Buriid juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi!
Buriid juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi!
Pyereh juovlah já luholâš uđđâ ihe!
Šiõǥǥ rosttov da leklvaž ođđ eeʹjj!
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Merry Christmas and Happy New Year!
Sámedikki sámegiela doaimmahat almmuha ohcan láhkai plánejeaddji mearreáigásaš doaimma
Sámedikki sámegiela doaimmahat ohcá mearreáigásaš plánejeaddji, gean bargun lea ráhkadit dieđihanmateriála sámi giellalágas ja sámiid eará gielalaš vuoigatvuođain nu sámeálbmogii, go virgeoapmahaččaide neahttasiidduide ja eará kanálaide. Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá golbma mánotbaji.
Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin eaktuduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun gáibida sámiid gielalaš vuoigatvuođaid, sámekultuvrra ja hálddahusbargguid buori dovdamuša ja buriid gulahallandáidduid. Bargohárjánupmi vástideaddji bargguin gehččojuvvo ovdun.
Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/III mielde (vuođđobálká 2565,88 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit bargohárjánumi vuođul ahkelasit sihke sámeguovllus barggadettiin 24 %:a sámeguovllu lassi. Doaimmas čuvvojuvvo guovtte vahku geahččalanáigi.
Ohcamuša mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 10.1.2020 rádjai čujuhussii: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?05c8db1e
Lassidieđuid barggus addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio tel. 010 839 3124. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Anáris 20.12.2019
Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 24.12.2019-6.1.2020
Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 24.12.2019-6.1.2020.
Sámediggi lágida skuvlejumi oassin Mumenleahki-ráiddu sámegielat dubbenbuvttadeami
Yle, Gutsy Animations ja Sámediggi barget ovttas ámmátlaš dubbenkultuvrra huksema ovdii buot golmma sámegillii. ”Juohke oassebealli buktá oktasaš beavdái buoremus čehppodagas”, dadjá Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio.
Sámedikki sámegiela doaimmahat ja filbmaguovddáš Skábma lágidit dubbemii laktáseaddji skuvlejumi ođđajagimánus. Skuvlejumi dárkkuhussan lea sihkkarastit, ahte boahtte giđa rájes gullat Mumeniid buot golmmain Suomas hállon sámegielain.
Oassebealit lea soahpan, ahte davvisámegielat Mumenleahki-ráiddu buvttadeami olis boahtit oaidnit maiddái oassálas buvttadanáigodagaid anáraš- ja nuortalašgillii. Mumenleahki-ráiddu gárvvásmuvvan buot sámegielaiguin gáibida neavttáriid ohcama ja skuvlema aktiivvalaččat. Guovtti buvttadanáigodaga ollisvuohta golmma sámegielain gáibida lasseruhtadeami. Sámedikki čoavddus lea neavttáriidda ja lávluide oaivvilduvvon jietnaneaktinskuvlejumi lassin olggobeale ruhtadeami sihkkarastin.
”Mis leat ollu čeahpes ja movttegis olbmot. Lean sihkkar, ahte mii gávdnat buot gielaide buorre loaiddasteddjiid Mumeniid máilbmái”, muitala Anne Kirste Aikio. ”Filbmaguovddáš Skábma bovdege buohkaid jietnaneaktimis beroštuvvan olbmuid geahččalit, makkár lea ámmátlaš dubben sámegielaiguin”, ávžžuha Aikio.
Juos leat beroštuvvan skuvlejumis, sádde oanehis šleađgapoastta, mas muitalat iežat beroštumis ja oktavuođadieđuidat čujuhussii anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi 8.1.2019 rádjái. Skuvlejumi dárkilut áigetávval almmuhuvvo ođđajagimánus.
Lassedieđut:
Anne Kirste Aikio, gielladorvočálli, tel 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Tarja Porsanger, filbmaguovddáš Skábma, tel +358 10 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Sámedikki bealiváldin sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheamis
Sámediggi čoahkkanii Anáris dievasčoahkkimii (5/2019) 17.12.2019 gieđahallat evttohusa sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheami várás ja dohkkehii evttohusa, cealká bealiváldimis čuovvovačča:
Sámit leat eamiálbmot dálá njealji stáhta, Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša viidodagas. Sámiin lea iežas álbmogin ja eamiálbmogin sihke sisriikkalaš ja rájáid rasttildeaddji perspektiivvas iešmearridanvuoigatvuohta.
Sámediggi deattuha, ahte guoskevaš stáhtaid assimilašuvdnaproseassat leat čuohcan sámiide nu oktasaččat go ovttaskas olbmo dásis, iešguđege nationálastáhta iešvuođaiguin ja rájáid rasttildeaddji vugiiguin. Sámediggi čujuha, ahte stáhtaid assimilašuvdnapolitihkka guoskkadin sámiid lea hehtten sámeálbmoga ieševttolaš ovdáneami ja duođalaš dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođa ollašuvvama sámiid ja servodagaid gaskkas báikkálaččat, guvllolaččat, sisriikkalaččat, rájáid rastá ja riikkaidgaskasaččat.
Sámediggi geahččá dehálažžan, ahte stáhtaráđđi oktasašbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ásaha duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna čohkket ja duođaštit sámiid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain, mat leat rihkkon sámekultuvrra ja dan ávnnaslaš vuođu, ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dain leat leamaš ja ainge leat sámiide eamiálbmogin ja dan lahtuide ovttaskas olmmožin, sihke dahkat dán dovddastuvvon áddejumi oassin das, mii lea historjámet ja dálá áigámet. Sámediggi geahččá kommišuvnna ásaheami mearkkašit, ahte almmolaččat dovddastuvvojit stáhta assimilašuvdnapolitihka váikkuhusaid eaktudeaddji divvu doaibmabijut.
Sámediggi deattuha, ahte duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmi ii leat illu iige vuoitu. Dákkár duođalaš doaibmabidjui álgojuvvo danin, ahte ovddit vuogit bealuštit sámiid guovlluid ja kultuvrraid eai leat reahkkán rievdadit figgamušaid assimileret sámiid váldokultuvrii. Kommišuvnna álggaheapmi lea juogaduvvon morraša boddu das diđolažžan, man olusat eai eallináiggiset geargan oažžut vuoigatvuođa. Kommišuvnna bargu galgá burgit ja veahkehit gieđahallat traumaid, maid sámit leat nu álbmogin go ovttaskas olmmožin guoddán buolvvas nubbái. Dáid traumaid gieđahallan nu ovttaskas olbmo dásis go kollektiivvalaččat lea lossat ja hui morašlaš. Goittotge dat galgá dáhpáhuvvat juoba dan mearis, ahte doaimmaid, mat dagahit eahpestáđisvuođa, sáhttá dovdát ja rievdadit, vuoi sámeálbmoga vuoigatvuohta iešmearrideapmái maiddái siskkáldasat sáhttá ollašuvvat.
Sámit oamastit iežaset eallinvásáhusaid ja historjjá, ja ná leat sii maiddái guovddáš sajis das, man láhkai badjel buolvvaid olli nođiin cevzojuvvo. Sámiin ii oaččo doalvut dán proseassa áigge vejolašvuođa gávdnat ieš luotta buorráneami guvlui. Dát eaktuda, ahte sámiide lea prosessii ráhkkanettiin, dan áigge ja dan maŋŋá fállun sámegielat ja kultursensitiivvalaš vuoiŋŋalaš ja psyhkalaš doarjja.
Sámediggi vuordá stáhta resurseret sámiid vealaheaddji ráhkadusaid nuppástusbarggu sihke loahpahit dan ollašuhttán assimilašuvdnapolitihka, mii dáhpáhuvvá dánge bottus, dál, juohke beaivve, vuoi ođđa noađđesirdašuvvamiid joatkašuvvama sáhtášii botket. Sámediggi deattuha, ahte duođalaš dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođa juksama dihtii galgá riikkaidgaskasaččat dohkkehuvvon ja čadni olmmošvuoigatvuođaid ja eamiálbmotvuoigatvuođaid gudnejahttit ja heivehit báikkálaččat, guvllolaččat, sisriikkalaččat, rájáid badjel ja riikkaidgaskasaččat, erenomážit ON:id julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođaid vuoiŋŋas.
Sámediggi giitá sámeservoša oassálastimis duohtavuođa- ja soabadanproseassa válmmaštallamii. Sámediggi giitá maiddái áššedovdiid, geaid bargu válmmaštallamis lea leamaš erenomáš dehálaš. Dás loahpas Sámediggi giitá vel Nuortalaččaid siidačoahkkima ja Suoma stáhta ráđđádallanproseassas.
Anáris 17.12.2019
Tiina Sanila-Aikio
ságajođiheaddji
Pia Ruotsala-Kangasniemi
hálddahushoavda
Evttohus sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmin
Sámi gielladahku -BÁLKKAŠUPMI Pasila vuođđoskuvlii ja dan davvisámegiella-suomagiella luohkkái
Sámedikki sámi giellaráđđi lea mieđihan sámi gielladahku -bálkkašumi Pasila vuođđoskuvlii ja dan guovttegielat davvisámegiella-suomagiella-luohkkái. Sámi gielladahku -bálkkašupmi juhkko viđat geardde.
Sámi gielladahku -bálkkašumiin addojuvvo dovddastus sámegielat bálvalusaid ja sámegiela sajádaga ovddideami buorrin dahkkon ánssolaš barggus Suomas. Sámi gielladahku -bálkkašupmi lea sámi duodji ja diploma. Bálkkašupmi luohpaduvvo Pasila skuvllas Helssegis disttaga 17.12. dmu 10.00.
– Pasila skuvlla davvisámegiella-suomagiella luohkká lea ovdamearka dan dehálaš barggus mii bargo sámekultuvrra ja sámegielaid seailluheami ovdii sámiid ruovttuguovllu olggobealde, muitala sámi giellaráđi ságajođiheaddji Neeta Jääskö. Sámekultuvrra eallineaktu lea sámegiela seailluheapmi boahttevaš buolvvaide ja giella lea sámekultuvrra deháleamos ja mávssoleamos oassi, man sirdáseapmi gávpotbirrasis sáhttá leat hástaleaddji. Pasila skuvla lea iežas positiivvalaš ovdamearkkain movttiidahttán sámeoahpahusa ovddideapmi maiddái eará gávpogiinge –dás lea ánssuid fidnen erenomážit skuvlla rektor giitala Jääskö.
Bálkkašupmi lea Ilmari Tapiola duodji
Sámi gielladahku -bálkkašupmi lea duodji, man duddjojeaddji lea válljen Sámi Duodji rs. Bálkkašupmi lea muoras ráhkaduvvon gárri, mii lea čiŋahuvvon čoarvemateriálain. Gári lea duddjon duojár Ilmari Tapiola, Ohcejogas.
Sámedikki vuođustusat
Sámedikki giellaráđđi vuođustallá mearrádusa ee. dainna, ahte Pasila vuođđoskuvlla doaibmavuohki addá doaivaga ja láhčá vejolašvuođaid, ahte gávpogis sáhttá geavahit sámegiela, eallit sápmelažžan ja oahppat kultuvrra. Fuopmášan veara lea maiddái, ahte dát Pasila vuođđoskuvlla geahččaleapmi lea movttiidahttán earáge skuvllaid čielggadit vejolašvuođa álggahit guovttegielat luohká dahje vuođđudit dakkára. Giellaráđi mielas Pasila skuvlla ánsun sáhttá maiddái lohkat dan, ahte dat ollašuhttá sámiid gielalaš vuoigatvuođaid viidásabbot go maid láhka eaktuda.
Pasila skuvla lea maiddái bajidan sámiid ja smávva sámeluohká olles skuvlla áššin, ja skuvllas leat máŋgga láhkai ja maiddái dáhpáhusain vuhtii váldon sámekultuvra ja sámegielat.
Lassidieđut:
gielladorvočálli Anne Kirste Aikio. tel. 010 839 3124, anne-kirste.aikio@samediggi.fi
Sámedikki čoahkkin 17.-18.12.2019 dmu 10, Sajos Anár
Čuovo njuolggo sáddaga:
Davvisámegillii
Anarâškielân
Nuõrttsääʹm
Suomeksi
Njuolggo sátta čoahkkinsáles
Sámediggi evttoha Suoma stáhtii Deanu soahpamuša eretcealkima
Sámediggi evttoha Suoma stáhtii, ahte dat cealká eret soahpamuša guolásteamis Deanu čázadagas (42/2017) ja álggaha proseassa soahpamuša ođđasit ráđđádallama várás. “Deanu soahpamuša eretcealkin ja ođđasit ráđđádallan lea vealtameahttun, dasgo gustojeaddji soahpamuš loavkašuhttá sápmelaččaide eamiálbmogin dorvvastuvvon rivttiid mearkkašahtti lágiin sihke dagaha fuopmášahtti vahágiid sápmelaččaid árbevirolaš guollebivdui”, dadjá Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.
Gustojeaddji soahpamuš ráddje Deanu guovllu sápmelaččaid vuoigatvuođa bivdit guoli árbevirolaš vugiiguin Deanu čázadagas. Árbevirolaš luossabivddu ráddjema mielde soahpamušas lea maiddái negatiiva váikkuhus sámegillii ja sápmelaččaid árbevirolaš dieđu geavaheapmái ja dan sirdáseapmái čuovvovaš sohkabuolvvaide. Soahpamuš unnida mearkkašahtti vugiin sámegiela lunddolaš geavahanbirrasa ja uhkida oasistis geaffudit sámegiela luossabivdui laktáseaddji terminologiija ja dan mielde sirdáseaddji árbevirolaš dieđu.
Gustojeaddji soahpamuš ráddje maiddái mearkkašahtti vugiin Deanu guovllus eará sajiide fárren sápmelaččaid vuoigatvuođa árbevirolaš bivdui, man dihte dáid olbmuid lunddolaš oktavuohta iežaset fulkkiide, servošii ja kultuvrii lea hedjonan. “Juos eará sajiide fárren Deanu guovllu sápmelaččain ráddjejuvvo eret árbevirolaš guollebivdu, das leat negatiiva, juobe divukeahtes, váikkuhusat olles Deanu sápmelaš guollebivdokultuvrii”, gávnnaha Sámedikki stivrra lahttu Pentti Pieski.
Deanu luossa lea guovllu sápmelaččaide dehálaš oassi áigáiboađus ja borramušháhkamis. Deanu guovllu sámekultuvra lea oppalaččat nannosit čatnon árbevirolaš ealáhusaide ja daid ođđaáigásaš doaibmavugiide ja daid iešguđegelágan oktiiheivehemiide. Dáin áššiin leat mearkkašahtti váikkuhusat Deanu guovllu sápmelaččaid identitehtii.
Norgga stuorradiggi ja Suoma riikkabeaivvit dohkkehedje Deanu guolástansoahpamuša njukčamánus 2017 Sámedikkiid vuostálastimis fuolakeahttá. Guolástanáigodahkii 2017 fápmui boahtán soahpamuš ráddjii ain árbevirolaš luossabivddu. Soahpamušas ii lean báikkálaš- iige sámeservoša doarjja ja gehččojuvvui, ahte dat rihkku sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid mearkkašahtii lágiin. Ovddit soahpamuš dahkkui jagis 1990.
“Sámediggi oaidná, ahte soahpamuša guolásteamis Deanu čázadagas ferte ráđđádallat ođđasit, vai sápmelaččaid vuoigatvuođat ja árbevirolaš ealáhusaid doaibmangáibádusat šaddet dorvvastuvvot”, loahpaha ságadoalli Sanila-Aikio.
Sámediggi attii evttohusa eana- ja meahccedoalloministeriijai soahpamuša eretcealkimis ja ođđasit ráđđádallamis 12.12.2019. Loga olles evttohusa dáppe (suomagillii).
Ovdasiiddu govva: Tarja Länsman / Sámediggi
Lassedieđut:
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tel. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi
Sámediggi háliida guhkes áigge čovdosiid giellabeassedoaimma sihkkarastima várás – ii váldde giellabeassedoaimma lágideami vuollái
Sámedikki stivra gieđahalai čoahkkimis 2.-3.12.2019 kultur- ja giellabeassedoaimmas dahkkon vuoigatvuođalaš čielggadeami ja gažaldaga giellabeassedoaimma lágideamis ja buvttadeamis. Sámedikki stivra mearridii čoahkkimis plánaid birra, mat gusket sámi kultur- ja giellabeassedoaimma oanehis ja guhkes áigge ovddideami.
Sámediggi lea ožžon gárvvisin čielggadanbarggu, man váldobargun lea leamaš čielggadit mainna vugiin ja eavttuin kultur- ja giellabeassedoaimma sáhtášii sirdit Sámedikki ordnema vuollái. Dát lea váldon ulbmilin Sámedikki dán válgabaji politihkalaš doaibmanprográmmain. Maiddái Anára ja Soađegili gielddat ovttas Anarâškielâ serviin leat álgagis evttohan, ahte Sámediggi váldá kultur- ja giellabeassedoaimma lágideami vuollái.
Dat, gean vásttus sámi kultur- ja giellabeassedoaibma lea, lea okta doaimma stuorámus hástalusain. Čielggadusa mielde molssaeaktun galggašiige guorahallat hástalusaid čoavdima guhkit áigge siste sihkkarastima dihtii giellabeassedoaimma bissovašvuođa, kvalitehta ja doaibmansihkkarvuođa. Čielggadusa bohtosiin boahtá maiddái ovdan, ahte fámus leahkki árrabajásgeassinlága mielde Sámediggi ii sáhte doaibmat giellabeassebálvalusaid lágideaddjin nugo gielddat. Giellabeassedoaimma fállan gielddaide Sámedikki doaimmas eaktudivčče, ahte Sámediggi vuođđudivčče das sierranas priváhtavuoigatvuođalaš doaibmi. Čielggadeamis ovdanbukton molssaeavttut eaktudit goittotge dárkilut árvvoštallama ja lassiresurssaid.
Sámediggi lea duhtavaš giellabeassedoaimma viidumii ja dan bohtosiidda gielaealáskahttimis. Suoma stáhta doarjja giellabeassedoaimmaide lea leamaš mearkkašahtti ja lea dahkan vejolažžan dan šaddama ja buriid bohtosiid. Dál lea goittotge dárbu čielggadit makkár nuppástusaid giellabeassedoaimma stáđásmahttin eaktuda láhkaásaheapmái ja doaibmanráhkadusaide, vuoi dan buorit bohtosat boahttevuođasge šaddet sihkkarastot.
”Giellabeassedoaibma lea erenomáš dehálaš ja sávan, ahte dálá doaibmit sáhttet joatkit, dassážiigo mis leat guhkes áigge čovdosat dillái. Sávan, ahte dárbbu miel gielddat guddet vásttu giellabeassedoaimma joatkašuvvamis”, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio.
Sámedikki stivra evttoha, ahte oassin oahpahus- ja kulturministeriija vuođđudan sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanjoavkku, ráhkaduvvo sámi árrabajásgeassima ja sámi kultur- ja giellabeassedoaimma geaidnokárta. Geaidnokárttas meroštallošedje doaimma guhkes áigge ulbmilat ja daid eaktudan doaimmat. Seamma oktavuođas Sámedikki stivra evttoha Sámedikki jagi 2020 doaibmaplánii, ahte jotkojuvvo čielggadanbargu das, sáhttágo Sámediggi doaibmat giellabeassebálvalusaid lágideaddjin.
Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi
Lassidieđut:
Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio tel. 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Ovdačilgehusprošeavtta plánejeaddji Piia Nuorgam tel. 040 623 3341, piia.nuorgam(at)samediggi.fi
Sámediggi joatká ohcanáiggi: sámegiela doaimmahat ohcá davvisámegiela jorgaleaddji vurohallanfriijavuođa sadjásačča
Sámedikki sámegiela doaimmahat ohcá
davvisámegiela jorgaleaddji vurohallanfriijavuođa sadjásačča
Sadjásašvuohta lea áigái 1.4. – 30.9.2020. Sadjásažžan válljejuvvon galgá deavdit vurohallanfriijavuođalágas (1305/2002) dárkkuhuvvon eavttuid. Jorgaleaddji bargguin lea mearriduvvon sámedikki bargoortnega 36 §:s ja jorgaleaddji gelbbolašvuođagáibádusat leat sámedikkis addojuvvon ásahusas (1727/1995). Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV dahje V/II mielde 2518,95-2180,06. Bálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllulassi sihke bargohárjánumi mielde ahkelasit.
Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 31.12.2019 rádjai čujuhusas:
https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?823d2f13fi-FI
Lassidieđuid barggus addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, tel. 010 839 3124. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttasujuhusas www.samediggi.fi
Anáris 13.11.2019 Sámediggi (beaiváduvvon 12.12.2019)