Sámedikki bealiváldin sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheamis
Sámediggi čoahkkanii Anáris dievasčoahkkimii (5/2019) 17.12.2019 gieđahallat evttohusa sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheami várás ja dohkkehii evttohusa, cealká bealiváldimis čuovvovačča:
Sámit leat eamiálbmot dálá njealji stáhta, Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša viidodagas. Sámiin lea iežas álbmogin ja eamiálbmogin sihke sisriikkalaš ja rájáid rasttildeaddji perspektiivvas iešmearridanvuoigatvuohta.
Sámediggi deattuha, ahte guoskevaš stáhtaid assimilašuvdnaproseassat leat čuohcan sámiide nu oktasaččat go ovttaskas olbmo dásis, iešguđege nationálastáhta iešvuođaiguin ja rájáid rasttildeaddji vugiiguin. Sámediggi čujuha, ahte stáhtaid assimilašuvdnapolitihkka guoskkadin sámiid lea hehtten sámeálbmoga ieševttolaš ovdáneami ja duođalaš dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođa ollašuvvama sámiid ja servodagaid gaskkas báikkálaččat, guvllolaččat, sisriikkalaččat, rájáid rastá ja riikkaidgaskasaččat.
Sámediggi geahččá dehálažžan, ahte stáhtaráđđi oktasašbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ásaha duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna čohkket ja duođaštit sámiid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain, mat leat rihkkon sámekultuvrra ja dan ávnnaslaš vuođu, ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dain leat leamaš ja ainge leat sámiide eamiálbmogin ja dan lahtuide ovttaskas olmmožin, sihke dahkat dán dovddastuvvon áddejumi oassin das, mii lea historjámet ja dálá áigámet. Sámediggi geahččá kommišuvnna ásaheami mearkkašit, ahte almmolaččat dovddastuvvojit stáhta assimilašuvdnapolitihka váikkuhusaid eaktudeaddji divvu doaibmabijut.
Sámediggi deattuha, ahte duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmi ii leat illu iige vuoitu. Dákkár duođalaš doaibmabidjui álgojuvvo danin, ahte ovddit vuogit bealuštit sámiid guovlluid ja kultuvrraid eai leat reahkkán rievdadit figgamušaid assimileret sámiid váldokultuvrii. Kommišuvnna álggaheapmi lea juogaduvvon morraša boddu das diđolažžan, man olusat eai eallináiggiset geargan oažžut vuoigatvuođa. Kommišuvnna bargu galgá burgit ja veahkehit gieđahallat traumaid, maid sámit leat nu álbmogin go ovttaskas olmmožin guoddán buolvvas nubbái. Dáid traumaid gieđahallan nu ovttaskas olbmo dásis go kollektiivvalaččat lea lossat ja hui morašlaš. Goittotge dat galgá dáhpáhuvvat juoba dan mearis, ahte doaimmaid, mat dagahit eahpestáđisvuođa, sáhttá dovdát ja rievdadit, vuoi sámeálbmoga vuoigatvuohta iešmearrideapmái maiddái siskkáldasat sáhttá ollašuvvat.
Sámit oamastit iežaset eallinvásáhusaid ja historjjá, ja ná leat sii maiddái guovddáš sajis das, man láhkai badjel buolvvaid olli nođiin cevzojuvvo. Sámiin ii oaččo doalvut dán proseassa áigge vejolašvuođa gávdnat ieš luotta buorráneami guvlui. Dát eaktuda, ahte sámiide lea prosessii ráhkkanettiin, dan áigge ja dan maŋŋá fállun sámegielat ja kultursensitiivvalaš vuoiŋŋalaš ja psyhkalaš doarjja.
Sámediggi vuordá stáhta resurseret sámiid vealaheaddji ráhkadusaid nuppástusbarggu sihke loahpahit dan ollašuhttán assimilašuvdnapolitihka, mii dáhpáhuvvá dánge bottus, dál, juohke beaivve, vuoi ođđa noađđesirdašuvvamiid joatkašuvvama sáhtášii botket. Sámediggi deattuha, ahte duođalaš dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođa juksama dihtii galgá riikkaidgaskasaččat dohkkehuvvon ja čadni olmmošvuoigatvuođaid ja eamiálbmotvuoigatvuođaid gudnejahttit ja heivehit báikkálaččat, guvllolaččat, sisriikkalaččat, rájáid badjel ja riikkaidgaskasaččat, erenomážit ON:id julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođaid vuoiŋŋas.
Sámediggi giitá sámeservoša oassálastimis duohtavuođa- ja soabadanproseassa válmmaštallamii. Sámediggi giitá maiddái áššedovdiid, geaid bargu válmmaštallamis lea leamaš erenomáš dehálaš. Dás loahpas Sámediggi giitá vel Nuortalaččaid siidačoahkkima ja Suoma stáhta ráđđádallanproseassas.
Anáris 17.12.2019
Tiina Sanila-Aikio
ságajođiheaddji
Pia Ruotsala-Kangasniemi
hálddahushoavda
Evttohus sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmin
