Raportti rajat ylittävästä kouluyhteistyöstä julkistettiin

/in , /by

Esihankkeen raportti ”Rajaton saamelaisopetus” julkistettiin keskiviikkona 4.12. Saamelaiskäräjillä Norjan Karasjoella, kun hankkeen sihteeri Arla Magga ojensi raportin saamelaiskäräjien hallituksen jäsenelle Mikkel Eskil Mikkelsenille.

– Me olemme kiitollisia tästä työstä, joka nousee tärkeäksi Norjan, Suomen ja Ruotsin puolen Saamelaiskäräjille tulevaisuudessa koskien opetussuunnitelmia, oppimateriaaleja ja kouluyhteistyötä. Tämä luo pohjaa yhteistyön lisäämiselle, sanoo saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Mikkel Eskil Mikkelsen.

Raportin päätavoitteena on ollut tunnistaa ja koota kokemuksia ja mahdollisuuksia ja myös löytää esimerkkejä siitä, miten koulut ovat toteuttaneet kouluyhteistyötä rajojen yli. Raportin loppuun on koottu ehdotukset toimenpiteistä, jotka voivat auttaa rajattoman saamelaisen kouluyhteistyön aloittamisessa tai jatkamisessa ympäri Saamenmaata. Saamelaisia koskevaa opetuspolitiikkaa tulisi tarkastella ja toteuttaa siten, että saamelaislapset- ja nuoret saavat mahdollisuuden vahvistaa opetuksessa kieltään, identiteettiään ja kulttuuriaan valtionrajojen estämättä.

Saamelaisen kouluyhteistyön edistäminen on Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston yksi päätavoitteista, jonka vuoksi syntyi tarve käynnistää esihanke ja kirjoittaa raportti. Saamelaiskäräjät Norjan puolella palkkasi hankesihteerin ja käynnisti työryhmän, joka työskenteli vuoden 2019. Työryhmässä ovat olleet mukana Suomen, Ruotsin ja Norjan puolen Saamelaiskäräjien lisäksi Utsjoen ja Sirman kouluyhteistyön edustajat. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Inger Anne Klemetsen Saamelaiskäräjiltä Norjan puolella, sihteerinä puolestaan fas Arla Magga Saamelaiskäräjiltä Suomen puolella. Työryhmään ovat kuuluneet lisäksi Ulla Aikio-Puoskari ja Eila Tapiola Saamelaiskäräjiltä Suomen puolelta, Laura Arola Utsjoen kunnasta, Jon Christer Mudenia Tenon kunnasta sekä vanhempien edustajat Aura Pieski ja Leif Erik Varsi ja tutkija Torkel Rasmussen.

Raportti on pohjoissaameksi, ja se käännetään alkuvuodesta 2020 vielä suomen- ja norjankielelle. Raportti on luettavissa täältä.

Raportin julkistamistilaisuudessa Norjan Karasjoella Inger Anne Klemetsen, Mikkel Eskil Mikkelsen, Torkel Rasmussen, Leif Erik Varsi ja Arla Magga. Kuva: Sámediggi/Sametinget

Yhteyshenkilöt:

Työryhmän puheenjohtaja Inger Anne Klemetsen
+47 78 47 40 94
inger.anne.klemetsen(at)samediggi.no

Työryhmän sihteeri Arla Magga
+358 401 985 033
arla.magga(at)samediggi.fi

https://www.sametinget.no/

Saamelaiskäräjien hallitus esittää kannanottoa saamelaisten totuus- ja sovintoprosessista Saamelaiskäräjien kokoukselle

/in , /by

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi kokouksessa 2.12.2019 kannanoton edelleen esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle, mikäli kokous päättää hyväksyä ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta.

Kannanotossa todetaan saamelaisten olevan alkuperäiskansa nykyisten neljän valtion, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Saamelaisilla on omana kansana ja alkuperäiskansana sekä kansallisessa että rajoja ylittävässä perspektiivissä itsemääräämisoikeus.

Kannanotossa painotetaan, että mainittujen valtioiden assimilaatioprosessit ovat kohdistuneet saamelaisiin niin yhteisesti kuin yksilötasolla, kunkin kansallisvaltion ominaispiirtein ja rajat ylittävin tavoin. Kannanotossa viitataan, että valtioiden assimilaatiopolitiikka koskien saamelaisia on haitannut saamen kansan omaehtoista kehitystä ja todellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuuden toteutumista saamelaisten ja yhteiskuntien välillä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, rajoja ylittävästi ja kansainvälisesti.

Kannanotossa todetaan tärkeäksi, että valtioneuvosto yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa asettaa totuus- ja sovintokomission kokoamaan ja todistamaan saamelaisten kokemuksen Suomen valtion ja eri viranomaisten saamelaiskulttuuria ja sen aineellista pohjaa rikkovista toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, sekä tekemään tämän osaksi tunnustettua käsitystä siitä, mikä historiamme ja nykyisyytemme on.

Kannanotossa painotetaan, ettei totuus- ja sovintokomission asettaminen ole ilo eikä voitto. Tähän äärimmäiseen toimenpiteeseen ryhdytään siksi, etteivät aiemmat keinot puolustaa saamelaisten alueita ja kulttuureita ole riittäneet muuttamaan pyrkimyksiä assimiloida saamelaisia valtakulttuuriin. Komission aloittaminen on jaetun surun hetki tietoisena siitä, kuinka monet eivät omana elinaikanaan ehtineet saamaan oikeutta. Komission työn tulee purkaa ja auttaa käsittelemään traumoja, joita saamelaiset niin kansana kuin yksilöinä kantavat ylisukupolvisesti. Näiden traumojen käsittely niin yksilötasolla kuin kollektiivisesti on raskasta ja järkyttävää. Kuitenkin sen on tapahduttava edes siinä määrin, että epätasapainoa ylläpitävät toimet voidaan tunnistaa ja muuttaa, jotta saamen kansan oikeus itsemääräämiseen myös sisäisesti voi toteutua.

Saamelaiskäräjien hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle ehdotuksen totuus- ja sovintokomission asettamiseksi hyväksymistä tai hylkäämistä. Lisäksi hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, mikäli Saamelaiskäräjien kokous päättää hyväksyä ehdotuksen, että Saamelaiskäräjien kokous lisäksi hyväksyy kannanoton saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta sekä hyväksyy esityksen Saamelaiskäräjien menettelyksi kahden komissaarin esittämiseksi valtioneuvostolle.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan sekä esitys Saamelaiskäräjien valintamenettelyksi.

Saamelaiskäräjien 5/2019 kokouksen 17.-18.12.2019 esityslista.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät osallistuu Madridin ilmastokonferenssiin

/in /by

Saamelaiskäräjät osallistuu Madridissa 2.-13.12 pidettävään YK:n ilmastokokoukseen. Kyseessä on YK:n alaisen ilmastopuitesopimuksen 25. osapuolikokous ja viimeinen kokous ennen Pariisin sopimuksen kauden alkua. Konferenssissa on tavoitteena saada loppuun Pariisin sopimuksen sääntökirjaa koskevat neuvottelut ja sopia erityisesti markkinamekanismeja koskevista säännöistä.

Alkuperäiskansoja koskevat asiat kokouksessa ovat sopimuksen alaisen alkuperäiskansojen ilmastofoorumin tapaaminen sekä sen alaiset tapahtumat kokouksen aikana sekä alkuperäiskansojen ilmastofoorumin työohjelman hyväksyminen. Lisäksi Pariisin sopimuksen sääntöjä koskevat neuvottelut liittyen alkuperäiskansojen ihmisoikeuksiin ovat tärkeitä Saamelaiskäräjille. Alkuperäiskansapaneelin työohjelmasta sovittiin konferenssin ensimmäisellä viikolla, joten Pariisin ilmastoneuvotteluista 2015 alkanut prosessi foorumin perustamisesta on näin ollen saatu päätökseen ja foorumi voi aloittaa varsinaisen toimintansa. Ohjelma on seuraavalle kahdelle vuodelle ja se sisältää yhteensä 12 aktiviteettia liittyen alkuperäiskansojen perinteiseen tietoon sekä osallistumismahdollisuuksiin, sisältäen esimerkiksi alueellisen työpajan järjestämisen.

”Ilmastonmuutos koskee meitä kaikkia, ja sillä on suuri vaikutus arktisten alueiden alkuperäiskansojen elämään. Alkuperäiskansojen osallistuminen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen huomioonottaminen asianmukaisesti on tärkeää kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa”, kertoo II varapuheenjohtaja Juuso odotuksistaan ilmastokokouksen tuloksista.

II varapuheenjohtaja Juuso osallistui lisäksi puhujana konferenssin oheistapahtumiin sekä piti alkuperäiskansapaneelin alaisessa tapahtumassa yhteispuheenvuoron EU:n kanssa.

Saamelaiskäräjiä kokouksessa edustavat II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff.

Kuva: II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso aloitti alkuperäiskansojen sopeutumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvän tapahtuman joikaamalla.

Lisätietoja

Tuomas Aslak Juuso, II varapuheenjohtaja
tuomas.juuso@samediggi.fi
puh. 040 187 1331

Hyvää Suomen itsenäisyyspäivää!

/in /by

Buori Suoma iehčanasvuođabeaivvi!

Šiev Suomâ jiečânâsvuođâpeivi!

Šiõǥǥ Lääʹddjânnam jiõččnažvuõttpeeiʹv!

Hyvää Suomen itsenäisyyspäivää!

Kuva: Tarja Länsman

Kuva: Anja Vest / Sámediggi

Ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi julkaistu

/in , /by

Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli saamelaisten totuus- ja sovintoprosessia kokouksessa 2.12.2019 ja päätti esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se joko hyväksyy tai hylkää ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi. Saamelaiskäräjien kokous käsittelee asiaa kokouksessa 17.-18.12.2019. Kolttien kyläkokous käsittelee asiaa 12.12.2019 pidettävässä Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden kolttaneuvostojen yhteisessä kokouksessa.

Julkaistu ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi sisältää muun muassa komission toimeksiannon, työn tavoitteet ja tehtävät. Ehdotuksen mukaan valtioneuvosto asettaa komission yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa. Komissiossa on 5 komissaaria, joista 2 valitaan valtioneuvoston esityksestä, 2 Saamelaiskäräjien esityksestä ja 1 Kolttien kyläkokouksen esityksestä. Komission jäsenet ovat laajaa luottamusta nauttivia henkilöjä saamelaisten ja suomalaisen yhteiskunnan keskuudessa. Komissio on työssään itsenäinen ja riippumaton.

Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Komission työn tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisilla alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, ja tehdä tämä tieto näkyväksi.

Komissio laatii työstään raportin, joka luovutetaan valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2022 mennessä. Komissio voi suunnata toimintaansa ja järjestäytyä parhaaksi katsomallaan tavalla ja perustaa esimerkiksi työryhmiä ja jaostoja täyttääkseen toimeksiantonsa ja sille asetetut tavoitteet. Komissio valitsee itselleen pääsihteerin ja mahdolliset muut sihteeristön jäsenet. Valtioneuvoston kanslia osoittaa komission toiminnalle määrärahan.

Psykososiaalinen tuki on olennainen osa prosessin toteutumista. Henkistä ja psyykkistä tukea saamen kielillä ja kulttuuritaustan edellyttämällä tavalla tulee olla tarjolla. Sovintoprosessin aineisto arkistoidaan Kansallisarkiston Saamelaisarkistoon.

Saamelaiskäräjien hallitus ja pääministeri Sipilä sopivat tapaamisessaan 5.5.2017, että aloitetaan totuus- ja sovintoprosessi niin, että tarkemmista yksityiskohdista sovitaan myöhemmin. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman mukaan totuus- ja sovintokomission työtä jatketaan. Valtioneuvosto on käsitellyt ja hyväksynyt ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomissioksi iltakoulussaan 13.11.2019.

Ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi

Kuva: Anja Vest / Sámediggi

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff puh.  050 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Õõutveäkka – yhdessä!

/in /by

Alkuperäiskansat tarvitsevat yhteisöllisiä tapahtumia kielen säilymiseksi. Omien ihmisten ja sukulaisten kohtaaminen voimaannuttaa. Alkuperäiskansojen kielivuoden ja kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlavuosi lähenee loppuaan ja vuoden viimeiset tapahtuma järjestetään joulukuussa Männikön palvelutalossa 18.12. 

Yhdessä! -sukupolvien kohtaaminen järjestetään joulukuun 18. päivänä palvelutalo Männikössä, Ivalossa. Kyyditys järjestetään Näätämön-Sevettijärven suunnalta Ivaloon ja Nellimistä- Ivaloon ja takaisin. Linja-auto -kyyditykseen ilmoittaudutaan ennakkoon. Omaiset ja ystävät Ivalosta ovat tervetulleita myös mukaan tapahtumaan.

Männikön palvelutalon ohjelma alkaa noin klo 10. Musiikillisesta ohjelmasta vastaavat Sevettijärven koululaiset yhdessä Hanna-Maaria Kiprianoffin kanssa. Muusikot Tero Harju ja Aimo Aikio esiintyvät myösyhteisöllisessä kohtaamisessa. Jouluisen tapahtuman päättää Pieni Kolttakino -elokuvaesitys joka on Ville-Riiko Fofonoffin kuvaama Kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlavideo.

Männikön tapahtuman järjestää saamelaiskäräjien lastenkulttuurikeskus Mánnu, Kolttakulttuurisäätiö ja Inarin kunnan Männikön palvelutalo.

Ilmoittautuminen kuljetuksiin 12.12. mennessä (reitti Näätämö-Sevettijärvi-Ivalo sekä Nellim-Keväjärvi-Ivalo): Mari Korpimäki puh. 045 611 5250 tai mari.korpimaki@kolttasaamelaiset.fi. Paikkoja on rajoitetusti.

Lisätietoja: MÁNNU/Sámediggi Petra Biret Magga-Vars puh. 040 732 5503, petra.magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät antaa stipendin kuudelle korkeakouluopiskelijalle

/in , /by

Sáárá Seipiharju, Janne Hirvasvuopio, Tytti Kyrö, Suvi-Tuuli Veijola, Mira Rauhala ja Máren-Elle Länsman saavat tänä vuonna Saamelaiskäräjien korkeakouluopiskelijoille tarkoitetun stipendin. Saamelaiskäräjät julisti lokakuun 9. päivänä haettavaksi yhteensä kuusi 500 euron stipendiä, jotka oli tarkoitettu saamen kielen ja/tai saamelaisen kulttuurin pääaine- ja sivuaineopiskelijoille ja saamenkieliseen työelämään valmistavassa korkea-asteen koulutuksessa oleville.

Stipendihakemuksia vastaanotettiin yhteensä 12. Stipendin hakuaika päättyi 18. marraskuuta. Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta päätti stipendin saajista kokouksessaan 25.11. Perusteluina päätökselle olivat opintomenestys, saamelaisen osaamisen laajentaminen oppimisen eri alueille sekä saamen kielten välinen yhdenvertaisuus.

Sáárá Seipiharju opiskelee Oulun yliopistossa pääaineenaan inarinsaame, sivuaineinaan saamelainen kulttuuri ja pedagogiikka. Janne Hirvasvuopio opiskelee Helsingin yliopistossa pääaineenaan valtio-oppi, sivuaineenaan pohjoissaame. Tytti Kyrö opiskelee Lapin yliopistossa pääaineenaan sosiaalityö ja on suorittanut inarinsaamen kielen ja kulttuurin koulutuksen Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Suvi-Tuuli Veijola opiskelee Oulun yliopistossa pääaineenaan saamelainen kulttuuri. Mira Rauhala opiskelee Oulun yliopistossa tuotantotaloutta ja pohjoissaamen kieltä. Máren-Elle Länsman opiskelee Oulun yliopistossa pääaineenaan saamelainen kulttuuri ja sivuaineinaan psykologia ja sosiologia.

Saamelaiskäräjät kiittää kaikkia stipendiä hakeneita ja toivottaa jokaiselle onnea ja menestystä sekä opinnoissa että tulevassa työelämässä!

Saamelaiskäräjien hallitus hylkäsi saamelaiskäräjävaalien tuloksesta tehdyt oikaisuvaatimukset

/in /by

Saamelaiskäräjien hallitus päätti ratkaisuissaan hylätä saamelaiskäräjävaalien tuloksesta tehdyt oikaisuvaatimukset. Vuoden 2019 saamelaiskäräjävaalien tuloksesta oli tehty määräajassa neljä Saamelaiskäräjistä annetun lain 40 §:ssä tarkoitettua oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimuksissa on vaadittu vaalien tuloksen kumoamista ja uusien vaalien järjestämistä.

– Saamelaiskäräjävaalien tuloksesta tehdyt oikaisuvaatimukset on nyt käsitelty ja se osa vaaleihin liittyvästä menettelystä on Saamelaiskäräjien osalta hoidettu. Saamelaiskäräjävaaleihin lähdettäessä tiedettiin jo etukäteen, että tilanne on hyvin sekava. Saamelaiskäräjien hallitus on edelleen hyvin huolissaan saamelaisten perustavaa laatua olevan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta saamelaisia koskevissa sisäisissä asioissa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien hallitus katsoo, että kolmen oikaisuvaatimuksen osalta ei ole esitetty Saamelaiskäräjistä annetun lain 40 §:n edellyttämiä perusteita vaalien tuloksen oikaisemiseksi tai vaalien uudelleen toimittamiseksi.

Neljännen oikaisuvaatimuksen osalta Saamelaiskäräjien hallitus päätti olla oikaisematta vaalitulosta. Hallitus totesi ratkaisussaan, että kokonaisuutena arvioiden vaalien toimittamisen yhteydessä saamelaisten itsemääräämisoikeus ei ole toteutunut, mutta oikaisuvaatimuksen perusteella vaalien toimittamiseen liittyen vaalilautakunnan päätöksissä tai toimenpiteissä ei ole havaittu vaalilautakunnan toimista johtuvaa lainvastaisuutta.

Vaikka vaatimuksen tekijät ovat osoittaneet vaalien tuloksen vahvistamisen yleisen lainvastaisuuden ja virheellisen vaaliluettelon vaikutuksen vaalitulokseen, he eivät ole pystyneet välittömästi – vaalisalaisuuden takia – esittämään suoraa näyttöä siitä, miten lainvastainen vaaliluettelo on vaikuttanut juuri heidän kohdallaan. Kyseisiä virheitä koskeva näyttö on mahdollista esittää ainoastaan epäsuorasti.

Saamelaiskäräjien hallituksen pöytäkirja 19/2019 kokous 13.11.2019

Saamelaiskäräjien hallituksen ratkaisut vuoden 2019 saamelaiskäräjävaalien tuloksesta tehtyihin oikaisuvaatimuksiin 1-4

 

40 § (30.12.2002/1279) Vaalien tulosta koskeva oikaisuvaatimus ja valitus

Äänioikeutettu, joka katsoo, että vaalilautakunnan päätös vaalien tuloksen vahvistamisesta tai vaalien toimittamiseen liittyvä muu toimenpide on lainvastainen, voi tehdä saamelaiskäräjien hallitukselle oikaisuvaatimuksen viimeistään 14 päivänä siitä päivästä, jona vaalilautakunta on vahvistanut vaalien tuloksen.

Saamelaiskäräjien hallituksen on käsiteltävä oikaisuvaatimus kiireellisesti ja viimeistään ennen vaalivuoden loppua.

Saamelaiskäräjien hallituksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen viimeistään 14 päivänä siitä päivästä, jona asianomainen on saanut käräjien hallituksen päätöksen tiedoksi. Muutoksenhaussa noudatetaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Jos vaalilautakunnan 1 momentissa tarkoitettu päätös tai toimenpide on ollut lainvastainen ja tämä on vaikuttanut vaalien tulokseen, vaalien tulosta on oikaistava ja valtioneuvoston tarvittaessa määrättävä saamelaiskäräjien jäsenet ja varajäsenet vaalien oikaistun tuloksen mukaisesti.

Jos vaalien tulos ei ole oikaistavissa, vaalit on määrättävä uusittavaksi.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Keskustelutilaisuus Sevettijärvellä 1.12.

/in /by

Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista!

Saamelaiskäräjien hallituksen vaalikauden viimeinen keskustelutilaisuus pidetään Sevettijärvellä sunnuntaina 1.12. klo 17-19. Tilaisuus järjestetään kolttatalolla.

Tilaisuuden tarkoituksena on tavata alueen saamelaisia ja keskustella ajankohtaisista asioista.

Tervetuloa! Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

”Haluamme hallituksen kanssa jatkaa vielä keskustelutilaisuuksien järjestämistä näin loppukaudesta. Keskustelutilaisuudet ovat hyvä tilaisuus päästä keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia Saamelaiskäräjien ja erityisesti hallituksen työstä eri alueiden saamelaisten kanssa. Tilaisuuksissa on myös hyvä mahdollisuus antaa eväitä seuraavalle Saamelaiskäräjien kokoonpanolle”, sanoo puheenjohtaja Sanila-Aikio ja toivottaa kiinnostuneet tervetulleiksi tilaisuuteen.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Suurimmat sallitut poroluvut -työryhmä ei esitä porolukujen leikkaamista

/in , /by

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut tänään suurimmat sallitut poroluvut -työryhmän loppuraportin. Raportissa todetaan, että paliskuntakohtaisiin eloporolukuihin ei esitetä muutosta, mutta kukin paliskunta velvoitetaan esittämään kaksi toimenpidettä laidunten kestävyyden varmistamiseksi. Saamelaiskäräjät pitää erittäin hyvänä työryhmän esitystä, ettei paliskuntakohtaisiin porolukuihin esitetä muutosta.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio osallistuu 25.11.2019 suurimmat sallitut poroluvut -työryhmän esityksen julkaisutilaisuuteen. ”Saamelaisen poronhoidon harjoittamisedellytysten ja elinvoimaisuuden kannalta on todella tärkeää, ettei työryhmä esitä porolukujen leikkaamista”, Sanila-Aikio toteaa.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 12.10.2018 suurimmat sallitut poroluvut -työryhmän valmistelemaan esitystä porojen talvilaidunten kestävän tuottokyvyn mukaisesta eloporomäärästä vuosille 2020-2030. Saamelaiskäräjien edustajana työryhmässä on toiminut Asko Länsman. Työryhmän loppuraportti on valmistunut, eikä suurimpiin sallittuihin porolukuihin esitetä leikkausta.

Työryhmä esittää loppuraportissaan porojen talvilaidunten kestävän käytön varmistamiseksi sekä luonnon monimuotoisuutta edistävän porolaidunnuksen optimoimiseksi laadittavan velvoittavat paliskuntakohtaiset porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmat. Työryhmä esittää, että paliskunta valitsee seuraavista kaksi toimenpidettä laidunten kestävyyden varmistamiseksi: 1) Vähintään 7 % eloporomäärän lasku suhteessa suurimpaan sallittuun eloporomäärään, 2) aikainen teurastus 1.6.-15.11., 3) jäkälälaidunten tilan parantaminen, 4) kesälaidunkierron kehittäminen, 5) paliskuntien yhdistäminen.

Saamelaiskäräjien ja maa- ja metsätalousministeriön välinen saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu työryhmän loppuraportista ja esityksestä pidettiin 14.11.2019. Neuvottelussa käsiteltiin muun muassa aikaisen teurastuksen toimenpidettä ja siihen liittyviä haasteita. Saamelaiskäräjät toi esille, että useissa saamelaisten kotiseutualueen paliskunnissa teurastuksen toteuttaminen on riippuvainen luonnonolosuhteista ja aikaista teurastusta ei välttämättä ole mahdollista toteuttaa 15.11. Mennessä, koska porojen kokoaminen eroteltaviksi edellyttää jäiden ja lumen tuloa. Haasteena voi myös olla se, etteivät paliskunnat saa lihakauppoja määräaikaan mennessä. Näin ollen Saamelaiskäräjät esitti, että saamelaisten kotiseutualueen osalta paliskunnat velvoitetaan esittämään yksi toimenpide laidunten kestävyyden varmistamiseksi. Neuvottelussa päätettiin, että MMM:n asettama tulevaisuustyöryhmä arvioi Saamelaiskäräjien suosituksesta 15.11. päivämäärän rinnalla takarajan ”ja/tai ennen talvilaitumille siirtymistä” käyttö- ja hoitosuunnitelman toimeenpanoa ratkaistaessa.

Poronhoitolain 21 §:n mukaan maa- ja metsätalousministeriö määrää kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, kuinka monta eloporoa paliskunta saa alueellaan vuosittain pitää ja kuinka monta tällaista poroa paliskunnan osakas saa enintään omistaa.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kuva: Tomi Guttorm/ Sámediggi