Sämitige stivrâ oovdânpuáhtá uáivilalmottâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmprosesist Sämitige čuákkimân

Sämitige stivrâ tuhhiittij čuákkimist 2.12.2019 uáivilalmottâs ain oovdânpyehtimnáál Sämitige čuákkimân, jis čuákkim meerrid tuhhiittiđ iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmist.

Uáivilalmottâsâst pahuduvvoo, ete sämmiliih láá algâaalmug táálái neelji staatâ, Taažâ, Ruotâ, Suomâ já Ruošâ kuávlust. Sämmilijn lii jieijâs aalmugin já algâaalmugin sehe aalmuglii sehe raajijd rastaldittee uáinust jiešmeridemvuoigâdvuotâ.

Uáivilalmottâsâst tiäduttuvvoo, ete mainâšum staatâi assimilaatioproseseh láá čuáccám sämmiláid nuuvt ohtsávt ko ovtâskâs ulmuu tääsist-uv, jieškote-uv aalmugstaatâ jiešvuođâiguin já raajij rasta. Uáivilalmottâsâst čujotteh, ete staatâi assimilaatiopolitiik sämmilij háárán lii häittidâm sämiaalmug jiešráđálii ovdánem já tuođâlii täsiáárvu já oovtviärdásâšvuođâ olášume sämmilij já ohtsâškode kooskâst páihálávt, kuávlulávt, aalmuglávt, raajij rasta já aalmugijkoskâsávt.

Uáivilalmottâsâst pahuduvvoo tergâdin, ete staatârääđi oovtâstpargoost Sämitiggijn já Nuorttâlij sijdâčuákkimáin aasât tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio nuurrâđ já tuođâštiđ sämmilij feerim Suomâ staatâ já ton sierâ virgeomâhái sämikulttuur já ton materiaallii vuáđu rikkoo tooimâin já tast, magareh vaikuttâsah já čuávumušah tain láá lamaš já ain láá sämmiláid algâalmugin já ton jesânáid ovtâskâs olmožin, sehe toohâđ taam uássin tubdâstum ibárdâsân tast, mii lii mii historjá já tááláá äigi.

Uáivilalmottâsâst tiäduttuvvoo, ete tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio asâttem ij lah ilo ige vuáittu. Taan tuođâlii tooimân kalga riemmâđ tondiet, ko oovdeb vyevih piäluštiđ sämmilij kuávluid já kulttuurijd iä lah pijssám nubásmittiđ viggâmušâid assimilistiđ sämmilijd váldukulttuurân. Komissio algâttem lii juohhum soro tile tiäđulâžžân tast, mon kales iä jieijâs eellimääigi kiergânâm finniđ vuoigâdvuođâ. Komissio toimâ kalga lekkâđ já išediđ kieđâvuššâđ traumaid, maid sämmiliih nuuvt aalmugin ko ovtâskâs olmožin kyeddih suhâpoolvâst nuubán. Tai traumai kieđâvuššâm nuuvt ovtâskâs ulmuu tääsist ko meid kollektivlávt lii lussâd já hirmástuttee. Kuittâg tot kalga tábáhtuđ tienuuvt, ete epitäsitiädu paijeentuállee tooimâid puáhtá tubdâstiđ já nubásmittiđ, vâi sämiaalmug vuoigâdvuotâ jiešmeerridmân meid siskiibeln puáhtá olášuđ.

Sämitige stivrâ oovdânpuáhtá Sämitige čuákkimân iävtuttâs tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmân tuhhiittem tâi hilgom. Toos lasseen stivrâ oovdânpuáhtá Sämitige čuákkimân, ete jis Sämitige čuákkim meerrid tuhhiittiđ iävtuttâs, te Sämitige čuákkim toos lasseen tuhhit uáivilalmottâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmist sehe tuhhit iävtuttâs Sämitige monâttâlmin oovdânpyehtiđ staatârááđán kyevti komissaar.

Luuvâ oles uáivilalmottâs sehe iävtuttâs Sämitige valjimmonâttâlmin.

Sämitige 5/2019 čuákkim 17.-18.12.2019 äššilisto.

Lasetiäđuh: Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Sämitigge uásálist Madrid šoŋŋâdâhkonferensân

Sämitigge uásálist Madridist 2.-13.12 OA šoŋŋâdâhčuákkimân. Koččâmušâst lii OA vuálásii šoŋŋâdâhraamisopâmuš 25. uásipeličuákkim já majemuš čuákkim ovdil ko Pariisi sopâmušpaje álgá. Konferensist lii ulmen finniđ loopân Pariisi sopâmuš njuolgâduskiirján kyeskee ráđádâlmijd já sooppâđ eromâšávt markkânmekanismáid kyeskee njuolgâdusâin.

Algâalmugáid kyeskee ääših čuákkimist láá sopâmuš vuálásii algâalmugij šoŋŋâdâhfoorum teivâdem sehe ton vuálásiih tábáhtusah čuákkim ääigi sehe algâalmugij šoŋŋâdâhfoorum pargo-ohjelm tuhhiittem. Toos lasseen Pariisi sopâmuš njuolgâdussáid kyeskee ráđádâlmeh, moh lohtâseh algâalmugij olmoošvuoigâdvuođáid, láá teháliih Sämitiigán. Algâaalmugpaaneel pargo-ohjelmist soppii konferens vuossâmuu ohhoost, te Pariisi šoŋŋâdâhráđádâlmijn 2015 álgám proosees foorum vuáđđudmist lii loopâst já foorum puáhtá algâttiđ eidusii tooimâs. Ohjelm lii čuávvoo kyevti ihán já tot ana sistees 12 aktiviteetid, moh lohtâseh algâalmugij ärbivuáválii tiätun sehe uásálistemmáhđulâšvuođáid, já ana sistees ovdâmerkkân kuávlulii pargopáájá ornim.

”Šoŋŋâdâhnubástus kuáská mijjân puohháid, já tast lii stuorrâ vaikuttâs arktâsij kuávlui algâalmugij elimân. Algâalmugij uásálistem sehe olmoošvuoigâdvuođâi kunnijâttem huámmášumán väldim ääšimiäldásávt lii tehálâš aalmugijkoskâsijn šoŋŋâdâhráđádâlmijn”, muštâl II värisaavâjođetteijee Juuso vuorduinis šoŋŋâdâhčuákkim puátusijn.

II värisaavâjođetteijee Juuso uásálistij toos lasseen sárnon konferens miäldustábáhtussáid sehe toolâi algâaalmugpaaneel vuálásii tábáhtusâst ohtsâšsahâvuáru EU:in.

Sämitige čuákkimist ovdâstává II värisaavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff.

Kove: II värisaavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso algâttij algâalmugij vuáhádumân já šoŋŋâdâhnubástusân lohtâseijee tábáhtus juáigusáin.

Lasetiäđuh

Tuomas Aslak Juuso, II värisaavâjođetteijee
tuomas.juuso@samediggi.fi
puh. 040 187 1331

Šiev Suomâ jiečânâsvuođâpeivi!

Buori Suoma iehčanasvuođabeaivvi!

Šiev Suomâ jiečânâsvuođâpeivi!

Šiõǥǥ Lääʹddjânnam jiõččnažvuõttpeeiʹv!

Hyvää Suomen itsenäisyyspäivää!

Kove: Tarja Länsman

Kuva: Anja Vest

Iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmân lii almostum

Sämitige stivrâ kieđâvušâi sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees čuákkimist 2.12.2019 já meridij iävtuttiđ Sämitige čuákkimân, ete tot tuhhiit teikkâ hilgo iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmân. Sämitige čuákkim kieđâvuš ääši čuákkimist 17.-18.12.2019. Nuorttâlij sijdâčuákkim kieđâvuš ääši 12.12.2019 Njellim-Kiäváájäävri já Njiävđám kuávlui nuorttâlâšraađij ohtâsâš čuákkimist.

Almostum iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmân siskeeld eereeb iärásij komissio toimânadelem, pargo puátusijd já tooimâid. Iävtuttâs mield staatârääđi aasât komissio ohtsâšpargoost Sämitiggijn já Nuorttâlij sijdâčuákkimáin. Komissiost láá 5 komissaar. Komissaarijn kyevtis väljejuv staatârääđi iävtuttâsâst, kyevtis väljejuv Sämitige iävtuttâsâst já ohtâ Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâsâst. Komissio jesâneh láá ulmuuh, kiäid lii vijđes luáttámuš sehe sämmilii já syemmilii siärváduvâst. Komissio lii pargostis jiešmerideijee já jiečânâs.

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ulmen lii tubdâđ já árvuštâllâđ historjálii já tááláá olgoštem, meiddei staatâ suddâdempolitik, sehe vuoigâvuođâi luávkkimijd, čielgâdiđ maht toh vaigutteh sämmiláid já sii siärvusân tááláá tiileest já iävtuttiđ, maht sämmilij já Suomâ staatâ koskâsii sehe sämmilij koskânâs ohtâvuođâ puávtáččij ovdediđ. Komissio pargo ulmen lii čuággiđ sämmilij feerimijd Suomâ staatâ já eres virgeomâhái tooimâin já tast, magareh vaikuttâsah já čuávumušah toin láá lamaš já ain láá sämmiláid algâalmugin já ton jesânáid ohtâgâssân, já pyehtiđ taam tiäđu uáinusân.

Komissio kalga rähtiđ pargostis raapoort, mii adeluvvoo staatârááđán, Sämitiigán já Nuorttâlij sijdâčuákkimân majemustáá 30.11.2022. Komissio puáhtá sundediđ tooimâs já ornijduđ ton pyeremussân uáinim vuovvijn já vuáđudiđ ovdâmerkkân pargojuávhuid tâi juáhusijd jieijâs toimânkoččom já toos adelum mittomeerij olášuttem várás. Komissio väljee olssis uáivičällee já eres máhđulijd čäällimkode jesânijd. Staatârääđi kanslia addel komissio tooimân meriruuđâ.

Psykososiaallâš toorjâ lii proosees olášume tehálâš uási. Vuoiŋâlii já psyykkisii torjuu kalga faallâđ sämikieláid já kulttuurtuáváá vaattâm vuovvijn. Sovâdâttâmproosees amnâstâh vyerkkejuvvoo Suomâ Aalmuglâšarkkâduv Sämiarkkâdâhân.

Sämitige stivrâ já uáiviminister Sipilä soppii teivâdemstis 5.5.2017, ete tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees algâttuvvoo nuuvt, ete täärhib detaljeh suáppojeh majeláá. Uáiviminister Antti Rinne haldâttâs ohjelm mield tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo juátkoo. Staatârääđi lii kieđâvuššâm já tuhhiittâm iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission eehidškovlâstis 13.11.2019.

Iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmân

Kove: Anja Vest / Sämitigge

Lasetiäđuh:

Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff puh. 050 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Sämitigge mieđeet stipendijd kuuđâ ollâškovlâuáppei

Sáárá Seipiharju, Janne Hirvasvuopio, Tytti Kyrö, Suvi-Tuuli Veijola, Mira Rauhala já Máren-Elle Länsman finnejeh taan ive Sämitige ollâškovlâuáppeid uáivildum stipendijd. Sämitigge almottij roovvâdmáánu 9. peeivi uccâmnáál ohtsis kuttâ 500 euro stiipeend, moh lijjii uáivildum sämikielâ já/teikkâ sämikulttuur válduaamnâs- já uálgiaamnâsuáppeid sehe uáppeid kiäh uásálisteh ollâtääsi škovliittâsân, mii vaalmâšt sämikielâlâš pargoelimân.

Stiipeenducâmušah pottii ohtsis 12. Stiipeend uuccâmäigi nuuvâi 18. skammâmáánu. Škovlim- já oppâmateriallävdikodde meridij stipendij jyehimist 25.11. čuákkimist. Miärádâs vuáđustasah lijjii uáppumiänástus, sämmilâš máátu vijđedem sierâláván oppâsuorgijd sehe sämikielâi koskâsâš oovtviärdásâšvuotâ.

Sáárá Seipiharju lohá Oulu ollâopâttuvâst válduamnâsin anarâškielâ, uálgiamnâsin sämikulttuur ja pedagogik. Janne Hirvasvuopio lohá Helsig ollâopâttuvâst válduamnâsin staatâoopâ, uálgiamnâsin tavesämikielâ. Tytti Kyrö lohá Laapi ollâopâttuvâst válduamnâsin sosialpargo já lii jottáám Säämimáttááttâskuávdáá anarâškielâ- já kulttuurlinje. Suvi-Tuuli Veijola lohá Oulu ollâopâttuvâst válduamnâsin sämikulttuur. Mira Rauhala lohá Oulu ollâopâttuvâst puovtâdâsekonomia já tavesämikielâ. Máren-Elle Länsman lohá Oulu ollâopâttuvâst válduamnâsin sämikulttuur já uálgiamnâsin psykologia já sosiologia.

Sämitigge kijttá puoh stiipeendocceid já tuáivut juáhážân luho já miänástume sehe uápuin et puáttee pargoelimist!

Sämitige stivrâ hilgoi sämitiggevaaljâi puátusist tohhum njuolgimvátámâšâid

Sämitige stivrâ meridij čuávdusijnis hilgođ sämitiggevaaljâi puátusist tohhum njuolgimvátámâšâid. Ive 2019 sämitiggevaaljâi puátusis lâi tohhum meriääigi siste nelji Sämitiggeest adelum laavâ 40 §:st uáivildum njuolgimvátámâš. Njuolgimvátámâšâin lii vattum puáttus komettem já uđđâ vaaljâi ornim.

– Sämitiggevaaljâi puátusist tohhum njuolgimvátámâšah láá tääl kieđâvuššum já tot uási valjáid lohtâseijee monâttâlmist lii Sämitige uásild hoittájum. Sämitiggevaljáid vyelgidijn lâi jo tiäđust, ete tile lii uáli siähálâš. Sämitige stivrâ lii ain tuođâi huolâstum sämmilij vuáđulii jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášuumeest sämmiláid kyeskee siskáldâs aašijn, iätá Sämitige saavâjođetteijee Sanila-Aikio.

Sämitige stivrâ ana, ete kuulmâ njuolgimvátámâš uásild iä lah oovdânpuohtum Sämitiggeest adelum laavâ 40 § vaattâm vuáđustâsah vaaljâi puáttus njuolgim várás tâi vaaljâi uđđâsist toimâttemnáál.

Niäljád njuolgimvátámâš uásild Sämitige stivrâ meridij, ete ij njuolgii valjâpuáttus. Stivrâ pahudij čuávdusistis, ete ollásávt árvuštâldijn vaaljâi toimâttem ohtâvuođâst sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotâ ij lah olášum, mutâ njuolgimvátámâš vuáđuld vaaljâi tooimâtmân lohtâseijee valjâlävdikode miärádâsâin tâi tooimâin ij lah pahudum valjâlävikode tooimâin šoddâm laavâvuástásâšvuotâ.

Veikâ vátámâš rähteeh láá čáittám vaaljâi puáttus nonnim almos laavâvuástásâšvuođâ já feilâlii valjâluvâttâllâm vaikuttâs valjâpuátusân, te sij iä lah pastam ájáttâlhánnáá – valjâsyeligâsvuođâ tiet – oovdânpyehtiđ njuolgâ čááitu tast, ete maht laavâvuástásâš valjâluvâttâllâm lii vaiguttâm eidu sii peht. Koččâmušâst orroo feiláid kyeskee čááitu lii máhđulâš oovdânpyehtiđ tuše epinjuolgâsávt.

Sämitige stiivrâ pevdikirje 19/2019 čuákkim 13.11.2019

Sämitige stiivrâ čuávduseh ive 2019 sämitiggevaaljâi puátusist tohhum njuolgim 1-4

 

40 § (30.12.2002/1279) Vaaljâi puátusân kyeskee njuolgimvátámâš já väidim

Jienâvuoigâdvuođâlâš, kote ana, ete valjâlävdikode miärádâs vaaljâi puáttus nonniimist teikâ vaaljâi tooimâtmân lohtâseijee eres toimâ lii laavâvuástásâš, uážžu toohâđ sämitige stiivrân njuolgimvátámâš majemustáá 14 peeivi siste tast, ko valjâlävdikodde lii nonnim vaaljâi puáđus.

Sämitige stivrâ kalga kieđâvuššâđ njuolgimvátámâš huápulávt já majemustáá ovdil ko valjâihe nohá.

Sämitige stiivrâ miärádâsân uážžu uuccâđ nubástus väidimáin alemuu haldâttâhriähtán majemustáá 14 peeivi siste tast, ko äššiomâhâš lii finnim tige stiivrâ miärádâs tiättun. Nubástusucâmist nuávdittuvvoo mudoi, mii haldâttâhlaavâkevttimlaavâst asâttuvvoo.

Jis valjâlävdikode 1 momentist uáivildum miärádâs teikâ toimâ lii lamaš laavâvuástásâš já taat lii vaiguttâm vaaljâi puátusân, vaaljâi puáttus kalga njuolgiđ já staatârääđi táárbu mield meridiđ sämitige jesânijd já värijesânijd vaaljâi njyelgejum puáttus mield.

Jis vaaljâi puáttus ij paste njuolgiđ, vaaljah kalgeh meriduđ uđđâsist toimâttemnáál.

 

Lasetiäđuh:

Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Stuárráámus suovvum puásuilovoh -pargojuávkku ij iävtut puásuilovoi čuoppâm

Eennâm- já meccituáluministeriö lii almostittâm onne stuárráámus suovvum puásuilovoh -pargojuávhu loppâraapoort. Raportist pahuduvvoo, ete palgâskuáhtásáid elettempuásuilovvoid iä iävtut nubástus, mutâ jieškote-uv paalgâs kenigittoo oovdânpyehtiđ kyevti tooimâ kuátumij killeelvuođâ visásmitmân. Sämitigge ana eromâš pyerrin pargojuávhu iävtuttâs, ete palgâskuáhtásáid puásuilovvoid iä iävtut nubástus.

Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio uásálist 25.11.2019 stuárráámus suovvum puásuilovoh -pargojuávhu iävtuttâs almostittemtilálâšvuotân. “Sämmilii puásuituálu hárjuttemhinái já eellimvuáimálâšvuođâ tááhust lii eromâš tehálâš, ete pargojuávkku ij iävtut puásuilovoi čuoppâm”, Sanila-Aikio paahud.

Eennâm- já meccituáluministeriö asâttij 12.10.2018 stuárráámus suovvum puásuilovoh -pargojuávhu valmâštâllâđ iävtuttâs poccui tälvikuátumij kilelis pyevtittemnaavcâ miäldásii elettempuásuimeereest ivvijd 2020-2030. Sämitige ovdâsteijen pargojuávhust lii toimâm Asko Länsman. Pargojuávhu loppâraapoort lii valmâštum, ijge stuárráámus suovvum puásuilovvoid iävtuttuu čuoppâm.

Pargojuávkku oovdânpuáhtá loppâraportistis, ete poccui tälvikuátumij kilelis kevttim visásmitmân já luándu maaŋgâhámásâšvuođâ ovdedeijee puásuikuáttum optimi juksâm tiet ráhtojeh kenigittee palgâskuáhtásiih puásuikuátumij tipšo- já kiävttuvuáváámeh. Pargojuávkku iävtut, ete paalgâs väljee čuávuváást kyevti tooimâ kuátumij killeelvuođâ visásmitmân: 1) Ucemustáá 7 % elettempuásuimere kepidem stuárráámuu suovvum elettempuásuimere háárán, 2) tooleeb njuovvâm 1.6.-15.11., 3) jävilkuátumij tile pyeredem, 4) kesikuáttumjuurrâm ovdedem, 5) palgâsij ovtâstittem.

Sämitige já eennâm- já meccituáluministeriö koskâsâš sämitiggelaavâ 9 § miäldásâš ráđádâllâm pargojuávhu loppâraportist já iävtuttâsâst lâi 14.11.2019. Ráđádâlmist kieđâvuššui eereeb iärásij tooláá njuovvâm tooimâ já toos lohtâseijee hástuseh. Sämitigge puovtij oovdân, ete maaŋgâin sämmilij päikkikuávlu palgâsijn njuovvâm olášuttem lii kiddâ luándutiilijn já tooleeb njuovvâm ij veltihánnáá lah máhđulâš olášuttiđ 15.11. räi, ko poccui čokkim pygályssáid váátá jieŋâ já muottuu. Hástusin puáhtá leđe meid tot, ete palgâseh iä finnii piärgukaavpijd meriääigi räi. Te Sämitigge iävtuttij, ete sämmilij päikkikuávlu uásild palgâsijd kenigitteh oovdânpyehtiđ oovtâ tooimâ kuátumij killeelvuođâ visásmitmân. Ráđádâlmijn meridii, ete eennâm- já meccituáluministeriö asâttem puátteevuotâpargojuávkku árvuštâl Sämitige avžuuttâsâst 15.11 peivimere paaldâst monnjârääji “já/tâi ovdil tälvikuátumáid sirdâšum” ko čuávdih kiävttu- já tipšovuávám olášuttem.

Puásuituálulaavâ 21 § mield eennâm- já meccituáluministeriö meerrid love ihán häävild, kalle elettempoccuu paalgâs uážžu ihásávt toollâđ já kalle taggaar poccuu palgâs uásálâš uážžu enâmustáá omâstiđ.

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kove: Tomi Guttorm / Sámediggi

Uusâ hárjuttâllen Walt Disney Animation Studiosân

Lah-uv jotemin uápuid tâi eidu valmâštum uáppee taiđuu, animaatio, graafâlii teikkâ filmâ syergist? Walt Disney Animation Studios oceh hárjuttâlleid kiäsán 2020. Talent Development -hárjuttâllen tust lii eromâš máhđulâšvuotâ porgâđ oovtâst Disney stivrejeijein já tutkâđ puoh peelijd taaiđâ-, mainâstem- já filmâsyergist.

Hárjuttâllâmohjelm pištá love okkod já syergih, moos tun puávtáh uuccâđ. Luuvâ eenâb sii hárjuttâllâmohjelmist já iävtuin täst:

Story

Production Management

Character, CG Artist

Environment, CG Artist

Visual Development

CG Animation

Technology Tools

Technology Research Graduate

Intern Meander Drawing Software

Graduate Intern Appearance Modeling and Rendering

Real-Time Rendering Intern

Environment Software

Uuccâmäigi WDAS hárjuttâllen já mätkistipendin: 13.01.20 tme 9:00 Taažâ/Ruotâ ääigi já 10:00 Suomâ ääigi.

Mätkistipend

Hárjuttâllee puáhtá uuccâđ 10,000 $ stuárusii mätkistipend, mon Sämirääđi já Sämitigeh ruttâdeh. Occest kalga leđe sämituávááš, sun kalga tevdiđ WDAS iävtuid hárjuttâllei já sust kalga leđe vuávám tast, ete maht sun áigu pyehtiđ tiäđu maasâd sämmilii siärvádâhân , ovdâmerkkân sosiaallii media peht, luvâlduvâin jna.

Čääli ucâmuš, enâmustáá 1 sijđo, mast tun čielgiih jieijâd tuáváá já vuávám toos, ete maht tun ááiguh pyehtiđ tiäđu maasâd.

Merkkii ucâmušân “WDAS internship” já vuolgât tom taan čujottâsân: kmr@saamicouncil.net

Uuccâmäigi WDAS hárjuttâllen já mätkistipendin: 13.01.20 tme 9:00 Taažâ/Ruotâ ääigi já 10:00 Suomâ ääigi.

Ohtâvuotâtiäđuh

Christina Hætta, Sämirääđi
+47 48021734
kmr(at)saamicouncil.net

 

Vuálá škovlâahasii párnáimateriaalhaavâ loppâjuhle já materiaalij almostittemtilálâšvuotâ Sajosist 20.11.

Sämitige kielâtoimâttuv Vuálá škovlâahasii párnáimateriaalhaavâ loppâjuhle já rahtum materiaalij almostittemtilálâšvuotâ lii Sajosist párnái vuoigâdvuođâi peeivi 20.11. tijme 9.00-12.00.

Tilálâšvuotâ álgá auditoriost savâigijn, pyevtittum materiaalij oovdânpyehtimáin já párnái lavluin, mon maŋa Sajos viäskárist lii máhđulâšvuotâ uápásmuđ tärkkilubbooht materiaalijd.

Haahâ lii álgám ive aalgâst já tast láá šoddâm kyehti moobiilspeelâ, kyehti digikirje, puásuifáddásâš lyevdispellâ já pođoipuustaveh anarâš-, nuorttâ- já tavesämikielân.

Sämitigge tuáivut puohháid, mut eromâsávt puoh materiaalij rähtimân uásálisteijeid párnáid, sämikielâlijd vuálá škovlâahasijd párnáid já ovdâškovlâuáppeid, tiervâpuáttim almostittemtilálâšvuotân.

Tábáhtus lii sämikielâlâš.

Lasetiäđuh

Má. kielâpiervâlstivrejeijee
Petra Kuuva
+358 10 839 3119 / +358 40 6624741
petra.kuuva(at)samediggi.fi

Sämitige vuálá škovlâahasii párnáimateriaalihaahâ lii ive 2019 pištee máttááttâs- ja kulttuurministeriö ruttâdem haahâ, kost pyevtittuvvojeh Suomâ sämikieláid kyehti moobiilspeelâ, kyehti digikirje, sämikielâi pođoipustaveh já lyevdispeelâ puásuielimist.