Iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission vaalmâš

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmân kyeskee ráđádâlmeh láá finnim loopân staatâ, Sämitige já Nuorttâlij sijdâčuákkim kooskâst. Staatârääđi lii kieđâvuššâm já tuhhiittâm iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission eehidškovlâstis 13.11.2019. Iävtuttâs ovdán Sämitige já Nuorttâlij sijdâčuákkim kieđâvuššâmnáál.

Ulmen lii asâttiđ komissio, mast ličij vittâ jeessân já mii ličij toimâstis jiečânâs já jiešráđálâš. Iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmân siskeeld eereeb iärásij komissio toimânadelem, pargo puátuseh já tooimah, já tain tieđettuvvoo lase maŋeláá. Sämitige čuákkim kieđâvuš iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission čuákkimistis 17.-18.12.2019.

­- Vuáđulii valmâštâllâm já sehe Sipilä ja Rinne haldâttâssáin tohhum ráđádâlmij maŋa mij lep peessâm toos räi, ete mun puávtám viijmâg pyehtiđ iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio vuáđđudmân Sämitige stiivrâ já čuákkim kieđâvušmân, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio.

– Tollum kulâmijn sämiaalmug lii vaattâm staatâst čonâdâttâm. Sämmiliih vyerdih, ete puástuvuođah selvâttuvvojeh já vyeigejuvvojeh já ete puástuvuođah iä innig kuássin tábáhtuuččii. Valmâštâllâm ääigi mun lam šoddâm tiettiđ tuođâlijd, ovtâskâs sämmiláid tábáhtum tragediaid. Tain tábáhtusâin šadda sämiaalmug ohtsâš historjá já cevzimmaainâs. Sämitigge já Nuorttâlij sijdâčuákkim kalgeh suogârdâllâđ, ete halijdep-uv, ete tábáhtum puáhtoo uáinusân, Sanila-Aikio juátká.

Suomâ haldâttâs lii Sämitige iävtuttâsâst algâttâm sämiaašijd kieđâvuššee tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees valmâštâllâm roovvâdmáánust 2017. Sämitige čuákkim oovdânpuovtij vuolgâttâssavâstâlmist 9.2.2018, ete prosesist uárnejuvvojeh sämmilij kulâmeh nuuvt sämmilij päikkikuávlust ko meid ton ulguubeln-uv. Staatârääđi kanslia almostitij raapoort kulâmijn 26.11.2018. Sämitigge meridij čuákkimistis 18.12.2018 ovdániđ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmprosesist já oovdânpyehtiđ Suomâ staatân tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio vuáđudem sehe mandaatráđádâlmij algâttem. Sämitige stivrâ váldásmittui ráđádâllâđ mandaat staatáin.

Staatârääđi tiäđáttâs 13.11.2019; Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio asâttem ovdán

Lasetiäđuh:

Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Sämitige sämikielâ toimâttâh ocá tavesämikielâ jurgâleijee vuáruttâllâmriijâ sajasii

Sämitige sämikielâ toimâttâh ocá

tavesämikielâ jurgâleijee vuáruttâllâmriijâ sajasii

Sajasâšvuotâ lii 1.4. – 30.9.2020 koskâsii ääigi.  Sajasâžžân väljejum kalga tevdiđ vuáruttâllâmrijjâlaavâst (1305/2002) uáivildum iävtuid. Jurgâleijee pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornig 36 §:st já jurgâleijee tohálâšvuotâvátámâšah asâttâsâst Sämitiggeest (1727/1995). Jurgâleijee pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/IV tâi V/II miäldásávt (vuáđupälkki 2518,95-2180,06 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen pargoost máksoo 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield hárjánemlaseh.

Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 11.12.2019 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?823d2f13fi-FI

Lasetiäđuid pargoost addel Sämitige kielâtorvočällee p. 010 839 3124. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.

Anarist 13.11.2019 Sämitigge

Sämiaašij ráđádâllâmpeeivijn savâstâllâmnáál ee. kulttuurpalvâlusah já soti- já eennâmkoddeuđâsmittem

Sämiaašij ráđádâllâmpeeivih uárnejuvvojeh oppeet 7.-8.11.2019 Helsigist. Ráđádâllâmpeeivih uárnejuvvojeh jyehi ive já peeivij ulmen lii moonnâđ čoođâ äigikyevdilis sämiaašijd ministeriöi virgeulmui já Sämitige ovdâsteijei kooskâst. Vuossâmuu peeivi ääigi lii puoh ministeriöid uáivildum ohtâsâš uási haldâttâsohjelm kirjiimijn já tai tooimânpieijâmist.

Ráđádâllâmpeeivij ääigi savâstâlloo Sämitige iävtuttâm fáádáin jieškote-uv syergi västideijee virgeulmuiguin. Taan ive ráđádâllâmpeeivijn Sämitige oovdânpuáhtám fáádáh láá kulttuurpalvâlusah, soti- já eennâmkoddeuđâsmittem já mađhâšem.

Kulttuurpalvâlusâin váldojeh oovdân kuávdái tooimâ já ruttâdem sehe Veikkaus -ruttâdem kepidemvaikuttâsah. Soti -uđâsmitmist oovdân láá sämmilij kielâlij já kulttuurlij vuáđuvuoigâdvuođâi já ovtviärdásâšvuođâ kievrâb olášuttem sehe sämmilij vaikuttemmáhđulâšvuođâi já kulttuur-jiešhaldâšem pyeredem. Maađhâšmist oovdân láá lijgemađhâšem arktâlii kuávlust, torvolâšvuotâ- já reesuurskoččâmâšah já páihálij ulmui kuullâm já huámmášumán väldim.

Ráđádâllâmpeivijd uásálisteh Sämitiggeest I värisaavâjođetteijee Heikki Paltto, II värisaavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, stiivrâ jeessân Nilla Tapiola, haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi, kulttuurčällee já káidusohtâvuođâi peht Sämitige virgeulmuuh jieškote-uv syergist.

Ráđádâllâmpeeivih láá riehtiministeriö já Sämitige koordinistem já toh uárnejuvvojeh tääl viiđâd keerdi.

Lasetiäđuh

I värisaavâjođetteijee Heikki Paltto, puh. 040 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân sämitige nuorâirááđán 2020-2021

Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum nuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Sämikielâ táiđu lii tuáivuttettee. Valjiimist nuávditteh meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh.

Nuorâirááđán väljejuvvojeh čiččâm eidusâš jesânid sehe sijjân juáhážân persovnliih värijesâneh. Jesâneh kalgeh leđe 18–28-ihásiih aktiivliih säminuorah. Toos lasseen rááđán väljejuvvojeh vittâ pisovâš äššitobdee. Äššitobdeejesâneh kalgeh leđe valjiidijn 15–17-ihásiih. Nuorâirääđi taha sämitige stiivrân iävtuttâs jesânijn, kiäh väljejuvvojeh, já lopâlii miärádâs taha sämitige čuákkim.

Tun puávtáh uuccâđ fáárun tâi iävtuttiđ jieijâd mielâst nuorâirááđán hiäivulijd 18–28-ihásijd säminuorâid já äššitobdeejesânin hiäivulijd 15–17- ihásijd säminuorâid. Iävtuttâsâid vuáđustâsâidiskuin puáhtá vuolgâttiđ 1.12.2019 räi šleđgâpostáin nuorâičällei čujottâsân elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

tâi poostâ peht

Nuorâirääđi
Sajos, 998700 Aanaar

Tun puávtáh tevdiđ meiddei uuccâmluámáttuv.

Sämitige ohtâvuođâst tuáimee nuorâirääđi váldupargon lii ovdediđ säminuorâi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid sehe nanodiđ säminuorâi identiteet nuorâipargo pehti. Lasseen rääđi valmâštâl taid sämitige iävtuttâsâid, alguid, ciälkkámušâid já eres uáivilijd, moh kyeskih säminuoráid.

Nuorâirääđi tooimân tun puávtáh uápásmuđ lase tääbbin www.nuor.fi

Lasetiäđuh

Vs. Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Savâstâllâmtilálâšvuotâ Oulust 12.11. ja Ruávinjaargâst 13.11.

Puáđi savâstâllâđ äigikyevdilis aašijn!
Sämitige stiivrâ ornim savâstâllâmtilálâšvuođah juátkojeh Oulust já Ruávinjaargâst.

Oulu, majebargâ 12.11. tme 17-19,
Bar & Café Keltainen Aitta, Aittatori 25, 90100 Oulu

Ruávinjargâ, koskokko 13.11. tme 18-20,
Santa’s Hotel Santa Claus (-1. krs), Korkalonkatu 29, 96200 Rovaniemi

Tilálâšvuođâ tárguttâssân lii teivâđ kuávlu sämmilijguin já savâstâllâđ äigikyevdilis aašijn.
Tiervâpuáttim! Faallâp käähvi.

”Halijdep stivráin juátkiđ vala savâstâllâmtilálâšvuođâi ornim návt loppâ toimâpaje ääigi. Savâstâllâmtilálâšvuođah láá šiev tilálâšvuotâ peessâđ savâstâllâđ já lonottiđ jurduid Sämitige já eromâšávt stiivrâ pargoost sierâ kuávlu sämmilijguin. Tilálâšvuođâin lii meid šiev máhđulâšvuotâ adeliđ evvisijd čuávvoo Sämitiigán, iätá saavâjođetteijee Sanila-Aikio já tuáivut ääšist kiddiistum ulmuid tiervâpuáttim tilálâšvuođáid.

Vaaljâpaje majemuš savâstâllâmtilálâšvuotâ tuálloo Čevetjäävrist 1.12.2019.

Lasetiäđuh:
Saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saavâjođetteijee Sanila-Aikio uásálist Frozen 2 maailmvuosâehidân

Sämitige saavâjođetteijeeh Tiina Sanila-Aikio, Aili Keskitalo (NO) ja Per-Olof Nutti (SE) sehe Sämirääđi saavâjođetteijee Åsa Larsson Blind uásálisteh Frozen 2 -elleekove maailmvuosâehidân Los Angelesist kuovâmáánu 7. peeivi 2019.

”Disney elleekoveh láá stuorrâ tobdoi elleekoveh. Lii jiäráskittee uáiniđ, ete mon ennuv sämikulttuur lii movtijdittâm elleekoverähteid já maht tot uáinoo elleekooveest”, muštâl saavâjođetteijee Sanila-Aikio vuorduinis ovdil määđhi.

Sämidelegaatio Frozen 2 -elleekove lostâmediatilálâšvuođâst Oslost 22. já 23.9.2019. Kove: Lars Opstad / Sámidiggi & Sámeráđđi.

Sämitige já Sämirääđi saavâjođetteijeeh väldih fáárun nieidâidis, kiäh láá puoh stuorrâ Frozen-fanih. Sanila-Aikio nieidâ Elli-Då´mnn Aikio (10-i.) vuálgá vuosâehidân.

Sämitigeh já Sämirääđi láá porgâm oovtâstpargo Walt Disney animaatiostudioin já uásálistem maailmvuosâehidân lii uási taan sopâmuš. Kollim ohtâvuođâst saavâjođetteijeeh teivih meid Frozen 2 -elleekove rähteid já animaatiojuávhu. Sijjân oovdânpuáhtoo meid Walt Disney animaatiostudio.

Sämitigeh já Sämirääđi tieđettii syeinimáánust 2019, ete tavesämikielâlâš versio Frozen 2 -elleekooveest olášuttoo sämiaalmug já Walt Disney animaatiostudio oovtâstpargo puáđusin. Toos lasseen čohčâmáánust  2019 almostittii lasetiäđu oovtâstpargoost ko muštâlii sämmilii äššitobdeejuávhust já almostittii uásipeelij koskâsâš seremoniaallâš sopâmuš.

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Viestâdemčällee Johanna Alatorvinen puh. 010 8393140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

 

Nuoráid čuosâttum seksuaalvuođâ sänikirje jurgâlum kuulmâ sämikielân

Väestöliitto nuoráid čuosâttum seksuaalvuođâ sänikirje lii jurgâlum tavesämi-, anarâš- já nuorttâlâškielân já almostittum Sämitige nuorâirääđi tooimâst.

Seksuaalvuotâ lii ohtâ tehálâš ulmuu ovdánem uási. Seksuaalvuotân lohtâseijee ääših láá lamaš tabu eromâšávt sämmilâšsiärváduvâst. Tain lii puáhtám leđe vaigâd sárnuđ, ige uđđâ fáádán lohtâseijee saanijd lah veltihánnáá lamaš sämikielâlâš vaastâ. Sänikiirjij vievâst mij ruokâsmittep säminuorâid kevttiđ jieijâs eenikielâs. Sänikiirjij jurgâlmist láá meid smiettâm sämikielâlii seksuaalčuovviittâs táárbuid.

”Sänikirje valmâštum láá vuárdám já lii suotâs, ete mij pyehtip almostittiđ taid eidu OA algâaalmugkielâi ive. Mij tuáivup, ete seksuaalvuođâ sänikirje juáhhoo vijđáht já váldoo ruokkâdávt anon. Ulmen lii meid, ete seksuaalvuođâst puáhtá sárnuđ älkkeebeht, ko toos láá säänih jieijâs kielâst”, illood nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Ánte Veijola.

Nuorâirääđi jeessân Niila Rahko lii suogârdâllâm Väestöliitto blogist sämikielâlii seksuaalsänikirje merhâšume.  ”Mij tarbâšep seksuaalvuođâ kovvejeijee saanijd sämikielân. Sánádâh tuárju sämikielâ oppâm – kielâhân lii laasâ kulttuurân. Säminuorah tarbâšeh jieijâs sänikirje seksuaalsánádâhân, tastko tiäđu finnim jieijâs kielân lii merhâšittee. Säänih adeleh niävu olgospyehtiđ jieijâs tiervâs vuovvijn, já tondiet sämikielâlâš seksuaalvuođâ sänikirje lii merhâšittee já käibidum lase. Sämikielâlâš seksuaalvuođâ sänikirje fáálá meid rävisulmuid vuovijd pajediđ aašijd oovdân jieijâs párnáiguin”, smiättá Rahko.

Sänikiirjij jurgâlmân kullui ennuv terminologiapargo, tastko puoh sänikirjeest orroo säänih iä lah vala kiävtust tâi normâdum.  Sänikiirjij jurgâlusah láá šoddâm korrâ pargo puáđusin iivij 2018 já 2019 ääigi. Jurgâlempargoost porgui ennuv oovtâstpargo Säämi Kielâkäldein.

“Mun lam eromâš tuđâvâš, ete finnip nuorttâlâškielân uđđâ seksuaalsánáduv. Säänih láá lamaš ovdil uccáá, mondiet jo tuše jurgâlem lii lamaš hástulâš. Hástulâšvuođâst muštâl jo tot, ete kieđâvuššâmnáál säniliiston pottii ohtsis 441 säännid, maid mij lep nuorttâlâškielâ kielâjuáhus čuákkimijn kieđâvuššâm. Seksuaalvuotân lohtâseijee aašijn iä lah ovdil savâstâllâm já tot oinui meid keevâtlii kielâpargoost: jurgâlusah láá lamaš väädis kavnâđ já ennuv láá kevttum njuolgâ lovnâsäänih. Motomáid saanijd láá lamaš ennuv muulsâiävtuh, moi uccâ merhâšumeiäruin mij lep uuccâm tiäđu.” muštâl nuorttâlâškielâ kielâpargee Mervi Semenoff  sänikiirjij jurgâlemprosesist.

Jo paijeel 10 ihheed tassaaš Väestöliitto huámmášij, ete nuorah koijâdeh ennuv seksuaalvuotân já seeksin lohtâseijee saanijd, tuáváduvâid já miäruštâlmijd. Sänikirje vievâst halijdii čielgâsmittiđ seksuaalvuotân lohtâseijee teermijd, vâi fáádást ličij älkkeb sárnuđ. Ton vievâst halijdii vaiguttiđ toos, ete nuorah finnejeh hiäivulii tiäđu, mii jieijâs peeleest rikkoo seksuaalvuotân lohtâseijee tabuid já oskomušâid. Seksuaalvuotân lohtâseijee tuáváduvah já miäruštâlmeh láá ennuv já lase šadda ohtânmaanoost. Tondiet lii tehálâš uđâsmittiđ sänikirje hiäivulijn kooskâin, muštâl Väestöliitto äššitobdee Sari Hälinen.

Uáppáásm seksuaalvuođâ sänikiirján suomâkielân, tavesämikielân, anarâškielânnuorttâlâškielân.

Nuorâirääđi jeessân Niila Rahko lii čáállám Väestöliitto blogin jurduidis seksuaalvuođâ sänikiirjijn. Luuvâ lase https://vaestoliitonblogi.com/2019/09/30/saamenkielinen-seksuaalisana-lisaa-hyvinvointia-ja-tietoisuutta/

Lasetiäđuh

Vs. Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Väestöliitto, äššitobdee Sari Hälinen, 050 302 5935, sari.halinen(at)vaestoliitto.fi

 

     

Sämikielâlâš moobiilspellâ lii almostum

Sämitige vuálá škovlâahasii párnáimateriaalihaavâ vuossâmuš moobiilspellâ lii tääl vaalmâš, já tom puáhtá luođiđ Google Play -käävpist suomâkielâ nommân Karhu ja kettu. Moobiilspellâ lii almostum kuulmâ sämikielân; anarâškielân, nuorttâlâškielân já orjâlâškielân.

Kuobžâ já Riemnjis lii mainâshámásâš moobiilspellâ, kost čuávvup elleekuáhtá já sunnuu ustevij määđhi Sáámán. Maainâs ovdán kuuloold iveaaigij mield, já jyehi iveääigi puotâ láá valjimspeelah. Speelâ čuosâttâhjuávkku láá vuálá škovlâahasiih párnááh, mut spellâ heivee šievnáálá puohháid, meid rävis kielâuáppeid.

Kuobžâ já Riemnjis -moobiilspeelâ algâjuurdâ já koveh láá graafikko Ulla Sainio. Speelâ lii ráhtám jyváskylálâš spellâovdedeijee já Koskâ-Suomâ stuárráámus spellâsyergi irâttâs Zaibatsu Interactive.

Sämitige vuálá škovlâahasii párnáimateriaalihaahâ lii ive 2019 pištee máttááttâs- ja kulttuurministeriö ruttâdem haahâ, kost pyevtittuvvojeh Suomâ sämikieláid kyehti moobiilspeelâ, kyehti digikirje, sämikielâi pođoipustaveh já lyevdispeelâ puásuielimist. Materiaaleh almostittojeh párnái vuoigâdvuođâi peeivi 20.11.

Lasetiäđuh

Má. kielâpiervâlstivrejeijee
Petra Kuuva
+358 10 839 3119 / +358 40 6624741
petra.kuuva(at)samediggi.fi

 

Sämikielâliih nuorâi tiätu- já ravvimsiijđoh lekkâseh

Siijđoid, moh almostuveh kuulmâ sämikielân já suomâkielân, lii pyevtittâm Sämitige nuorâirääđi.

”Mij ilodep, ete peessâp säämi kielâoho kunnen lekkâđ uđđâ siijđoid. Mij siijđoin tun kaavnah eereeb iärásij tiäđu nuorâirääđist já ton tooimâst,  säminuorâi tiätu- já ravvimpalvâlusâid já videoblogijd. Maŋeláá tun peesah meid čäälliđ  savâstâllâmfoorumân”, muštâl nuorâirääđi saavâjođetteijee Risten Mustonen.

Siijđoi siskáldâsah láá čuosâttum eromâšávt säminuoráid. Toos lasseen siijđoin láá meid tiäđuh almolávt puohháid ovdâmerkkân Dihtosis- tiätupakkeet häämist. Siijđoi teema lii siärvuslâšvuotâ. “Mij halijdep, ete taah siijđoh láá puoh säminuorâi várás, mon peri kuávlust sij ääsih. Mij tuáivuttep säminuorâid tiervâpuáttim uásálistiđ meid siskáldâs pyevtitmân teevstâi, kuuvij já videoi peht”, Risten Mustonen muštâl.

Nuorâi tiätu- ja ravvimpargo lii estâdeijee nuorâipargo, mii fáálá tiäđu, stivrim já ravvim sierâlágán nuorâi elimân lohtâseijee koččâmušâin já tilálâšvuođâin. Pargohaamijn tuárjuh nuorâi šoddâm, jiečânâssân šoddâm já pyereestvaijeem já toh vuáđuduveh nuorâi tiäđu já torjuu tárboid.

Siijđo uássin láá meid nuorâirääđi uđâsmittum siijđoh. Siijđoin tun pasteh uápásmuđ nuorâirääđi tooimân já čuávvuđ, ete maggaar toimâ rääđist lii tääl já puátteevuođâst. Siijđoh lekkâseh koskoho 23.10. čujottâsâst www.nuor.fi.

Tiätu- já ravvimsiijđoh ovdeduvvojeh ohtânmaanoost. Mij väldip vuástá ideaid siskáldâsân. Jis tust láá ideah siijđoi siskáldâsâst, te vääldi ohtâvuođâ mii hahâpargei.

Siijđoh láá uási DigiÁrran-haavâ, mii lii nuorâirääđi já Kuávluhaldâttâhvirgáduv oovtâstpargo.

Lasetiäđuh:

Kati Eriksen
DigiÁrran-haahâ
Sämitigge
kati.eriksen(at)samediggi.fi