Raporta rájá rasttildeaddji skuvlaovttasbarggu birra almmuhuvvui

Ovdaprošeavtta raporta ”Rájáhis sámeoahpahus” almmuhuvvui gaskavahku 4.12. Sámedikkis Kárášjogas, go prošeaktačálli Arla Magga geigii raportta sámediggeráđđái Mikkel Eskil Mikkelsenii.

– Mii leat giitevaččat dan barggu ovddas mii lea dahkkon, mii šaddá dehálažžan Norgga, Suoma ja Ruoŧa beal Sámedikkiide boahtteáiggis mii guoská oahppoplánaide, oahpponeavvuide ja skuvlaovttasbargui. Dat láhčá dili eanet ovttasbargui, dadjá sámediggeráđđi Mikkel Eskil Mikkelsen.

Raportta váldoulbmilin lea leamašan identifiseret ja čohkket vásáhusaid ja vejolašvuođaid ja maiddái gávdnat ovdamearkkaid, mo skuvllat leat ollašuhttán skuvlaovttasbarggu rastá rájiid. Loahpas raporttas leat evttohusat doaibmabijuide, mat sáhtále veahkehit rájáhis sámeoahpahusovttasbarggu álggaheami dahje joatkima miehtá Sámi. Sámiide guoskevaš oahppopolitihkka berrelii geahčaduvvot ja meannuduvvot nu ahte, sámemánát ja -nuorat ožžot vejolašvuođa nannet gielaset, identitehtaset ja kultuvrraset oahpu bokte beroškeahttá riikarájáin.

Sámi skuvlaovttasbarggu ovddideapmi gullá Sámi Parlamentáralaš Ráđi guovddáš ulbmiliidda, man dihte badjánii dárbu ásahit ovdaprošeavtta ja čálligoahtit raportta. Norgga Sámediggi válddii badjelasas ruhtadit raportačálli ja ásahit bargojoavkku, mii barggai jagi 2019. Bargojoavkkus leat leamašan mielde Suoma, Ruoŧa ja Norgga Sámedikkiid lassin Ohcejoga ja Sirpmá skuvlaovttasbarggu ovddasteaddjit. Bargojoavkku jođiheaddjin lea bargan Inger Anne Klemetsen Sámedikkis Norgga bealde, čállin fas Arla Magga Sámedikkis Suoma bealde. Bargojoavkkus leat leamašan vel Ulla Aikio-Puoskari ja Eila Tapiola Sámedikkis Suoma bealde, Laura Arola Ohcejoga gielddas, Jon Christer Mudenia Deanu gielddas ja vánhenovddasteaddjit Aura Pieski ja Leif Erik Varsi ja dutki Torkel Rasmussen.

Raporta lea davvisámegillii, ja dat boahtá jagi 2020 álggus maid dáro- ja suomagillii. Raporta gávdno dáppe.

Raportta almmuhandilálašvuođas Kárášjogas Inger Anne Klemetsen, Mikkel Eskil Mikkelsen, Torkel Rasmussen, Leif Erik Varsi ja Arla Magga. Govva: Sámediggi/Sametinget

Gulahallanolbmot:

Áššemeannudeadji Inger Anne Klemetsen
+47 78 47 40 94
inger.anne.klemetsen(at)samediggi.no

Čálli Arla Magga
+358 401 985 033
arla.magga(at)samediggi.fi

https://www.sametinget.no/

Sámedikki stivra evttoha Sámedikki dievasčoahkkimii, ahte dat váldá beali sámiid duohtavuođa- ja soabadanprosessii

Sámedikki stivra dohkkehii čoahkkimis 2.12.2019 bealiváldima viidásabbot evttoheami várás Sámedikki čoahkkimii, juos čoahkkin mearrida dohkkehit evttohusa sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheamis.

Bealiváldimis gávnnahuvvo, ahte sámit leat eamiálbmot dálá njealji stáhta, Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša viidodagas. Sámiin lea iežas álbmogin ja eamiálbmogin nu álbmotlaš go rájáid rasttildeaddji perspektiivvas iešmearridanvuoigatvuohta.

Bealiváldimis deattuhuvvo, ahte guoskevaš stáhtaid assimilašuvdnaproseassat leat čuohcan sámiide nu oktasaččat go ovttaskas olbmo dásis, iešguđege nationálastáhta iešvuođaiguin ja rájáid rasttildeaddji vugiiguin. Bealiváldimis čujuhuvvo, ahte stáhtaid assimilašuvdnapolitihkka guoskkadin sámiid lea hehtten sámeálbmoga ieševttolaš ovdáneami ja duođalaš dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođa ollašuvvama sámiid ja servodagaid gaskkas báikkálaččat, guvllolaččat, sisriikkalaččat, rájáid rastá ja riikkaidgaskasaččat.

Bealiváldimis gehččo dehálažžan, ahte stáhtaráđđi oktasašbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ásaha duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna čohkket ja duođaštit sámiid vásáhusa Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain, mat leat rihkkon sámekultuvrra ja dan ávnnaslaš vuođu, ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dain leat leamaš ja ainge leat sámiide eamiálbmogin ja dan lahtuide ovttaskas olmmožin, sihke dahkat dán dovddastuvvon áddejumi oassin das, mii lea historjámet ja dálá áigámet.

Bealiváldimis deattuhuvvo, ahte duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmi ii leat illu iige vuoitu. Dákkár duođalaš doaibmabidjui álgojuvvo danin, ahte ovddit vuogit bealuštit sámiid guovlluid ja kultuvrraid eai leat reahkkán rievdadit figgamušaid assimileret sámiid váldokultuvrii. Kommišuvnna álggaheapmi lea juogaduvvon morraša boddu das diđolažžan, man olusat eai eallináiggiset geargan oažžut vuoigatvuođa. Kommišuvnna bargu galgá burgit ja veahkehit gieđahallat traumaid, maid sámit leat nu álbmogin go ovttaskas olmmožin guoddán buolvvas nubbái. Dáid traumaid gieđahallan nu ovttaskas olbmo dásis go kollektiivvalaččat lea lossat ja hui morašlaš. Goittotge dat galgá dáhpáhuvvat juoba dan mearis, ahte doaimmaid, mat dagahit eahpestáđisvuođa, sáhttá dovdát ja rievdadit, vuoi sámeálbmoga vuoigatvuohta iešmearrideapmái maiddái siskkáldasat sáhttá ollašuvvat.

Sámedikki stivra ovdanbuktá Sámedikki čoahkkimii evttohusa duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmin dohkkeheami dahje hilguma. Lassin stivra evttoha Sámedikki čoahkkimii, juos Sámedikki čoahkkin mearrida dohkkehit evttohusa, ahte Sámedikki čoahkkin lassin dohkkeha bealiváldima sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheamis sihke dohkkeha evttohusa Sámedikki meannudeapmin guovtte komissára evttoheami várás stáhtaráđđái.

Loga bealiváldima obban dáppe sihke evttohusa Sámedikki válljenmeannudeapmin dáppe.

Sámedikki 5/2019 čoahkkima 17.-18.12.2019 áššelistu.

Lassidieđut:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Sámediggi oassálastá Madrid dálkkádatkonferensii

Sámediggi oassálastá Madridas 2. – 13.12 dollon ON:id dálkkádatčoahkkimii. Gažaldagas lea ON:id vuollásaš dálkkádatrápmasoahpamuša 25. oassebeallečoahkkin ja maŋimuš čoahkkin ovdal Pariissa soahpamuša áigodaga álgima. Konfereanssas lea ulbmilin oažžut lohppii Pariissa soahpamuša njuolggadusgirjji guoski ráđđádallamiid ja soahpat erenomážit márkanmekanismmaid guoski njuolggadusain.

Eamiálbmogiid guoski áššit čoahkkimis leat soahpamuša vuollásaš eamiálbmogiid dálkkádatforuma deaivvadeapmi sihke dan vuollásaš dáhpáhusat čoahkkima áigge sihke eamiálbmogiid dálkkádatforuma bargoprográmma dohkkeheapmi. Lassin Pariissa soahpamuša njuolggadusaid guoski ráđđádallamat, mat laktásit eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaide, leat dehálaččat Sámediggái. Eamiálbmotpanela bargoprográmma birra sohppui konfereanssa vuosttas vahkus, nu ahte Pariissa dálkkádatráđđádallamiin 2015 álgán proseassa foruma vuođđudeamis lea nappo ožžojuvvon lohppii ja foruma sáhttá álggahit aitosaš doaimma. Prográmma lea čuovvovaš guovtte jahkái ja dat sisttis doallá oktiibuot 12 aktivitehta, mat laktásit eamiálbmogiid árbevirolaš dihtui sihke oassálastinvejolašvuođaide, sisttis doallamiin ovdamearkan guvllolaš bargobáji lágideami.

”Dálkkádatnuppástus guoská min buohkaid, ja das lea stuorra váikkuhus árktalaš guovlluid eamiálbmogiid eallimii. Eamiálbmogiid oassálastin sihke olmmošvuoigatvuođaid gudnejahttima vuhtiiváldin áššáigullevaččat lea dehálaš riikkaidgaskasaš dálkkádatráđđádallamiin”, muitala II várreságajođiheaddji Juuso vuordámušain dálkkádatčoahkkima bohtosiid ektui.

II várreságajođiheaddji Juuso oassálasttii maiddái ságastallin konfereanssa mielddusdáhpáhusaide  sihke doalai eamiálbmotpanela vuollásaš dáhpáhusas oktasašsáhkavuoru EU:in.

Sámedikki čoahkkimis ovddasteaba II várreságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso ja riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff.

Lassidieđut

Tuomas Aslak Juuso, II várreságajođiheaddji
tuomas.juuso@samediggi.fi
tel. 040 187 1331

Buori Suoma iehčanasvuođabeaivvi!

Buori Suoma iehčanasvuođabeaivvi!

Šiev Suomâ jiečânâsvuođâpeivi!

Šiõǥǥ Lääʹddjânnam jiõččnažvuõttpeeiʹv!

Hyvää Suomen itsenäisyyspäivää!

Govva: Tarja Länsman

Kuva: Anja Vest

Evttohus sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmin lea almmustahtton

Sámedikki stivra gieđahalai sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa čoahkkimis 2.12.2019 ja mearridii evttohit Sámedikki čoahkkimii, ahte dat juogo dohkkeha dahje hilgu evttohusa sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmin. Sámedikki čoahkkin gieđahallá ášši čoahkkimis 17.-18.12.2019. Nuortalaččaid siidačoahkkin gieđahallá ášši 12.12.2019 oktasaš čoahkkimis, mii dollo Njellim – Keväjärvi ja Njávdáma guovlluid nuortalašráđiiguin.

Almmustahtton evttohus sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmin sisttis doallá earret eará kommišuvnna bargogohččosa, barggu ulbmiliid ja bargguid. Evttohusa mielde stáhtaráđđi ásaha kommišuvnna oktasašbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Kommišuvnnas leat 5 komissára. Komissárain 2 válljejuvvojit stáhtaráđi evttohusas, 2 válljejuvvojit Sámedikki evttohusas ja 1 Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut leat viiddis luohttámuša návddašan olbmot sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Kommišuvdna lea barggustis iehčanas ja sorjjasmeahttun.

Duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea earuhit ja árvvoštallat historjjálaš ja dálá olggušteami, mielde logadettiin maiddái stáhta suddadanpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid, čielggadit mo dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis ja evttohit mo sáhtašii ovddidit oktavuođa sámiid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid gaskavuođas. Kommišuvnna barggu mihttomearri lea čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dain leat leamašan ja leat ain sápmelaččaide eamiálbmogin ja dan lahtuide ovttaskas olmmožin, ja dahkat dán dieđu oinnolažžan.

Kommišuvdna ráhkada barggustis raportta, mii luohpaduvvo stáhtaráđđái, Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2022 rádjai. Kommišuvdna sáhtte siktet doaimmas ja ortniiduvvat buoremussan oaidnán vugiin ja vuođđudit ovdamearkan bargojoavkkuid dahje juhkosiid bargogohččosa deavdima várás ja vai deavdá dasa ásahuvvon mihttomeriid. Kommišuvdna vállje váldočálli ja vejolaččat eará čállingotti lahtuid. Stáhtaráđi kansliija čujuha mearreruđa kommišuvnna doibmii.

Psykososiála doarjja lea mihtilmas oassi proseassa ollašuvvamis. Vuoiŋŋalaš ja psyhkalaš doarjja sámegielaiguin ja kulturduogáža gáibidan vugiin galgá leat fállon. Soabadanproseassa materiála vurkejuvvo Riikkaarkiivva Sámearkiivii.

Sámedikki stivra ja oaiveministtar Sipilä sohpe deaivvadeamis 5.5.2017, ahte álggahuvvo duohtavuođa- ja soabadanproseassa nu, ahte dárkilut detáljain sohppojuvvo maŋŋá. Oaiveministtar Antti Rinne ráđđehusa prográmma mielde duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna bargu jotkojuvvo. Stáhtaráđđi lea gieđahallan ja dohkkehan evttohusa sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnan eahketskuvllas 13.11.2019.

Evttohus sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmin

Govva: Anja Vest / Sámediggi

Lassidieđut:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff tel. 050 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Sámediggi juohká stipeanddaid guđa allaskuvlastudentii

Sáárá Seipiharju, Janne Hirvasvuopio, Tytti Kyrö, Suvi-Tuuli Veijola, Mira Rauhala ja Máren-Elle Länsman ožžot dán jagi Sámedikki allaskuvlastudeanttaid stipeanddaid. Sámediggi almmuhii guovvamánu 9. beaivve ohcanláhkai oktiibuot guhtta 500 euro stipeandda. Dat leat oaivvilduvvon sámegiela ja/dahje sámekultuvrra oaiveávnnas- ja oalgeávnnasstudeanttaide ja oahppiide geat leat alitdási oahpuin, mat válbmejit sámegielat bargoeallimii.

Stipeandaohcamušat bohte oktiibuot 12. Stipeanddaid ohcanáigi nogai 18. skábmamánu. Skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi mearridii stipeanddaid juohkimis 25.11. čoahkkimis. Mearrádusa vuođuštussan ledje oahpuin menestuvvan, sápmelaš máhtu viiddideapmi sierra oahppasurggiin ja sámegielaid ovttaveardásašvuohta.

Sáárá Seipiharju lohká Oulu universitehtas anárašgiela oaiveávnnasin, oalgeávnnasin sámiid kultuvrra ja pedagogihka. Janne Hirvasvuopio lohká Helssega universitehtas oaiveávnnasin stáhtaoahpu, oalgeávnnasin davvisámegiela. Tytti Kyrö lohká Lappi universitehtas oaiveávnnasin sosiálabarggu ja lea čađahan Sámi oahpahusguovddážis anárašgiela- ja kultuvralinjjá. Suvi-Tuuli Veijola lohká Oulu universitehtas oaiveávnnasin sámiid kultuvrra. Mira Rauhala lohká Oulu universitehtas buvttadanekonomiija ja davvisámegiela. Máren-Elle Länsman lohká Oulu universitehtas oaiveávnnasin sámiid kultuvrra ja oalgeávnnasin psykologiija ja sosiologiija.

Sámediggi giitá buot stipeandaohcciid ja sávvá juohkehažžii lihku ja menestumi oahpuin ja boahttevaš bargoeallimis.