntyy koko ajan. Siksi sanakirjaa on tärkeää uudistaa tasaisin väliajoin, kertoo Väestöliiton asiantuntija Sari Hälinen.

Tutustu seksuaalisuuden sanakirjaan suomeksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.

Nuorisoneuvoston jäsen Niila Rahko on kirjoittanut Väestöliiton blogiin ajatuksistaan seksuaalisuuden sanakirjoista. Lue lisää https://vaestoliitonblogi.com/2019/09/30/saamenkielinen-seksuaalisana-lisaa-hyvinvointia-ja-tietoisuutta/

Lisätietoja

Vs. Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Väestöliitto, asiantuntija Sari Hälinen, 050 302 5935, sari.halinen(at)vaestoliitto.fi