Anna Lumikivi álggahii dáiddadáhpáhusbargin

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ordnen vuolgá dál duođas johtui. Nuortalašgielat musihkkár Anna Lumikivi lea álggahan dáiddadáhpáhusbargin skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas. Dáiddadáhpáhus ordnejuvvo Anáris Sadjosis cuoŋománu 10.-11. beivviin, temán leat teáhter ja muitaleami máŋggat hámit.

Dáhpáhusas válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit riikka dási Teatris-dáhpáhussii, mii ordnejuvvo Jyväskyläs  miessemánus. Dasa lassin bálkkašuvvojit buoremus muitaleaddjit. Muitaleami hámit sáhttet leat iešguđetlágán sátnedáidaga hámit sihke luohti, livđe ja le´udd.

Dáiddadáhpáhus lea Annai oahpis juo ovddežis. – Lean mánnán oassálastán gilvui ja dan maŋŋá lean guktii bargan dáhpáhusa duopmárin ja oktii láidesteaddjin, muitala Anna. – Lea hávski beassat ordnet Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa, mas leat nu guhkes árbevierut ja mas lea leamaš nu stuorra mearkkašupmi sámeguovllu mánáide ja nuoraide – nugo maiddái munnjege.

Dáhpáhussii almmuheapmi rahpasa fargga Webropolis. Čuovo Sámedikki fierbmesiidduid, dáhpáhusa iežas Facebook-siidduid ja oassálaste!

Riikka dási Teatris-dáhpáhusa njuolggadusat leat gávdnamis dáppe:

https://nuorikulttuuri.fi/wp-content/uploads/sites/111/2018/12/saannot-teatris-2019.pdf

 

Oktavuohtadieđut

anna.lumikivi(at)samediggi.fi

tel. 010 8393 174 ja 040 684 1957

Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma

Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

Sámi giellalága 31 §:a vuođul máksojuvvon doarjagat ohcanlahkai

Vuoigatvuođaministeriija almmuha ohcanláhkái sámi giellalága (1086/2003) 31 §:s oaivvilduvvon doarjagiid. Doarjagat leat dán jagi geavahanláhkái oktiibuot 150 000 euro. Doarjaga sáhttá mieđihit sámiid ruovttuguovllu gielddaide, searvegottiide ja bálgosiidda ja maiddái lága 18 §:s dárkkuhuvvon priváhta beliide lága heiveheamis šaddan sierra lassigoluid gokčamii.

Dál ohccojuvvon doarjagat leat oaivvilduvvon 1.1.2019 maŋŋá šaddan dahje boahttevaš lassigoluide. Friddjahápmásaš ohcamušaid galgá doaimmahit vuoigatvuođaministeriijai maŋimustá 1.4.2019 dmu 16:15 elektrovnnalaččat čujuhussii oikeusministerio@om.fi. Ohcamuša sáhttá doaimmahit maiddái poastačujuhussii Oikeusministeriö, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, PL 25, 00023 Valtioneuvosto.

Dušše mearreáigái boahtán ohcamušat váldojit vuhtii. Ohcamušas galgá čielggadit daid sierra lassigoluid, maid gokčamii doarjja ohccojuvvo.

Lassidieđut vuoigatvuođaministeriija doarjagis.

 

Lassidieđut:

Sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sámi kulturmearreruđas mieđihuvvon kulturdoarjagat jagi 2019

Sámedikki kulturlávdegoddi jugii kulturlávdegotti čoahkkimis 11.-12.2.2019 Oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan stáhtadoarjaga jagi 2019 oktiibuot 176 000 sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii (ng. sámi kulturmearreruhta), mas Ohcejoga sámekirkostobuid fuolaheapmái 10 340 euro. Davviriikkalaš sámeservviid doarjumii 15 000 €.

Kulturlávdegoddi lea mieđihan kulturbálkkašumiid dovddastussan nana sámegiela, kultuvrra ja kulturárbbi, árbevirolaš ealáhusaid eallinfámu ovddideaddjin ja dovddusin dahkamis. Eallinbargu -kulturbálkkašumi oažžut leat Inkermaria Hetta Vuohčus ja Antti Oula Juuso Eanodagas. Guktot ožžot 3000 € sturrosaš bálkkašumi.

Dánge háve sáhttá gávnnahit, ahte ohcamušaid dássi lei allat, mii muitala, ahte sámedáidda ja -kultuvra ellet fámolaš ođasmuvvama áigge, muhto kulturmearreruhta, mii juhkko, lea bisson meari dáfus ovddeža sturrosažžan.
Jagi 2019 dollojuvvo ON:id eamiálbmogiid gielaid jahki. Temájagi dárkkuhussan lea bajidit ovdan máilmmi eamiálbmogiid gielaid dili.

Kulturlávdegoddi háliidii doarjut čállinprošeavttaid gárváneami, mat leat juo buorre muttus, servošiid doaimma aktiverema ja kulturárbbi dieđuid, dáidduid ja geavadiid eallinfámolažžan ja nuppástuvvin seailuma buolvvas nubbái.

Kulturdoarjagiid oažžuide sáddejuvvo soahpamuš/mearrádus vuolláičállima várás guoktin stuhkkan ja nubbi stuhkka máhcahuvvo Sámediggái, man maŋŋá doarjagat biddjojit máksui.

Kulturmearreruhta 2019 

Sámediggi almmuha ohcan láhkai dieđihančálli virggi

Dieđihančálli barggut leat meroštallon Sámedikki bargoortnegis 26 e §. Bargun lea ee. dikšut, plánet ja ovddidit Sámedikki diehtojuohkima guoski áššiid nu, ahte mielde lea dieđihanstrategiija ollašuhttin, veahkehit ságajođiheaddji ja čállingotti dieđihandoaimmas sihke válmmaštallat doaibmasuorgásis gullevaš áššiid sámedikki čoahkkimii, stivrii ja lávdegottiide. Bargu álgá 1.4.2019.

Virggi sajustanbáiki lea sámiid ruovttuguovlu. Seađusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun eaktuda sámekultuvrra buori dovdamuša, njuovžilis čálalaš ja njálmmálaš olggosbuktima sihke buriid ovttasbargan- ja gulahallandáidduid. Vuordit maiddái máhtu iešráđálaš bargamii, buriid organiseren- ja streassagierdannávccaid. Ruoŧa- ja eaŋgalsgiela dáidu (čálalaš ja njálmmálaš) sihke bargohárjánupmi vástideaddji bargguin gehččojuvvojit ovdun.

Bálkkámáksin mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2596,52 €/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde, ja sámeguovllus barggadettiin 24 %:a sámeguovllu lassi. Virggis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid duođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 22.3.2019 dmu 16.00 rádjai čujuhusain info@samediggi.fi.  Lassidieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 010 839 3106. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 21.2.2018 Sámediggi

Sámediggi almmuha ohcan láhkai ealáhusčálli virggi

Ealáhusčálli barggut leat meroštallon Sámedikki bargoortnegis 26 c §. Bargun lea ee. válmmaštallat sámiid ealáhusaide ja daid ovddideapmái guoskevaš áššiid nu, ahte vuhtii váldo sámiid árbevirolaš diehtu sihke doaibmat ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegotti áššemeannudeaddjin. Bargu álgá 1.4.2019.

Seađusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin  gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).  Virggi ceavzilis dikšun eaktuda  sámekultuvrra, sámi árbevirolaš dieđu, sámeguovllu ja -ealáhusaid ja maiddái hálddahusbargguid buori dovdamuša sihke buriid ovttasbargan- ja gulahallandáidduid. Vuordit maiddái máhtu iešráđálaš bargamii, buriid organiseren- ja streassagierdannávccaid. Virggis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.

Bálkkámáksin mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2596,52 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde, ja sámeguovllus barggadettiin 24 %:a sámeguovllu lassi.

Ohcamušaid duođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 22.3.2019 dmu 16.00 rádjai čujuhusain info@samediggi.fi.  Lassidieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 010 839 3106. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 21.2.2018 Sámediggi

Sámediggi almmuha ohcan láhkai riikkaidgaskasaš áššiid čálli virggi

Čálli barggut leat meroštallon Sámedikki bargoortnegis 26 d §. Bargun lea ee. fuolahit, koordineret, plánet sihke ovddidit sámedikki riikkaidgaskasaš doaimma, válmmaštallat sámedikki, stivrra ja lávdegottiid čoahkkimis doaibmasuorgásis gullevaš áššiid sihke dikšut Sámi parlamentáralaš ráđi guoski doaimma. Virggi sajustanbáiki lea sámiid ruovttuguovlu. Bargu álgá 1.4.2019.

Seađusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin  gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Virggi ceavzilis dikšun eaktuda sámekultuvrra, sámiid riikkaidgaskasaš áššiid ja hálddahusbargguid buori dovdamuša, njuovžilis čálalaš ja njálmmálaš eaŋgals- ja ruoŧagiela dáiddu sihke buriid ovttasbargan- ja gulahallandáidduid. Vuordit maiddái máhtu iešráđálaš bargamii, buriid organiseren- ja streassa gierdannávccaid.

Virggis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi. Bálkkámáksin mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2596,52 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde, ja sámeguovllus barggadettiin 24 %:a sámeguovllu lassi.

Ohcamušaid duođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 22.3.2019 dmu 16.00 rádjai čujuhusain info@samediggi.fi.  Lassidieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 010 839 3106. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 21.2.2018 Sámediggi

Sámi giellarávvehat 21.12.2019 dmu 18-20 – mánáid sápmelaš árabajásgeassin- ja giellalávgunpedagogihkka

Hállojuvvo guovtte- ja máŋggagielatvuođas: Eahkeda fáddán lea mánáid sápmelaš árabajásgeassin- ja giellalávgunpedagogihkka.

Bures boahtin Sámi giellarávvehaga viđat Facebook-njuolggosáddagii 21.2.2019 dmu 18-20. Sáddehusbáikin Sajos, Anár. Njuolggosátta Sámi giellarávvehat-siidduid bokte.https://www.facebook.com/Saamelainen-kielineuvola-197306927529926/

Sáddagis deaivvadit sámegielat árabajásgeassin ja giellabeasseoahpahusa áššedovdiiguin. Marikaisa Laiti ja Rauni Äärelä-Vihriälä leaba min eahkedis mielde áššedovdin ja bargin.

Annika Pasanen ja Riitta Lehtola kommentereba ságastallama gielaealáskahttima ja gieladutkama perspektiivvas. Sáddaga áigge lea vejolaš sáddet áššedovdiide jearaldagaid guoskkadin máná sámegielat oahpahusa.

Sámedikki čoahkkima (1/2019) áššelistu

Čuovvovaš Sámedikki čoahkkin (1/2019) dollojuvvo 19.2.2019 dmu 10 rájes Sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris. Čoahkkima sáhttá čuovvut báikki alde parlameantasáles dahje live stream bokte čujuhusas www.sogku.fi/live. Parlameantasáles tulkonrusttegat leat guldaleaddjiid anus. Sáddagis gullo čoahkkinsáles hállojuvvon giella.

Čoahkkináššegirjjit gávdnojit dokumeanttain dáppe.

Áššelistu

1 Čoahkkima álggaheapmi

2 Čoahkkima lágalašvuođa ja mearridanválddi gávnnaheapmi

3 Beavdegirjjidárkkisteaddjiid ja jienaidrehkenastiid válljen

4 Aitosaš čoahkkináššiid gieđahallanortnega dohkkeheapmi

5 Ságajođiheaddjiid ja Sámedikki ovddastan lahtuid oppalašgeahčastat

6 Sámedikki muitalus stáhtaráđđái jagis 2018

7 Ealáhusčálli virggi vuođđudeapmi

8 Riikkaidgaskasaš áššiid čálli virggi vuođđudeapmi

9 Dieđihančálli virggi vuođđudeapmi

10 Ođđa virggiid vuođđudeapmái laktáseaddji bargoortnetnuppástusat

11 Láhkačálli virggi deavdin

12 Eará ovdan boahtti áššit

13 Almmuhanáššit

14 Čoahkkima loahpaheapmi

Munnuide šaddá njuoratmánná: Rávagirji njuoratmáná vuordimii ja dikšumii davvisámegillii

Munnuide šaddá njuoratmánná -rávagirji lea oaivvilduvvon buohkaide máná vuordi vánhemiidda. Rávagirjjáš sisttisdoallá áigeguovdilis dieđu njuoratmáná vuordimis, riegádahttimis, njuoratmáná dikšumis ja mánnábearrašiid bálvalusain. Lassin gieđahallojit vánhenvuohta, párragaskavuohta sihke máná ovdáneapmi ja vuorrováikkuhus mánáin.

Munnuide šaddá njuoratmánná addá dieđu ja geavatlaš geažidemiid buori árgii ja vánhenvuhtii. Dát ođasmahtton preanttus lea buvttaduvvon áššedovdiiguin ja vánhemiiguin ovttasbarggus ovddit prentosiid vuođul.

Sámediggi lea leamaš mielde lasiheamen tekstii sámi bearrašiid guoskevaš kultuvrralaš áššiid ja iešvuođaid. Gihpagis leat váldon vuhtii  sápmelaččaid ealáhusat omd. boazobarggut, bearrašiid guokte- ja máŋggagielalašvuohta sihke sámegielat bearrašiid vuoigatvuođat sámegielat bálvalusaide.

Munnuide šaddá njuoratmánná – rávagirji davvisámegillii lea dál beare neahttahámis.

Prentehusa bissovaš čujuhus lea

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-286-4

Lassedieđut:

Vs. sosiála- ja dearvvasvuođačálli Riitta Lehtola, tel. 010 839 3123, riitta.lehtola(at)samediggi.fi

Sápmelaččaid iešsoardima eastadeapmái lasi bargoneavvut – politihkalaš dáhtu, diđolašvuođa ja čehppodaga dárbbaša lasi

Suomas, Ruoŧas ja Norggas ássan sápmelaččaid iešsoardimiid eastadeapmin leat ain eanet vuogit. Daid atnui váldin gáibida goittotge lasi ruhtadeami, čeahpes veahkeheaddjiid ja dieđu sámiid badjánan iešsoardinriskkaid duogášdahkkiin. Dát buot gáibida lasi politihkalaš dáhtu.

Sámiráđi ovttasbarggu ovttasbarggu boađusin lea šaddan Davviriikkain ássán sápmelaččaid iešsoardimiid eastadan plána. Plánas vuodjut daidda stuorra hástalusaide, maid sápmelaččat deaividit davviriikalaš buresbirgejupmeservodagas kultuvrralaš ja identitehtii laktásan deaddagiid čárvestagas. Plána doarju iešsoardimiid álbmotlaš eastadanbarggus buot golmma Davviriikkas.

”Mis lea dál davviriikalaš strategalaš plána das, mo sápmelaččaid iešsoardimiid sáhttá eastadit. Dál galgá ovdánit jođánit geavatlaš bargui, ja deaivat iešsoardimiid smiehttan olbmuid. Anus leat juo buorit bargoneavvut ja geavadagat dán bargui, muhto daid galgá viiddidit ain eanet. Ovdamearkan Davvi-Sámis leat ožžon buriid vásáhusaid kanadalaš iešsoardimiid eastadeapmái deattuhuvvon ASIST-skuvlejumis. Dan vehkiin ollašuhttui Davvi-Sámis iešsoardimiid skuvlejumis oassin Buorit geavadagat bissovaš atnui -njunušfidnus jagiin 2017-2018”, dadjá sosiála- ja dearvvašvuođaministtar Pirkko Mattila.

Iešsoardimiid duogábeale dahkkiin dárbbašuvvo lasi diehtu

Suomas, Ruoŧas ja Norggas sámeálbmoga iešsoardimiid mearri álbmotmeari ektui lea báikkálaš árvvoštallamiid mielde stuoris. Statistihkkadieđuid lea váttis oažžut, go etnihkalaš duogáža statistihkkii merken lea lagaheapmi Davviriikkain. Sámeservošiid árvvoštallamiid mielde stuorámus riskajoavku leat nuorat ja gaskaahkásaš almmáiolbmot. Dáin hui hárve ohcá buriin áiggiin veahki váttisvuođaidasas sosiála- ja dearvvašvuođa bálvalusain. Dán sivas iešsoardimiid eastadanplánas okta strategalaš deaddočuokkis lea almmáiolbmuid buresbirgejupmi.

Sápmelaččaid beassan ovttaveardásaččat dearvvašvuođafuolahussii ja mielladearvvašvuođabálvalusaide lea deaŧalaš iešsoardimiid eastadeapmin.

Iešsoardimiid eastadanplána mihttomearrin lea doarjut sápmelaččaid iešmearridanrievtti ja sihkkarastit, ahte sápmelaččain lea duođalaš vejolašvuohta beassat váikkuhit alcces guoskevaš mearrádusaid dahkamii. Seammás doarjut sámiid kultuvrralaš identitehta, vejolašvuođa hárjehit árbevirolaš ealáhusaid ja vuoigatvuođa iežas eatnigiellasis.

Plána gárvvisteapmái oassálastán olbmot atne dehálažžan, ahte iešsoardimiid eastadeamis váldojit vuhtii earálágan riskkat. Dáin dárbbašuvvo lasi dutkandieđu. Ovdamearkan sámiid historjái laktásan váldoálbmogiid heiveheamis šaddan traumaid leat dássážii gieđahallan menddo unnán. Seammá láhkai menddo unna árvui leat báhcán sápmelaččaid seksuála ja eará veahkaválddi vásáhusat ja sivat, mat leat dasto dolvon veahkaválddálaš dahkui.

Iešsoardimiid eastadanplána vuolggasadjin lea maiddái geahpedit sápmelaččaid etnihkalaš olggušteami ja lasihit earáláganvuođa dohkkeheami. Dát guoská ovdamearkan seksuála unnitloguid, geaid gaskavuođas iešsoardinriska lea stuorát gaskamearálaččat.

Plánas deattuhuvvo maiddái dan, ahte sápmelaččat dárbbašit eanet sápmelaččaid veahkehit iešsoardimiid eastadeamis. Mihttomearri lea oažžut sápmelaččaid bargat iešsoardima eastadanbarggu sihke geavatlaš dábálaš dásis ja sápmelaččaid virggálaš institušuvnnain ja organisašuvnnain.

Go sápmelaččat ásset njealji riikkas (Suopma, Ruoŧŧa, Norga ja Ruošša). Iešsoardimiid eastadanbarggu galgá bargat rájáid rastá. Resurssaid rájálašvuođa dihtii galgá sihkkarastit, ahte dat buorit vuogit doaibmat fievrriduvvojit rájáid rastá. Ovttasbargu guoská skuvlejumi, bálvalusaid ja statistihkkabarggu.

Smávva servošis iešsoardin lea álo stuorra oassi

”Dárbbašat eanet roahkkatvuođa hállat iešsoardinjurdagiid birra. Dása dárbbašuvvo skuvlejupmi ja čehppodat. Iešsoardima jurdagiin hállan lea dehálaš ášši iige áššis hállama galgga ballat. Jus iešsoardinjurdagat leat, daidda sáhttá gal vuodjut”, dadjá doavttir Heidi Eriksen Ohcejogas.

Eriksen mielas Suomas sápmelaččaid iešsoardinriskkaide leat seahkanan váidalahtti maŋŋit, vaikke dieđus leamašan juo guhkká, ahte váldoálbmoga gaskavuođasge iešsoardimat leat eanet go eará Davviriikkain.

”Earru stuorra gávpogiid ja smávva servošiid gaskkas lea mearkkašahtti. Okta iešsoardin smávva servošis lea álo hui stuorra ášši ja dat váikkuha olles servošii. Iešsoardin sáhttá doaibmat mállen maiddái earáide, geain leat iešsoardinjurdagat. Ovdamearkan seammá soga lahtuid oanehis áiggi siste dahkkon iešsoardimat leat smávva servošiin šállošahtti dábálaččat”, Eriksen muitala.

Ubmi universiteahta professor Lars Jacobsson sávai lasi kvalitatiivvalaš dieđu iešsoardimiid riskadahkkiin. Son deattuha, ahte iešsoardimis leat máŋga beali: dat sáhttá leat persovnnalaš báhtareapmi nuonddahallamis, politihkalaš proteasta dahje oaivvilduvvon ráŋggáštussan juoga áššái. Dutkamušas galggašii vuodjut dasa, mii lea iešsoardimiid duogábealde olbmo stuorámus motiiva. Dalle beassat seahkanit daidda sivaide, mat deddet ovttaskas olbmo ja ožžot su jurddašit, plánet ja vearrámus dilis ollašuhttit iešsoardima.

”Dárbbašat dieđu das, makkár jurdagat iešsoardima smiehttan olbmuin leat. Jurddašeapmi lea dábálaš iige dat leat vel váralaš, muhto iešsoardima plánen lea jo váralaš. Iešsoardimiid eastadanplána ii okto reahkká, jus ii sohppojuvvo konkrehtalaččat das, geas lea ovddasvástádus mange dahkamis ja doaimmas”, Jacobson muittuha.

Lassin dárbbaša politihkalaš dáhtu ja politihkalaš mearredeaddjiid boktaleami. Semináras lean panelaságastallama čohkke albma bures dutki Anne Silviken Norggas.

”Iešsoardimiid eastadeapmi gullá midjiide buohkaide, juohkehažžii”, Silviken muittuha.

Anáris lei jođus 30.1.-1.2.2019 riikkaidgaskasaš árktalaš guovlluid eamiálbmogiidda gullevaš olbmuid mielladearvvašvuhtii ja iešsoardimiid eastadeapmái vudjon seminára. Dasa oassálaste sierra riikkaid áššedovdit, dutkit ja eamiálbmogiid ovddasteaddjit ja lonuhedje vásáhusaideaset iešsoardimiid eastadeamis ja dan bohtosiin. Seminára lea oassi Suoma sátnejođiheaddjivuođas Árktalaš ráđis jagiin 2017-2019

Artihkal almmustahtton sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija siidduin 31.1.2019: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa

Lassidieđut:

ráđđádalli virgeolmmoš Meri Larivaara, t. 02951 63634, ovdanamma.sohkanamma(at)stm.fi

Lassidieđut Árktalaš ráđi barggus iešsoardimiid eastadeapmin: