Saamelaiskäräjät esittää Suomen valtiolle Teno-sopimuksen irtisanomista

Saamelaiskäräjät esittää Suomen valtiolle, että se irtisanoo sopimuksen kalastuksesta Tenojoen vesistössä (42/2017) ja käynnistää prosessin sopimuksen uudelleen neuvottelemiseksi. “Teno-sopimuksen irtisanominen ja uudelleen neuvotteleminen on välttämätöntä voimassa olevan sopimuksen loukatessa saamelaisille alkuperäiskansana turvattuja oikeuksia merkittävällä tavalla sekä aiheuttaen huomattavaa haittaa saamelaisten perinteiselle kalastukselle”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Voimassa oleva sopimus rajoittaa Tenon alueen saamelaisten oikeutta harjoittaa perinteistä kalastustaan perinteisin pyyntitavoin Tenon vesistössä. Perinteisen lohenpyynnin rajoittamisen myötä sopimuksella on negatiivinen vaikutus myös saamen kielen ja saamelaisten perinteisen tiedon käyttöön ja sen siirtymiseen seuraaville sukupolville. Sopimus pienentää merkittävällä tavalla saamen kielen luonnollista käyttöympäristöä ja uhkaa osaltaan köyhdyttää saamen kielen lohenpyyntiin liittyvää terminologiaa sekä sen mukana siirtyvää perinteistä tietoa.

Voimassa oleva sopimus rajoittaa myös merkittävällä tavalla Tenon alueelta muualle muuttaneiden saamelaisten oikeutta perinteiseen kalastukseen, jonka vuoksi näiden henkilöiden luonnollinen yhteys omiin sukulaisiin, omaan yhteisöön ja kulttuuriin on heikentynyt. “Mikäli perinteinen kalastus rajataan pois muualle muuttaneilta Tenon alueen saamelaisilta, sillä on negatiivisia, jopa korjaamattomia, vaikutuksia koko Tenon saamelaiseen kalastuskulttuuriin”, toteaa Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieski.

Tenon lohi on alueen saamelaisille tärkeä osa taloutta sekä ruokataloutta. Tenon alueen saamelaiskulttuuri on kokonaisuutena vahvasti kytköksissä perinteisiin elinkeinoihin ja niiden uudenaikaisiin harjoittamismuotoihin ja niiden erilaisiin yhdistelmiin. Näillä seikoilla on merkittäviä vaikutuksia Tenon alueen saamelaisten identiteettiin.

Norjan suurkäräjät ja Suomen eduskunta hyväksyivät Tenon kalastussopimuksen maaliskuussa 2017 Saamelaiskäräjien vastustuksesta huolimatta. Kalastuskaudelle 2017 voimaan tullut sopimus rajoitti edelleen perinteistä lohenpyyntiä. Sopimuksella ei ollut paikallis- eikä saamelaisyhteisön tukea ja sen katsottiin rikkovan saamelaisten ihmisoikeuksia merkittävästi. Edellinen sopimus solmittiin vuonna 1990.

“Saamelaiskäräjät katsoo, että sopimus kalastuksesta Tenon vesistössä on neuvoteltava uudelleen saamelaisten oikeuksien sekä saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytysten turvaamiseksi”, päättää puheenjohtaja Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjät antoi esityksen maa- ja metsätalousministeriölle sopimuksen irtisanomiseksi ja uudelleen neuvottelemiseksi 12.12.2019. Lue esitys kokonaisuudessaan täältä.

Kansikuva: Tarja Länsman / Saamelaiskäräjät

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi