October 2019

Nuoráid čuosâttum seksuaalvuođâ sänikirje jurgâlum kuulmâ sämikielân

29.10.2019/in Nuorah, Uđđâseh /by Sámediggi

Väestöliitto nuoráid čuosâttum seksuaalvuođâ sänikirje lii jurgâlum tavesämi-, anarâš- já nuorttâlâškielân já almostittum Sämitige nuorâirääđi tooimâst.

Seksuaalvuotâ lii ohtâ tehálâš ulmuu ovdánem uási. Seksuaalvuotân lohtâseijee ääših láá lamaš tabu eromâšávt sämmilâšsiärváduvâst. Tain lii puáhtám leđe vaigâd sárnuđ, ige uđđâ fáádán lohtâseijee saanijd lah veltihánnáá lamaš sämikielâlâš vaastâ. Sänikiirjij vievâst mij ruokâsmittep säminuorâid kevttiđ jieijâs eenikielâs. Sänikiirjij jurgâlmist láá meid smiettâm sämikielâlii seksuaalčuovviittâs táárbuid.

”Sänikirje valmâštum láá vuárdám já lii suotâs, ete mij pyehtip almostittiđ taid eidu OA algâaalmugkielâi ive. Mij tuáivup, ete seksuaalvuođâ sänikirje juáhhoo vijđáht já váldoo ruokkâdávt anon. Ulmen lii meid, ete seksuaalvuođâst puáhtá sárnuđ älkkeebeht, ko toos láá säänih jieijâs kielâst”, illood nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Ánte Veijola.

Nuorâirääđi jeessân Niila Rahko lii suogârdâllâm Väestöliitto blogist sämikielâlii seksuaalsänikirje merhâšume. ”Mij tarbâšep seksuaalvuođâ kovvejeijee saanijd sämikielân. Sánádâh tuárju sämikielâ oppâm – kielâhân lii laasâ kulttuurân. Säminuorah tarbâšeh jieijâs sänikirje seksuaalsánádâhân, tastko tiäđu finnim jieijâs kielân lii merhâšittee. Säänih adeleh niävu olgospyehtiđ jieijâs tiervâs vuovvijn, já tondiet sämikielâlâš seksuaalvuođâ sänikirje lii merhâšittee já käibidum lase. Sämikielâlâš seksuaalvuođâ sänikirje fáálá meid rävisulmuid vuovijd pajediđ aašijd oovdân jieijâs párnáiguin”, smiättá Rahko.

Sänikiirjij jurgâlmân kullui ennuv terminologiapargo, tastko puoh sänikirjeest orroo säänih iä lah vala kiävtust tâi normâdum. Sänikiirjij jurgâlusah láá šoddâm korrâ pargo puáđusin iivij 2018 já 2019 ääigi. Jurgâlempargoost porgui ennuv oovtâstpargo Säämi Kielâkäldein.

“Mun lam eromâš tuđâvâš, ete finnip nuorttâlâškielân uđđâ seksuaalsánáduv. Säänih láá lamaš ovdil uccáá, mondiet jo tuše jurgâlem lii lamaš hástulâš. Hástulâšvuođâst muštâl jo tot, ete kieđâvuššâmnáál säniliiston pottii ohtsis 441 säännid, maid mij lep nuorttâlâškielâ kielâjuáhus čuákkimijn kieđâvuššâm. Seksuaalvuotân lohtâseijee aašijn iä lah ovdil savâstâllâm já tot oinui meid keevâtlii kielâpargoost: jurgâlusah láá lamaš väädis kavnâđ já ennuv láá kevttum njuolgâ lovnâsäänih. Motomáid saanijd láá lamaš ennuv muulsâiävtuh, moi uccâ merhâšumeiäruin mij lep uuccâm tiäđu.” muštâl nuorttâlâškielâ kielâpargee Mervi Semenoff sänikiirjij jurgâlemprosesist.

Jo paijeel 10 ihheed tassaaš Väestöliitto huámmášij, ete nuorah koijâdeh ennuv seksuaalvuotân já seeksin lohtâseijee saanijd, tuáváduvâid já miäruštâlmijd. Sänikirje vievâst halijdii čielgâsmittiđ seksuaalvuotân lohtâseijee teermijd, vâi fáádást ličij älkkeb sárnuđ. Ton vievâst halijdii vaiguttiđ toos, ete nuorah finnejeh hiäivulii tiäđu, mii jieijâs peeleest rikkoo seksuaalvuotân lohtâseijee tabuid já oskomušâid. Seksuaalvuotân lohtâseijee tuáváduvah já miäruštâlmeh láá ennuv já lase šadda ohtânmaanoost. Tondiet lii tehálâš uđâsmittiđ sänikirje hiäivulijn kooskâin, muštâl Väestöliitto äššitobdee Sari Hälinen.

Uáppáásm seksuaalvuođâ sänikiirján suomâkielân, tavesämikielân, anarâškielân já nuorttâlâškielân.

Nuorâirääđi jeessân Niila Rahko lii čáállám Väestöliitto blogin jurduidis seksuaalvuođâ sänikiirjijn. Luuvâ lase https://vaestoliitonblogi.com/2019/09/30/saamenkielinen-seksuaalisana-lisaa-hyvinvointia-ja-tietoisuutta/

Lasetiäđuh

Vs. Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Väestöliitto, äššitobdee Sari Hälinen, 050 302 5935, sari.halinen(at)vaestoliitto.fi

Sämikielâlâš moobiilspellâ lii almostum

Sämitige vuálá škovlâahasii párnáimateriaalihaavâ vuossâmuš moobiilspellâ lii tääl vaalmâš, já tom puáhtá luođiđ Google Play -käävpist suomâkielâ nommân Karhu ja kettu. Moobiilspellâ lii almostum kuulmâ sämikielân; anarâškielân, nuorttâlâškielân já orjâlâškielân.

Kuobžâ já Riemnjis lii mainâshámásâš moobiilspellâ, kost čuávvup elleekuáhtá já sunnuu ustevij määđhi Sáámán. Maainâs ovdán kuuloold iveaaigij mield, já jyehi iveääigi puotâ láá valjimspeelah. Speelâ čuosâttâhjuávkku láá vuálá škovlâahasiih párnááh, mut spellâ heivee šievnáálá puohháid, meid rävis kielâuáppeid.

Kuobžâ já Riemnjis -moobiilspeelâ algâjuurdâ já koveh láá graafikko Ulla Sainio. Speelâ lii ráhtám jyváskylálâš spellâovdedeijee já Koskâ-Suomâ stuárráámus spellâsyergi irâttâs Zaibatsu Interactive.

Sämitige vuálá škovlâahasii párnáimateriaalihaahâ lii ive 2019 pištee máttááttâs- ja kulttuurministeriö ruttâdem haahâ, kost pyevtittuvvojeh Suomâ sämikieláid kyehti moobiilspeelâ, kyehti digikirje, sämikielâi pođoipustaveh já lyevdispeelâ puásuielimist. Materiaaleh almostittojeh párnái vuoigâdvuođâi peeivi 20.11.

Lasetiäđuh

Má. kielâpiervâlstivrejeijee
Petra Kuuva
+358 10 839 3119 / +358 40 6624741
petra.kuuva(at)samediggi.fi

Sämikielâliih nuorâi tiätu- já ravvimsiijđoh lekkâseh

21.10.2019/in Nuorah, Uđđâseh /by Sámediggi

Siijđoid, moh almostuveh kuulmâ sämikielân já suomâkielân, lii pyevtittâm Sämitige nuorâirääđi.

”Mij ilodep, ete peessâp säämi kielâoho kunnen lekkâđ uđđâ siijđoid. Mij siijđoin tun kaavnah eereeb iärásij tiäđu nuorâirääđist já ton tooimâst, säminuorâi tiätu- já ravvimpalvâlusâid já videoblogijd. Maŋeláá tun peesah meid čäälliđ savâstâllâmfoorumân”, muštâl nuorâirääđi saavâjođetteijee Risten Mustonen.

Siijđoi siskáldâsah láá čuosâttum eromâšávt säminuoráid. Toos lasseen siijđoin láá meid tiäđuh almolávt puohháid ovdâmerkkân Dihtosis- tiätupakkeet häämist. Siijđoi teema lii siärvuslâšvuotâ. “Mij halijdep, ete taah siijđoh láá puoh säminuorâi várás, mon peri kuávlust sij ääsih. Mij tuáivuttep säminuorâid tiervâpuáttim uásálistiđ meid siskáldâs pyevtitmân teevstâi, kuuvij já videoi peht”, Risten Mustonen muštâl.

Nuorâi tiätu- ja ravvimpargo lii estâdeijee nuorâipargo, mii fáálá tiäđu, stivrim já ravvim sierâlágán nuorâi elimân lohtâseijee koččâmušâin já tilálâšvuođâin. Pargohaamijn tuárjuh nuorâi šoddâm, jiečânâssân šoddâm já pyereestvaijeem já toh vuáđuduveh nuorâi tiäđu já torjuu tárboid.

Siijđo uássin láá meid nuorâirääđi uđâsmittum siijđoh. Siijđoin tun pasteh uápásmuđ nuorâirääđi tooimân já čuávvuđ, ete maggaar toimâ rääđist lii tääl já puátteevuođâst. Siijđoh lekkâseh koskoho 23.10. čujottâsâst www.nuor.fi.

Tiätu- já ravvimsiijđoh ovdeduvvojeh ohtânmaanoost. Mij väldip vuástá ideaid siskáldâsân. Jis tust láá ideah siijđoi siskáldâsâst, te vääldi ohtâvuođâ mii hahâpargei.

Siijđoh láá uási DigiÁrran-haavâ, mii lii nuorâirääđi já Kuávluhaldâttâhvirgáduv oovtâstpargo.

Lasetiäđuh:

Kati Eriksen
DigiÁrran-haahâ
Sämitigge
kati.eriksen(at)samediggi.fi

Sámásteijeeh movtijditeh sárnuđ sämikielâ

21.10.2019/in Uđđâseh, Uđđâseh säämi kielâaašijn /by Sámediggi

Sämitigge haalijd pajediđ sämikielâid uáinusân já lii nomâttâm neelji sämikielâlii kielâuápisteijee. Sámásteijeeh tuáimih mijjân ovdâkovveen já hästih mii sámástiđ ruokkâdávt. Jyehi sámásteijee lii kuvvim smavvâ video. Videost sii muštâleh jieijâs ohtâvuođâst sämikielân.

– Taan ohtâvuođâst lii pyeri mušteđ, ete puoh sämikielah láá meid uhkevuálásiih. Tanen mij lep tääbbin Sämitiggeest halijdâm algâttiđ tooimâid, moiguin mij movtijdittep eromâšávt párnáid já nuorâid sárnuđ sämikielâ, muštâl Sämitige kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio.

Luuvâ lase:

Ive 2019 ávuduvvoo OA algâaalmugkielâi ihe. Teemaive tárguttâssân lii pajediđ oovdân maailm algâaalmugkielâi tile. Ulmen lii teemaive peht eereeb iärásij lasettiđ tiäđulâšvuođâ algâaalmugkielâin já toi uhkevuálásâšvuođâst já ovdediđ já standardistiđ kielâid. Maailm suulân 6700 kielâst paijeel 40 % láá uhkevuálásiih. Tain iänááš uási láá algâaalmugkielah.

www.samediggi.fi/iyil2019/

Sämitige vaaljâin nelji njuolgimvátámâš

18.10.2019/in Uđđâseh /by Sámediggi

Sämitige vaaljâi puátusân kyeskee njuolgimvátámâšah láá puáttám nelji (4) meriääigi räi. Sämitige stivrâ kalga kieđâvuššâđ njuolgimvátámâšâid huápulávt já majemustáá ovdil ko valjâihe nohá.

Sämitiggelaavâ 40 § mield jienâvuoigâdvuođâlâš, kote ana, ete valjâlävdikode miärádâs vaaljâi puáttus naanoodmist teikâ vaaljâi tooimâtmân lohtâseijee eres toimâ lii laavâvuástásâš, uážžu toohâđ sämitige stiivrân njuolgimvátámâš majemustáá 14 peeivi ton peeivist, kuás valjâlävdikodde lii nanodâm vaaljâi puáttus.

Sämitige stivrâ kalga kieđâvuššâđ njuolgimvátámâš huápulávt já majemustáá ovdil ko valjâihe nohá.

Sämitige stiivrâ miärádâsân uážžu uuccâđ nubástus väidimáin alemuu haldâttâhriähtán majemustáá 14 peeivi ton peeivist, kuás äššiomâhâš lii finnim tige stiivrâ miärádâs tiättun. Nubástusucâmist nuávditteh mudoi, maid haldâttâhlaavâkevttimlaavâst asâtteh.

Jis valjâlävdikode 1 momentist uáivildum miärádâs tâi toimâ lii lamaš laavâvuástásâš já taat lii vaiguttâm vaaljâi puátusân, te vaaljâi puáttus kalga njuolgiđ já staatârääđi kalga táárbu mield meridiđ sämitige jesânijd já värijesânijd vaaljâi njyelgejum puáttus miäldásávt.

Jis vaaljâi puáttus ij paste njuolgiđ, te vaaljâid kalga meridiđ uđđâsist toollâmnáál.

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Sämikielâlii nuorâi astoäigitooimân lii tárbu puoh sämikuávlu kieldâin

15.10.2019/in Nuorah, Uđđâseh /by Sámediggi

Sämitige nuorâirääđi De! -haavâst finnejum feerimij vuáđuld sämikielâlii nuorâi astoäigitooimân lii tárbu puoh sämikuávlu kieldâin. Toimâ váátá ruotâsmittem eromâšávt tain tuárispel siijdâin, main ij ovdil lah lamaš maggaargin toimâ nuoráid. Nuorâirääđi haavâ toimâ nuuvâi 30.8.2019.

Haavâst uárnejii ei. nuorâiehidijd, main lâi älkkee puáttiđ sehe lijjii fáárust stuárráábijn tábáhtusâin, tego Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst já Ijâttes ijjâ-festivaalist. Haavâ ääigi uárnejii ohtsis 24 tábáhtus, main láá lamaš ohtsis 945 uásálisted. Tábáhtusâin nuorâid láá ruokâsmittâm kevttiđ sämikielâid uđđâ pirrâsijn já toollâđ ohtâvuođâ kuávlu eres sämikielâláid nuoráid kieldâraajij rasta.

De!-Haavâ ääigi láá vuáđudâm noonâ oovtâstpargoviärmáduv Ucjuv, Aanaar já Suáđigil kuávlui nuorâipargo tuáimeiguin já uásálistám Aanaar kuávlu estee uáiváditteepargo Selvä Peli-tooimân. Haavâ mield nuorâirääđi puovtij uásálistiđ konkreetlávt Selvä Peli-tooimân já vuossâmuu tove Suomâbeln orniđ meid sämikielâlii estee uáiváditteepargo nuoráid. Haavâst láá meid porgâm oovtâstpargo sämiservijguin, tego Sámi Siida ry, Vuáču sämiservi, Nuorttâlâškulttuursiättus, Nuorttâlij sijdâčuákkim já Sámi Duodji ry. Proojeekt lii porgâm oovtâstpargo meid Leader-ruttâdum Youth Activator Network-havváin. Oovtâstpargo lâi meid sierâ sämitábáhtusâiguin já toi uárnejeijeiguin.

“Haavâ aalgâst mij raahtijm nuoráid čuosâttum webropol-koijâdâllâm orjâlâškielân, anarâškielân, nuorttâlâškielân já suomâkielân. Koijâdâllâm vuáđuld karttijm nuorâi tuoivuid sämikielâlii astoäigitooimâ háárán. Koijâdâlmân pottii 43 vástádâssâd. Toos lasseen mij kollijm Čevejäävri škoovlâst, vâi peesâim kuullâđ nuorttâlâškielâlij nuorâi tuoivuid. Tai vástádâsâi vuáđuld mij olášutškuođijm oovtâstpargoviärmáduvâst nuorâi ideaid väldimáin huámmášumán páihálii kielâtile já resursijd”, muštâl De!-haavâ proojeektpargen porgâm Tuuli Miettunen.

Nuorâirääđi juátká oovtâstpargo sämikuávlu nuorâipargeiguin já Selvä Peli-viärmáduvváin. Nuorâid movtijditeh jiešráđálii tooimâ orniimân tienuuvt, ete fäälih sijjân ovdâmerkkân speelâid já eres materiaal luoikkâsân. Materiaalijd puáhtá puátteevuođâst luoihâttiđ meid servijd, jis toh halijdeh orniđ sämikielâlii tooimâ nuoráid.

“Mij ilodep tast, mon ennuv haahâ lii juksâm nuorâid já mon maaŋgâpiälásii tooimâ mij lep pastam faallâđ já návt toimâidânguin västidiđ nuorâi jieijâs tuoivuid. Haahâ lii čáittám, ete sämikielâlii nuorâipaargon já ton fastâdmân lii stuorrâ tárbu. Nuorâilaavâ 8 § mield nuorâipargo kulá kieldâi pargoid. Haavâ ääigi vuáđudum oovtâstpargoviärmáduvâi peht lii pyeri juátkiđ kieldâiguin tuáimee oovtâstpargo já ovdediđ sämikielâlii nuorâipargo”, nuorâirääđi saavâjođetteijee Risten Mustonen paahud.

Haavâ ulmen lii lamaš karttiđ sämmilij päikkikuávlust sehe eres Suomâ kuávluin sämikielâlij astoäigitooimâi táárbu já olášutteid sehe movtijdittiđ sierâ tuáimed pyevtittiđ sämikielâlii nuorâikulttuur. Ohtân tehálâš ulmen lii lamaš sierâ tuáimei viärmádâttâm. Haavâst láá myensteristám sierâlágán astoäigitooimâid Ucjuv, Aanaar já Suáđigil kieldâi kuávlust.

De!-haavâ ruttâdij Leader Pohjoisin Lappi já haavâ olášuttii 1.10.2018-30.8.2019 koskâsii ääigi.

Lasetiäđuh

Nuorâirääđi saavâjođetteijee Risten Mustonen, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Vs. Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Säminuorâi taaiđâtábáhtus 2020 uárnejuvvoo Aanaar Sajosist já Rivdul Vasatokkast

10.10.2019/in Säminuorâi taaiđâtábáhtus, Škovlim já oppâmateriaal, Uđđâseh /by Sámediggi

Säminuorâi taaiđâtábáhtus 2020 uárnejuvvoo Anarist sämikulttuurkuávdáš Sajosist já nuorâikuávdáš Vasatokkast Rivdulist. Tábáhtus lii 15.-16. cuáŋuimáánu. Tábáhtus teema lii tánssám, mon pirrâ ubâ ohjelm ráhtoo.

Taaiđâtábáhtus ornimijn láá fáárust Taike sämmilâš läänitaaiđâr Auri Ahola, Sämitige škovlim- já oppâmaterialtoimâttâh, nuorâirääđi, Sämi párnáikulttuurkuávdáš Mánnu sehe elleekove- já muusikkuávdááh. Taaiđâtábáhtus ornimijd tieđettuvvoo tärkkilubbooht puáttee ive peln. Taaiđâtábáhtus pargee aalgât pargoos muáddi máánu ovdil tábáhtus. Čuávu Sämitige nettisiijđoid www.samediggi.fi já some! Sämmilâš tánssámkieddi kočo tuu fáárun!

Taaiđâtábáhtus saje já äigi meridui Sämitige škovlim- já oppâmateriallävdikode čuákkimist 3. roovvâdmáánu.

Lasetiäđuh:

Škovlim- já oppâmaterialtoimâttâh sehe Sämitige nettisiijđoh

SottiisiMoves 10.-11.6.2020 Tampere > https://nuorikulttuuri.fi/

Sämitigge almoot uuccâmnáál ohtsis kuttâ (6) stipend

9.10.2019/in Škovlim já oppâmateriaal, Uđđâseh /by Sámediggi

ALMOTTÂS

Sämitigge almoot uuccâmnáál ohtsis kuttâ (6) 500 euro stipend, moh láá uáivildum sämikielâ já/teikâ sämikulttuur válduaamnâs- já uálgiaamnâsuáppeid ollâtääsi škovliimist ja uáppeid kiäh uásálisteh ollâtääsi škovliittâsân, mii vaalmâšt sämikielâlâš pargoelimân. Occein pivdojeh eromâš vuáđustâsah stipend uážžumân. Vuáđustâssân pyehtih leđe el. oppâčáituspargo rähtimân lohtâseijee eromâš koloh teikâ aassâmpäikkikode já oppâmpäikkikode kuhes kooskâst šaddee mätkikoloh.

Rijjâhámásiih ucâmušah pivdojeh toimâttiđ vuossaargâ 18.11.2019 tme 16 räi čujottâsân Sämitigge/ škovlim- já oppâmateriaallävdikodde, SAJOS, 99870 Aanaar. Ucâmušân kalga lahteđ kopio oppâregisterváldusist. Ucâmuš puáhtá vuolgâttiđ meid šleđgâlávt čujottâsân info(at)samediggi.fi .

Váijuvâš teikâ maŋanum ucâmušah iä kieđâvuššuu.

Anarist 9.10.2019

Sämitigge/ škovlim- já oppâmateriaallävdikodde

Sämitigge pajedij oovdân EU Arktâsii foorumist algâaalmugij uásálistemmáhđulâšvuođâid EU:st

4.10.2019/in Uđđâseh /by Sámediggi

Sämitige II värisaavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso uásálistij 3.-4.10.2019 Uumeest Ruotâst Euroop komissio, Euroop olgokoskâvuotâhaldâttuv (Euroopan ulkosuhdehallinto) sehe Ruotâ haldâttâs ornim EU Arktâsii Foorumân (EU Arctic Forum).

Juuso pajediđ Foorumist oovdân koččâmuš tast, ete maht EU miärádâstohâmist pastaččii tuođâi väldiđ huámmášumán ton kuávlust orroo sierâ aalmugij uáinuid. Vâi kávnojeh ohtsiih kilelis čuávduseh arktâsijn kuávluin, Juuso tiäduttij eromâšávt algâaalmugij uásálistemmáhdulâšvuođâi pyeredem tienuuvt, ete sist liččii oovtâitosiih uásálistemmáhđulâšvuođah vaaigutmân já miärádâstohâmân EU:st eres aalmugij ovdâsteijeiguin.

Savâstâllâm ravkkii meid arktâsáid kuávloid vuávájum sierâlágán stuorrâ investistemhaavah, moh markkânistojeh toi killeelvuotâ oovdâst (sustainable investment). Juuso kuittâg tiäduttij tágárij haavâi vuávám ohtâvuođâst olášuttemnáál riiskâi árvuštâllâmproosees tehálâšvuođâ já suogârdâlâi, ete maht tain váldojeh huámmášumán vuávámnáál orroo investistmij máhđuliih negatiivliih vaikuttâsah sämikulttuurân tâi sämmilij vuoigâdvuođâi olášumán, vâi váldojeh-uv taah huámmášumán?

EU Arktâsii Foorum ohtâvuođâst Juuso teeivâi meid olgominister Pekka Haavisto. Teivâm ohtâvuođâst savâstâláin ei. Barents kuávlu oovtâstpargo merhâšuumeest. Juuso mield algâaalmugij olesváldálijd uásálistemmáhđulâšvuođâi kolgâččii nanodiđ meid Barents Euro-Arktâsii rääđi (Euro-Arktinen neuvosto, BEAC) tooimâst já ruttâdem toos lasettiđ.

EU Arktâsâš Foorum lii tábáhtus, kost arktâsii kuávlu sierâ peelij ovdâsteijeeh čokkâneh oohtân já pyehtih savâstâllâđ ei. arktâsii kuávlu majemui aaigij ovdánmist. Tábáhtusâst savâstâllii EU arktâsii politiik majemui aaigij puátusijn já adelij kejâstuv puáttee ááigán. Meid jyehi-ivvááš arktâsij algâaalmugij dialog uárnejuvvoo tábáhtus ohtâvuođâst 4.10.2019.