Pyereh juovlah já luholâš uđđâ ihe!
Buriid juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi!
Pyereh juovlah já luholâš uđđâ ihe!
Šiõǥǥ rosttov da leklvaž ođđ eeʹjj!
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Merry Christmas and Happy New Year!
Sämitige sämikielâ toimâttâh almoot uuccâmnáál vuávájeijee meriáigásii tooimâ
Sämitige sämikielâ toimâttâh ocá meriáigásii vuávájeijee, kiän pargon lii rähtiđ tiäđáttâsmateriaal säämi kielâlaavâst já sämmilij eres kielâlijn vuoigâdvuođâin sehe sämiaalmugân, já virgeomâháid nettisiijđoid já eres kanaváid. Pargo álgá sopâmuš mield já pištá kulmâ mánuppaje.
Tohálâšvuotâvátámâššân lii pargo vááttám škovlim já toos lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittám váátá šiev sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi, sämmilâškulttuur já haaldâtlij pargoi tubdâm sehe šiev viestâdemtááiđuid. Pargohárjánem västideijee pargoin annoo hiättun.
Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/III mield (vuáđupälkki 2565,88
eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh sehe sämikuávlust porgâdijn 24 % sämikuávlu lase. Pargoost nuávdittuvvoo kyevti oho keččâlemäigi.
Ucâmuš lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 10.1.2020 räi čujottâsân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?05c8db1e
Lasetiäđuid pargoost addel kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio puh. 010 839 3124. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ netičujottâsâst www.samediggi.fi
Anarist 20.12.2019
Sämitige puhelinkuávdáš lii kiddâ 24.12.2019-6.1.2020
Sämitige puhelinkuávdáš lii kiddâ 24.12.2019-6.1.2020.
Sämitigge uárnee škovlim uássin Muumileehi-rááiđu sämikielâi dubbampuovtâdâs
Yle, Gutsy Animations já Sämitigge pargeh oovtâstpargo áámmátlii dubbamkulttuur rähtimân puoh kuulmâ sämikielân. “Jyehi tuáimee puáhtá ohtsii piävdán jieijâs pyeremus mättim”, iätá Sämitige kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio.
Sämitige sämikielâ toimâttâh já elleekovekuávdáš Skábma uárnejeh dubbaamân lohtâseijee škovlim uđđâivemáánust. Škovlim ulmen lii visásmittiđ, ete puáttee kiiđâ rääjist kuullâp Muumijd puoh kuulmâ Suomâst sarnum sämikielân.
Tuáimeeh láá sooppâm, ete tavesämikielâlii Muumileehi-rááiđu puovtâdâs paaldâst puáttip uáiniđ meid uási puovtâdâspaajeest anarâš- já nuorttâlâškielân. Muumileehi-rááiđu valmâštum puoh sämikielân váátá aktiivlii čaittâleijei uuccâm já škovlim. Kyevti puovtâdâspaje olesvuotâ kuulmâ kielân váátá laseruttâdem. Sämitige čuávdus lii čaittâleijeid já lávloid čujottum jienâčaittâlemškovlim lasseen ulguupiäláá ruttâdem visásmittem.
“Mist láá ennuv čepis já moovtâ rähteeh. Mun lam-uv vises, ete mij kavnâp puoh kieláid šiev čaittâleijeid Muumij maailmân”, muštâl Anne Kirste Aikio. “Elleekovekuávdáš Skábma kočo-uv puohâid, kiäh láá perustum jienâčaittâlmist, te keččâliđ, ete maggaar lii áámmátlâš dubbam sämikielân”, avžuut Aikio.
Jis tun lah perustum škovliimist, te vuolgât uánihis šleđgâpoostâ, mast tun muštâlah tuu perustume já ohtâvuotâtiäđuid čujottâsân anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi 8.1.2019 räi. Škovlim täärhib äigitavlu almottuvvoo uđđâivemáánust.
Lasetiäđuh:
Anne Kirste Aikio, kielâtorvočällee, puh 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Tarja Porsanger, elleekovekuávdáš Skábma, puh +358 10 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi
Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Sämitige uáivilalmottâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmist
Sämitigge čokkânij Anarist čuákkimân (5/2019) 17.12.2019 kieđâvuššâđ iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmân já tuhhiittij iävtuttâs, ciälkká uáivilalmottâssân čuávvoo:
Sämmiliih láá algâaalmug táálái neelji staatâ, Taažâ, Ruotâ, Suomâ já Ruošâ kuávlust. Sämmilijn lii jieijâs aalmugin já algâaalmugin sehe aalmuglii já raajijd rastaldittee uáinust jiešmeridemvuoigâdvuotâ.
Sämitigge tiäddut, ete mainâšum staatâi assimilaatioproseseh láá čuáccám sämmiláid nuuvt ohtsávt ko ovtâskâs ulmuu tääsist-uv, jieškote-uv aalmugstaatâ jiešvuođâiguin já raajij rasta. Sämitigge čuujoot, ete staatâi assimilaatiopolitiik sämmilij háárán lii häittidâm sämiaalmug jiešráđálii ovdánem já tuođâlii täsiáárvu já oovtviärdásâšvuođâ olášume sämmilij já ohtsâškuudij kooskâst páihálávt, kuávlulávt, aalmuglávt, raajij rasta já aalmugijkoskâsávt.
Sämitigge ana tergâdin, ete staatârääđi oovtâstpargoost Sämitiggijn já Nuorttâlij sijdâčuákkimáin aasât tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio nuurrâđ já tuođâštiđ sämmilij feerim Suomâ staatâ já ton sierâ virgeomâhái sämikulttuur já ton materiaallii vuáđu rikkoo tooimâin já tast, magareh vaikuttâsah já čuávumušah tain láá lamaš já ain láá sämmiláid algâalmugin já ton jesânáid ovtâskâs olmožin, sehe toohâđ taam uássin tubdâstum ibárdâsân tast, mii lii mii historjá já tááláá äigi. Sämitigge ana, ete komissio asâttem uáivild tom, ete almolávt tubdâsteh, ete staatâ assimilaatiopolitiik vaikuttâsah väätih pyeredeijee tooimâid.
Sämitigge tiäddut, ete tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio asâttem ij lah ilo ige vuáittu. Taan tuođâlii tooimân kalga riemmâđ tondiet, ko oovdeb vyevih piäluštiđ sämmilij kuávluid já kulttuurijd iä lah pijssám nubásmittiđ viggâmušâid assimilistiđ sämmilijd váldukulttuurân. Komissio algâttem lii juohhum soro tile tiäđulâžžân tast, mon kales iä jieijâs eellimääigi kiergânâm finniđ vuoigâdvuođâ. Komissio toimâ kalga lekkâđ já išediđ kieđâvuššâđ traumaid, maid sämmiliih nuuvt aalmugin ko ovtâskâs olmožin kyeddih suhâpoolvâst nuubán. Tai traumai kieđâvuššâm nuuvt ovtâskâs ulmuu tääsist ko meid kollektivlávt lii lussâd já hirmástuttee. Kuittâg tot kalga tábáhtuđ tienuuvt, ete epitäsitiädu paijeentuállee tooimâid puáhtá tubdâstiđ já nubásmittiđ, vâi sämiaalmug vuoigâdvuotâ jiešmeerridmân meid siskiibeln puáhtá olášuđ. Sämmiliih omâsteh jieijâs eellimfeerimijd já historjá, já návt sij láá meid tehálumos sajattuvâst tast, maht sij suhâpuolvâi paijeel ulâtteijee noođijn cevzih. Sämmilijn ij uážu tuálvuđ taam proosees ääigi máhđulâšvuođâ kavnâđ jieš pálgá puárránmân. Taat váátá tom, ete sämmiláid lii prosesân ráhtádâtdijn, ton ääigi já ton maŋa fáállun sämikielâlâš já kulttuursensitiivlâš jiegâlâš já psyykkisâš toorjâ.
Sämitigge vuárdá, ete staatâ addel resursijd sämmiláid olgošteijee ráhtusij nubástuspaargon sehe jaska ton hárjuttem assimilaatiopolitiik, mii tábáhtuvá tääl-uv, jyehi peeivi, vâi uđđâ nuáđisirdâšum jotkum puáhtá potkiđ. Sämitigge tiäddut, ete tuođâlii täsiáárvu já oovtviärdásâšvuođâ juksâm tiet kalga aalmugijkoskâsávt tuhhiittum já čannee olmoošvuoigâdvuođâid já algâaalmugvuoigâdvuođâid kunnijâttiđ já heiviittiđ páihálávt, kuávlulávt, aalmuglávt, raajij rasta já aalmugijkoskâsávt, eromâšávt OA julgáštus algâaalmugij vuoigâdvuođâi mield.
Sämitigge kijttá sämisiärváduv uásálistmist tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees valmâštâlmân. Sämitigge kijttá meid äššitobdeid, kiäi uási valmâštâlmist lii lamaš eromâš tehálâš. Majemužžân Sämitigge kijttá Nuorttâlij sijdâčuákkim já Suomâ staatâ ráđádâllâmprosesist.
Anarist 17.12.2019
Tiina Sanila-Aikio
saavâjođetteijee
Pia Ruotsala-Kangasniemi
haldâttâhhovdâ
Iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmân
Säämi kielâtaho -PALHŠUME Pasila vuáđuškoovlân já ton tavesämikielâ-suomâkielâ luokan
Sämitige säämi kielârääđi lii mieđettâm Säämi kielâtaho -palhâšume Pasila vuáđuškoovlân já ton kyevtkielâlii tavesämikielâ-suomâkielâ-luokan. Säämi kielâtaho-palhâšume juáhhoo viiđâd keerdi.
Säämi kielâtaho -palhâšuumijn adeluvvoo tubdâstâs sämikielâlij palvâlusâi já sämikielâ sajattuv ovdedem pyerrin porgum mávsulii pargoost Suomâst. Säämi kielâtaho -palhâšume lii sämityeji já diplom. Palhâšume keigejuvvoo Pasila škoovlâ tiilijn Helsigist majebaargâ 17.12. tme 10.00.
– Pasila škoovlâ tavesämikielâ-suomâkielâ luokka lii ovdâmerkkâ tehálii pargoost, mii pargoo sämmilii kulttuur já sämikielâi siäilutmân sämmilij päikkikuávlu ulguubeln, iätá säämi kielârääđi saavâjođetteijee Neeta Jääskö. Sämmilâškulttuur eellimiähtu lii sämikielâ siäilum puáttee suhâpuolváid já kielâ lii sämmilâškulttuur tehálumos já kuávdášlumos uási, mon sirdâšum kaavpugpirrâsist puáhtá leđe hástulâš. Pasila škovlâ lii jieijâs positiivlii ovdâmerháin movtijdittâm sämimáttááttâs oovdedmân eres-uv kaavpugijn – täst lii eromâšávt ánsulum škoovlâ rehtor, kijttá Jääskö.
Palhâšume lii Ilmari Tapiola tyeji
Säämi kielâtaho -palhâšume lii sämityeji, mon rähtee lii valjim Sámi Duodji ry. Palhâšume lii muorâst rahtum lite čuárvihervâiguin (tavesämikielân gárri) já ton rähtee lii tuáijár Ilmari Tapiola, Ucjuuvâst.
Sämitige vuáđustâsah
Sämitige kielârääđi vuáđustâl miärádâsâs ei. nuuvt, ete Pasila vuáđuškoovlâ toimâvyehi addel tuoivuu já máhđulâšvuođâid, ete kaavpugist puáhtá kevttiđ sämikielâ, eelliđ sämmilâžžân já oppâđ kulttuur. Huámmášittee lii meid, ete taat Pasila vuáđuškoovlâ vuosâkeččâlem lii movtijditám eres-uv škoovlâid selvâttiđ máhđulâšvuođâ algâttiđ kyevtkielâlii luoka tâi vuáđudiđ taggaar. Kielârääđi mield Pasila škoovlâ ánsun puáhtá meid luuhâđ tom, ete tot olášut sämmilij kielâlijd vuoigâdvuođâid vijđásubbooht ko maid laahâ váátá.
Pasila škovlâ lii meid pajedâm sämmilijd já uccâ sämiluoka oles škoovlâ äššin, já škoovlâst láá maaŋgâ sierâ vuovijguin já tábáhtusâiguin valdum huámmášumán sämmilâš kulttuur já sämikielah.
Lasetiäđuh:
Kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio. puh 010 839 3124, anne-kirste.aikio@samediggi.fi
Sämitige čuákkim 17.-18.12.2019 tme 10, Sajos Aanaar
Čuávu njuolgâ vuolgâttâs
Davvisámegillii
Anarâškielân
Nuõrttsääʹm
Suomeksi
Njuolgâ vuolgâttâs čuákkimsalist
Sämitigge haalijd kuhesáigásijd čuávdusijd kielâpiervâltooimâ turviimân – ij vääldi kielâpiervâltooimâ ornimnáál
Sämitige stivrâ kieđâvušâi čuákkimistis 2.-3.12.2019 kulttuur- já kielâpiervâltooimâst rahtum riävtálii čielgiittâs já koččâmuš kielâpiervâltooimâ orniimist já pyevtitmist. Sämitige stivrâ meridij čuákkimistis vuáváámijn sämmilii kulttuur- já kielâpiervâltooimâ uánihis já kuhes äigikooskâ oovdedmân.
Sämitigge lii finnim valmâšin čielgiittâspargo, mon váldupargon lâi selvâttiđ, ete moi vuovijguin já iävtuiguin kulttuur- já kielâpiervâltooimâ puávtáččii sirdeđ Sämitige ornimnáál. Taat lii valdum ulmen Sämitige taan valjâpaje poolitlijn toimâohjelmijn. Meid Aanaar já Suáđigil kieldah oovtâst Anarâškielâ servijn láá alguustis oovdânpuáhtám, ete Sämitigge váldá kulttuur- já kielâpiervâltooimâ ornimnáál.
Ohtâ tooimâ stuárráámus hástu lii tot, ete kiän ovdâsvástádâs sämmilâš kulttuur- já kielâpiervâltoimâ lii. Čielgiittâs mield muulsâiähtun kolgâččii-uv suogârdiđ háástui čuávdim kuhheeb äigikooskâst vâi torvejuvvoo kielâpiervâltooimâ pisovâšvuotâ, kvaliteet já toimâmvisesvuotâ. Čielgiittâs puátusijn tiättoo meid, ete vyeimist orroo arâšoddâdemlaavâ mield Sämitigge ij pyevti toimâđ kielâpiervâlpalvâlusâi uárnejeijen nuuvt ko kieldah pyehtih. Kielâpiervâltooimâ pyevtittem kieldáid Sämitige tooimâst váđáččij, ete Sämitigge vuáđudičij alnestis sierâ priivaatriävtálii tuáimee. Čielgiittâsâst oovdânpuohtum muulsâiävtuh väätih kuittâg täärhib árvuštâllâm já laseresursijd.
Sämitigge lii tuđâvâš kielâpiervâltooimâ šoddâmân já ton puátusáid kielâiäláskitmist. Suomâ staatâ toorjâ kielâpiervâltooimân lii lamaš merhâšittee já toohâm máhđulâžžân ton šoddâm já šiev puátusijd. Tääl kalga kuittâg selvâttiđ, ete magarijd nubástusâid kielâpiervâltooimâ fastâdem váátá lahâaasâtmân já toimâráhtusáid, vâi ton šiev puátusijd puáhtá puátteevuođâst-uv turviđ.
”Kielâpiervâltoimâ lii eromâš tehálâš já mun tuáivum, ete tááláá tuáimeeh pasteh juátkiđ, tassaaš ko mist láá kuhesáigásiih čuávduseh tilán. Mun tuáivum, ete táárbu mield kieldah kyeddih ovdâsvástádâs kielâpiervâltooimâ jotkuuvâšvuođâst”, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio.
Sämitige stivrâ oovdânpuáhtá, ete uássin máttááttâs- já kulttuurminister vuáđudem sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs ovdedemjuávhu ráhtoo sämmilii arâšoddâdem sehe sämmilii kulttuur- já kielâpiervâltooimâ kiäinukárttá. Kárttáást miäruštâlâččii tooimâ kuhesáigásijd uulmijd já toi vaattâm tooimâid. Siämmást Sämitige stivrâ oovdânpuáhtá Sämitige ive 2020 toimâvuáváámân, ete tot juátká selvâttempargo tast, puáhtá-uv Sämitigge toimâđ kielâpiervâlpalvâlusâi uárnejeijen.
Kove: Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi
Lasetiäđuh:
Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio puh. 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Ovdâčielgiittâshaavâ vuávájeijee, Piia Nuorgam puh. 040 623 3341, piia.nuorgam(at) samediggi.fi
Sämitigge juátká uuccâmääigi: sämikielâ toimâttâh ocá tavesämikielâ jurgâleijee vuáruttâllâmriijâ sajasii
Sämitige sämikielâ toimâttâh ocá
tavesämikielâ jurgâleijee vuáruttâllâmriijâ sajasii
Sajasâšvuotâ lii 1.4. – 30.9.2020 koskâsii ääigi. Sajasâžžân väljejum kalga tevdiđ vuáruttâllâmrijjâlaavâst (1305/2002) uáivildum iävtuid. Jurgâleijee pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornig 36 §:st já jurgâleijee tohálâšvuotâvátámâšah asâttâsâst Sämitiggeest (1727/1995). Jurgâleijee pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/IV tâi V/II miäldásávt (vuáđupälkki 2518,95-2180,06 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen pargoost máksoo 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield hárjánemlaseh.
Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 31.12.2019 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?823d2f13fi-FI
Lasetiäđuid pargoost addel Sämitige kielâtorvočällee p. 010 839 3124. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.
Anarist 13.11.2019 Sämitigge (almottâs peividum 12.12.2019)
Raapoort raajijd rasteldittee skovlâohtsâšpargoost almostui
Ovdâproojeekt raapoort ”Räjittes sämimáttááttâs” almostui koskoho 4.12. Sämitiggeest Kárášjuuvâst, ko proojeektčällee Arla Magga keigij raapoort sämitige stiivrâ jesânân Mikkel Eskil Mikkelsenân.
– Mij lep kijttevááh tohhum pargoost, taat šadda tehálâžžân Taažâ, Suomâ já Ruotâ pel Sämitiggijd puátteevuođâst ko porgâp máttááttâsvuáváámijd, oppâmateriaalijd já škovlâohtsâšpargo. Tot lááčá tile ohtsâšpaargon, iätá sämitige stiivrâ jeessân Mikkel Eskil Mikkelsen.
Raapoort váldu-ulmen lii lamaš tubdâstiđ já čokkiđ feeriimijd já máhđulâšvuođâid meiddei kavnâđ ovdâmeerhâid, maht škoovlah láá olášuttám škovlâohtsâšpargo rasta raajijd. Raapoort loopâst láá iävtuttâsah toimáid, moh puávtáččii išediđ räjittes sämimáttááttâs ohtsâšpargo älgim teikkâ juátkim miätá Säämi. Sämmiláid kyeskee máttááttâspolitiik kolgâččij keččâđ já kieđâvuššâđ nuuvt et, sämipárnááh já -nuorah uážžuh máhđulâšvuođâ nonniđ kielâs, identiteetis já kulttuuris uápui peht peerusthánnáá riijkâraajijn.
Säämi škovlâohtsâšpargo ovdedem kulá Säämi Parlamentaarlii rääđi kuávdâš ulmijd, tondiet šoodâi tárbu asâttiđ ovdâproojeekt já čäliškyettiđ raapoort.
Taažâ Sämitigge ruttâdij proojeektčällee já asâttij pargojuávhu, mii poorgâi ive 2019. Pargojuávhust láá lamaš fáárust Suomâ, Ruotâ já Taažâ Sämitiigij lasseen Ucjuuvâ já Sirmá škovlâohtsâšpargo ovdâsteijeeh. Pargojuávhu jođetteijen lii porgâm Inger Anne Klemetsen Taazâ Sämitiggeest já čällen Arla Magga Suomâ Sämitiggeest. Pargojuávhust láá lamaš vala Ulla Aikio-Puoskari já Eila Tapiola Suomâ Sämitiggeest, Laura Arola Ucjuuvâ kieldâst, Jon Christer Mudenia Tiänu kieldâst já vanhimovdâsteijeeh Aura Pieski já Leif Erik Varsi sehe totkee Torkel Rasmussen.
Raapoort lii orjâlâškielân, já tot puátá ive 2020 aalgâst meid táru- já suomâkielân. Raapoort puáhtá luuhâđ tääbbin.
Raapoort almostittemtilálâšvuođâst Kárášjuuvâst Inger Anne Klemetsen, Mikkel Eskil Mikkelsen, Torkel Rasmussen, Leif Erik Varsi já Arla Magga. Kove: Sämitigge/Sametinget
Ohtâvuotâulmuuh:
Pargojuávhu saavâjođetteijee Inger Anne Klemetsen
+47 78 47 40 94
inger.anne.klemetsen(at)samediggi.no
Pargojuávhu čällee Arla Magga
+358 401 985 033
arla.magga(at)samediggi.fi